Varastetut eläkkeet

Elinaikakertoimella pyritään pitämään eliniän pitenemisestä johtuvat eläkekustannukset kurissa. Tämä tarkoittaa suomeksi, että vuoden 2009 jälkeen eläkkeelle siirtyvien eläkkeitä pienennetään elinaikakertoimella. Jokaiselle ikäluokalle 62 vuotta täyttäessä lasketaan oma elinaikakerroin. Vuonna 2009 elinaikakerroin 62 vuotta täyttäneille on tasan yksi. Vuonna 1948 syntyneille, eli 62 vuotta vuonna 2010 täyttäville lasketaan uusi elinaikakerroin joka kylmästi leikkaa lakisääteisen eläkkeen pienemmäksi. Alla on esimerkki tai arvio siitä miten ansaittu 1700 euron kuukausieläke saksitaan pienemmäksi ikäpolvi toisensa jälkeen. Nykyisille nuorille ja nuorille aikuisille tämä on melkoinen katastrofi siinä vaiheessa kun pakolliset työeläkemaksut on maksettu ja olisi aika siirtyä hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Tämä uudistus astui voimaan edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä 1.1.2005. Elinaikakerroin oli ratkaisu eläkkeiden rahoitusongelmaan. Rahoitusongelma puolestaan juontaa juurensa suuriin ikäluokkiin jotka ovat jäämässä eläkkeelle samaan aikana kun eläkkeiden maksajien määrä on pienentynyt ja ihmisten elinikä ja eläkkeellä olo aika on pidentynyt. Nyt maksetuista eläkkeistä suurin osa käytetään tällä hetkellä eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeiden maksuun eikä tulevien eläkkeiden kartuttamiseen. Onko elinaikakerroin sitten oikea ratkaisu ongelmaan, jää nähtäväksi. Oikeudenmukainen se ei ole. Vai mitä sanovat esimerkiksi 1970 ja 1980 luvulla syntyneet?

Miten elinaikakerroin sitten lasketaan? Se tullaan määrittämään tilastokeskuksen kuolevuuslukujen perusteella jokaiselle ikäryhmälle erikseen viiden vuoden aikajaksolta.

Järjestelmä syrjii miehiä ja on epätasa-arvoinen

Elinaikakerroin on koko ikäryhmälle sama sukupuoleen katsomatta. Elinaikakerrointa ei lasketa erikseen miehille ja naisille. Tämä on vakavaa syrjintää joka selkeästi rikkoo lakia naisten ja miesten tasa-arvoisesta kohtelusta (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1968/609). Suomessa miesten elinikä on keskimäärin 6-7 vuotta vähemmän kuin naisilla. Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon myös elinaikakertoimessa. Itseasiassa vuosi 2006 oli maailman historiassa merkittävä sen takia, että naisten elinikä oli kaikissa maailman maissa pidempi kuin miehillä.

Ahne sukupolvi

Valitettavasti ei voi olla huomaamatta mikä sukupolvi eläkeuudistuksen on toteuttanut. Uudistuksella on samalla turvattu kyseisen sukupolven keräämiä muitakin etuja. Yksi esimerkki on eläkkeelle jääminen työttömyydestä. Nimittäin 2005 voimaan astuneen eläkeuudistuksen myötä työttömyyseläke poistettiin tulevilta sukupolvilta. Järjestelmään rakennettiin kuitenkin kiertotie 1940- ja 1950 luvulla syntyneille. 1940-luvulla syntyneillä on mahdollisuus ensin työttömyyspäivärahaan ja sen jälkeen työttömyyseläkkeeseen kunnes henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle 63 vuotiaana. 1950-luvulla syntyneillä ei ole enään työttömyyseläkettä, mutta heille on määritelty ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan lisäpäivät joiden avulla päivärahan maksua jatketaan henkilön 62 ikävuoteen asti jolloin henkilö voi jäädä vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkettä ei edes varhenneta, vaikka henkilö ei ole vielä lakisääteisessä eläkeiässä.

