Kerjäläisten aggressiot

"Kävelin 4-vuotiaan tyttären kanssa citymarkettiin. Samassa pamahti paikalle kerjäläisnainen joka tyrkkäsi muittamutkitta kukan tyttären käteen. Vaikka lapselle on sanottu että vierailta ei mitään oteta, mitä luulet että 4-vuotias tekee kun hänelle kukka työnnetään suoraan käsiin? Tämän jälkeen eukko alkaa pyytää rahaa huonolla suomella. Viisi euroa pitäisi maksaa rehusta. Sanon tyttärelle että anna kukka takaisin. Hän yrittää, mutta ei kelpaa. Otan kukan ja tarjoan sitä takaisin. Ei kelpaa. Tarjous vaihtui nyt kahteen euroon. Kerron suomeksi että heitän kukan maahan jos hän ei sitä kerta halua, mutta me emme sitä osta. Ei kelpaa. Kaksi euroa, kaksi euroa. Heitän kukan maahan. Sen jälkeen paikalle saapuu nuorempi mies ottaa kiinni kädestä ja sanoo "maksa, maksa, ei maahan, maksa kaksi euro". Repäisen käden irti jolloin hän lyö, siis lyö, ei läiskäise tai tönäise, lyö nyrkillä suoraan olkapäähän. Tytär alkaa itkemään. Tempaisen yhden ja viimeisen kerran ja kunnolla. Mies putoaa siihen ja eukko alkaa kirkumaan. Otan tyttären syliin ja kävelen pois. Tällaista toimintaako ne suomen viranomaiset suosivat kun otteet tällaisen kitkemiseen on mitä on. Jos poliisi olisin pyytänyt paikalle niin sakot olisin varmana saanut, onhan heillä nyt oikeus kerjätä, vai mitä? Käsittääkseni minulla on oikeus puolustaa itseäni ja tytärtäni. Sitäpaitsi, mistä minä voin tietää jatkaako henkilö hakkaamista vai ei. Poskiko olisi vielä pitänyt kääntää. Vittu mitä touhua."

Romaniasta tulevien kerjäläisten otteet ovat koventuneet. Osa kerjäläisistä käyttää jopa väkivaltaa. Suomalaiset ovat nihkeitä antamaan rahaa, joten pelkällä kerjäämisellä ei kateta matkustuskuluja Suomeen, varsinkin kun tänä kesänä osa kerjäläisistä ei ole tullut "yhteiskuljetuksella" vaan omalla autolla. Pelkän kerjäämisen tilalle ovat tulleet kaupittelu ja katusoitto. Kaupittelun ongelmana on puoliväkisin tapahtuva myynti. Kerjäläiset myyvät esimerkiksi helposti hankittavia kukkia, rihkamakoruja ja sormuksia. Ohi kävelevälle lapselle saatetaan antaa väkisin kukka käteen ja tämän jälkeen vaaditaan rahaa vanhemmilta. Kuvio on tuttu välimeren eteläisistä maista, kuten Tunisiasta ja Marokosta. Kukan takaisin antaminen ei yleensä onnistu ja jos rahaakaan ei suostu maksamaan niin konflikti on valmis.

Viime aikoina on raportoitu kaupungilta tapahtumia joissa kerjäläiset ovat tarttuneet kiinni ohikulkijan käteen tai vaatteisiin, vaatineet väkisin rahaa tai jopa tönäisseet. Eräs blogin lukija kertoi vanhasta naiskerjäläisestä joka oli vaatimalla vaatinut rahaa ja kun nuori suomalaisnainen ei ollut suostunut pyyntöön, kerjäläinen oli lyönyt häntä käsivarteen. Vanhempi suomalaismies kertoi viime viikolla kuinka nuorehko kerjäläinen oli käytännössä tunkenut kätensä miehen takin taskuun ja vaatinut huonolla Suomella euroja.

Suomessa laki ei kiellä kerjäämistä. Poliisi voi puuttua kerjäämiseen vain järjestyslain nojalla jos itse kerjääminen aiheuttaa häiriötä. Tässäkin tapauksessa ainoa mitä poliisi voi tehdä, on käskeä poistumaan paikalta tai sakottaa. Sakottamisesta ei taas tunnetusti ole mitään hyötyä.

