Meillä jokaisella on lakiin kirjattu oikeus ottaa rikoksentekijä kiinni ja tietyin edellytyksin myös varastettu omaisuus takaisin.Pakkokeinolain (30.4.1987/450) 1§:ssä määritellään jokamiehen kiinniotto-oikeus. Vartijoiden oikeudet perustuvat käytännössä täsmälleen samaan yleiseen kiinniottoikeuteen, joten kääntäen voisi sanoa, että vartijoilla ei ole sen enempää kiinnioton suhteen oikeuksia kuin tavallisella kansalaisellakaan.
Pakkokeinolain mukaisesti jokainen kansalainen saa ottaa kiinni rikoksentekijän, joka on tavattu verekseltään tai pakenemasta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis itse teossa. Edellytys kiinniottamiselle on jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Kiinniottamiseen saa käyttää tarvittaessa tarpeellisia voimakeinoja jotka ovat tilannetta arvioitaessa puolustettavissa kun otetaan huomioon kokonaistilanne, rikoksen laatu ja rikoksentekijän käyttäytyminen.
Tavallisen kansalaisen osalta ongelmaksi muodostuu kiinniottamisen ja voimakeinojen käytön edellytysten toteutuminen kiinniottotilanteessa. Kun tilanne on päällä aika harva kerkiää miettimään onko tässä nyt kysymys lievästä pahoinpitelystä, näpistyksestä vai varkaudesta. Kun rikoksentekijä yrittää karkuun ja hänen kiinnipitämisekseen joutuu käyttämään voimakeinoja, mitkä ovat ne puolustettavissa olevat tarpeelliset voimakeinot? Jos rikoksentekijä yrittää vahingoittaa kiinniottajaansa kuinka pitkälle kansalainen voi mennä puolustaessaan itseään ja oikeuttaan pakkokeinolaissa määrättyyn kiinniotto-oikeuteen. Tässä kohdin puhutaan tilannetulkinnasta ja tilanteet selvitetään yleensä jälkikäteen oikeusistuimessa.
Oikeuslaitoksen tuomiot näissä asioissa ovat kuitenkin olleet valitettavan kielteisiä koko yleisen kiinniotto-oikeuden mielekkyyden turvaamiseksi. Monesti pieninkin tarpeellinen voimankäyttö on katsottu liioitteluksi tai kohtuuttomaksi ja kiinniottaja on tuomittu rangaistukseen pahoinpitelystä. Tämä yleinen linja kautta koko tuomioistuinjärjestelmän on johtanut käytännössä siihen, että nykypäivänä harva ihminen uskaltaa enää puuttua tilanteisiin. Ihmisiä voidaan pahoinpidellä tai jopa raiskata keskellä päivää yleisellä kadulla eikä kukaan uskalla puuttua asiaan.
Pakkokeinolain (30.4.1987/450) 2 a § määritellään "Itseapu". Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksen kautta menetetyn omaisuuden saa tietyin edellytyksin ottaa omatoimisesti takaisin. Pääsääntöisesti omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisten apuun. Omaisuuteensa saa ottaa rikoksentekijältä takaisin jos sen tekee välittömästi rikoksen tapahduttua tai muulloinkin jos saatavilla ei ole ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua. Voimakeinojen käyttö omaisuuden takaisin hankkimiseksi pitää olla puolustettavissa kokonaisuutta arvioiden.
Varastetun tavaran takaisin ottaminen heti varkauden tapahduttua on kohtuullisen selkeää. Jos huomaan, että taskuvaras ottaa lompakkoni saan ottaa sen takaisin. Jos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin. Jos lyön varasta kasvoihin saadakseni lompakon takaisin onko se kohtuullista voimankäyttöä? Montako kertaa saa lyödä omaisuutensa takaisin saamiseksi ja missä suhteessa ja kuinka voimakasta väkivaltaa saa käyttää? Kokoajan kyse on tulkinnasta. Entä jos kyse onkin jo aikaisemmin varastetusta tavarasta. Huomaan kuukausi sitten varastetun polkupyöräni mieshenkilöllä kauppakeskuksen vieressä. Lain mukaan saan ottaa polkupyöräni takaisin jos saatavilla ei ole viranomaisapua. Jos poliisin paikalle saapuminen kestää 50 minuuttia onko silloin viranomaisen apu ollut saatavilla vai ei? Nämä asiat menevät helposti omankädenoikeudeksi joka on rikoslaissa (19.12.1889/39) 17 luku 9 § määritelty rangaistavaksi. Oikeaa vastaus edellämainittuihin kysymyksiin ei ole olemassa.
Itsepuolustus
Jokaisella meillä on oikeus puolustaa itseään hyökkäystä vastaan. Kyse on hätävarjelusta joka on määritelty rikoslaissa (19.12.1889/39) 4 luku 4 §. Meillä on oikeus puolustaa itseämme voimakeinoin aloitettua hyökkäystä vastaan, mutta myös välittömästi uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi. Pelkkä hyökkäyksen uhka riittää siis hätävarjelun perusteeksi, eikä tarvitse odottaa että joku oikeasti käy rinnuksiin kiinni.
Voimakeinojen käytön oikeutta itsensä puolustamiseksi katsotaan jälleen kokonaisuutena siitä mikä on ollut puolustettavaa voimankäyttöä kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus sekä puolustautujan ja hyökkääjän henkilö. Puolustautuminen voi helposti johtaa hätävarjelun rajat ylittävään tekoon (hätävarjelun liioittelu) jolloin puolustautuja tuomitaan myös rikoksesta. Hätävarjelun liiottelusta voidaan jättää tuomitsematta, jos katsotaan että olosuhteet olivat sellaiset, että kokonaisuutta katsoen tekijältä ei olisi voinut edellyttää muunlaista suhtautumista tai käyttäytymistä.
Yleinen tuomioistuimen linja hätävarjelusta on ristiriidassa lain hengen kanssa. Kun ihminen käy toisen ihmisen kimppuun, lopputuloksena on tappelu joka oikeudessa johtaa melko varmuudella kummankin osapuolen tuomitsemiseen. Mitä vakammasta väkivallankäytöstä on kyse sitä suvaitsemattomampi oikeusjärjestelmä on hätävarjelun oikeutukseen. Toisen ihmisen tappaminen itsepuolustukseksi johtaa vääjäämättä tuomioon taposta, vaikka tilanne olisi maalaisjärjen perusteella täysin perusteltavissa.
Nyt kyllä bloginpitäjä kyntee todella syvällä siinä itsessään...
VastaaPoistaHän ei nähtävästi pysty ymmärtämään itsepuollustuksen ja pahoinpitelyn eroa.
Jos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin. Jos lyön varasta kasvoihin saadakseni lompakon takaisin onko se kohtuullista voimankäyttöä
EI OLE!