1960-, 1970- ja 1980-luvulla syntyneet ovat monella muullakin tavoin väliinputoajia. Ainoa lohtu on että tulevaisuudessa voimme tietysti muuttaa eläkejärjestelmää uudelleen, lisätä oman sukupolvemme edut ja varastaa seuraavalta sukupolvelta. Aivan kuten edellinenkin on tehnyt.

Lääkäri ei voi kieltäytyä kirjoittamasta lääkärintodistusta

Lääkärillä on velvollisuus kirjoittaa lääkärintodistus sitä pyydettäessä. Lääkärin kirjoittamia todistuksia tarvitaan moniin eri tarkoituksiin. Suppea lääkärinlausunto, kuten lääkärintodistus A, on tarkoitettu esimerkiksi työkyvyttömyyden tai esteellisyyden todentamiseen. Laajat lääkärinlausunnot, kuten lääkärintodistus B ja C, ovat todistuksia esimerkiksi pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä, pysyvästä invaliditeetistä tai todistukset ovat lakisääteisen etuuden hakemista varten välttämättömiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on ollut muutamia tapauksia joissa lääkäri on kieltäytynyt kirjoittamasta potilaalle lääkärintodistusta KELA:sta haettavaa etuutta varten. Lääkärin mielestä todistusta ei ole tarpeen kirjoittaa, koska potilas ei ole lääkärin mielestä oikeutettu nimenomaisen etuuteen. Kun lääkäriä on viimein tarpeeksi painostettu, hän on suostunut kirjoittamaan todistuksen. HUS:n Lastenklinikalla on havaittu joidenkin lääkäreiden osalta nihkeyttä kirjoittaa lapselle todistusta KELA:n myöntämän etuuden hakemiseksi, koska lääkärin mukaan lapsi ei etuutta kuitenkaan saa. Arviointikriteerit Lastenklinikalla ovat olleet täysin erilaiset ja käytännössä virheelliset verrattuna KELA:n virallisiin kriteereihin. Monesti KELA onkin myöntänyt etuuden lääkärintodistuksen perusteella, vaikka Lastenklinikalla edun myöntämistä ei ole pidetty edes mahdollisena. Pahintahan tilanteessa on jos vanhemmat oikeasti uskovat lääkäreitä eivätkä koskaan edes yritä hakea etuutta johon heidän lapsensa on oikeutettu.

Lääkärin tehtäviin ei kuulu arvioida todistuksen tarpeellisuutta eikä varsinkaan arvioida tai arvailla ennakolta esimerkiksi KELA:n päätöksen perusteita siitä mihin potilas on oikeutettu ja mihin ei. Lääkäri ei tee päätöksiä etuuden myöntämisestä, lääkäri kirjoittaa todistuksen jonka perusteella etuuden myöntävä instanssi tekee päätöksen.

Lakisääteisesti ei ole määritelty lääkärille velvollisuutta kirjoittaa lääkärintodistusta muuten kuin muutamissa yksittäisissä tapauksissa, kuten kuolintodistuksen antamisessa. Laki ei myöskään erikseen mainitse mahdollisuutta että lääkäri voi erityisestä syystä kieltäytyä kirjoittamasta lääkärintodistusta. Laista löytyy muutamia säännöksiä lääkärin esteellisyydestä kirjoittaa todistusta kuten steriloimisasetuksen perusteella. Tällöin lääkäriltä vaaditaan esteettömyyden todentamista. Pääsääntönä ja terveyden huollon oikeusturvakeskuksen kannanoton (nykyinen Valvira) mukaisesti lääkärin on kirjoitettava lääkärintodistus potilaalle vaikka kokisi sen tarpeettomaksi.

