ParkCom Oy on ajan saatossa sekä voittanut että hävinnyt kuluttajariitalautakunnassa. Eikä varmasti ole yllätys, että valvontayhtiöt ovat jatkaneet maksujen kirjoittamista ja perimisyrityksiä Vantaan käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta. Valvontamaksuista syntyneitä kiistoja on viety Vantaan käräjäoikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2008 myös kuluttajariitalautakuntaan. Kuluttajariitalautakunnan ei kuitenkaan pitäisi käsitellä asiaa josta on ennakkotapauksen hakeminen kesken tuomioistuimessa. Kuluttajariitalautakunta ei myöskään uusissa päätöksissään voi sivuuttaa Vantaan käräjäoikeuden päätöstä julkisen vallan käyttöoikeudesta.
Kuinka alhaalla ovat korkeat eettiset arvot?
Henkilö oli saanut alkukeväästä 2008 ParkCom Oy:n 40 euron pysäköintivirhemaksun pysäköintikiekon käyttämättä jättämisestä kauppakeskus Espoontorin ilmaisella pysäköintialueella. Autoilija ei ollut todistettavasti ylittänyt pysäköintiaikaa ja pysäköintikiekon käyttämättä jättämiselle pystyttiin osoittamaan riittävä syy-yhteys. Autoilija oli reklamoinut asiasta ParkCom Oy:lle sekä kauppakeskus Espoontorin toimitusjohtajalle. ParkCom Oy vastasi reklamaation lyhyen kielteisesti ja Espoontorin toimitusjohtaja ei ole vastannut lainkaan. Asia vietiin ratkaistavaksi kuluttajariitalautakuntaan. Kuten yleensä, ParkCom Oy:n vastineen liitteenä oli kopio kauppakeskuksen kanssa tehdystä valvontasopimuksesta.
"Kuljettaja ei voi vapautua valvontamaksusta jälkikäteen esittämällä muuta näyttöä pysäköinnistään. Reaalisten argumenttien lisäksi tulkinnallista tukea tälle saadaan julkista pysäköinninvalvontaa koskevasta oikeuskäytännöstä."
Oikeuskäytäntö ei nimenomaan tue ParkCom Oy:n näkemystä, koska kunnallinen pysäköinninvalvonta sekä hallinto-oikeus ovat tehneet useita toisen suuntaisia ratkaisuja, joissa nimenomaan jälkikäteen esitetyn näytön perusteella on pysäköintivirhemaksuja peruttu. ParkCom Oy on aikaisemmin väittänyt täsmälleen samaa määrätessään valvontamaksuja autoilijalle oman autopaikan käytöstä sillä perusteella, että pysäköintiin oikeuttavaa tunnusta ei ole ollut näkyvillä. Vastaavankaltaisessa tapauksessa Oulun hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että pysäköinnin oikeutuksen todistaminen jälkikäteen, kuten maksu- tai lupalapun esittäminen on peruste pysäköintivirhemaksun perumiselle. Luonnollisesti tätä ei ParkCom Oy ole tuonut missään aikaisemmassa perustelussaan esille ja valitettavan usein ParkCom Oy:n selitykset ovat menneet läpi kuluttajariitalautakunnassa. Lautakunnan asiantuntemus tässä asiassa on muutoinkin hyvin kyseenalainen.
"Operaattori valvoo pysäköintiä korkeiden eettisten arvojen mukaisesti. Valvontamaksua ei peritä ennen kuin sallittu pysäköintiaika on ylitetty vähintään 10 minuutilla. Mikäli autoilija saapuu paikalle valvontamaksua kirjoitettaessa, maksu mitätöidään. Ehtojen vastaisesti pysäköidyt ajoneuvot valokuvataan siten, että valvontamaksun syy ja ajoneuvon rekisteritunnus käyvät ilmi. Mikäli on perusteltua syytä olettaa, että valvontamaksu syy on epäselvä, maksu mitätöidään."
Tähänkö ParkCom Oy on sitoutunut? Niin monta kertaa kuin on raportoitu maksuista, jotka on määrätty ennen pysäköintiajan umpeutumista, maksuista jotka kirjoitetaan salaa piilossa kulman takana ("Oi valvoja miksi piileksit"), maksuista jotka on määrätty vaikka autoilija on tullut paikalle ("Tapaus Järvenpään prisma") ja maksuista jotka yritetään hyvin uhkailevasti periä vaikka valvontamaksun syyt ovat olleet harvinaisen epäselviä.
Sopimuksen mukaan kiinteistönomistajalla on oikeus sanoa sopimus irti negatiivisen julkisuuden takia. Onko joku nähnyt jossain positiivista julkisuutta viime vuoden aikana? Mitä tämä osoittaa? Nähtävästi Espoontorin kaltaisia kiinteistönomistajia ei valvontayhtiön toimintatavat sitovasta sopimuksesta huolimatta kiinnosta. Ehkä pitäisi. Kiinteistön omistajat voivat olla samalla tavoin vastuussa perityistä maksuista mikäli ne oikeuden ennakkopäätöksen perusteella sellaisiksi muodostuvat.
Korkeiden eettisten arvojen mukaan?
Lisätietoa perintäyhtiöistä
Mikäli valvontayhtiöiden perintäyhtiöt menettelevät lain ja hyvän perintätavan vastaisesti yrittäessään periä yksityisiä valvontamaksuja, perintäyhtiöistä on syytä tehdä kirjallinen kantelu Etelä-Suomen Lääninhallitukseen (lainvalvonta) tai Kuluttaja-asiamiehelle kuluttajavirastoon (menettelytapojen valvonta).
Perintäyhtiöiden aiheettomat muistutukset (Eduskunta)
Perinnän menettelyistä (Kuluttajavirasto)
Perintäkulut (Kuluttajavirasto)
LUKIJAN ARTIKKELI: Kuluttajavirasto ja yksityinen pysäköinninvalvonta
Lue myös:
Taloyhtiön ja isännöitsijän vastuu
ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa
Oma kohtaisesta kokemuksesta voin todeta että noi korkeat eettiset arvot ovat täyttä puppua. Toki sopimus on kiinteistöomistajan ja valvontayhtiön välinen, joten jos "korkeat eettiset arvot" eivät toteudu kyse on noiden kahden välisestä sopimusrikkomuksesta. Tosin, se mihin valvontayhtiö on sitoutunut, osoittaa kauniit puheet mutta aivan toiset teot.
