Tosi kertomuksia pienestä ihmisestä korporaatioiden hallitsemassa maassa, jossa oikeus ei kohtaa yksilöä, ja missä kohtuus on viranomaisten ja yritysten määrittelemä totuudeton arvo. Sota omien oikeuksien puolesta jatkuu ...
perjantaina, toukokuuta 25, 2007
Vaapaamatkustajat
Mitä ovat vapaamatkustajat?
Jotkut vanhemmat ovat omista arvoistaan ja muista virheellisistä käsityksistään saaneet päähänsä, että rokotukset ovat vaarallisia lapsille. Suomessa ei varsinaisesti ole laillista keinoa pakottaa ketään ottamaan rokotusta. Onneksi kuitenkin hyvin pieni osa lapsista jää vanhempiensa päätöksen seurauksena rokottamatta. Tämä pitäisikin rinnastaa lapsen pahoinpitelyyn. Lapset joita ei ole rokotettu ovat yhteiskunnan ja muiden ihmisten terveyden suhteen vapaamatkustajia. Tällaiset ihmiset elävät toisten kustannuksella.
Nämä lapset ja tulevaisuuden aikuiset selviävät rokotteilla estetyistä taudeista vain sen suojan perusteella mitä muiden rokottaminen on heille antanut. Kyse on laumasuojasta. Suurin osa kansalaisista on rokotettu, joten tauti ei pääse leviämään. Huonolla onnella rokottamaton ihminen voi saada taudin esimerkiksi matkustellessaan ulkomailla tai lapsi jopa päiväkodissa, jos päiväkodin muut lapset matkustelevat ulkomailla alueilla, jossa kyseinen tauti leviää. Tosiasia kuitenkin on, että mikään rokotettu yhteiskunta ei kestä rokottamattomia vapaamatkustajia kuin tiettyyn rajaan asti. Kun liian moni jättää itsensä ja lapsensa rokottamatta, ns. laumasuoja murtuu ja epidemia pääsee valloilleen. Ensin sairastuvat rokottamattomat. Tällöinkin ovat vaarassa myös rokotetut, taudinaiheuttajan muuttumiskyvyn ja mahdollisen mutaation takia.
Minkälaiset arvot elämään on vanhemmilla joiden mielestä heidän lapsellaan on oikeus elää muiden siivellä? Rokotusten hyödyt ovat kiistatta haittoja suuremmat ja rokotusten määrääminen pakolliseksi terveille ihmisille on perusteltua. Miksi kenelläkään pitäisi olla oikeus vailla todellista haittaa elää omassa haavemaailmassaan ja aiheuttaa tarpeettomasti vaaraa kanssaihmisille ja yhteiskunnalle?
perjantaina, toukokuuta 18, 2007
Sergel Oy:n aiheettomat perintälaskut
perjantaina, toukokuuta 11, 2007
Vartijat, valokuvaaminen ja kansalaisten oikeudet
Vartijat ovat yksi ammattiryhmä monien joukossa. Suurin osa vartijoista tekee työnsä rehellisesti ja ammattitaidolla. Joukosta löytyy kuitenkin niitä virkaintoisia jumalan asemaan itsensä asettamia vallanhaluisia persoonia, joille Suomen laki ja kansalaisten oikeudet eivät merkitse mitään. Lisää ongelmia tuo vartijan työnantajan tai vartiointikohteen toimeksiantajan lain vastaiset vaatimukset, joiden kohdalla vartija ei halua tai uskalla käyttää järkeään. Tälläisia tapauksia ovat mm. luvattomat henkilötarkastukset sekä valokuvaamisen kieltäminen julkisilla paikoilla. Vartijoidenkin on syytä käyttää välillä järkeä, kyseenalaistaa selkeästi laittomat toimeksiannot ja ennen kaikkea olla rehellisiä itselleen. Maalaisjärjen käyttö ei ole kiellettyä. Tuskin vartijakaan sentään katolta hyppää jos toimeksiantaja tai esimies käskee.
Vartijan oikeudet? Vartijan oikeudet perustuvat käytännössä kokonaisuudessaan samoihin jokamiehen oikeuksiin jotka on määritelty Pakkokeinolaissa (30.4.1987/450). Eli täysin samoihin oikeuksiin kuin kenellä tahansa suomen kansalaisella on. Meillä kaikilla on oikeus ottaa varas kiinni verekseltään. Vartijan toimintaa säätelevät myös Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (19.6.2002/534) sekä laki Yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282). Vartijan oikeudet ja velvollisuudet löytyvät edellämainitun lain 28§ alamomenteista. Alla lista muutamista.
- Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan, haltijan tai tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta tai poistettavalla ei ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan
- Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä
- Vartijalla on kiinniotto-oikeutta käyttäessään oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille
- Vastarintatapauksessa vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet
- Vartijan tulee olla pukeutunut vartijan työasuun ja asua saa käyttää vain työtehtävissä ja vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä
Aikaisemmassa artikkelissa on paljon keskusteltu henkilötarkastuksesta ja siitä, että blogissa väitetään, että vartijalle ei tarvitse avata reppua tai kassia. Tämä pitää edelleen paikkaansa. Vartijalla on oikeus kiinniotetun henkilön tarkistamiseen vain silloin kun vartija käyttää kiinniotto-oikeuttaan (kohta 3). Kiinniotto-oikeuttaan vartija voi käyttää vain silloin kun hän ottaa kiinni verekseltään tavatun tai pakenevan varkaan (kohta 2). Mikäli perusteita kiinniotto-oikeuden käyttämiselle ei ole, ei vartijalla ole myöskään oikeutta henkilötarkastukseen.
Otetaan esimerkki. Kaupan kassa vaatii asiakasta avaamaan reppunsa. Asiakas ei suostu (hänellä on siihen oikeus, riippumatta siitä mitä kylttejä kaupan seinille on asennettu). Kassa kutsuu vartijan. Vartijalla ei ole oikeutta tutkia reppua, koska vartijalla ei ole oikeutta kiinni-ottoon eikä siten oikeutta henkilötarkastukseen. Vartijan tulisi tavata rikoksentekijä verekseltään. Pelkkä kassan pyyntö tai epäilys eivät riitä.
Tämä on harvinaisen selkeää. Ihmisillä on oikeus yksityisyyteen, eikä siitä tarvitse luopua virkaintoisten vartijoiden takia. Jos henkilö tavataan varastamasta tai näpistämästä, silloin on oikein, että varas otetaan kiinni. Ketään ei kuitenkaan voi luokitella "varkaaksi" vain sen takia, että hän ei suostu avaamana reppuaan. Poliisin kutsumisella uhkailu on taas todellista yhteiskunnan resurssien tuhlausta. Aiheeton poliisin kutsuminen on aina vartijan virhearvio. Jos vartija on ottanut kiinni varkaan verekseltään, poliisi on joka tapauksessa kutsuttava paikalle, koska laki edellyttää, että kiinniotettu henkilö ja takavarikoitu tavara on luovutettava poliisille viipymättä. Jos poliisi kutsutaan vain sen takia, että henkilö ei suostu avaamaan reppuaan, on vartija työtehtävissään pahasti hakoteillä.
Valokuvaaminen julkisella paikalla on sallittua. Tästä blogi on julkaissut artikkelin. Joskus valitettavasti näyttää siltä, että vartijoilla ei ole terveen järjen käyttö sallittu toimeksiantoja ja toimeksiantoihin liittyviä omistajan pyyntöjä toteutettaessa. Minkään kauppakeskuksen johtajan pyyntö kieltää valokuvaus liiketiloissa ei ohita suomen lainsäädäntöä ja kansalaisten perustulaissa turvattuja oikeuksia. Ongelmaksi on aikojen kuluessa muodostunut yksityisten vartijointiliikkeiden käyttö julkisten tilojen valvontaan. Vartijoilla ei yksinkertaisesti ole riittävä tietoa, koulutusta tai oikeaa asennetta kansalaisten oikeuksien toteutumisen huolehtimisesta.
Valokuvaaminen on kielletty kotirauhan sekä julkisrauhan piirissä. Muilla paikoilla valokuvaaminen on aina sallittua. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat. Julkisrauhan alueita ovat mm. virastot, tuotantolaitoksetja toimistot. Eli ravintolassa, baarissa, kauppakeskuksessa, kaupassa, marketissa, asemalla, metrossa, puistossa, kadulla, rannalla ja junassa jne. kuvaaminen on sallittua (vastoin yleistä käsitystä, autossa istuvaa henkilöä saa kuvata, ellei auto sitten olen henkilön asuintila, auto ei siis ole yleisesti kotirauhan suojaama paikka). Kuvaamista ei voi siis kieltää. Annettu kielto on perusteeton. Otettuja kuvia ei tarvitsee poistaa muistikortilta, ei vartijan eikä myöskään poliisin pyynnöstä. Otettuja kuvia ei myöskään tarvitse näyttää. Valokuvien julkaisuun liittyvät sitten omat säädöksensä. Niihin on pintapuolisesti paneudettu myös blogin aikaisemmassa artikkelissa.