Lääkärintodistus on aina kirjoitettava totuudenmukaisesti perustuen lääkärin omiin tutkimuksiin, omiin huomioihin, löydöksiin, kliinisiin tutkimuksiin tai muiden lääkäreiden havaintoihin ja potilaskertomuksiin. Lääkärintodistuksessa on kerrottava kaikki johtopäätöksen tekemiseen liittyvät oleelliset seikat potilaan sairaudesta tai tilanteesta. Potilas ei voi vaatia lääkäriä kirjoittamaan lääkärintodistusta sen mukaiseksi jotta esimerkiksi tietyn etuuden voisi saada hankituksi. Lääkärintodistus pitää perustua faktoihin ja tosiasioihin. Karkean esimerkin omaisesti voisi todeta, että jos potilas pyytää lääkärintodistusta etuuden saamiseksi mahdollisesta sairaudestaan jota ei ole todettu, lääkärin velvollisuus on kirjoittaa todistus jossa lääkäri toteaa omiin tai muiden lääkäreiden tutkimuksiin, havaintoihin ja muistiinpanoihin vedoten että kyseistä sairautta ei ole potilaassa havaittu tai tutkimukset eivät ole osoittaneet näyttöä sairauden olemassaolosta.

Lääkärintodistus on kuitenkin kirjoitettava. Lääkärin tehtävä ei ole arvioida todistuksen tarpeellisuutta.

Lue myös:
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia

Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia

Vakuutusyhtiössä tai KELA:ssa sinua koskevia päätöksiä tekevät monet "asiantuntijat". Kun esimerkiksi vakuutusyhtiö päättää eläkkeestäsi tai muista terveyteesi liittyvistä vakuutuskorvauksista, vakuutusyhtiö perustaa päätöksensä omien asiantuntijalääkäreidensä tulkintaan. Kyseiset asiantuntijalääkärit toimivat työsuhteessa vakuutusyhtiöön ja heidän tehtävänsä on arvioida jokaisessa päätöksessä ainoastaan vakuutusyhtiön omaa etua. Tilanne on täysin sama KELA:ssa. Asiantuntijalääkäreiden päätös normaalissa terveydenhoidossa, esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman vastaanotolla voi siis olla täysin erilainen kuin päätös vakuutusyhtiön edustajana. Tämä sotii jyrkästi yleistä oikeuskäsitystä vastaan sekä lääkärin eettisiä ja moraalisia velvotteita kohtaan. Moni vakuutusyhtiön asiakas huomaa lääkärinvastaanotolla saavansa täysin erilaisen lausunnon vaivastaan kuin mitä saa vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäriltä. Räikeimmissä tapauksissa kyse on ollut täysin samasta lääkäristä, joka vastaanotolla kertoo potilaalle jotain muuta kuin mitä seuraavassa kuussa päättää potilaan vakuutuskorvausten perusteiden osalta vakuutusyhtiön puolesta.

Vakuutusyhtiöillä ja KELA:lla on jo pitkään ollut tiedossa velvollisuus antaa asiantuntijoidensa nimet asiakkaalle pyydettäessä. Tämä perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) sekä henkilötietolakiin (22.4.1999/523). Siitä huolimatta osa vakuutusyhtiöistä ja viranomaisista ei näitä tietoja suostu antamaan. Aikaisemmin vakuutusyhtiöt ovat perustelleet asiantuntijoidensa nimien salaamista työntekijöidensä yksityisyyden suojaan vedoten. On kuitenkin selvää että mikään viranomaisen toimintaan tai viranomaisluonteisen toiminnan perusajatuksena ei voi olla päätöksentekoprosessin salaaminen ja päätöksentekoon osallistuneiden asiantuntijoiden suojeleminen. Päätösten rehellisyys ja oikeudenmukaisuus edellyttää että asiantuntijana toiminut lääkäri pysyy sanojensa takana myös silloin kun hänen päätöksensä perusteet otetaan suurennuslasin alle.