VastaaPoista1. Menin autolle joka oli omalla vuokratulla ruudulla, tosin lupalappu oli jäänyt hanskalokeroon. Siellä nuori nainen kirjoitti lappua ikkunaan. Kehoitin häntä perumaan maksun, koska pystyin näyttämään luvan. Ei tehnyt, vaikka valvontayhtiön ja kiinteistönomistajan välisen sopimuksen mukaan näin olisi pitänyt tehdä kun kerta saavuin paikalle. Noh, maksua en ole maksanut koska odotan haastetta oikeuteen. Blogin mainitsema oulun hallinto-oikeuden päätös ei ole ainoa joka osoittaa että myös jälkeenpäin esitetylle näytölle on painoarvoa. Katsotaan miten käy oikeudessa, jos nyt sinne edes päästään ...
2. Kauppakeskuksen parkkipaikalla vanhempi viinalle haiseva mies kirjoitti maksulappua autolleni. Kiekko oli paikallaan ja aika oli jäljellä. Hänen mukaansa etupyörä ei kokonaan ollut ruudussa ja ehtojen mukaan auton saa pysäköidä sille varatulle alueelle. Pilkun nussimista. Odotan tästäkin tapauksesta kutsua oikeuteen.
Miksi ParkCom vaihtoi perintäfirmaa OK-perinnästä SVEAan?
VastaaPoistaHuhun mukaan OK-perinnässä viimein ymmärrettiin valvontatoiminnan laillisuuden kyseenalaisuus. OK-perintä päätti jättää maksut jäihin, mutta koska tämä ei ParkComlle kelvannut niin vaihtoivat perintäfirmaa. Näin olen siis kuullut.
Valvontamaksua ei peritä ennen kuin sallittu pysäköintiaika on ylitetty vähintään 10 minuutilla.
VastaaPoistaJoopa joo, mulla oli lauttasaaressa maksu tullut jo 1/2 tuntia ennen ajan päättymistä. Tais olla valvojalla kello väärässä tai muutoin vain piti saada päivän provikat kasaan keinolla millä tahansa.
Minulle ParkComin tilannut kiinteistöyhtiön isännöitsijä kertoi, että Oulun hallinto-oikeuden päätös ei sovellu (tässä tarkoittamassani yhtiössä) koska kiinteistöyhtiön ehdoissa on sanottu, että lupalappu pitää olla auton ikkunassa. Kuulosti vahvasti siltä, että ParkCom oli ohjeistanut miten pitää vastata... Eli täälläpäin valvonnan tilannutkin yritys on sitä mieltä, että vaikka lupa löytyy niin maksaa pitää.
VastaaPoistaTää on niiin eettistä. :D
Minulle ParkComin tilannut kiinteistöyhtiön isännöitsijä kertoi, että Oulun hallinto-oikeuden päätös ei sovellu (tässä tarkoittamassani yhtiössä) koska kiinteistöyhtiön ehdoissa on sanottu, että lupalappu pitää olla auton ikkunassa.
VastaaPoistaSuomessa on sananvapaus, joten saahan sitä sanoa mitä tahansa, eriasia on sitten kannattaako uskoa.
ParkCom nimenomaan on vedonnut toiminnassaan hallinto-oikeuden kannanottoihin, mutta tietoisesti haluaa unohtaa tämän Oulun hallinto-oikeuden päätöksen koska se ei sovi heidän kuvioihinsa.
Mitä tulee kiinteistöyhtiön isännöitsijän vastaukseen niin hän joko tyhmyyttään tai tietämättömyyttään unohtaa erään seikan.
Autopaikan vuokrasopimuksessa kerrotaan että lupa pitää olla esillä. Siellä ei kuitenkaan kerrota mitään sanktioista. En tiedä onko uusissa autopaikan vuoksasopimuksissa mainittu 40 euron sanktio, mutta vanhoissa ei ole ainakaan. Itse olen tehnyt vuokrasaopimuksen Keskeisen rannan pysäköinnin kanssa vuonna 2005, jolloin vuokrasopimuksessa ei ole mainittu 40 euron sanktiota.
Vuokrasopimus on kahden osalpuolen välinen sopimus jota toinen osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa. Jos kiinteistöyhtiö on ottanut käyttöönsä 40 euron sanktion sen pitäisi ensinnäkin laittaa tämä osaksi uusia vuokrasopimuksia, että irtisanoa vanhat sopimukset ja pyytää allekirjoittamaan uudet sopimukset uusilla ehdoilla. Edelleenkään sopimuksia ei muuteta yksipuolisesti.
Tämä tarkoittaa sitä, että niiden ihmisten vuokrasopimuksissa, joissa ei lue mainintaan 40 euron sanktiosta, tuo sanktio ei ole juridisesti pätevä, sano kiinteistön isännöitsijä mitä tahansa.
koska kiinteistöyhtiön ehdoissa on sanottu, että lupalappu pitää olla auton ikkunassa
VastaaPoistaMikäli kiinteistöyhtiön ehdoilla tarkoitetaan "järjestyssääntöjä" niin kannattaa huomioida että vuokrasopimuksen ehdot ovat määräävät. Minulla ei myöskään lue muuta kuin että "pysäköintiin oikeuttava tunnus tulee olla esillä". Ehdotankin omalle isännöitsijälle joka on Keskeisen rannan pysäköinnistä, että hän ehdottaa minulle nykyiseen vuokrasopimukseen muutosta, jota en tule hyväksymään. Hänen on siis irtisanottava sopimus jos haluaa minun sen jälkeenkään allekirjoittavan sopimusta joka sisältää 40 euron sanktion.
Minä puolestani uskon että jos vain joku haluaa kokeilla, niin omasta vuokrapaikasta ei 40 euron "sakkoa" tarvitse maksaa jos on esittää lupa myöhemmin. Tuomioistuimessa on tapana linjata ratkaisua nykykäytäntöön perustuvien ratkaisujen pohjalta, joten hallinto-oikeuden päätökset samantyyppisistä tilanteista ohjaavat tapauksen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti.
VastaaPoistaKatsokaan, Suomessa voidaan edelleen oikeudessa harkita sopimusehtojen kohtuullistamista, ei se mikä on painettu sopimukseen, varsinkin kun kyseistä ehtoa ei siellä edes näytä olevan painettuna, ole kiveen kirjoitettu.
Hehe, keskeisen rannan paskafirmasta en puhuisi mitään. Paikkaa on hoidettu samalla tyylillä kuin yksityisiä valvontafirmoja.