Suomessa on oikeus henkilökohtaisen koskemattomuuteen. Jos viranomaiset ja virkavalta ovat voimattomia ja lepsuja ongelman suhteen tulee jokaisen kansalaisen pitää itse huoli omista oikeuksistaan ja ennenkaikkea koskemattomuudestaan. Viranomaiset suhtautuvat ongelmaan aivan liian kevyesti ja aivan liian ymmärtäväisesti.

Puolusta itseäsi

Kerjäläisten kanssa kannattaa toimia rauhallisesti ja olla huomioimatta heitä millään tavoin. Missään tapauksessa heille ei pidä antaa rahaa eikä heiltä pidä ostaa mitään. Toimeentulon hankkimisen vaikeus on ainoa viesti Suomesta joka voi rajoittaa kerjääjien määrän kasvua. Mikäli kerjäläisillä on lapsia mukana tulisi asiasta tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisten päivystykseen mahdollisesta lasten heitteillejätöstä huostaanottotoimenpiteiden käynnistämiseksi.

Väkivaltaa saa käyttää itsensä puolustamiseen. Tämä on määritelty laissa. Jos kerjäläinen käy fyysisesti kimppuusi sinulla on oikeus ellei peräti velvollisuus puolustaa itseäsi. Lain mukaan meillä jokaisella on oikeus hätävarjeluun (rikoslaki, 4 luku 4 §). Meillä on oikeus puolustaa itseämme kohtuullisin voimakeinoin aloitettua hyökkäystä vastaan, mutta myös välittömästi uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi. Pelkkä hyökkäyksen uhka riittää hätävarjelun perusteeksi, eikä tarvitse odottaa että kerjäläinen oikeasti käy rinnuksiin kiinni, repii takista tai jopa lyö. Mikäli kerjäläinen käy fyysisesti käsiksi eli syyllistyy lievään pahoinpitelyyn, varastaa takin taskusta tai kauppakassista, meillä jokaisella on pakkokeinolain mukaan oikeus ottaa kiinni rikoksentekijä. Kiinniottamiseen saa käyttää tarpeellisia voimakeinoja. Anastetun tavaran saa ottaa takaisin myös väkisin. Kerjäläisten harrastamaa aggressiota ei missään tapauksessa pidä sietää. Köyhyys ei oikeuta väkivaltaan. Mikäli aggressiot siedetään, tilanne pahenee vain entisestään.

Poliisi olisi syytä kutsua paikalle mikäli tilanne ajautuu fyysiselle asteelle. On kuitenkin hyvin ymmärrettävää miksi näin ei monesti menetellä. Valitettavasti oikeuskäytännössä on annetuilla ennakkopäätöksillä osoitettu että Suomessa itsensä puolustaminen väkivalloin katsotaan valitettavan usein hätävarjelun liioitteluksi. Monesti asiasta nousee tiedotusvälineissä kohu kun kerjäläinen joutuu suomalaisen itseoikeutetun puolustautumisen tai hätävarjelun kohteeksi. Päinvastaisessa tilanteessa hyssytellään ja vähätellään asiaa. Poliisi puolestaan rankaisee innokkaasti suomalaisia, mutta kerjäläisten aggressioissa nostetaan kädet pystyyn. Ei heitä voi karkottaa ja turha sakkojakaan on antaa kun eivät niitä kuitenkaan maksa. Kuinka paljon meidän oikein pitäisi sietää? On käsittämätöntä että suomalaisessa yhteiskunnassa minimaalisen pieni maahan muuttava vähemmistö saa terrorisoida valtaväestöä ja vielä käytännössä viranomaisten suojeluksessa.

Kerjääminen ei ole lainvastaista, joten toiminta on sallittava pidimme siitä tai ei. Kerjäämisen varjolla tapahtuvaa väkivaltaa ja koskemattomuuden loukkauksia ei pidä hyväksyä. Jos viranomaiset eivät pysty puuttumaan aggressioihin, silloin meidän jokaisen on käytettävä lain suomaa oikeutta ja puolustaa koskemattomuutta, vaikka se vaatisikin voimakeinojen käyttöä.

Lue myös:
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus