Haitallista melua

Ilta hämärtyy on aika käydä nukkumaan. Kaksi sekuntia kestävä vinkuva ääni ja lopuksi kuuluva terävä klonksahdus täyttävät makuuhuoneen hetkellisesti. Käännän kylkeä ja yritän nukkua. Ääni kuuluu hetken kuluttua uudelleen. Herään, en saa unta, jään vaistomaisesti odottamaan seuraava hiljaisuuden rikkovaa vingahdusta.

Terveydensuojelulain (19.8.1994/763) tarkoituksena on edistää yksilön ja yhteisön terveyttä ja ylläpitää ympäristöä, sekä ehkäistä ja vähentää sellaisia tekijöitä joista voi seurata terveyshaittoja. Alueellinen terveydensuojelu kuluu läänien alueella lääninhallituksille. Kunnan tehtävänä on omalla alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua, jotta asukkailla olisi terveellinen elinympäristö. Kunnassa on siis oltava terveydensuojeluviranomaiset. Helsingissä viranomainen on ympäristölautakunta ja valvontatyötä tekevät ympäristövalvontyksikkö ja siellä ympäristötarkastajat.

Terveyshaittoja on monenlaisia. Yleisimpiä, esimerkiksi kerrostaloasunnoissa esiintyviä haittoja ovat melu, haju, savu, kosteus, pöly, epäpuhtaudet, ilmanvaihto-ongelmat ja asunnon lämpötila.

Asukkailla on oikeus elää asunnossaa altistumatta sellaisille terveyshaitoille, jotka ohjearvojen mukaisesti, ympäristöviranomaisten toimesta tulkitaa haitallisiksi. Artikkelin alussa olevassa esimerkkitapauksessa kyse on taloyhtiön hissin pysähtymisäänen kuulumisesta yläkerran asuntoon. Asukkaan ensimmäinen tehtävä on keskustella meluongelmasta isännöitsijän kanssa ja pyytää häneltä toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Mikäli isännöitsijän kanssa neuvottelut ja toimenpiteet eivät johda toivottuun lopputulokseen asukas voi kääntyä asiassa kunnan terveysviranomaisten puoleen. Isännöitsijöillä on taipumuksena vähätellä terveyshaittoihin liittyviä ongelmia, koska ongelmien korjaaminen voi monesti olla taloyhtiöille ja sitä myöten taloyhtiöiden muille osakkaille hyvin kallista. Isännöitsijän mielipiteeseen, puolueettomuuteen ja asiantuntemukseen kannattaa siis suhtautua suurella varauksella!

Asukas voi tehdä toimenpidepyynnön kunnan terveydensuojeluviranomaisille kirjeitse ja monesti myös sähköpostilla. Kunnan ympäristötarkastajat suorittavat katselmuksen asunnossa ja selvitttävät terveyshaitan olemassaolon. Tarkastajat tekevät kohteessa mittauksia ja tutkimuksia. Tarkastukset ja mittaukset eivät ole ilmaisia. Kustannukset maksaa kuitenkin kiinteistön omistaja ei asukas. Tarkastuksen kohteena voivat olla myös selvityspyynnön tehneen asukkaan asunnon lisäksi toisen asukkaan asunto tai kiinteistön yhteiset- tai suljetut tilat. Toisen asukkaan asunto tulee kysymykseen silloin kun terveyshaitan katsotaan mahdollisesti aiheutuvan toisen asukkaan asunnosta tai toiminnasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tupakansavu tai virheellisesti asennetusta parketista kuuluva melu. Viranomaisten tarkastuspäätöksestä ei voi valittaa, eikä kiinteistön omistaja tai tarkastuksen kohteena oleva toinen asukas voi estää tarkastuksen suorittamista.

Jos terveyshaitan olemassaolo todetaan, terveydenvalvontaviranomaiset, monesti siis ympäristökeskus tai ympäristölautakunta voivat antaa kiinteistön omistajalle korjausmääräyksen. Mikäli isännöitsijä tai taloyhtiö ei korjausta suorita päätöstä voidaan tehostaa uhkasakolla. Viranomaiseen tekemään korjausmääräykseen on mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeudelta ja edelleen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Räikeimmissä tapauksissa kunnan viranomaisella on myös mahdollisuus määrätä annettu päätös noudatettavaksi kiinteistön omistajan muutoksenhausta huolimatta.

Artikkelin esimerkin mukaisessa hissin aiheuttamassa meluhaitasta makuuhuoneessa, keskiäänitaso saa päiväsaikaan olla enintään 35 dB ja yöaikaan enintään 30 dB. Hissin aiheuttama ääni on kuitenkin hetkellinen melutapahtuma jolloin arvioidaan tarvittaessa myös melun kestoa ja toistuvuutta. Mitä isompi taloyhtiö sitä useammin hissi on liikkeessä.

Asukkaiden on kuitenkin hyvä tiedostaa, että isännöitsijän välinpitämättömään asenteeseen ei tarvitse tyytyä. Viranomaiset voivat mitata tilanteen ja määrätä ongelman korjattavaksi. Mikäli olet muuttanut juuri valmistuneeseen asuntoon kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti edellämainittuihin terveyshaittoihin. Monissa tapauksessa rakennusmääräykset ovat huomattavasti tiukemmat kuin terveyshaitoista annetut määräykset. Moni ongelma esimerkiksi melun suhteen voidaan korjauttaa rakennusvirheen perusteella heti asuntoon muuton jälkeen. Myöhemmin asiaa arvioitaessa käytetään terveydellisiä perusteita, jolloin korjausmääräykseen johtavat raja-arvot voivat olla huomattavastikin korkeammat.