VastaaPoistaJoitakin vuosia sitten kyseinen lafka lähetti puoli vuotta jälkikäteen paikkavuokrien korotukset taannehtivasti. Oli siinä lakimiehillä nauramista. Osa tyhmistä ihmisistä meni moiset maksut maksamaan ja keskeisen rannan pysäköinti joutu aikamoiseen rumbaan peruessaan taannehtivan korotuksen.
Ois se varmaan helppoa hankkia rahaa tarpeeseen. Korotamma kaikkia vuokria 50% taannehtivasti vuodelta 2004. Maksakaa pois, ja jotkut vielä maksaa. Hyi hitto.
Juristina täytyy todeta, että en oikein löydä tämän uusimman blogikirjoituksen "punaista lankaa".
VastaaPoistahttp://www.kuluttajariita.fi/lautakunnan-ratkaisuja/?action=read&id=394
VastaaPoista"K on vuokrannut autopaikan XX:n hallinnoimalta alueelta. Pysäköinnin valvonnasta vastaa EH XX:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella."
Kuluttajariitalautakunta tuntuu tosiaan olevan aikalailla pihalla näissä ratkaisuissaan, jos heidän mielestään jälkikäteen tehdyllä, kahden yrityksen välisellä sopimuksella voidaan rangaista kolmatta osapuolta, jolla ei ole mitään tekemistä näiden kahden yrityksen välisessä sopimuksessa. jos alkuperäisessä pysäköintipaikan vuokrasopimuksessa ei ole kerrottu sanktioita siitä, että lupaa ei ole näkyvissä, ei niitä voi jälkikäteen yksipuolisesti siihen lisätä.
ikävä vaan että suurin osa näistä, jotka häviävät juttunsa kuluttajariitalautakunnassa, luulevat että se on lopullinen päätös. Näinhän ei todellakaan ole. Kuluttajariitalautakunnan päätös on suositus, jota ei ole pakko noudattaa. Vaikka valvontayhtiö voittaisi lautakunnassa, sen on edelleen haastettava autoilija oikeuteen, jos tämä kieltäytyy maksamasta.
heh, sattuipa silmään seuraava kohta Parkcomin ja kiinteistöfirman sopimuksesta: "Kaikki valvontamaksuun kohdistuvat valitukset tulee ohjata operaattorille. Palvelun tilaajan ei tule ottaa kantaa valvontamaksun saaneiden mahdollisiin valituksiin"
VastaaPoistaÖÖÖÖÖÖÖ....Minä kun olen luullut että nimenomaan palvelin tilaajaa kiinnostaisi kuulla, miten homma toimii(Tai ainakin minua kiinnostaisi jos päästäisin yksityisen firman toimimaan omistamallani alueella). Mutta näköjään Parkcom yrittää hiljentää myös palvelun tilaajat, jotta nämä eivät vahingossakaan saisi tietää, miten (huonosti) homma oikeasti toimii. Toivottavasti kansa osaa edelleen äänestää jaloillaan (ja autoillaan) ja käyttävät sellaisia kauppakeskuksia jotka eivät käytä yksityisiä valvontafirmoja. Siinä menee palaute suoraan palvelun tilaajalle.
Jos minä olen vuokrannut autopaikan, MINÄ hallitsen sitä vuokrasopimuksen nojalla. Jos parkkipaikan omistaja on minulta mitään kysymättä tehnyt sopimuksen pysäköintialueen valvomisesta, on kyseenalaista, onko sillä edes toimivaltaa tähän. Ihan sama asia kuin jos asunnon vuokranantaja ryhtyisi asettelemaan jälkikäteen "järjestyssääntöjä", joissa vuokralaiselle tai muulle asunnossa oleskelevalle määrättäisiin "valvontamaksu" vaikkapa punaisen villapaidan käyttämisestä keskiviikkona.
VastaaPoistaVuokralainen hallitsee, vuokranantaja kerää vuokrat. Työnjako on erittäin selkeä.
Juristina täytyy todeta, että en oikein löydä tämän uusimman blogikirjoituksen "punaista lankaa".
VastaaPoistaOnneksi et ole minun juristi. Jos vielä nimesi kertoisit, voisin varmistaa, että et ikinä tule olemaankaan...
Heh, ettei herra juristi vaan olisi nitä samoja jotka sössivät Parcomin varman voiton Vantaan käräjäoikeudessa ;)
VastaaPoistaKuluttajariitalautakunnan ongelma on se että se ei osaa katsoa asiaa kokonaisvaltaisesti. Parkcomin tapauksissa se ei koskaan huomioinut että pysäköinninvalvonta kuuluu vain viranomaiselle. Onneksi käräjäoikeus huomasi. Yllämainitussa tapauksessa omasta vuokrapaikasta on sopimusoikeus ollut lautakunnalla pahasti kateissa. Mutta kuten sanottu, ei lautakunnan päätöksiä tarvitse noudattaa ja yksittäisistä kuluttajista ei tehdä "mustaa listaa".
VastaaPoistaVarmin tapa pitkittää noiden maksujen käsittelyä, myös tulevaisuudessa jos parkcom voittaisi on se, että
1. Valita kuluttajariitalautakuntaan. Peintätoimet on keskeytettävä käsittelyn ajaksi. Siellä menee helposti 8-14 kk.
2. Tämän jälkeen annat valvontayhtiön viedä asian oikeuteen. Haet pari kertaa käsittelyyn lykkäystä. Siinä menee 6-12 kk.
3. Tämän jälkeen valitat hoivoikeuteen. Siinä menee toiset 8-13 kk.
Joten maksua voi viivästyttää ihan rauhassa helposti kolmekin vuotta ja 11% korolla 40 euroon, kustannukset ei paljoa päätä paina.
Ihan se on kiusa pienikin kiusa.
Toisaalta, kuluttajariitalautakunta tekee päätöksen niiden tosiasioiden perusteella, jotka sille toimitetaan valituksen yhteydessä. Jos autoilija on sitä mieltä että maksu on perusteeton vaan sillä perusteella että se hänen mielestään on kohtuuton, niin enpä usko että valituksella on suurtakaan toivoa mennä läpi.
VastaaPoistaPitäisi selvästi perustella että A) Valvontayhtiö ei ole käräjäoikeuden päätöksen perusteella oikeutettu perimään maksua B) Parkkipaikan vuokrasopimusta ei voi jälkikäteen yksipuolisesti muuttaa eikä kahden yrityksen välinen sopimus sido kolmatta osapuolta.
Juuri tuon takia kuluttajariitalautakunnan toiminta on enemmän kuin kyseenalaista. Kyseessä pitäisi olla asiantuntija toimielin jolla on korkea tiettämys kuluttajansuojasta ja lainsäädännöllisistä vaatimuksista. Asioiden yksinkertaistaminen ei aja kenenkään etua vaan tapaukset pitäisi selvittää laajemmalla näkemyksellä. Ei voida olettaa että kuluttajalla on tietämystä esittää kaikki mahdolliset näkemykset vaatimukselleen.
VastaaPoistaHyviä kokemuksia,tosin ei näistä yksityisistä pysäköinnin valvojista vaan ihan niistä oikeista pysäköinninvalvojista. Sain nimittäin muutama vuosi takaperin. aiheettoman maksumuistutuksen. Asiallinen ja todenmukainen vastine jossa ilmoitin ettei auto ole ollut edes sadan kilometrin säteellä. Homma oli aivan sillä selvä.
VastaaPoistaAivan toinen juttu on sitten oli kokemus ParkComin kanssa. Jälleen alkuun vain maksumuistutus. Asiallinen ja todenmukainen selvitys ja reklamaatio automaattisesti hylättäväksi. No odotellaam kutsua oikeuteen. Saas nähdä mitä siellä tuumataan kun voin esittää tarvittaessä 100% selkeän alibin väitetylle ajalle.
Lisäksi olen havainnut että oikeilla ja laillisilla pysäköinninvalvojilla on kyky myös harkintaan. Osaavat antaa varoituksia tai jopa jättää lapun kirjoittamatta. Erityisesti näin siinä tapauksessa, että palaat ovelta takaisin laittamaan unohtunutta parkkikiekkoa. Arvaapa mitä ParkCom tekee tuossa tilanteessa. Kuvaa autoa, kiinnittää lapun autoon, ei edes yritä tunnistaa henkilöä tai antaa lappua henkilölle. Tämä episodi ei tosin sattunut itselleni vaan olin vain todistamassa. Onhan tuo ymmärrettävää kun motiivit ovat täysin erilaiset. Julkinen valta ei pyri pelkästää sakkotulojen maksimointiin.
Ihmetyttää todellakin joidenkin liikekeskusten halu osoittaa kuinka vähän he arvostavat asiakkaitaan. Valtaosa sakoista kun kirjoitetaan ParkCom tapauksessa liikekeskuksen ihan oikeille ja maksaville asiakkaille ja syynä yksinkertainen unohdus. Minulle ParkCom kyltti liikekeskuksen edessä on aivan selvä vihje: kauppias ei kaipaa ainakaan minun rahojani vaan toivoo että asioisin ennemmin jossain muualla.
Yksityiset pysäköinnin valvojat ovat nyt näyttäneet mihin ne pystyvät. Se ettei jonkun yrityksen toiminta ole nykyisen lainsäädännön aikaan taloudellisesti kannattavaa, ei automaattisesti anna lupaa lainvastaiseen toimintaan. Parhaan syyn vastustaa yksityisen valvonnan sallivan lain salliminen ovat esittäneet yksityset valvontayhtiöt omalla toiminnallaan.
Lisäksi olen havainnut että oikeilla ja laillisilla pysäköinninvalvojilla on kyky myös harkintaan. Osaavat antaa varoituksia tai jopa jättää lapun kirjoittamatta. Erityisesti näin siinä tapauksessa, että palaat ovelta takaisin laittamaan unohtunutta parkkikiekkoa. Arvaapa mitä ParkCom tekee tuossa tilanteessa. Kuvaa autoa, kiinnittää lapun autoon, ei edes yritä tunnistaa henkilöä tai antaa lappua henkilölle.
VastaaPoistaJuuri tämä on yksi syistä, miksi yksityinen taho ei saisi rangaistuksia määrätä tai kerätä niistä rahaa, koska on oma lehmä ojassa. Kunnallinen valvoja saa saman palkan oli "asiakkaita" tai ei.
Hyvin näyttää yhtiöiden spämmääminen ja keskustelun ohjaaminen toimivan. Muistaako kukaan, että kunnallinen pysäköinninvalvoja tai poliisi määrää pysäköintivirhemaksun kylttien perusteella, jotka jokainen ajokortillinen joutuu opettelemaan saadakseen ajokortin.
VastaaPoistaMiten on sitten yksityisoikeudellisten kylttien.En ole laskenut sanojen määrää, mitä kylteissä on. Varmaan jotain 30-100välillä. Voiko kukaan realistisesti odottaa, että kuljettaja ehtii lukea kyltin ajaessaan sen ohi esim. 20, 30 40, 50 km/h. Ja samalla hetkellä hyväksyä sen ehdot. Kuljettajalla kun ei ole lain mukaan velvollisuutta selvittää kaikennäköisten kylttien sisältöä. Viralliset liikennemerkit pitää tuntea.
Miten on sitten jos ajoneuvon omistaja tai haltija ei omista ajokorttia tai se otettu häneltä pois? Se ei varmasti poista "yksityisoikeudellista vastuuta" parkkiyhtiöiden mielestä. Koska kyllä tämän esim. dementoituneen ihmisen pitää muistaa ketä on unohtanut laittaa keikon ikkunaan välttääkseen valvontamaksun.
Hyvin näyttää yhtiöiden spämmääminen ja keskustelun ohjaaminen toimivan. Muistaako kukaan, että kunnallinen pysäköinninvalvoja tai poliisi määrää pysäköintivirhemaksun kylttien perusteella, jotka jokainen ajokortillinen joutuu opettelemaan saadakseen ajokortin.
VastaaPoistaMiten on sitten yksityisoikeudellisten kylttien.En ole laskenut sanojen määrää, mitä kylteissä on. Varmaan jotain 30-100välillä. Voiko kukaan realistisesti odottaa, että kuljettaja ehtii lukea kyltin ajaessaan sen ohi esim. 20, 30 40, 50 km/h. Ja samalla hetkellä hyväksyä sen ehdot. Kuljettajalla kun ei ole lain mukaan velvollisuutta selvittää kaikennäköisten kylttien sisältöä. Viralliset liikennemerkit pitää tuntea.
Miten on sitten jos ajoneuvon omistaja tai haltija ei omista ajokorttia tai se otettu häneltä pois? Se ei varmasti poista "yksityisoikeudellista vastuuta" parkkiyhtiöiden mielestä. Koska kyllä tämän esim. dementoituneen ihmisen pitää muistaa ketä on unohtanut laittaa kiekon ikkunaan.