Huomatkaa että Helsingin metro on myös julkinen paikka, vaikka HKL:n säännöissä kuvauslupaa edellytettäisiinkin. Se että laiturialueelle pitää ostaa lippu, ei tee alueesta julkisrauhaan piiriin kuuluvaa. Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus ostaa lippu, joten senkin puolesta metro ja metroasemat ovat julkisia tiloja. HKL:n sääntö on siis pätemätön ja sitä ei tarvitse noudattaa.
Vartijalla ei siis ole oikeutta kieltää kuvaamista julkisella paikalla, oli vartijalle annettu minkälaiset ohjeet tahansa. Vartijalla ei myöskään ole oikeutta suorittaa kuvaamisen takia kiinniottoa, eikä siten myöskään henkilötarkastusta. Vartijalla ei myöskään ole oikeutta poistaa henkilöä alueelta ilman riittäviä perusteita, eikä varsinkaan oikeutta voimatoimilla uhkaamiseen. Tulkinnan mukaan ja periaatteessa alueen omistajan tai haltijan tai heidän edustajansa poistumiskäskyä on noudattettava, mutta jos käsky on perusteeton kannattaa selvittää täyttääkö määräys syrjinnän tunnusmerkit.
Hämmästyneenä täytyy ihmetellä tämänkin vartijan toimintaa. Tarkempi kuvaus löytyy blogista DNB (http://blog.nikc.org), artikkelista Valokuvaamisesta ja sen kieltämisestä. Henkilö oli kulkenut Helsingin asematunnelissa ja halunnut kuvata Alkon myymälän edessä Alkon uutta logoa. Vartija oli saapunut paikalle ja kieltänyt kuvaamisen. Vartijan peruste oli ollut turvallisuuden vaarantuminen ja tarkempaa selvitystä pyydettäessä vartija oli vain todennut, että "Siitä voimme kiistellä vaikka oikeuteen saakka." Uskomatonta! Jokainen joka nyt kulkee asematunnelissa Alkon edestä, napsikaa valokuvia minkä kerkiätte. Tai menkää alkon myymälään sisälle. Myös myymälässä kuvaaminen on sallittua, koska kyse on julkisesta paikasta.
Vartijoiden työ on tarpeellista ja monet vartijat ovatkin ammattitaitoisia ja työhönsä rehellisesti orientoituneita. Näiden ääritapausten kohdalla asioita ei pidä painaa villaisesti. Jokaiseen kansalaisen yksityisyyteen liittyvään loukkaukseen pitää puuttua rankalla kädellä, esimerkiksi ottamalla yhteyttä vartiointiliikkeeseen (mistä yleensä ei ole hyötyä), valvoviin viranomaisiin tai viimekädessä tekemällä rikosilmoitus vartijan toimista. Oma lukunsa ovat sitten nämä "Kontulan vartijat" joiden mielestä ihmisten hakkaaminen heidän aikaisemmin tekemänsä teon perusteella on oikeutettua. Vartija, poliisi, tuomari ja pyöveli samassa paketissa. Hienoa!
Lue myös: Oikeus valokuvata julkisella paikalla
Lue myös: Avattu kassi on luottamuspassi
tiistaina, toukokuuta 08, 2007
Vapaaehtoinen palautusoikeus
Gigantti antaa kaikille tuotteilleen edellämainitun palautusoikeuden. Tuotetta saa vapaasti käyttää 30 päivän aikana ja palautuksen yhteydessä ei tarvitse selitellä, ainoastaan todeta tyytymättömyys tuotteeseen. Rahat saa takaisin tai tuotteen voi vaihtaa toiseen.
Tämä on tietysti kuluttajan kannalta erinomaista palvelua. Jos ostat uudeen kalliin LCD/Plasma television, etkä kuitenkaan ole tyytyväinen tuotteeseen, on vähintäänkin hienoa, että käytettyäsi rahaa useamman tuhat euroa voit halutessasi palauttaa television takaisin liikkeeseen ilman selityksiä. Ison laitteen osalta kuljetuskustannukset jäänevät kuitenkin asiakkaan maksettavaksi.
Lukija kertoi kuinka hän ja useammat hänen kaverinsa käyttävät Gigantin antamaa 30 päivän palautusoikeutta hyväkseen, ehkä hivenen toisin kuin kauppias on alunperin ajatellut. He nimittäin ostavat, esimerkiksi ison 50 tuuman television urheilutapahtumien ajaksi ja palauttavat sen kisojen loputtua.
"Tässä kuussa on alkamasa lätkän MM kisat. Tarkoitus on ostaa LG:n 50 tuuman televisio kisojen ajaksi ja palauttaa se takaisin liikkeeseen kisojen jälkeen. Rahan saan takaisin ja kisojen katselu on ollut nautintoa jättiruudusta. Ainoa asia mikä tietty harmittaa, on palaaminen vanhaan 32 tuuman töllöön. Köyhän on kuitenkin pakko yrittää, koska pysyvää sijoitusta yli 2000 egen hintaiseen televisioon ei todellakaan ole varaa tehdä."
Toisena esimerkkinä lukija kertoo pyykinpesukoneen. Oma kone oli hajonnut ja korjauksen sai vasta kahden viikon päähän. Lukija marssi Giganttiin, osti 290 eur pyykinpesukoneen, vei kotia, käytti sen aikaan kun sai omansa korjattua ja palautti ostamansa takaisin Giganttiin.
Laitonta toiminta ei varmasti ole, koska myyjä antaa vapaaehtoisesti palautusoikeuden tuotteelle, eikä aseta mitään reunaehtoja palautuksen perusteeksi. Onko toiminta sitten moraalisesti oikein? Siitä voidaan olla montaa mieltä. Tosin, miksei etua voisi käyttää jos se kerran tarjotaan?
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja, kuinka yleistä tämä on, vai onko kyse vain satunnaisista ja yksittäisistä henkilöistä, jotka ovat keskineet oman porsaanreijän kauppiaan palautusehdoista? Kauppiashan ei voi myydä palautettuja tuotteita uutena. Paljonko näitä vähänkäytettyjä tuotteita myydään uudelleen halvemmalla hinnalla, ja paljonko tuotteita yleensä palautetaan?
perjantaina, toukokuuta 04, 2007
Hyvät lukijat ...
Blogi saa ajoittain paljon postia henkilöiltä jotka pyytävät apua, mielipidettä ja kommenttia omissa meneillä olevissa ongelmallisissa jutuissaan. Valitettavasti en näihin pyyntöihin pääsääntöisesti pysty vastaamaan. Asioiden selvittely vaatisi aina oman aikansa ja kaikkien auttaminen on käytännössä mahdotonta. En myöskään halua asettaa lukijoita eriarvoiseen asemaan auttamalla vain joitakin. Toki, jos minulla on suoravastaus ongelmaan tai selkeä mielipide asiasta, harkitsen tapauskohtaisesti olisiko vastauksestani hyötyä viestin lähettäjälle.
Otan mielelläni vastaan ehdotuksia uusien artikkelien aiheista. Ehdotuksia on saapununutkin mukavasti. Kaikki luetaan ja käsitellään luottamuksellisesti. En välttämättä kirjoita aiheesta heti seuraavalla viikolla, mutta jos koen ehdotuksen selvittämisen arvoiseksi, saatan kirjoittaa siitä artikkelin jossain vaiheessa.
Loppukevennyksenä alkavalle viikonlopulle seuraava blogin vastaanottama sähköposti. Tuo vaatii jo paljon älykkyyttä ...
Lisäys 6.5.2007: Muutamat lukijat ovat peränneet myös haukkumakirjeiden luottamuksellista käsittelyä. Olette oikeassa. Haukkumakirjeet, toivottavasti asialliset, käsitellään myös luottamuksellisesti. Tässä artikkelissa julkaistusta viestistä en sensuroinut lähettäjää useammastakin syystä. Kyseessä on henkilö, jolta saapuu kohtuullisesti postia viikottain. Kaikki viestit ovat yhtä älykkäästi kirjoitettuja. Sähköpostiosoite vaihtuu viikottain, eli kyseinen henkilö luo aina uuden osoitteen Yahoo-palveluun, käyttää sitä viikon, ja vaihtaa uuteen seuraavalla viikolla. Tuo osoite tuskin maanantaina on enää käytössä. Ihmetellä täytyy miten joku jaksaa nähdä aikaa ja vaivaa eikä järkevää sanottavaa kuitenkaan ole. Henkilöllä on tähän mennessä ollut jo toistakymmentä erilaista Yahoo -sähköpostiosoitetta, kaikki saman tyylisillä nimillä. Kaikissa sähköpostiviestien header meta-tiedoissa alkuperäisen lähettäjän IP-osoite on sama. IP-osoite viittaa yksityiseen koneeseen ISP:nä Elisa laajakaistaverkko.