Pankeilla on oikeus loukata yksityisyyttä

Hämmästys oli suuri kun asiakas halusi tallettaa tililleen käteistä rahaa vajaat 3 000 euroa. Pankkivirkailija halusi selvityksen rahojen alkuperästä. Selvitykseksi olisi kelvannut esimerkiksi mahdollinen kauppakirja. Asiakas koki pankin menettelyn yksityisyyden loukkaamiseksi. Pankkitili oli hänen, rahat olivat hänen eikä hän katsonut velvollisuudekseen selventää pankille eikä varsinkaan pankkivirkailijalle rahojen alkuperää.

Asiaa kysyttiin rahoitustarkastusvirastosta. Kävi ilmi että Euroopan unionin asetus 1781/2006 määrittelee varainsiirtoon liittyvät pakolliset maksajaa koskevat tiedot. Asetus on tullut voimaan 2007 vuoden alusta. Rahanpesuun liittyvän lainsäädännön pohjalta pankilla on oikeus ja velvollisuus selvittää rahojen alkuperä.

"Velvoite perustuu Euroopan unionin asetukseen 1781/2006 maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirron mukana. Asetus on ollut voimaassa 1.1.2007 alkaen kaikissa EU valtioissa. Sen mukaan maksuissa, jotka ylittävät 1000 euroa, pitää olla maksajan / tallettajan tiedot, kuten maksajan nimi ja tilinumero. Myös talletusta omalle tilille tai laskun maksua käteisellä pidetään maksuna. Pankin vastuulla on tietojen tarkistaminen. Pankilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa ja sillä on myös rahanpesulain perusteella velvollisuus ja oikeus pyytää selvitystä maksun alkuperästä sekä tarkoituksesta. Pankki voi pyytää selvityksen tueksi asiakirjan, joka todentaa maksun perusteen. Summasta riippumatta pankilla on oikeus tarkistaa asiakkaan henkilöllisyys ja pyytää selvityksiä. " (Rahoitustarkastuksen vastaus)

Summasta riippumatta? Tämä oli hämmentävää. Jos vien pankkiin käteisenä 3 000 euroa pitääkö minun selvittää mistä rahat ovat peräisin? Entä jos en pysty siihen? Jos vaikka kyse on "sukanvarsi" -säästöistä. Entä jos siirrän summan tililtä tilille tilisiirtona. Silloinko kukaan ei kysy mitään? Vai tarkoittaako tämä sitä, että pankki valvoo yksityisten ihmisten pankkitilejä ja tilisiirtoja kokonaisvaltaisesti?

Kyllä valvoo. Nykyaikaisen tietotekniikan puitteissa tämä on kaiken lisäksi erityisen helppoa. Pankilla on siis tilisiirtojenkin osalta oikeus pyytää tilinomistajalta selvitystä tilille panoista. Käytännössä pankki valvoo tietotekniikan keinoin tilannetta, jossa asiakkaan tilille tullut maksu eroaa suuruudeltaan tilin aikaisemmasta käytöstä. Suomalaiset pankit ajavat tietojärjestelmissään säännöllisesti tarkastusajoja jotka etsivät poikkeavia tilitapahtumia.

"Tilisiirron mukana kulkee tieto, mistä pankista, mistä tililtä ja kenen asiakkaan tilisiirrosta on kyse. Käteismaksuissa näitä tietoja ei ole. Pankki voi tilisiirroissakin pyytää selvitystä varojen alkuperästä tai käyttötarkoituksesta, varsinkin jos maksu ei suuruudeltaan tai rakenteeltaan sovi yhteen asiakkaan normaaliin asiointiin. Luottolaitoslain mukaan pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa toiminnan laatua ja laajuutta. Rahanpesulain huolellisuusvelvollisuus edellyttää, että pankki havaitsee asiakkaan poikkeavat liiketoimet, ts. pankilla on riskienhallinnan ja rahanpesulain perusteella velvollisuuskin seurata tilitapahtumia ja asiakkaiden toimintaa. Nämä velvollisuudet tulevat entisestään korostumaan kun uusi rahanpesulaki tulee voimaan lähiaikoina. " (Rahoitustarkastuksen vastaus)

Pankkisalaisuus on yksinkertaisuudessaan vaitiolovelvollisuutta asiakkaan raha-asioista ja tilitiedoista. Pankilla ja pankin virkailijalla on "ehdoton" vaitiolovelvollisuus. Pankkisalaisuus on selkeästi osa yksityisyyden suojaa. Pankkisalaisuuden ehdottomuuteen on kuitenkin joitain laissa säädettyjä poikkeuksia esimerkiksi verottajan ja poliisin tiedonsaantioikeuden perusteella.

Entä käytännössä? Nykypäivänä "pankkisalaisuutta" on rikottu viranomaisten, rahoitustarkastuksen ja lainsäädännön toimesta hyvin laajamittaisesti yhteiskunnan edun nimissä, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun estämiseksi. Käytännössä kansalaisten yksityisyyden suoja on uhrattu.

Ehkä meidän pitäisi ottaa oppia Sveitsistä. Toisaalta, ei pankki ole ainoa joka joutuu lainsäädännön perusteella loukkaamaan yksityisyyttä. Autokauppiailla ja jopa kiinteistövälittäjillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille epäilyttävistä käteismaksuista. Eli loppujen lopuksi sitä uutta ajoneuvoa ei kannata ostaa käteisellä, koska se on varmin tapa saada yhteydenotto keskusrikospoliisista.

Lue myös: Oletko sinä luokkaa A?