Tähän ParkCom Oy:n KRL:le lähettämään vastineeseen:
VastaaPoistaKuljettaja ei voi vapautua valvontamaksusta jälkikäteen esittämällä muuta näyttöä pysäköinnistään. Reaalisten argumenttien lisäksi tulkinnallista tukea tälle saadaan julkista pysäköinninvalvontaa koskevasta oikeuskäytännöstä.
Voin hallinto-oikeudessa 15 vuotta lakiasioita hoitaneena todeta että ParkCom Oy:n väitteet ovat puppua. Blogi on oikeassa, tämän tyyppiseen tulkintaan jota ParkCom Oy harrastaa ei löydy tukea nykyisestä lainsäädännöstä. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä katsotaan perusteita laajamittaisesti ja asioita voidaan harkita järjellä. Mikäli pysäköintivirhemaksulle voidaan jälkikäteen esittää riittävä peruste jolla se voidaan purkaa, se yleensä puretaan viimeistään hallinto-oikeudessa. Nykyisen suuntauksen mukaan suurin osa perutaan jo kunnallisen pysäköinninvalvonnan toimesta. Heillä on tiedossa yleinen linja.
KRL näyttää valitettavasti olevan toimielin joka tuijottaa liiaksi elinkeinoharjoittajan päätelmiä. Kun elinkeinoharjoittaja tekee toteamuksen mikä hänen mielestään on yleinen oikeuskäytäntö asiassa, se menee järkyttävän helposti läpi KRL:ssä. Eikö nimenomaan KRL pitäisi olla asiantuntemusta erottamaan valvontayhtiöiden kipeä tarve saada keinolla millä tahansa rahastettua pienestäkin virheestä ja kaiken lisäksi he käyttävät perusteluissaan argumentteja jotka aivan varmasti tietävät valheellisiksi.
"Juristina täytyy todeta, että en oikein löydä tämän uusimman blogikirjoituksen "punaista lankaa"."
VastaaPoistaNo et tietenkään, sinähän olet juristi ja teillähän ei ole hajuakaan mitä korkeat eettiset arvot edes tarkoittaa. =)
Kertokaapas nyt tyhmälle eräs asia.
VastaaPoistaValvontayhtiöt kuten myös oikeusministeriö ovat vedonneet asiassa siihen että kiinteistönomistajalla on omistusoikeuden perusteella oikeus päättää alueensa käyttöehdoista. Eli tässä tapauksessa tulkitaan, että omistusoikeudesta johtuva oikeus päättää alueensa käyttöehdoista mahdollistaa rankaisemisen ehtojen vastaisesta pysäköinnistä.
Mihin tämä omistusoikeus rajoittuu vai rajoittuuko mihinkään? Onko kiinteistön omistajalla siis oikeus ...
1. Rangaista virheellisestä pysäköinnistä
2. Rangaista ilkivallasta
3. Rangaista järjestyshäiriköinnistä
4. Rangaista pahoinpitelyistä
jne.
... niin kauan kuin se on hänen asettamien käyttöehtojen vastaisia?
Nyt tietysti joku kommentoi että nuo muut yllämainitut asiat kuuluvat vain poliisin oikeuksiin. Mutta mikä on ero? Pysäköinninvalvontakin kuuluu laissa erikseen määrätylle viranomaiselle joten oikeusministeriön tulkinta asiassa mahdollistaa sen että kiinteistönomistaja voi rangaista myös monista poliisille kuuluvista asioista jos vain toiminta on hänen omistusoikeutensa perusteella asettamien "käyttöehtojensa" vastaista.
Onneksi Vantaan käräjäoikeudessa on sentään nähty asiaa pidemmälle ja todennut että laissa viranomaiselle määrättyä oikeutta ei voi antaa yksityiselle minkään sopimus tai hallintaoikeuden perusteella.
Minä meinaan luulen että jos oikeusministeriön näkemys asiassa menisi läpi sen jälkeen poliisinkin oikeudet ovat siirtyneet kiinteistönomistajille koska heillä on oikeus päättää alueensa käyttöehdoista.
Yksi ero ensimmäisen ja jälkimmäisten kohtien välillä voidaan nähdä rikosoikeudellisessa arvioinnissa. Pysäköintivirhe (muualle kuin pelastustielle) ei itsessään ole rikos, tapahtuipa se julkisella tai yksityisellä alueella, eivätkä pysäköintivirhemaksu taikka sopimukseen perustuva valvontamaksu ole rikosoikeudellisia seuraamuksia. Pysäköintivirhemaksua on kirjallisuudessa luonnehdittu hallinnolliseksi maksuseuraamukseksi, kun valvontamaksu puolestaan perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen. Pysäköinti ei ole rikos, vaan kysymys on palvelusta, joka voi olla vaihdannan kohteena. Sopimusoikeuden periaatteiden nojalla tällaiseen sopimukseen voidaan liittää ehtoja, kuten seuraamus sopimuksen noudattamatta jättämisestä.
VastaaPoistaSen sijaan ilkivallasta (RL 17:13) ym. järjestysrikoksista ja pahoinpitelystä (RL 21:5) on säännökset rikoslaissa. Rikoksille ominaista on, että niiden katsotaan asianomistajan lisäksi kohdistuvan myös yhteiskuntaan. Yksityisalueella tapahtuva virhepysäköinti ei kohdistu valtioon, ellei sitä esim. laajamittaisuutensa vuoksi pidä arvioida jonkin rikoksen tunnusmerkistön valossa, vaan ainoastaan kyseisen alueen omistajaan.
"Yksityinen valvonta on lisäksi periaatteessa merkittävässä suhteessa eri tyyppistä kuin julkinen valvonta. Yksityistä valvontaa ei lähtökohtaisesti järjestetä pysäköintikieltojen noudattamisen valvomiseksi, vaan valvonnan toimeksiantaja nimenomaisesti järjestää ja tarjoaa tilaa pysäköintiä varten. Valvonta kohdistuu siihen, että kiinteistön omistajan/haltijan pysäköinnille asettamia ehtoja noudatetaan. Kysymyksessä on usein voittoa tavoitteleva yksityinen liiketoiminta. Julkisessa valvonnassa sen sijaan etusijalla on pysäköintikieltojen noudattamisen valvonta soveltamalla tieliikennelain 2 luvussa säädettyjä liikennesääntöjä. Julkisen vallan asettamilla pysäköintirajoituksilla ja -kielloilla sekä pysäköintivirhemaksuilla tavoitellaan myös liikennepoliittisia päämääriä: niillä pyritään pitämään hallinnassa yksityisen autoilun määrä ruuhkaisissa keskustoissa jne. Yksityisessä valvonnassa ei ole kysymys liikennesääntöjen soveltamisesta eikä siten julkisen vallan käyttämisestä.
