Onkohan se digifloppi?

Suomi on näillä näkymin valtakunnallisesti siirtymässä digi-aikaan 31.8.2007. Tuo hetki tulee olemaan suomalaisen televisiohistorian synkin ja surullisin tapahtuma, vai?

Digitelevisioon siirtymisestä ovat aikanaan päättäneet ihmiset, joilla ei ole ollut aavistustakaan digitaalisen tekniikan mahdollisuuksista ja haitoista, eikä näkemystä tulevaisuuden visioista. Interaktivisuutta ja MHP:tä mainostettiin valttina ja digitelevision sydämenä suomalaiseen televisiokulttuuriin. Pankkiyhteydet ja internet istuessa olohuoneen sohvalla! HDTV unohdettiin täysin. Hurjimmat väittivät MHP tekniikan ja digitalisoitumisen korvaavan kotitietokoneet väylänä internettiin. Samassa huumassa keskus-digiboksit kiellettiin, koska haluttiin kaikille ihmisille mahdollisuus interaktiiviseen sisältöön. Niin mihin sisältöön?

Ei ole interaktivisuutta näkynyt. Markkinoille tuotiin kasapäin digibokseja ja digitaalisiapäätelaitteita, jotka kaikkien periaatteiden ja standardien mukaisesti tai vastaisesti olivat keskeneräisiä toiminallisuuksiltaan. Kaukana valmiista tuotteista. Ihmiset ostivat ja ostavat edelleen keskeneräisiä laitteita, joihin sitten ajoittain on saanut ladata milloin minkäkin tasoisia korjauspäivityksiä. Suomesta taisi tulla digitaalisen lähetysmaailman koelaboratorio ja tavalliset kansalaiset toimivat ilmaiseksi testaajina valmistajille. On törkeää ja väittäisin jopa laitonta, että suomessa saa myydä uutena täysin viallisia laitteita. Erityisesti tallentavat, kovalevylliset digiboksit, vielä puolivuotta ennen H-hetkeä, kärsivät vakavista lastentaudeista. Ohjelmisto kaatuilee, osa ajastetuista ohjelmista jää tallentamatta, tallennetut ohjelmat häviävät tai eivät ole tallentuneet oikein, tekstitys puuttuu, kuva nykii ja pikselöityy. Eikö tallentavan digiboksin tarkoitus ole tallentaa televisiolähetys kovalevylle myöhempää katselua varten? Jos tämän toiminnon suoritus epäonnistuu, miten laitteeseen voi olla tyytyväinen? Miksi näitä laitteita saa edes myydä suomessa? Kelpaisiko sinulle auto joka aina välillä "vian" tai "ominaisuuden" takia jättää käynnistymättä tai viemättä perille?

Digitaalilähetysten kuvaa mainostetaan erinomaisena ja verrataan kuin yötä ja päivää analogisen lähetykseen laatuun. Digitaalisen signaalin "resoluutio" on kuitenkin täsmälleen sama kuin analogisen PAL signaalin. Kuva on ehkä parempi, koska entuudestaan tutut haamukuvat, varjot ja kohina ovat hävinneet. Tämä tosin ei pidä paikkansa kaapelitalouksissa, jossa kuvanlaatu on aina ollut hyvä. Yllättävää ei siis ole, että nimenomaan kaapelitaloudet ovat olleet nihkeitä lastentauteja vilisevien digiboksien hankinnassa. Puhumattakaan nyt digi-televisioista, joita ei kaapeliverkkoon edes käytännössä löydy. Lisäksi digitaalisen signaalin ongelmana on liiallisen voimakas pakkaus mikä näkyy kuvan pikselöitymisenä ja ajoittain karmeana pikselimössönä. Mitä suurempi kuvakoko televisiossa sitä karmeampaa katsottavaa.

Virossa sentään asioita on ymmärretty kokonaisuuden kannalta. Viro on siirtämässä digitaaliset lähetyksensä HDTV tasoon. Nappiin meni! Markkinoille tuodaan HD teräväpiirtoon pystyviä televisioita ja HD-ready televisioita, jotka pystyvät skaalautumaan teräväpiirrolle. Ostettaville laitteille ja niiden ominaisuuksille pitäisi olla edes käyttöä. Suomessa HDTV lähetykset jäävät seuraaville sukupolville jos heillekään. Mitä teet HD-Ready televisolla katsellessasi suomalaista PAL digipikselimössöä isolta ruudulta?

Huomasin, että monilta poliitikoilta kysyttäessä digiaikaan siirtymisen aikataulusta, on suorastaan halventavaa väittää, että "digiboksit ovat nyt niin halpoja, että kyllä kaikilla pitää olla varaa hankkia sellainen". Miten niin on varaa? Jos eläkeläisellä jää lääkkeiden, asumiskulujen ja ruuan jälkeen 10 eur ylimääräistä kuukaudessa, miten hänellä on varaa hankkia digiboksi?

Ovatko boksit sitten halpoja? Kaupasta näyttää saavan digiboksin hintaan 39,90 eur. Onhan se halpa, mutta mitä sillä saa? Harppauksen ajassa ja tekniikassa taaksepäin! Jos kotona on nyt televisio ja videonauhuri on kyseisen digiboksin hankkiminen kuin hyppäys nykyajasta takaisin kivikaudelle. Halvoissa digibokseissa on yksi viritin. Digiboksilla voi katsoa yhtä kanavaa ja toisen kanavan nauhoittaminen esim. videonauhurilla ei onnistu samanaikaisesti (ainakaan eri kanavanipusta). Kuka tarvitsee laitetta, jonka avulla voi nauhoittaa ainoastaan samaa kanavaa jota katsoo? Digiboksissa on oltava vähintään kaksi viritintä, jotta videonauhurin käyttö olisi järkevää ja nyt puhutaankin jo sitten selvästi kalliimmista laitteista. Vaikka kahdella virittimellä varustetun digiboksin hankkisikin ongelma on edelleen kahden laitteen ajastus. Videonauhuri on ajastettava halutulle nauhoitushetkelle, mutta myös digiboksi on ajastettava aukeamaan kyseisenä hetkenä oikealle kanavalla. Helpointa olisi korvata koko videonauhuri-televisio yhdistelmä tallentavalla, kovalevyllä varustetulla digiboksilla. Näiden hinnat ovatkin jo sitten aivan toista luokka, 400 - 600 eur (2400 - 3600 mk), eikä niitä todellakaan ole kaikilla varaa hankkia.

Digitalisoitumisen aika on varmasti ennen pitkään, näin kuuluukin olla. Suomalaisen digiajan muoto ei vain ole oikein valittu. Päätökset, päätöksentekijät, tekniikka ja tavoitteet ovat pahasti menneet metsään. Katsotaan nyt kuitenkin ensin mitä oikeasti tapahtuu elokuun lopussa? Sitä ennen jokainen voi lukea Digitodayn artikkelista kuinka hienosti asia osataan hoitaa ruotsissa.

http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=20075892&rss=16