Montako kertaa saa lyödä omaisuutensa takaisin saamiseksi ja missä suhteessa ja kuinka voimakasta väkivaltaa saa käyttää
EI YHTÄÄN! Jos et ymmärrä väkivallan ja voimakeinojen käytön eroa, kuuluukin saada tuomio.
Hienosti on pykälät kaivettu mutta niiden ymmärrys on unohtunut täysin!
Jos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin. Jos lyön varasta kasvoihin saadakseni lompakon takaisin onko se kohtuullista voimankäyttöä?
VastaaPoistaMontako kertaa saa lyödä omaisuutensa takaisin saamiseksi ja missä suhteessa ja kuinka voimakasta väkivaltaa saa käyttää?
Opettele lukemaan idiootti. Minusta blogi ei väitä että noin saa tehdä vaan herättelee kysymyksiä siitä missä menee raja. Tahallaanko unohdit blogi lainauksistasi kysymysmerkit?
Sisälukutaito on katoavaa kansanperinnettä.
Voimakeinojen käyttö on suhteellista. Voimakeinot tarkoittavat siis väkivaltaa. Väitän että oman hengen ja terveyden suojaamiseksi saa käyttää hyvinkin väkivaltaisia voimakeinoja. Aseen kanssa kimppuun käyvän henkilön taltuttamiseen voi käyttää puukkoa. Toisaalta, taskuvarkaan tai pyörävarkaan taltuttamiseksi puukon käyttäminen ei ole perusteltua. Taskuvarkaalta saa ottaa varastetun lompakon takia ja siinä saa käyttää voimakeinoja. Tarkoittaa siis lievempiä kuin henkeä uhkaavassa tilanteessa. Ottaa väkisin pois, jolloin varas voidaan kaataa väkivaltaisesti maahan ja pidellä paikoillaan. Jos tämä ei onnistu ja syntyy tappelu, kyseessä on hätävarjelu jolloin voi lyödä takaisin, mutta ei tietenkään puukolla.
VastaaPoistaJos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin.
VastaaPoistaKyllä voi ottaa väkisin. Laki takaa mahdollisuuden omaisuuden takaisin ottamiseen heti välittömästä varkauden tapahduttua. Harvemmin se varas sen vapaaehtoisesti antaa.
Olimme vaimoni kanssa kävelyllä. Tyyppi nappasi vaimoltani käsilaukun. Juoksin perään. Talviliukkaalla varas kaatui ja sain hänet kiinni. Tartuin kädestä ja käskin antaa laukun takaisin. Sylkäisi naamalleni. Löin häntä kerran kasvoihin jolloin ote laukusta irtosi. Painon hänet maahan ja pidin siinä kunnes poliisit tulivat paikalle. Poliisikuulustelussa olin rikoksesta epäilty lyöntini takia, mutta käräjäoikeudessa syyte kumottiin ja ainoastaan varas sai tuomion. Päiväsakkoja.
VastaaPoistaLyöminen on suhteellista, mutta siinä ei pidä liioitella. Jos puolustaudut "liian aikaisin" kyse voi olla hätävarjelun liiottelusta, toisaalta jos "hakkaat" liian kauan kyse voi olla kostosta. Suosittelen lämpimästi minimaalista määrää väkivaltaa joka riittää oman turvallisuuden takaamiseen sekä omaisuuden takaisin saamiseksi.
EI YHTÄÄN! Jos et ymmärrä väkivallan ja voimakeinojen käytön eroa, kuuluukin saada tuomio.
VastaaPoistaYmmärrätköhän itse? Väkivallalla viitataan yleensä fyysiseen voimankäyttöön, toki väkivalta voi olla henkistäkin. Kahden ihmisen konfliktissa voimankäyttö tarkoittaa poikkeuksetta jonkin asteisen väkivallan käyttöä.
Taas täällä neidit kihisee. Pitäisi kattoa nenää piedmmälle. Jos varastat toisen kukkaroa sinun sietääkin saada turpaasi. Joo, joo, rikollisia pitää suojella ja jokainen on vasta syyllinen kun oikeudessa niin on todettu. Fakta nyt sattuu olemaan että siinä vaiheessa kun saa turpaansa kukkaroa tai käsilaukkua varastaessaan saa syyttää ihan itseään. Minä voi vaikka turpaan antamisen ilosta ottaakin pienet sakot. Suomessa kun raastakain väkivallasta selviää pään tapatuksella.
VastaaPoistaNäistä kyseisistä "oikeuksista" onkin syytä keskustella. Suomessa ne ovat aikamoista arpapeliä eikä mitään tekemistä lainsäädännön kanssa. Laki itsessään on kohtuullisen selkeä mutta tulkinnat vaihtelevat sattumanvaraisesti eri kaupungeissa ja oikeusasteissa. Pääsääntö näyttää olevan se että rikoksen uhri ei saisi tehdä mitään. Antaa vain ryöstää, hakata ja raiskata.
VastaaPoistaKyllä kyllä, oikeustaju on joskus koetuksella. Lehdessä oli 3-4 vuotta sitten tapaus jossa nuori nainen oli raiskattu. Raiskaus oli keskeytynyt siihen että nainen työnsi sormensa raiskaajan silmään. Silmä vaurioitui. Raiskaaja sai ehdollista vankeutta (=ei siis mitään) ja nainen tuomittiin sakkoihin törkestä pahoinpitelystä. Niimpä niin.
VastaaPoistaSisälukutaito on katoavaa kansanperinnettä
VastaaPoistaVitun pelle. Sinäkään et tunnu ymmärtävän mitä eroa on väkivallalla ja lainmukaisen kiinnioton yhteydessä mahdollisesti käytettävillä voimatoimilla.
Se että siellä on kysymysmerkki perässä, ei ole mikään peruste.
ps. äo 12:kin näitä lukee
Aseen kanssa kimppuun käyvän henkilön taltuttamiseen voi käyttää puukkoa. Toisaalta, taskuvarkaan tai pyörävarkaan taltuttamiseksi puukon käyttäminen ei ole perusteltua.
VastaaPoistaAinakin taajamissa puukon kantaminen on kielletty teräaselaissa. Oli tilanne melkein mikä tahansa, niin puukolla tökkääminen on rankaistavaa...
aargh, otan mielelläni sakot maksettavakseni jokaisesta iskusta joka joku narkkiskriminaali ottaa vastaan yrittäessään ryöstää minun lompakkoani... jos se hinta pitää kouluttamisesta maksaa niin maksetaan, yhteiskunta kun ei siihen tunnu haluavan puuttua. Kiitos kuitenkin yhteiskunnalle siitä että minut koulutti aikanaan kouluttamaan...