Yksityisessä valvonnassa ei tästä syystä esimerkiksi tarvita sellaisia toimivaltuuksia kuin pysäköintivirhemaksulain 4 §:n 2 momentissa on säädetty. Tällainen lähtökohta vastaa myös perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä PL 124 §:stä. Jos yksityisen valvojan toimivaltuudet vastaavat asialliselta ulottuvuudeltaan yksityishenkilölle kuuluvia oikeuksia, sääntely ei muodostuisi sanotun perustuslainkohdan kannalta ongelmalliseksi (ks. esim. PeVL 28/2001 vp)."
Lähde: oikeusministeriö
Sitten kun Aki Rasilaisen kirjoittelusta alkaa eduskunnassa käsittely uudesta laista, niin kirjoittele lisää.
VastaaPoistaTällä hetkellä toiminta on kuitenkin laitonta = eli yhtiöillä ei ole oikeutta sakottaa. Ehkä voit selittää meille pienille ihmisille, miten joku joskus ehkä säädettävä laki vaikuttaa nykytilanteeseen?
Turhaa jaarittelua. Peruskysymys on siinä onko joku toiminta säädetty kuuluvaksi vain viranomaiselle. Oikeuskäytännössä ja lainsäädännössä pysäköininvalvonta yksityisellä alueella kuuluu vain ja ainoastaan viranomaisen toimivaltaan. Toisin kuin oikeusministeriössä luullaan tämä on myös Vantaan käräjäoikeuden päätös. Mikäli hovioikeudessa hyväksyttäisiin periaate kiinteistön omistajan "laajennetuista" oikeuksista sopimusoikeudellisin keinoin, ei mikään estä kiinteistön omistajaa rankaisemasta myös ilkivallasta. Se onko toisessa kyse rikos ja toisessa "hallinnollinen maksu" ei muuta asiaa koska kummassakin tapauksessa toimivaltaisia ovat vain viranomaiset. Eli jos hovioikeudessa menettely hyväksyttäisiin alkaisi todennäköisesti uudenlainen aalto yksityisoikeudellisissa sopimuksissa milloin missäkin asiassa. Kuluttaja olisi hädissään tilanteessa jossa kiinteistönomistaja voisi jaella maksulappuja milloin mistäkin sopimusrikkomuksesta. Mitään turvaa ei olisi koska maksujen perinnän uhkailu toimisi suurimmassa osassa tapauksia ja jälleen odoteltaisiin vuosia ennen lopullista oikeuden päätöstä asiassa.
VastaaPoistaOikeusministeriön kommentit jättäisin aivan oman onnensa nojaan koska heidän toimintansa tässä asiassa ei valvontayhtiöiden onnistuneen lobbauksen jälkeen ole puolueetonta vaan oikeusministeriössä on sitouduttu ajamaan valvontayhtiöiden asiaa.
Aivan. Yksityisalueen pysäköinninvalvontaa ei ole laissa säädetty viranomaiselle kuuluvaksi. Mitään estettä valvontamaksun määräämiselle ei laista ole löydettävissä.
VastaaPoistaJos vuokralainen on maanvuokrasopimuksen vastaisesti kaatanut metsää omistamaltani maalta, katsoisiko Vantaan käräjäoikeus, etten voi saada vaatimuksilleni vuokralaista kohtaan oikeussuojaa sillä perusteella, että Natura-alueiden valvonta kuuluu viranomaisille?
Hovioikeus ei voi hyväksyä Vantaan käräjäoikeuden tuomiota.
Mitään estettä valvontamaksun määräämiselle ei laista ole löydettävissä.
VastaaPoistaKyllä on, laki pysäköintivirhemaksusta, joten älä nyt paskaa puhu.
Jos vuokralainen on maanvuokrasopimuksen vastaisesti kaatanut metsää omistamaltani maalta, katsoisiko Vantaan käräjäoikeus, etten voi saada vaatimuksilleni vuokralaista kohtaan oikeussuojaa sillä perusteella, että Natura-alueiden valvonta kuuluu viranomaisille?
VastaaPoistaSinä et saisi rangaista kaatajaa/vuokralaista millään tapaa, mutta sinulla on oikeus tehdä tikusta asiaa ja viedä homma oikeuden päätettäväksi, joka voi langettaa kaatajalle/vuokralaiselle korvausvaatimuksen ja/tai sakkoja.
Eli kirjaimellisesti metsään meni sun vertailusi.
Maanvuokrasopimuksessa on voitu sopia, että seuraamuksena sopimuksen ehtojen rikkomisesta on 1.500 euron sopimussakko. Se ei ole rangaistus, vaan sopimuksen mukainen seuraamus, vieläpä kohtuullinen sellainen. Samalla tavoin 40 euron valvontamaksu on kuluttajariitalautakunnankin mielestä kohtuullinen sopimussanktio pysäköintiä koskevan sopimuksen rikkomisesta.
VastaaPoistaKannattaa muistaa että oikeusministeriön tulkinta nykytilanteesta on täysin päinvastainen kuin oikeuslaitoksen. Joten oikeusministeriön tulkinta mahdollisuudesta ettei yksityisesti voisi rangaista koska kyse on rikosoikeudellisesta asiasta on edelleen vain ja ainoastaan tulkinta. Jos joku ottaisi menettelyn käyttöön asia tulisi aikanaan selvitettävksi käräjäoikeudessa, mutta vasta vuosien jälkeen toiminnan aloittamisesta. Joten hovioikeuden pitäisi tehdä selväksi millä perustein sopimus voi syntyä, ei ainakaan kävelemällä sopimuskyltin ohi.
VastaaPoistaSitäpaitsi, esimerkissä olleet ilkivalta, näpistys ja jopa lievä pahoinpitely ovat asianomistajarikoksia. Rikosta ei siis ole olemassa jos asianomistaja ei pyydä asiaa tutkittavaksi. Asianomistaja voi tällöin sopimusoikeudellisin keinoin "rangaista", jos siis menettely hyväksytää hovissa.
Lisäksi totean että puhuttaessa perustuslain pykälästä 124, se ei edellytä että kyseessä on julkisen vallan käyttö rikosoikeudellisessa asiassa. Julkisen vallan käyttöä ovat myös hallinnolliset päätökset vaikka niitä ei toteutetakkaan rikosoikeudellisin perustein. Vaikka pysäköintivirhe ei olekkaan rikos siitä saatu seuraamus on hallinnollinen päätös jossa toimivalta on vain viranomaisella eikä sitä kyseisen perustuslain pykälän mukaan saa myöskään antaa ulkopuoliselle.
Maanvuokrasopimus on täysin eriasia, koska siinä on puhtaasti kysymys kahden osapuolen välisestä sopimuksesta eikä tilanteessa ole mitään sellaista mikä kuuluisi julkisen vallan käytön piiriin. Toisin on asia pysäköinninvalvonnassa joka nykyisen lain ja oikeuskäytännön mukaisesti on viranomaisen toimivaltaan kuuluva asia myös yksityisellä alueella. Ei tämä tästä miksikään muutu. Täysin eriasia on jos tätä muutetaan tulevalla lainsäädännöllä, mutta tilanne on nyt mikä on.
Jos oikein muista Vantaan käräjäoikeuden päätöksestä niin kyseisissä tapauksissa oleva auto oli pysäköity nimenomaan talon pihalle, oliko peräti kulkuväylällä?. Jos kyseessä oli pelastustie, silloin kyseessä on rikos, tällöin yksityisellä firmalla ei ole mitään mahdollisuuksia rangaista millään sopimusoikeudellisin keinoin. Näinhän toteaa myös herra/rouva oikeusministeriö aikaisemmassa kommentissaan (Pysäköintivirhe (muualle kuin pelastustielle) ei itsessään ole rikos). Tämä tarkoittaa sitä että tyhmempikin asianajaja kampittaa ParkComin hovioikeudessa. Jos ajoneuvo oli pysäköitynä pelastustiellä, silloin kyse on rikoksesta eikä ole mitään epäselvää sen suhteen että parkcomin kirjoittamat maksut ovat täysin aiheettomia. Itseasiassa parkcom on syyllistynyt silloin virkavallan anastukseen.
Parkcom:n häviö hovissa on täysin varma.
Jos vuokralainen on maanvuokrasopimuksen vastaisesti kaatanut metsää omistamaltani maalta, katsoisiko Vantaan käräjäoikeus, etten voi saada vaatimuksilleni vuokralaista kohtaan oikeussuojaa sillä perusteella, että Natura-alueiden valvonta kuuluu viranomaisille?
VastaaPoistaTilanne eroaa virheellisestä pysäköinnistä sikäli, että luvattomasta puunkaadosta aiheutuu maanomistajalle myös konkreettista taloudellista vahinkoa, josta puunkaataja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Tämä siis sen lisäksi, että puunkaato voi olla myös lainvastaista, jolloin siitä voi olla myös jonkinlaisia rangaistusseuraamuksia.
Virheellisen pysäköinnin suhteen on usein kyseenalaista, onko siitä syntynyt minkäänlaista taloudellista vahinkoa. Esimerkiksi suurelle kauppakeskukselle ei todennäköisesti aiheudu virheellisestä parkkihalliin pysäköinnistä minkäänlaisia tappioita, ellei virheellinen pysäköinti johda siihen, että hallista loppuvat autopaikat kesken. Tällöin tappiota tulisi menetetystä liikevaihdosta, ja senkin määrän osoittaminen voisi olla mahdotonta.
Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin kauppakeskuksissa mahdollisen taloudellisen vahingon kärsii kauppakeskuksen vuokralaisena olevat yritykset, ei itse kauppakeskusyhtiö. Tämä kuitenkin on sakotuksen tilannut.
VastaaPoistaEdelleen ihmettelen miksi kauppakeskukset eivät ole toimineet kuten Ruoholahden kk ja käytä puomeja ja pysäköintilippuja.
Sitten jos mennään esim. taloyhtiöiden parkkipaikoille. Jos unohdan laittaa lupalapun näkyville vuokraamallani paikalla, missä on taloudellinen vahinko? Tai jos ajan rapun eteen kantaakseni juuri ostamani telkkarin sisään. Ja tällä välillä valvontahemmo käy laputtamassa auton? Missä on taloudellinen vahinko? Ainoa ketä näistä voisi kärsiä, olisi valvontayhtiö, jonka pitäisi perua valvontamaksu aiheettomana...
Yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvissä kysymyksissä monet juristitkin ovat täysin pihalla, koska asiaan liittyy paitsi hankalia sopimusoikeudellisia kysymyksiä myös oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyviä loogisia "pähkinöitä". Onkin suorastaan naurettavaa, että maallikot yrittävät täällä käydä asiasta minkäänlaista keskustelua, kun suurin osa juristeistakin lähtee heti väärille raiteille yrittäessään argumentoida tämän vaikeustason kysymyksistä. Nähtäväksi jää, minkä tasoista tekstiä hovioikeus ja mahdollisesti KKO pystyvät pysäköinninvalvontatapauksen tiimoilta tuottamaan.
VastaaPoistaOnkin suorastaan naurettavaa, että maallikot yrittävät täällä käydä asiasta minkäänlaista keskustelua, kun suurin osa juristeistakin lähtee heti väärille raiteille yrittäessään argumentoida tämän vaikeustason kysymyksistä.
VastaaPoistaOn suorastaan naurettavaa, että verkossa käytävä keskustelu koetetaan torpedoida arvottomana. On selvästi nähtävissä, että viimeisen parin-kolmen vuoden aikana verkossa on käyty varsin laadukastakin keskustelua sakkofirmoista, ja asiaa on ryhdytty valottamaan monelta eri kantilta. Ilman tätä keskustelua sakkofirmojen toiminta olisi kaikessa hiljaisuudessa varmaankin hyväksytty, sillä olihan asiasta jo "valtakunnansyyttäjän päätös", jonka mukaan toiminnassa ei ollut syytä epäillä rikosta.
Keskustelun kulkiessa esille on nostettu mm. perustuslain merkitys, johon on saatu mielenkiintoisia perusteluita esimerkiksi Joensuun yliopiston oikeustieteen professorilta lehtiartikkeleiden muodossa. Perustuslain lisäksi esillä ovat mm. sopimusoikeus, pelastuslaki sekä monet muut oikeudenalat.
