ParkCom ansoittaa Itäkeskuksessa

Helsingin Itäkeskuksen Citymarketin parkkipaikalla on varsinainen ParkCom viritys. Pysäköintialueelle tultaessa on kyltit pysäköinninehdoista, pysäköintikiekko ja 2h pysäköintiaikaa. Kylttejä on joka kulkuväylällä sekä Citymarketin ovissa.

Citymarketin sisällä on kuitenkin sisäänkäyntiporttien kohdalla Citymarketin omat kyltit missä kerrotaan että pysäköintiaika onkin 3 tuntia!

Mitäköhän tästä seuraa? Asiakas laittaa kiekon paikalleen, huomaa sisään astuessaan Citymarketin oman kyltin ja päättää surffata ostoksilla enemmän kuin kaksi tuntia. ParkCom puolestaan lätkäisee maksulapun omien ehtojensa mukaisesti heti kun auto on pysäköitynä alueella enemmän kuin kaksi tuntia!

Hieno ansoitus! Tokihan rahat autoilijalta täytyy jotenkin kerätä! Jälleen yksi esimerkki yksityisen pysäköinninvalvonnan mielivallasta - kukaan ei valvo valvojaa?. Missä luulette että tämä riita ratkaistaan? Kalliisti oikeudessa, missäs muualla, vai olisikohan autoilijan parempi tyytyä kohtaloonsa, alistua ParkCom:n mielivaltaan ja maksaa kiltisti - vaikka olisikin oikeassa!

Blogin lukian mukaan tämä järjestely on ollut voimassa jo usean kuukauden, huolimatta siitä että ParkCom on luvannut korjata kyltit pikaisesti - pikaisesti on tietysti hyvin suhteellista.

ParkCom pohdintaa ja ajatuksia

Lue uusin ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (3)
Lue uusin ParkCom Oy hävisi Vantaan käräjäoikeudessa. Maksu on laiton.
Lue uusin Poliisi tehnyt tutkintapyynnön ParkCom Oy:stä
Lue uusin ParkCom hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Lue uusin Hallinto-oikeus koettelee yksityisen pysäköinninvalvonnan rajoja
Lue uusin Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa?
Lue uusin Oikeudenpäätöksiä odotellessa
Lue uusin Tapaus Sello
Lue uusin ParkCom karhukirjeet
Lue uusin ParkCom:n hurjat lakiviittaukset

Lue myös ParkCom yhteenveto ja valmiit vastaukset
Lue myös ParkCom maksut OK-perinnälle
Lue myös Kuluttajaviraston mielipide
Lue myös Lehtiartikkeli paikallisessa Helsinkiläis lehdessä

Halutessanne, kommentoikaa samaan alkuperäiseen ketjuun. Sieltä löytyvät myös lukijoiden lähettämät erinomaiset kommentit ja ohjeet sekä tilinpäätöstiedot ja kuluttajaviranomaisten kommentit.

On oikeastaan aika hauska ollut lukea muissa keskustelupalstoilla olleita kommentteja ParkCom:n toiminnasta ja erityisesti huomata, että ihmiset eivät näytä ymmärtävän yksityisen pysäköinninvalvonnan ongelmallisuutta. Jos ajatellaan kunnallista pysäköinninvalvontaa, on kyse laissa säädetystä toiminnasta. Laissa määritellään toimintaedellytykset, maksujen suuruudet, valitus ja kantelumahdollisuudet, sekä määritellään raamit viranomaisten toiminnalle. ParkCom:n kaltaiselle yksityiselle pysäköinninvalvonnalle ei löydy tukea lainsäännöstä, joten maksujen jakaminen perustuukin sopimusoikeuteen. Se että väärinpysäköinti on ikävää ja ärsyttävää ei oikeuta yksityistä tahoa toimimaan oman mielivaltansa mukaisesti. ParkCom:n toiminnassahan yksityinen henkilö on keksinyt oivan mahdollisuuden kerätä rahaa itselleen (onko se väärin?). Jos joku luulee, että ParkCom harrastaa toimintaansa yhteisen hyvä nimissä, ei voisi pahemmin olla väärässä. Kyse on liiketoiminnasta, jonka tarkoitus on kerätä omistajilleen rahaa. ParkCom:n maksut menevät suoraan yksityisille yritykselle ja sen omistajille, ei kunnalle tai valtiolle eivätkä edes tontin omistajalle. Yhteisiä pelisääntöjä täytyy noudattaa, tässä tapauksessa siis niitä sopimusoikeuden periaatteita joita suomalaisessa lainsäädännössä on.