VastaaPoistaJa hauska esimerkki kunnon poliisitoiminnasta: pari kesken kasvuista naapuruston 14v kriminaalinalkua oli rikkomassa meidän ulkovarastolla paikkoja, luulivat että oltiin vieläkin matkoilla, yllätin pojat itseteosta ja pitelin pentuja ylipitkistä hiuksista kiinni sen aikaa kun poliisit saapu. Itkivät koko ajan että saatanan juppi he haastaa sut oikeuteen pahoinpitelystä. Poliisit kun saapui, olivat nämä pikku helvetinenkelit heti esittämässä lausuntoja ja vaatimuksia, mutta konstaapelit totesivat että he ei nähneet mitään ylimääräistä voimankäyttöä tai hiuksista repimistä, ja siinä lausunnossa pitäytyivät myös loppuun saakka.
Myöhemmin pentujen vanhempien kanssa keskustellessa annettiin ymmärtää että hyvä niin... ikävä maksattaa (~5500€) vanhemmilla tämäkin, mutta eivät kuulemma pojat näe mopoja ihan äkkiä, kuten muuten oli jo luvattu. Hah!
Vitun pelle. Sinäkään et tunnu ymmärtävän mitä eroa on väkivallalla ja lainmukaisen kiinnioton yhteydessä mahdollisesti käytettävillä voimatoimilla.
VastaaPoistaSe että siellä on kysymysmerkki perässä, ei ole mikään peruste.
ps. äo 12:kin näitä lukee
Sinulla tuntuu olevan valtava ongelma ymmärtää ero väitteen ja kysymyksen välillä. Kysymyslause päättyy kysymysmerkkiin, väite ei. Kaiken lisäksi takerrut hyvin epäolennaiseen kohtaan koko kirjoitusta, jossa muuten ei ole mitään huomautettavaa.
Valitettavaa on, että itsensä puolustaminen menee helposti pahoinpitelyn puolelle, mutta toisaalta taas on hyvä, ettei ylimääräistä väkivaltaa sallita. Ts. jos henkilö käy kimppuun, mutta lopettaa ensimmäisen poistyönnön jälkeen ei se oikeuta lyömään häntä, vitutti tai ei.
POLIISIT saavat käyttää ja käyttävätkin väkivaltatilanteissa "yhtä pykälää jyrkempää" voimakeinoa, kuin mitä asiakas käyttää.
VastaaPoistaNyrkeillä huitova voidaan siis taltuttaa kaasulla tai patukalla. Teräaseeseella uhkaavaa vastaan voidaan käyttää jopa ampuma-asetta, jos tilanne on oikeasti vaarallinen eikä muita keinoja ole käytettävissä.
Poliisilta voidaan koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta odottaa tavallista kansalaista korkeampitasoista harkintaa ja osaamista väkivaltatilanteessa. Toisin sanoen tavallisen kansalaisen kohdalla voidaan hyväksyä kovempikin voimankäyttö tilanteessa, jossa poliisimiehen tekemänä se menisi jo hätävarjelun liioittelun puolelle.
Tästä voidaan johtaa, että noudattamalla itsepuolustustilanteessa poliisin edellämainittua käytäntöä, pitäisi oikeudessa olla vahvoilla. Eli ei sen hyökkääjän kanssa tarvitse antautua mihinkään sankarilliseen kaksintaisteluun, kättäpidempää kehiin vaan.
Sinulla tuntuu olevan valtava ongelma ymmärtää ero väitteen ja kysymyksen välillä
VastaaPoistaEhkä kannattaisi käydä vaikka wikipediasta lukemassa mitä väkivalta tarkoittaa. Ja sen jälkeen miettiä, mitkä voimakeinot voivat olla sallittuja ja puollusteltavissa esim. varkaan kiinniottamiseksi.
Varkaan kiinniottamiseksi käytettävät voimakeinot eivät koskaan saa olla väkivallantekoja, jota mm. naamaan lyöminen on. Se että bloginpitäjä asiasta näin kirjoittaa osoittaa vain sen, että ei tiedä mistä puhuu.
Jos poliisin paikalle saapuminen kestää 50 minuuttia onko silloin viranomaisen apu ollut saatavilla vai ei?
HETKINEN, siis poliisi tulee paikalle 50 minuutin päästä. Eikö apu ole silloin saatavilla? Ymmärrän että tämä on kuumottava kysymys jos dösä on lähdössä 3 minuutin päästä. Mutta ei se oikeuta itseavun käyttöön. Muutenkin jos Helkamasi on pöllitty kuukausi sitten ja luulet nähneesi sen kauppakeskuksessa, en lähtisi repimään sillä ajavaa ryysyistä. Mitä jos tööttäätkin tauluun kaveria joka ajaa juuri Intersportista ostamallaan käytetyllä pyörällä, siis HÄNEN pyörälään. Ja sen jälkeen poistut paikalta varastamallasi pyörällä jonka omistajan juuri pahoinpitelit.
Kiinnioton yhteydessä tuo aikaspekulointi on vielä turhempaa. Kiinniotettu on AINA luovutettava poliisille. Muutoin kiinniottaja syyllistyy LAITTOMAAN VAPAUDENRIISTOON. Se että tuleeko poliisi paikalle 2:n minuutin vai kolmen tunnin päästä on merkityksetöntä.
Edelleenkään et ymmärrä kysymyksen ja väitteen, tai oikeastaan keskustelunherätyksen ja väitteen eroa.
VastaaPoistaLainaus Wikipedian artikkelista "Väkivalta": Useimmiten sanalla "väkivalta" viitataan nimenomaan fyysiseen voimankäyttöön
Varkaan kiiniottamiseksi voidaan käyttää suusanallisia käskyjä ja mikäli ei toimi, napataan vaikka kädestä kiinni. Jos henkilö käy tämän jälkeen kimppuun, ts. oma henki vaarassa, voi ko. tapauksen taltuttaa väkivaltaa käyttäen, eli käyttää fyysisiä voimakeinoja esimerkiksi saattamalla henkilö maahan käsi selän takana (lukossa), jolloin henkilö ei voi tai kykene tekemään enää vastarintaa.
Eri asia sitten on, kuinka kauan toista saa pitää "lukossa": Siihen asti että poliisi saapuu vai siihen asti että toinen rauhoittuu?
Keskustelua herättää, hieno homma. Hauskinta tässä oli tuon yhden pellen kyvyttömyys ymmärtää eroa väitteen ja herättävän kysymyksen välillä. Meinaan vaan, että ei pitäisi väittää jonkun sanoneen jotain jos ei ymmärrä itseasiassa jotain kysyttäneen. Väännämpä rautalangasta.
VastaaPoistaKysymys: Jos lyön varasta kasvoihin saadakseni lompakon takaisin onko se kohtuullista voimankäyttöä? (suora lainaus blogista)
Väite: Varasta saa lyödä kasvoihin saadakseen lompakkonsa takaisin.
Huomaa kysymysmerkin käyttö!!
Se siitä äidinkielen perusoppimäärästä, mutta vielä jatkuu ...
Jos poliisin paikalle saapuminen kestää 50 minuuttia onko silloin viranomaisen apu ollut saatavilla vai ei?
Edelleen blogi kysyy ... (????? <--- huom kysymysmerkki). Minä kuitenkin vastaisin että ajalla on merkitystä siihen tulkintaan onko viranomaisen apu saatavilla vai ei. Jos ajalla ei ole merkitystä, silloinhan ajatus itseavusta on turha, koska viranomaisen apu on silloin aina saatavilla, vaikka kestäisi päiviä. Oikeuskäytäntö on osoittanut, että tällaisessa tilanteessa sovelletaan kohtuullista aikaa sille mikä on se aika jonka sisällä viranomaisen apu olisi oltava saatavilla. Saattaa olla että 50 minuuttia on liian lyhyt aika, mutta toisaalta, jos soitat poliisia apuun pyörävarkaan takia, sinulle varmasti sanotaan että heillä on tärkeämpääkin tekemistä, jolloin viranomaisen apu ei ole ollut saatavilla.
Laki lähtee siitä että omaisuutensa saa ottaa takaisin heti anastuksen tapahduttua. Omaisuuden takaisin ottamiseksi saa käyttää voimakeinoja. Mitään muuta voimakeinoa ei ole tossa tilanteessa käytettävissä kuin väkivalta. Väkivaltaa on myös toisen kiinni pitäminen, maahan kaataminen ja varastetun kukkaron ottaminen. Lyöminen ei ole ensimmäinen vaihtoehto, mutta tuskin varas kukkaroa helpolla antaa takaisin. Yksi napakka lyönti kasvoihin niin kukkaron saa helpoiten takaisin. Täysin hyväksyttävää. Toisaalta, ainahan voi sanoa että "varas uhkasi tappaa", jolloin se yksi lyönti on perusteltua mahdollisen oikeudettoman hyökkäyksen ennalta ehkäisemikseksi.
VastaaPoistaHeheh, ei pidä varastaa. Ihan itse kerjää turpaansa jos pitää toiselta luvatta ottaa.
VastaaPoistaVarastaminen vain ei oikeuta toisen pahoinpitelyyn.
VastaaPoistaSiinä kyllä olet oikeassa, ettei pidä varastaa.
Huomaa kysymysmerkin käyttö!!
VastaaPoistaJos itselläsi ei sisäälukutaito riitä siihen että ymmärtäisit tämän lauseen liityvän aiempaan tekstiin samassa artikkelissä, niin olen pahoillani.
Lainaus Wikipedian artikkelista "Väkivalta": Useimmiten sanalla "väkivalta" viitataan nimenomaan fyysiseen voimankäyttöön
Et sitten viitsinyt laittaa koko tekstiä. Kuuluu näin "Väkivalta tarkoittaa vallan käyttöä siten, että se tuottaa vahinkoa ihmisille tai eläimille. Useimmiten sanalla "väkivalta" viitataan nimenomaan fyysiseen voimankäyttöön, mutta on olemassa myös muun muassa käsitteet henkinen väkivalta sekä rakenteellinen väkivalta"
Tää tuntuu olevan kommentoijille täysin vieras käsite. Käyttämällä voimatoimia et yritä tuottaa vahinkoa varkaalle. Vaan yrität ottaa hänet kiinni jotta voit luovuttaa hänet vahingoittumana poliisille.
Saattaa olla että 50 minuuttia on liian lyhyt aika, mutta toisaalta, jos soitat poliisia apuun pyörävarkaan takia, sinulle varmasti sanotaan että heillä on tärkeämpääkin tekemistä, jolloin viranomaisen apu ei ole ollut saatavilla.
Ensinnäkin palaan aikaisempaan. Mistä tiedät että Helkamallasi ajava hemmo on varas? Hän saattanut ostaa kyseisen mankelin paikallisesta hyvämaineisesta urheiluliikkeestä käytettynä. Jos siinä tilanteessa menet vaatimaan pyörää takaisin ja kieltävän vastauksen saatuasi lyöt kaveria tauluun niin syyllistyt pahoipitelyyn. Kyllä siihen on ihan oikea syy miksi laissa sanotaan verekseltään tai pakenemasta.
Minkä sinä parahin anonyymi sitten käsität vahingoksi? Onko kipu vahinkoa?
VastaaPoistaMitähän parahin Jaakko mahtanet tarkoittaa? En ymmärrä kysymystä?
VastaaPoistaTarkoitan tätä: "Väkivalta tarkoittaa vallan käyttöä siten, että se tuottaa vahinkoa ihmisille tai eläimille."
VastaaPoistaEli, onko kipu vahinkoa?
Miksi oletat että varkaan kiinniottamisiseksi käytettävien voimatoimien tarvitsee aiheuttaa kipua? Naamaanlyöminen sitä kyllä aiheuttaa ja totesin jo heti alussa että se ei ole hyväksyttävää.
VastaaPoistaJos menet tilanteeseen sillä asenteella että vittu mä lataan tota kaveria tauluun, niin jälkikäteen tarkasteltuna olet hyvin todennäköisesti syyllistynyt ylilyöntiin. Ihan selvennykseksi, tällöin olet mennyt tilanteeseen aikomuksenasi aiheuttaa vahinkoa, et ottaaksesi kaveria asiallisesti kiinni.
No kerrotko sitten, että minkälainen voimankäyttö ei aiheuta kipua?
VastaaPoistaMiks täällä pitää aina vittuilla kirjoittajalle ? Asiallisen keskustelua herättävän kritiikin ymmärtäisin mutta kun näkyy noita "vitun aivoton pelle" palautteita.Tehdäänpä poikkeus siihen. Hyvä blogi , mielenkiintoisia juttuja kiinnostavista aiheista ja kaupanpäälle hyvin kirjoitettuna ! Olen tässä joutessani lukenut lähes kaikki "artikkelit" !
VastaaPoistaHyvä duuni keep it up ! ;
Aika hankalaa lienee pitää rosvoa aloillaan ilman että tuottaa kipua. Esim. jos sen lukottaa maahan ja odottelee kyttien paikallesaapumista, todennäköisesti rosmo itseään siinä satuttaa rimpuillessaan. Saattaapi jopa venäyttää lihaksiaan/niveliään ja hankkia nirhaumia asvaltista.
VastaaPoistaVoisihan sitä tietysti tuostakin mukavalle varkaalle tarjota pesularahat, kun tuli kerta kuteetkin maassa liattua :/
Saisiko sitten esimerkin vahinkoa tuottamattomasta voimakeinon käytöstä? Onhan aseellakin uhkaaminen voimakeino eikä satuta ketään fyysisesti, mutta henkisesti kylläkin.
