Fiksua huutoa tyhmille

Onko olemassa täydellistä rahantekokonetta? Ei varmaankaan, mutta joskus on annettava varauksellinen tunnustusta henkilöille, jotka ovat kehittäneet Fiksuhuuto.fi kaltaisen palvelun, eli senttihuutokaupan. He mainostavat sivuillaan keksinnön olevan suomalainen ja maailman ainoa laatuaan. Todellisuudessa vastaavanlaisia palvelua toimii useita. Esimerkiksi huutokauppa Telebid ja Bidster.com.

Senttihuutokaupan idea on nerokkaan yksinkertainen. Kuka tahansa täysi-ikäinen voi huutaa tuotteita. Tuotteiden hintaa korotetaan jokaisesta huudosta yhden sentin. Tuotteella on huutoaika, esimerkiksi 4 minuuttia. Jokaisesta huudosta huutoaika alkaa alusta. Mikäli huutoajan kuluessa kukaan muu ei tee uutta huutoa tuotteesta, tuotteen pitäisi jäädä sen hetkisellä hinnalla viimeksi huutaneelle.

Kuluttajan kannalta tuotteita näyttää menevän todella hurjan halpaan hintaan. Uusi auto vaihtoi omistajaa 49 eurolla. Samsungin 42 tuuman plasma-TV:n on saanut omaksi n. 51 euron hinnalla. Tom Tom autonavigaattorin onnellinen omistaja maksoi tuotteesta vain 2,51 euroa. Miten tämä oikein toimii? Mistä huutokauppa saa rahansa? Kuinka halvalla tuotteet oikeasti saa itselleen?

Jokainen tekemäsi huuto korottaa tuotteen myyntihintaa yhdellä sentillä. Jokainen tekstiviestillä jätetty huuto maksaa huutajalle 1,90 euroa. Huutoja voi tehdä myös internetpalvelusta käsin. Tällöin on mahdollista ostaa huutopaketteja. Esimerkiksi kymmenen huutoa hintaan 14,95 euroa, kaksikymmentä huutoa hintaan 24,90 euroa ja sata huutoa hintaan 84,90 euroa. Keskimääräinen huutohinta pakettien kautta on n. 1,20 euroa / huuto.

Huutokauppa saa siis parhaillaan jokaisesta sentin korotuksesta 1,90 euroa itselleen. Riippuen ostettujen huutopakettien hinnasta ja määrästä voidaan kuitenkin katsoa, että jokainen huudettu sentin korotus tuottaa huutokaupalle keskimäärin 1,20 euroa. Eli jos tuote myydään esimerkiksi hintaan 10,00 euro, huutokauppa saa tuotteesta 1 200 euroa ja huutaja maksaa huutamastaan tuotteesta huutohinnan 10 euro sekä hinnan jonka hän on käyttänyt huutojen ostamiseen.

Samsungin television myynti on tuottanut huutokaupalle 6 193 euroa. Onnellinen omistaja on maksanut siitä 51,61 euroa + omien ostamiensa huutojen hinnan. Nesteen 100 euron lahjakortin on saanut itselleen alle seitsemän euron ja huutokauppa on tienannut yli 800 euroa. Kaikista parhainta rahantekoa on kuitenkin myydä tyhjää. Huutokauppa on ansainnut 273 euroa myymällä yhden paketin omia huutojaan.

Osa tuotteista menee varmasti tappiolla, ainakin autojen osalta, mutta joistakin tuotteista saatu kate on hirvittävän suuri. Huutaminen on myös addiktoivaa koska tuotteiden hinnat kuluttajan kannalta ovat normaaleihin kauppahintoihin nähden ennennäkemättömän halvat. Huutamiseen jää koukkuun ja ennen kuin huomaakaan voi olla käyttänyt satoja huutoja yhden halvan tuotteen ostamiseksi.

Laillista?

Juridinen puoli asiassa on herkullisen epäselvä. Sisäasianministeriön mukaan huutokaupalle on ominaista tietoisuus muista huudoista sekä mahdollisuus mitoittaa oma tarjous aikaisempien huutojen perusteella. Huutokaupassa huutaminen ei myöskään pidä maksa kuluttajalle mitään. Sisäasianministeriön mukaan fiksuhuuto.fi tyyppisissä palveluissa on kyse arpajaisista mikä taas vaatii sivustolta toimiakseen arpajaisluvan.

Arpajaislaki 1 luku 2 § (23.11.2001/1047) määrittelee arpajaiset: "osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton". Fiksuhuuto.fi palvelun yksi huuto on käytännössä arpa, jolla voi osallistua arpajaisiin. Arpoja voi ostaa etukäteen ja yrittää käyttää juuri sillä hetkellä jolloin kukaan muu ei arpaansa käytä. Palkintona on oikeus ostaa tuote hintaan joka määräytyy käytettyjen huutojen, eli arpojen määrän perusteella. Arpajaisilta tuo minusta kuulostaa. Ostajan kannalta arpajaisveron maksaa aina järjestäjä, mutta verottajalla on paha tapa innostua perimään myös muita veroja kohtuuttomasti saadusta hyödystä.

Jos haluaisin osallistua fiksuhuuto.fi:n arpajaisiin, haluaisin ehdottomasti ja konreettisesti tietää miten arvontakoneiston toiminta on sertifioitu ja miten sitä valvotaan. Vainoharhainen asiakas voisi kuvitella, että palvelun takana pyörivä serveri on voitu ohjelmoida tekemään tekaistuja huutoja palvelun voiton maksimoimiseksi. Internetin keskustelupalstoja selaamalla törmää helposti kommentteihin, todellisiin tai tekaistuihin, että myytävänä olleen tuotteen laskuri on pysähtynyt, arvan ostaja on luullut voittaneensa, mutta laskuri on käynnistynyt uudelleen. Kun katsoo fiksuhuuto.fi:n palveluehtoja törmää aikamoisiin kummallisuuksiin, joiden tarkoituksena on vain rajata vastuuta pois palvelun tuottajalta. Palvelun tuottaja ei esimerkiksi vastaa vioista tai virheistä omissa palvelimissaan tai sovelluksissa eikä mistään heidän itse aiheuttamistaan teknisistä ongelmista. Kuka niistä sitten vastaa? Mikäli huutokauppa keskeytyy odottamattoman syyn takia kellojen laskurit käynnistetään alusta. Ehdoissa mainitaan myös 14 päivän palautusoikeus. Yleisen etä- ja internetmyynnin säännösten perusteella ostajalla on oikeus palauttaa tuote 14 päivän sisällä ja purkaa kauppa. Tässä tapauksessa sen pitäisi myös tarkoittaa maksetun tuotteen hinnan lisäksi tuotteen saamiseksi käytettyjen huutojen tai arpojen hintoja.

Nerokas idea, sitä ei voi kieltää. Erinomainen palvelun tuottajalle ja varmasti mieluinen arvonnan voittajalle. Laillisuus selviää varmasti aikanaan kun sisäministeriö saa tutkimuksensa päätöksiin ja asiaa käsitellään oikeudessa.

Lue: Netin huutokauppa olikin laiton

Artikkelin kuvan lähde: Fiksuhuuto.fi