Suomessa on sopimusvapaus, joten asioista voidaan muodostaa sopimuksia. ParkCom:n tapauksessa kahden osapuolen välinen "yksityisoikeudellinen" sopimus ParkCom:n mukaan syntyy "hiljaisesti" sillä, että autoilija pysäköi ajoneuvonsa pysäköintialueelle jossa on ParkCom:n kyltit. Oikeudessa ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu voiko sitova sopimus yleensä syntyä hiljaisesti (huhtikuu 2007 tilanne).

Sopimuksen osapuolina olisivat siis valvontayhtiö ParkCom ja ajoneuvon kuljettaja. Jos sopimus yleensä syntyy, se syntyy näiden osapuolien välille. Kahdenkeskisellä sopimuksella ei voi velvoittaa kolmatta osapuolta, kuten ajoneuvon haltijaa tai omistajaa. Huolimatta siitä mitä ParkCom milloinkin nettisivuillaan kertoo, ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja ei ole vastuussa kuljettajan tekemästä sopimuksesta, joten maksua ei voi periä haltijalta eikä omistajalta, ainoastaan ajoneuvon kuljettajalta. ParkCom:n kannalta on tietysti ikävää että he eivät ajoneuvon kuljettajaa tiedä. Toki aikanaan oikeudessa voidaan päättää, että ajoneuvon haltija tai omistaja vastaa myös maksusta, mutta se olisi kyllä selkeästi yleisten sopimusoikeusperiaatteiden vastaista.

Samojen periaatteiden mukaan jos sopimusasiossa syntyy riitaa, se osapuoli joka sopimukseen vetoaa on näyttövelvollinen asiassa. Tässä tapauksessa siis ParkCom:n tulee sopimukseen vetoavana osapuolena (vaatiessaan maksua) selvittää sopimuksen toinen osapuoli, eli ajoneuvon kuljettaja. Missään tapauksessa ajoneuvon haltijalla tai omistajalle ei ole velvollisuutta osoittaa tai kertoa ParkCom:lle ajoneuvon kuljettajaa.


Sopimuksen ehdot on oltava esillä silloin kuin sopimus tehdään. Jos sopimus kerta syntyy kuljettajan pysäköidessä ajoneuvonsa pysäköintialueelle, pysäköinnin ehdot kerrotaan ParkCom:n kyltissä. Mitään muita ylimääräisiä ehtoja ei voi jälkikäteen ilmestyä, kuten ylimääräisiä maksujen korotuksia tai muita vastaavia muutoksia. Jos ParkCom:n kyltissä ehtona on 2 tunnin pysäköinti ja kiekon käyttäminen, voi maksun kirjoittaa vain tuon ehdon rikkomisesta. Esim. viereisessä kuvassa pysäköintiehto on pysäköintiluvan käyttäminen. Jos kuljettaja pistää ajoneuvonsa poikittain kahteen ruutuun, ei ParkCom voi siitä maksua kirjoittaa, koska se ei ole alkuperäisissä sopimusehdoissa.

Maksun suuruus, 40 eur, on myös ongelmallinen. Yleisesti sopimusehdoissa korvaus vahingosta pitää olla kohtuullinen ja perustua aiheutettuun vahinkoon. Mikä on 40 eur vahinko joka ParkCom:lle syntyy virheellisestä pysäköinnistä, varsinkin jos kyse on kauppakeskuksen ilmaisesta pysäköintialueesta?

ParkCom:n antamia maksuja on maksamatta ParkCom:n toimitusjohtajan mukaan (lehdessä ollut haastattelu) vuodelta 2004 asti. ParkCom on uhonnut tammikuusta 2006 asti haastavansa kaikki "niskuroiat" oikeuteen maksujen perimiseksi. Kahden keskiseen sopimukseen liittyvät velvoitteet ja maksut eivät ole ulosottokelpoisia, joten ainoa mahdollisuus periä maksu on haastaa sopimuksen toinen osapuoli oikeuteen. Ongelma on siinä, että koska ParkCom ei tiedä kuljettajaa, kenet he haastavat? Jos kuljettaja ei reagoi maksuun ParkCom lähettää maksukehoituksen ajoneuvon haltijalle tai omistajalle. Jos omistaja tai haltija kiistää olleensa kuljettaja on ParkCom:n perimiset todella heikolla. Tämän he tietävät ja ehkä sen takia he eivät ole maaliskuun loppuunkaan mennessä uskaltaneet ns. "kokeilla kepillä jäätä". Soitto Helsingin, Espoon ja Vantaan käräjäoikeuksiin 27.3.2006 osoittaa että yhtään siviilikannetta ei ole nostettu jossa toisena osapuolena olisi ParkCom.

Lyhyesti voisi todeta, että jos ajoneuvon kuljettaja ei reagoi maksuun ja aikanaan maksumuistuksen saava ajoneuvon haltija tai omistaja kiistää olleensa kuljetta, maksua ei tarvitse maksaa.

Missään tapauksessa yhtään ParkCom maksua ei pidä maksaa, ennen kuin oikeudessa on saatu ennakkotapaus asialle.

ParkCom:n tarkoituksena on, tai ainakin alunperin oli, harhauttaa autoilijoita. Maksu laput tehtiin näyttämään samanlaisilta kuin viralliset pysäköintivirhemaksut ja maksun suuruus on myös sama kuin lain tarkoittama enimmäismäärä kunnallisessa pysäköintivirhemaksussa.

ParkCom kuvaa ajoneuvot voidakseen todistaa rikkeen. Kuva ei kerro kuitenkaan kuljettajaa, mikä onkin oleellisin puuttuva tieto. Ihmetyttää myös se, että miten ParkCom todistaa kännykkäkameralla otetusta kuvasta kuvan ottamisen ajankohdan? Tämä lienee oleellista niissä tapauksissa kun maksu perustuu pysäköintiajan ylitykseen? Kuvatiedoston päiväys ei ole riittävä todiste, koska se vaihtuu jo silloin kun kuva siirretään kamerasta. Samoin herää kysymys siitä onko kännykkäkameran kello ollut alunperinkään oikeassa?

ParkCom on avannut tänä vuonna mahdollisuuden reklamoida saadusta maksusta. Se on kuitenkin täysin turha kanava, koska vastaus tulee aina olemaan sama. Perustuen heidän ottamiinsa kuviin, maksu on heidän mielestään aina maksettava. Ajatusleikkinä voi myös miettiä, että reklamoimalla maksusta kerrot samalla myös ParkCom:lle kuljettajan henkilöllisyyden, sen tärkeimmän tiedon joka heiltä puuttuu.

ParkCom:n toiminnalle on myös uhkailu tyypillistä. Puhutaan suureen ääneen "perinnän aloittamisesta", "oikeuteen haastamisesta", "isoista perintäkuluista" jne. Ensinnäkin, ParkCom:n tulee jo kuluttajvirastonkin edellyttämänä lähettää annetusta maksusta kaksi (2) maksumuistutusta. ParkCom on ulkoistanut maksujenhallintansa perintätoimistolle, joten maksumuistukset aikanaan tulevat perintätoimistolta, mikä tieto jo itsessään aiheuttaa ihmisille pelon, "nyt tämä maksu on jo perintätoimistolla, kohta se on ulosotossa - parempi maksaa pois". Perinnästä puhuminen onkin tässä ParkCom:n tarkoituksena. He puhuvat perinnästä vaikka tarkoittavat maksumuistuksia. Maksumuistuksiin kannattaa toki reagoida ja jos ei ole ollut kuljettaja (maksumuistus tulee haltijalle tai omistajalle) reklamoida asiasta ja pyytää lähettämään maksumuistutus sopimuksen osapuolelle, eli ajoneuvon kuljettajalle. Perintätoimisto voi aikanaan yrittää virallisesti periä maksua isoine perintäkuluineen jotka voivat olla maksimissaan 190 eur. Tässä kohdin tietysti sama menettely on paikallaan kuin maksumuistutustenkin osalta, eli kiistää sopimussuhteen olemassaolo (jos ei ollut ajoneuvon kuljettaja) johon maksu perustuu. Ainoa paikka ratkaista asia on oikeudessa. Ilman oikeudenpäätöstä ei tule ulosmittauksia/ottoja tai muita toimenpiteitä. Maksulle pitää saada tuomioistuimen päätös ennen kuin sen voi periä!

Nyt jos kuvitellaan mitä tuomioistuin voi päättää? Tuomioistuimessa voidaan todeta sopimuksen pysäköinnistä syntyneen, voidaan todeta sopimuksen ehdot kohtuulliseksi. Nyt jos haastettu ajoneuvon haltija tai omistaja kiistää kuljettaneensa ajoneuvoa, eli tehneensä sopimusta, on kyllä hyvin vaikea uskoa että tuomioistuin päättäisi, että sopimussuhteen ulkopuolisen on maksu maksettava. Tokihan se suomalaisessa korporaatioita suojelevassa lainsäädännössä on mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä. Virallisissa pysäköintivirhemaksuissahan lain mukaan haltija tai omistaja on maksuvelvollinen ja pysäköintivirhemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Tämä lainsäädäntö ei kuitenkaan päde yksityiseen pysäköinninvalvontaan.