VastaaPoistaKritisoin kyseistä kirjoitusta siitä, että siinä yksinkertaistetaan aivan liikaa vaikeita kysymyksiä ja lopuksi avoimiksi jätetyillä kysymyksillä luodaan kuvaa siitä että lain tarkoittamat keinot ovat mm. päähän lyömistä Jos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin. Jos lyön varasta kasvoihin saadakseni lompakon takaisin onko se kohtuullista voimankäyttöä? Montako kertaa saa lyödä omaisuutensa takaisin saamiseksi ja missä suhteessa ja kuinka voimakasta väkivaltaa saa käyttää?
VastaaPoistaNiin kauan kun blogi pysyy lakiteksteissä, on artikkeli aivan ok. Mutta heti kun siirrytään tulkinnan puolelle on teksti "tavallisen kansalaisen" näkökulmasta todella harhaanjohtavaa.
Saisiko sitten esimerkin vahinkoa tuottamattomasta voimakeinon käytöstäNäet kun myymälävaras tunkee reppuunsa alle euron arvoisen makkarapaketin kaupassasi. Kassojen jälkeen kävelet näpistelijän eteen (niin kyseessä on näpistys ei varkaus) ja kerrot hänelle että hän ei voi poistua ennen kuin poliisi käynyt paikalla Pääsääntöisesti omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisten apuun. Näpistelijä yrittää poistua. Nostat kämmenen näpistelijän rintaa vasten ja toistat edellisen. Oletko tässä vaiheessa aiheuttanut kipua? Mitä sitten olet tehnyt. Olet estänyt henkilöä poistumasta näin rajoittaen hänen liikkumavapauttaan. Olet kajonnut hänen henkilökohtaiseen koskemattumuuteen koskemalla häntä rintaan. Eli olet käyttänyt voimakeinija.Käytännössä olet ottanut hänet kiinni ja vain poliisi voi hänet vapauttaa. Jos itse vapautat hänet, syyllistynyt laittomaan vapaudenriistoon.
Mitä sitten jos näpistelija on eri mieltä kanssasi? Tässä nyt on ainakin kaksi mahdollisuutta.
1) Näpistelija yrittää poistua paikalta juoksemalla/rimpuilemalla tms. Saatko silloin lyödä häntä kasvoihin? Kyse on kuitenkin alle euron arvoisesta tuotteesta. Syntyneen tappelun tuloksena on nenä tai kaksi poskella. Onko silloin käyttämäsi voimakeinot olleet lain hengen mukaisia joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys
2)Näpistelijä hyökkää kimpuusi jolloin kyse on osaltasi hätävarjelusta. Huomaa kuitenkin että hätävarjelutilanne päättyy samalla hetkellä kun näpistelijä lähtee karkuun. Toki tässä vaiheessa voit argumentoida että yrität ottaa kiinni kaveria pahoinpitelystä, mikä on huomattavasti vakavampi rikos, mutta ei se silti oikeuta sinua leipomaan häntä turpaan.
Lisäksi blogi ei huomaa valistaa voimakeinojen käytön (namaan löymisen) yhteudessä vähimmän haitan periaatteesta jota siviilinkin kuitenkin tulee noudattaa.
"Nostat kämmenen näpistelijän rintaa vasten ja toistat edellisen. Oletko tässä vaiheessa aiheuttanut kipua? Mitä sitten olet tehnyt. Olet estänyt henkilöä poistumasta näin rajoittaen hänen liikkumavapauttaan. Olet kajonnut hänen henkilökohtaiseen koskemattumuuteen koskemalla häntä rintaan. Eli olet käyttänyt voimakeinija.Käytännössä olet ottanut hänet kiinni ja vain poliisi voi hänet vapauttaa. Jos itse vapautat hänet, syyllistynyt laittomaan vapaudenriistoon."
VastaaPoistaHuutonaurut! Onko rintaan koskeminen kiinniotto ja voimakeino, suorastaan vapaudenriisto?
Onko rintaan koskeminen kiinniotto ja voimakeino, suorastaan vapaudenriisto?
VastaaPoistaKiinniotto voidaan tehdä vaikka suusanallisesti. Vapaudenriistoksi riittää, että estää toisen vapaan liikkumisen, ts. ei päästä lähtemään.
Onpas huono ja laaduton teksti. Nyt voi raiskata ja pahoinpidellä keskellä päivää? Haloo, kuinka usein tätäkin tapahtuu?
VastaaPoistaOnpas huono ja laaduton teksti.
VastaaPoistaPerustele.
Nyt voi raiskata ja pahoinpidellä keskellä päivää? Haloo, kuinka usein tätäkin tapahtuu?
Millä perustein voi raiskata ja pahoinpidellä keskellä päivää ja miksi nyt? Miksei aiemmin ole voinut?
Hienoja heittoja, jotka eivät liity mihinkään.
Huutonaurut! Onko rintaan koskeminen kiinniotto ja voimakeino, suorastaan vapaudenriisto?
VastaaPoistaOnpas huono ja laaduton teksti. Nyt voi raiskata ja pahoinpidellä keskellä päivää? Haloo, kuinka usein tätäkin tapahtuu?
Tämä on yksi niistä syistä, miksi mielestäni blogin teksti on todella huono. "Tavallinen ihminen" kuka ei ole juotunut näihin asioihin sen enempää tutustumaan ja niitä pohtimaan, sekoittaa ne äärimmäisen helposti yhdeksi mössöksi päässänsä. Ensimmäisellä ei näytä olevan mitään käsitystä asiasta. Toinen sekoittaa jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja hätävarjelun keskenään.
Samoin monet ovat sekoittaneet keskenään termit voimakeino ja väkivalta. Jos nyt vapaasti ja lyhyesti muotoilen (pienet juristinalut voivat sitten korjailla).
Voimakeino: yleensä fyysisen voiman käyttöä tilanteessa jossa puollustat omaa tai toisen henkeä, terveyttä tai omaisuutta, siihen kohdistuvalta oikeudettomalta hyökkäykseltä tai varkaudelta. Näiden toimien tulee olla jälkikäteen puollustettavissa oikeudessa.
Väkivalta: Toiseen kohdistuva oikeudeton voimankäyttö, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa.
"Kiinniotto voidaan tehdä vaikka suusanallisesti. Vapaudenriistoksi riittää, että estää toisen vapaan liikkumisen, ts. ei päästä lähtemään."
VastaaPoistaEli tämä on kuin lasten hippaleikkiä. Töks, jäitpäs kiinni. Onko vapaudenriisto myös edessä seisominen, jos tämä rintaan tökätty pääsee kuitenkin kiertämällä ohi?
Eli tämä on kuin lasten hippaleikkiä. Töks, jäitpäs kiinni. Onko vapaudenriisto myös edessä seisominen, jos tämä rintaan tökätty pääsee kuitenkin kiertämällä ohi?
VastaaPoistaItse kiinniotto on tapahtunut jo ihan kertomalla että näpistelijä ei voi poistua paikalta ennen poliisin tuloa ja kävelemällä hänen eteen. Se että näpistelijä yrittää ilmoituksen jälkeen poistua ja kosketat häntä rintaan on voimakeinojen käyttämistä.
Olet siis tässä vaiheessa "riistänyt häneltä vapauden poistua" käyttäen jokamiehen kiinniotto-oikeutta. Tällöin lain mukaan kiinniotettu on ensi tilassa luovutettava poliisille (poliisinkin on tultava paikalle, vaikka blogi toista antaakin ymmärtää). Jos kuitenkin hetken mietittyäsi päästät hänet menemään, voi hän tehdä rikosilmoituksen laittomasta vapaudenriistosta.
Artikkeli on hyvä ja tarkoituskin toteutuu, ainakin täällä käydään kovasti keskustelua ja väittelyä eli keskustelua on onnistuttu herättämään.
VastaaPoistaNyt kun puhutte "makkarapaketeista" niin muistakaa että on myös hyvin paljon vakavampia rikoksia kuin varkaudet, jolloin voimankäytön osana väkivallan käyttö on täysin perusteltua ja jopa oikeuskäytännössä hyväksyttä esim. itsensä suojelemiseksi.
Siinä blogi on oikeassa että oikeuskäytännön antamat päätökset ovat ristiriidassa sen kannalta mitä artikkelissa mainittujen lainsäädäntöjen taustalla on ollut ajatuksena. Jokainen voi lukea nämä sen aikaisista hallituksen esityksistä lain säätämisen tarkoituksesta. Tämä on johtanut siihen että kun väkivallan tekoja sitten tapahtuu "keskellä kirkasta päivää", kuten blogi kirjoittaa, niin ihmiset eivät pääsääntöisesti uskalla puuttua tilanteisiin koska käytännössä aina nuo tilanteet (mennä väliin) vaativat puuttujaltakin väkivallan käyttöä ja nykyise lain "tulkinnan" mukaan mennään aina hätävarjelun liiottelun puolelle.
Nyt kun puhutte "makkarapaketeista" niin muistakaa että on myös hyvin paljon vakavampia rikoksia kuin varkaudet, jolloin voimankäytön osana väkivallan käyttö on täysin perusteltua ja jopa oikeuskäytännössä hyväksyttä esim. itsensä suojelemiseksi
VastaaPoistaItse nähtävästi ymmärrät nämä asiat. Mutta miten sitten ne ketkä eivät näitä ymmärrä?
Vedetään hirveä määrä lakipykäliä kehiin, kysytään kysymyksiä joista voi lähes suoraan sanoa että ovat omankädenoikeutta ja jätetään vastaamatta niihin! Surullisimpana esimerkkinä tuo kuukausi sitten varastettu fillari.
Varastetun tavaran takaisin ottaminen heti varkauden tapahduttua on kohtuullisen selkeää. Jos huomaan, että taskuvaras ottaa lompakkoni saan ottaa sen takaisin. Jos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin
En nyt tätäkään menisi allekirjoittamaan. Toki jokamiehen kiinniotto-oikeuden käyttäminen on tässä tilanteessa sallittua. Lompakon poisotto väkisin ennen kuin olet selvittänyt että poliisin apua ei ole saatavilla on jo rajan väärällä puolelle.
Kokonaisuutena artikkeli todella harhaanjohtava ja todella toivon että kukaan ei lähde leipomaan ketään namaan tämän artikkelin innoittamana.
Kreskustelua pitää herättää, mutta tämä on väärä tapa!
En nyt tätäkään menisi allekirjoittamaan. Toki jokamiehen kiinniotto-oikeuden käyttäminen on tässä tilanteessa sallittua. Lompakon poisotto väkisin ennen kuin olet selvittänyt että poliisin apua ei ole saatavilla on jo rajan väärällä puolelle.
VastaaPoistaHöpö höpö, lue mitä se laki pykälä sanoo:
Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisen apuun. Toimet tällaisen omaisuuden takaisin ottamiseksi ovat kuitenkin itseapuna sallittuja, jos:
1) omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua; tai
2) menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa otetaan takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan, eikä saatavilla ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua.
Kohta 1 toteutuu jos otat takaisin juuri varastetun lompakon. Se ei edellytä tulkintaa siitä pitääkö viranomaisen apu olla saatavilla vai ei. Eli kun omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua
Eli kuten blogissa sanotaan. Sen kukkaron saa ottaa takaisin heti rikoksen tapahtudutta vaikka väkisin. Se että seisooko poliisi 5m vai 50 km päässä on yhdentekevää.
Varastetun tavaran takaisin ottaminen heti varkauden tapahduttua on kohtuullisen selkeää. Jos huomaan, että taskuvaras ottaa lompakkoni saan ottaa sen takaisin. Jos varas ei anna sitä suosiolla, voin ottaa sen väkisin.
VastaaPoistaTämä väite on täysin fakta ja nykyisen laintulkinnan mukainen. Ainoa ongelma voi seurata siitä mitä menettelyä "ottaa väkisin" tarkoittaa, syyllistytäänkö siinä sitten liioitteluun. Sen takia onkin oleellista kysyä "saako lyödä?". Todennäköisesti ei, mutta ilman väkivallan käyttöä takaisin ottamisesta tuskin selviää. Jos varkaan saa kaadettua maahan ja otettua lompakon takaisin. Se on laillista. Jos varas pistää vastaan silloin jää lopulta tulkittavaksi mikä osa väkivallan käytöstä menee itsepuolustukseksi.
Voi voi näitä neitejä. Yrittäkää kasvaa aikuisiksi. Suurin osa näistä kirjoittajista varmaan kuuluu siihen pullamössö paskasukupolveen joka on opetettu siihen että ketään ei saa satuttaa eikä kenellekään pidä sanoa pahasti. Hui hui, joku voi pahottaa mielensä. Varasta pitää silittää päähän ja omaisuuskin on annettava vapaaehtoisesti eikä sitä missään tapauksessa saa yrittää ottaa takaisin. Siinähän voi varas vaikka loukata itsensä. Vetäkäähän se alahuuli niskan taaksen ja nielaskaa, idiootit. Juuri teidän tasoisten teinineitien lässytykset on kavahduttavaa luettavaa. Varmaan samat "miehet" antavat vaimonsakin raiskattavaksi kun eivät uskalla puolustaa. Ottakaa ja viekää, kunhan kaikki menee pilkulleen lain mukaan. Hyvi vittu, että hävettää tämä nykypäivän saamaton sosiaaliavuilla roikkuva uusi sukupolvi. Onneksi sodat käytiin silloin kun miehet oli vielä miehiä. Näistä nykyisistä paskahattu hiphop rääsypekoista ja äidin helman turvassa varttuneista nuorista ole mihinkään. Helvetti että oksettaa. Jos varas ottaa teiltä lompakon te otatte sen takaisin. Turpaan vaan ja kunnolla. Maksetaan sitten oikeudessa muutama satanen sakkoa siitä hyvästä. Eikö tämä jätesukupolvi varmaan uskalla edes läheisiään puhumattakaan itsestään puolustaa. Heti ollaan huutamassa poliisia apuun jos joku kähmii vaivoma. Mitä vittua, tarviiko nykyajan naiset tollasia saamattomia pojankloppeja puolisoikseen. Puukko esiin ja annat palaa. Kyllä nyt yksi kähmijä pitää saada aisoihin. Hyi helvetti, että oksettaa.