KELA:n toiminta asiantuntijalääkäreiden lausuntojen suhteen on ollut harvinaisen pöyristyttävää. Kun asiakas pyytää nähtäville tietoja oman päätöksensä perusteista, KELA:n vastaus on yleensä ollut, että heidän ei tarvitse päätöksiään perustella. Suomi on saanut asiasta jälleen kerran keväällä 2009 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) langettavan päätöksen. Päätöksen mukaan KELA rikkoo ihmisoikeuksia ja potilaan oikeusturvaa. Vaikka Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin noudattamaan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä uskallan väittää että mikään ei asiassa tule muuttumaan. Suomen valtiolla ja oikeusministeriöllä on tapana viitata kintaalla kyseisille päätöksille. Tosiasia on, että Suomessa ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu toistuvasti eikä viranomaisilla ole aikomustakaan parantaa tilannetta. Tilastot kertovat aiheesta karua kieltä.

Mikäli saatte vakuutusyhtiöltä tai KELA:lta kielteisen päätöksen joka perustuu heidän käyttämänsä asiantuntijan lausuntoon. Pyytäkää ja vaatikaa aina tiedoksi kyseisen asiantuntijalääkärin nimi ja yhteystiedot sekä kaikki asianne käsittelyyn liittyvät asiakirjat. Teillä on aina oikeus keskustella päätökseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Asiantuntijalääkäri ei voi kieltäytyä keskustelemasta asiasta. Vakuutusyhtiö tai KELA ei voi kieltää teitä ottamasta asiantuntijoihinsa yhteyttä. Mikäli asiantuntija ei suostu keskustelemaan puhelimitse, menkää paikanpäälle käymään henkilökohtaisesti. Jos asiaanne koskeva päätös on syntynyt useamman asiantuntijan kokouksessa esittämien kannanottojen perusteella, teillä on oikeus myös kokouksen pöytäkirjaan. Käyttäkää tätä oikeutta hyväksenne. Teillä on täysi moraalinen oikeus käyttää kaikkia lainmukaisia painostuskeinoja vakuutusyhtiöitä, KELA:a sekä heidän asiantuntijoitaan kohtaan, jotta asianne ratkaisuun saadaan oikeudenmukainen ja rehellisesti perusteltu päätös.

Mikäli ajaudutte vakuutusyhtiön kanssa tilanteeseen jossa asianne käsittely viedään vakuutusoikeuden ratkaistavaksi, olette käytännössä jo hävinnyt. Vakuutusoikeus on Suomessa kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöiden hallinnassa ja päätökset ovat poikkeuksetta yhtiöitä suosivia. Vakuutusoikeus on vakuutusyhtiöiden kumileimasin. Suomi on saanut tuomioita myös vakuutusoikeuteen liittyen Euroopan Ihmisoikeustuomioistumesta.

Potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta pitäisi miettiä myös koko asiantuntijalääkärijärjestelmästä luopumista. Asiantuntijajärjestelmä muodostuu tällä hetkellä sen periaatteen varaan, että potilasta hoitavan lääkärin lausunto ei ole "luotettavaa" tietoa vakuutusyhtiön tai KELA:n kannalta. Vakuutusyhtiö haluaa palkkalistoilleen lääkärin ammatissa toimivan asiantuntijan jonka tehtävä on ainostaan etsiä hoitavan lääkärin antamasta lausunnosta ja tiedoista kaikki ne mahdolliset porsaanreiät ja kiertotiet joilla ehtojen mukainen korvaus voidaan evätä. Potilaan todellisen terveydentilan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tästä on rehellisyys ja lääkärin ammattietiikan noudattaminen kaukana. Täytyy vain ihmetellä minkälainen luontainen vika on ihmisessä jotka lääkärin ammattiin sitoutuneena voivat ylenkatsoa omia moraalisia velvotteitaan potilaan terveydenhoidossa. Nähtävästi asiantuntijalääkäreiden vannoma lääkärinvala on jollain tavoin normaalista lääkärinvalasta poikkeava.

Lisätietoa:
Tietosuojavaltuutetun kannanotto
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
Oikeusasiamiehen kannanotto

HS: Ihmisoikeustuomioistuin antoi KELA:lle tuomion

Lue myös:
Kadotettu oikeudenmukaisuus (Suomi pahimpia ihmisoikeusloukkaaja)
Korvausten käsittelyaika
Korvaus perustuu vakuutusehtoihin