VastaaPoistaHyvin sanottu. Se joka tekee väärin on rikollinen, ei hänelle tarvi mitään puolustettavia oikeuksia. Jos varastat, turpaan voi tulla, siitä lähdetään. En minäkään autovarkaan takia poliisia paikalle kutsunut kun kiinni sain itseteosta. Sanotaan näin, että ei sen jälkeen vähään aikaan varastanut yhtään mitään.
VastaaPoistaSurullisimpana esimerkkinä tuo kuukausi sitten varastettu fillari.
VastaaPoistaMikä tässä on ongelma? Mikä esimerkissä on väärin? Koska kyse ei ole juuri tapahtuneesta varkaudesta kohta 1 ei ole sovellettavissa. Kohta 2 edellyttää viranomaisen avun saatavilla oloa. Minusta on kohtuullista kysyä mikä on se aika jolloin viranomaisen apu ei enää ole ollut saatavilla? 50 minuuttia? Katsokaas itse en löytänyt laintulkintaa asialle. Syrjäkylillä poliisin paikalle tuleminen kestää pahimmillaan tunteja. Ei se että että viranomainen joskus viimein tulee paikalle ole sitä että viranomaisen apu on vain silloin ollut saatavilla. Kyllä näissä käytetään oikeasti sitä aikamäärettä missä ajassa viranomaisen olisi saavuttava paikalle.
Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisen apuun. Toimet tällaisen omaisuuden takaisin ottamiseksi ovat kuitenkin itseapuna sallittuja, jos:
1) omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua; tai
2) menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa otetaan takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan, eikä saatavilla ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua.
Itse otin varastetun mopon suoraan varkaalta takaisin 3 kk varakauden tapahduttua. Poliisi olisi tullut paikalle naapurikunnasta 1,5 tunnista (soitin ja kysyin). Otin pyörän itse, omatoimisesti. Poliisi ei siitä ollut moksiskaan eikä mitään syytettä nostettu.
VastaaPoistaItse otin varastetun mopon suoraan varkaalta takaisin 3 kk varakauden tapahduttua.
VastaaPoistaOlit siis yhteydessä poliisiin. Mopossa oli vielä alkuperäiset kilvet ja se oli edelleen sinulle rekisteröity? Ja sillä ajanut antoi sen sinulle ilman päähänlyöntikisaa? Tuliko vaatimuksia kaverille jolta mopon otit?
Tämä väite on täysin fakta ja nykyisen laintulkinnan mukainen. Ainoa ongelma voi seurata siitä mitä menettelyä "ottaa väkisin" tarkoittaa, syyllistytäänkö siinä sitten liioitteluun
VastaaPoistaOlet myymässä autoa. Mahdollinen ostajaehdokas pyytää sitä koeajoon. Hänellä on perhe mukana, jonka takia itse et mahdu kyytiin. Annat auton koeajoon. Autoa ei palauteta. Muutaman päivän päästä näet auton liikennevaloissa joku sinulle tuntematon kuski ratissa. Saatko käydä ottamassa auton takaisin?
Lainattu teksti liittyy eri tilanteeseen. Muutama päivä tapahtuman jälkeen ei todennäköisesti ole "välittömästi rikoksen tapahduttua". Eli ei, et saa mikäli viranomaisapua on saatavilla.
VastaaPoistaSuurin osa näistä kirjoittajista varmaan kuuluu siihen pullamössö paskasukupolveen
VastaaPoistaAi kuten sinä, parahin anonyymi, jolla ei ole naamaa esiintyä omalla nimellä? Kyllähän se on helppo huudella nimimerkin takaa ja uhota.
Olet myymässä autoa. Mahdollinen ostajaehdokas pyytää sitä koeajoon. Hänellä on perhe mukana, jonka takia itse et mahdu kyytiin. Annat auton koeajoon. Autoa ei palauteta. Muutaman päivän päästä näet auton liikennevaloissa joku sinulle tuntematon kuski ratissa. Saatko käydä ottamassa auton takaisin?
VastaaPoistaLaki antaa tasan kaksi vaihtoehtoa "itseapuun". 1) Jos takaisin ottaminen tehdään heti rikoksen tapahduttua tai 2) muulloinkin jos viranomaisen apua ei ollut saatavilla. Kohta 1 ei siis edellytä viranomaisen avun saatavilla oloa. Tämä on ihan oikeasti näin yksinkertaista.
Jos näet auton parin päivän päästä, niin silloin kohta 1 ei toteudu. Kohdan 2 mukaan saat ottaa sen jos viranomaisen apu ei ole saatavilla. Saatavilla tarkoittaa siis aikaa jonka viranomaisen paikalle tuleminen kestää suhteessa siihen mahdollisuuteen että omaisuus häviää kokonaan (auto katoaa lopullisesti, viedään vaikka ulkomaille).
Tarkkaa oikeaa vastausta ei ole koska se topdennäköisesti käytäisiin läpi oikeudessa. Se mitä itse tekisin: soittaisin poliisille ja pyytäisin neuvoa ja tietoa kuinka nopeasti voivat tulla paikalle. Jos pystyn seuraamaan, tekisin sen. Jos en pysty seuraamaan ja nyt on ainoa mahdollisuus ottaa auto takaisin, meinisin paikalle, ovi auki, kuljettaja ulos ja avaimet irti virtalukosta. Sitten odotettaisiin poliisia. Järkeä saa käyttää. Sanoisin että sen auton arvo on selvästi suurempi kuin se mahdollinen muutaman 100 euron sakko lain rikkomisesta.
Olit siis yhteydessä poliisiin. Mopossa oli vielä alkuperäiset kilvet ja se oli edelleen sinulle rekisteröity? Ja sillä ajanut antoi sen sinulle ilman päähänlyöntikisaa? Tuliko vaatimuksia kaverille jolta mopon otit?
VastaaPoistaMopossa oli alkuperäiset kilvet ja se oli mun. Ei epäilystäkään. Rikosilmoitus varkaudestakin oli jo tehty. Poliisi sano että heillä ei ole aikaa tulla mopon takia ennen kuin 1,5 tunnin kuluttua (jos silloinkaan). Sanoivat että ota omaisuutesi pois ja ilmoita heillä. Paikalle ei ollut "varasta", joten otin autosta pihdit, auto parkkiin, leikkasin vaijerilukon auki ja ajoin mopon kotia. Myöhemmin poliisi kirjasi tapahtuneen kun olin vielä toistamiseen yhteydessä. Siinä ei siis ollut mitään tappelua tms.
Niin ja ei mitään vaatimuksia tullut. Eli nähtävästi varas itse ajali mopolla eikä ollut myynnyt sitä kenellekään. Poliisi sano että vaikka olisi myynyt niin se ei muuta minun omistusoikeuttani. Periaatteessa "uusi omistaja" on tehnyt rikoksen jos on ostanut tietoisesti varastettua tavaraa.
VastaaPoistaTarkkaa oikeaa vastausta ei ole koska se topdennäköisesti käytäisiin läpi oikeudessa
VastaaPoistaTässähän on ongelmana se, että et tiedä onko auton kuljettaja varas. Jos käytät voimakeinoja eikä kyseessä olekaan varas...
Auto on hyvä esimerkki (tai vaikka tuo mopo) siksi, että ne on rekisteröityjä. Soitto poliisille ja he näkevät koneelta sen tiedot. Polkupyörästä tai muusta tavarasta tätä ei näe.
Mitä jos varas onkin heti auton saatuaan ajanut suoraan katsastuskonttorille ja väärennetyillä myyntiasiakirjoilla rekisteröinyt auton uudelleen. Tämän jälkeen hän on 30 minuuttia myöhemmin myynyt sen eteenpäin aidoilla papereilla. Uusi omistaja ei voi tietää auton olevan varastettu. Ei hän ole syyllistynyt mihinkään. Jos käyt leipomassa häntä turpaan ja viet auton niin syyllistyt vaikka mihin. Käytännössähän tällaisessa tilanteessa sinulle on oikeus lunastaa auto takaisin "uudelta omistajalta" samalla summalla mitä hän on siitä maksanut. Ja sitten lakiteitse yrittää karhuta niitä takaisin petoksen tekijältä, mikä onkin todella todennäköistä.
Se että näet parkissa olevan varastetun moposi, soitat poliisille ja he näkevät sen olevan edelleen sinun nimissä ja ajat sillä pois, ei ole pakkokeinolain tarkoittamaa itseapua.
Ihan kaikille yleiseksi neuvoksi, ÄLÄ KOSKAAN ANNA AJONEUVOA KOEAJOON ILMAN VALVONTAA.
Edellinen kirjoittaja ei taida koskaan olevan omistanut autoa.
VastaaPoistaVaikka sinulla olisi millaiset kauppakirjat autosta käsilläsi, niin et pysty sitä niillä rekisteröimään itsellesi.
Sinulla pitää olla rekisteriotteesta luovutusosuus olemassa, joilla voit yksinkertaisesti kävellä katsastuskonttoriin ja ottaa auto omistukseesi, mutta millään kauppakirjoilla et sitä saa nimiisi.
mutta millään kauppakirjoilla et sitä saa nimiisi
VastaaPoistaJos haluat tuohon uskoa niin se on oma valintasi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200607264914169_uu.shtml
Ja sitten voit ihmetellä mitä tarkoittaa "liitteellinen rekisteröinti".
Joopa joo. Käsittääkseni suomessa on kuitenkin oikeuskäytäntö jonka mukaan varastettua tavaraa ei saa ostaa. Se että tavara on varastettu ei poista ostajan vastuuta eikä hävitä tavaran alkuperäisen omistajan omistusoikeutta. Mielenkiintoista olisi tietää miten homma oikeasti loppuu. Se jonka kuuluisi menettää 6500 euroa on auton ostaja. Itselle ei ihan heti tulisi mieleen ostaa huoltoaseman parkkipaikalla yksityiseltä henkilöltä autoa.
VastaaPoistaTarkoitan että syyllinen on tietysti se joka auton meni siirtämään rekisterissä omiin nimiinsä, mutta 6500 euroa on auton ostajan saatavia rikolliselta eikä alkuperäisen omistajan. Muutoinhan "rikos kannattaa aina".
VastaaPoistaMuutoinhan "rikos kannattaa aina"
VastaaPoistaTuossa kolmiodraamassa on kolme osapuolta. Syytön, typerys ja rikollinen. Miksi syyttömän pitäisi maksaa typeryksen vahinko? Rikollinenhan kyllä jää mitä todennäköisimmin kiinni. Rekisteröidessä täytyy todistaa henkilöllisyys.
Kommentin pointti oli kuitenkin se, että jos ei saa varasta kiinni verekseltään tai pakenemasta, kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin menee käyttämään voimatoimia. Asiat eivät välttämättä ole niin kuin kuvittelee. Sitä saattaa itse syyllistyä aika vakaviin rikoksiin.
Rikollinen vie aina voiton ja sitä ymmäretään, uhri kärsii ja saa todellisen tuomion, sekä maksaa kulut. Piste.
VastaaPoistaVoimankäyttö on nimenomaan väkivaltaa. Kaverin maahan vieminen käsi selän takana on väkivaltaa. Kun poliisi lyö pampulla on se väkivaltaa. Tai voimankäyttöä. Miten sen haluaa nähdä.
VastaaPoistaLaki antaa siis oikeuden käyttää väkivaltaa esim. henkensä puolustamiseen. Ei laissa erikseen selosteta mitkä keinot (lyöminen, maahan vieminen, puukotus) ovat sallittuja. Tilanteissa tulee käyttää omaa harkintaa.
Jos otat varkaalta lompakkosi voimakeinoin takaisin, voitko enää näyttää varkautta toteen? Poliisihan ei voi enää löytää lompakkoasi varkaalta, joten olet käytännössä hyökännyt ilman syytä.
VastaaPoistaOltiin vahtimassa limudiskoa ja vastapäätä oli koulu.
VastaaPoistaKuten yleensä valtaosa oli muka´via nuoria, mutta aina sitä roskasakkia löytyy. Ne rupesi hajottamaan vastapäisen koulun ovien ikkunoita ja tietysti luvat rupesi olemaan katkolla sille ohjelmatoimistolle ja me tehtiin seurantalkoita. Siis seura sai palkkiot. Sitten kun oli vahvoja nopeita amerikkalaisen fudiksen harrastajia, alettiin juoksemaan kiinni niitä. MInäkin napasin pari ja kannoin sinne tuulikaappiin jäähtymään. Paikallinen komisario sanoi., että antakaa mennä vaan, saatte vapaudenriistosta rangaistuksen.
Sitten jos aiheutat käsikähmässä ruhjeen tai vamman, voin taata että oikeusistuin antaa siitä kuivaa. Väkivallan pitää olla passiivista, ja jos lyöt ja toinen voi todistaa sen, satavarmaa saat pahoinpitelysyytteen.