Vaikka sen enempää hovioikeuden kuin KKO:nkaan nuija ei ole kopahtanut, niin varmaa on kuitenkin se, että näillä keskusteluilla on ollut jonkin verran merkitystä. Mm. tämä blogi on noteerattu eräissä viranomaisasiakirjoissa.
Mielenkiinnolla odottelen Helsingin hovioikeuden päätöstä. Jos sakkofirmat olisivat pörssiyhtiöitä, jättäisin niiden osakkeet kuitenkin tällä haavaa ostamatta.
Keskustelu ei suinkaan ole arvotonta, mutta maallikoiden käymä "juridinen" keskustelu johtaa ihmisiä pääsääntöisesti harhaan. Kellä tahansa on oikeus keskustella siitä poliittisesta kysymyksestä, onko yksityinen pysäköinninvalvonta yhteiskunnallisesti hyväksyttävää liiketoimintaa. Demokraattisessa yhteiskunnassa tällaisista asioista pitääkin keskustella, ja tästä näkökulmasta tämä blogi edustaakin hyvätasoista kansalaiskeskustelua. Yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvät oikeudelliset näkökohdat lienee sen sijaan parempi jättää asiantuntijoille.
VastaaPoistaYksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvät oikeudelliset näkökohdat lienee sen sijaan parempi jättää asiantuntijoille.
VastaaPoistaItsehän juuri sanoit että asiantuntijatkin ovat täysin "ulalla" näissä asioissa, joten myös juridinen keskustelu meidän "maallikoiden" toimesta on tärkeää. Toivottavasti et tarkoita sitä että meidän pitäisi "juridinen" puoli jättää kokonaan vaikka oikeusministeriön pähkäiltäväksi, vaikka heidän asiantuntijansa ovat juuri osoittaneet olevan väärässä väittämällä päinvastaista kuin Vantaan käräjäoikeus.
Mielestäni kaikki keskustelu on tervetullutta, oli se sitten juridsta tai ei.
Joopa joo, taas pitäisi jättää "juridinen" keskustelu asiantuntijoille. Nähtävästi tässä tarkoitetaan oikeusministeriön asiantuntijaa jonka lausunnot on puhtaasti valvontayhtiö myönteisiä ja asiaa lausutaan juridisesti vain siitä näkökulmasta jolla voidaan perustella valvontayhtiöiden olemassaolo.
VastaaPoistaMistä tiedät että täällä ei ole joukossa keskustelemassa juridiikan asiantuntijoita?
Meidän tavallisten kansalaisten varmaan pitäisi luottaa ministeriön sanaan siitä mikä on oikein ja mikä väärin? Valitettavasti yritysten raha jo vaalivelkojen osalta ohjaa sitä toimintaa mihin missäkin ministeriössä asioita ajetaan. Vieläkö te luulette oikeusministeriössä että meidän tavallisten pulliaisten pitäisi uskoa mitä teidän asiantuntijat vakuuttavat? Samalla tavoin kuin luottaa sisäministeriöön ja poliisin vai?
Te "asiantuntijat" loukkaatte meitä tavallisia ihmisiä osoittamalla halveksuntanne siinä muodossa kun oletatte meidän nielevän teidän sanomanne pureksimatta. Uskotte te tosiaan meidän uskovan teidän olevan puolueettomia? Onhan se selvä että oikeusministeriö ajaa vain ja ainoastaan valvontayhtiöiden asiaa lainsäädännöstä piittaamatta. Ei me niin yksinkertaisia olla.
Säälittävää ...
T. Tavallinen pulliainen
Heh, ennemmin mä uskon tätä blogia kuin oikeusministeriön virkamiestä.
VastaaPoistaMuistatteko minkälainen show oli aikoinaan uuden tekijänoikeuslain kanssa. Edes lakivalmistelua hoitanut ministeriö ei tiennyt mitä laki piti sisällään ja antoi täysin ala-arvoisia ohjeita internetisivuillaan kunnes ne poistettiin sieltä. Se siitä "asiantuntijoiden" luotettavuudesta.
Yhtä luotettavaa kuin päästää Liedes tekijänoikeusjärjestöjen edustajana säätämään lakia tekijänoikeusjärjestöjen etujen mukaisesti. Oikeusministeriössä varmaan päästetään Tom Ek ja Lauri Mustonen säätämään lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. En yhtään ihmettelisi.
VastaaPoistaOnneksi meillä on kansalaisten omat blogit ja varsinkin tämä. Täältä olen saanut paljon hyödyllisiä ohjeita monessa asiassa.
Menevätkö juristit kannanotoissaan metsään siksi, että he ovat juristeja, vai siitä huolimatta, että he ovat juristeja? Sekä oikeusministeriö että Joensuun professori lienevät molemmat luettavissa asiantuntijatahoiksi. Asiantuntijuudesta ei ole pääteltävissä, onko kumpikaan näistä tahoista oikeassa.
VastaaPoistaMyös Helsingin professori ja kuluttajariitalautakunta ovat asiantuntijoita. Kuluttajariitalautakunnan pj on oikeustieteen tohtori, kuten myös lainsäädäntöneuvos Aki Rasilainen.
VastaaPoistaOlkoonkin, että Vantaan käräjäoikeuden tuomio vielä tällä hetkellä edustaa riippumattoman tuomioistuinlaitoksen kantaa asiaan, en vähättelisi kuluttajariitalautakunnan tai ministeriön esiin nostamia näkemyksiä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
kuluttajariitalautakunta ovat asiantuntijoita
VastaaPoistaValitettavasti ko. instanssi ratkoo tapauksia tasan sen perusteella, mitä heille on kerrottu, eikä ota kantaa mihinkään muuhun.
Heidän asiantuntijuus on siis rajatun suppea.
Lainsäädäntöneuvos Aki Rasilainen voi kyllä olla asiantuntija, mutta hänen asiantuntemuksensa käyttötarkoitus on hieman erilainen kuin oikeusistuimilla: Rasilainen voi virkansa puolesta ottaa kantaa siihen, minkälainen lainsäädännön pitäisi olla, kun taas oikeusistuimen tehtävä on tulkita voimassaolevaa lakia. Tässä kohdin Rasilainen voi tehdä hyvinkin poliittisesti värittyneitä tekstejä, oikeusistuimen tehtävä on taas tulkita lakia neutraalisti. Rasilaisen mielipiteistä on sitä paitsi vielä pitkä matka lainsäädännöksi etenkin, jos laki pitää säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
VastaaPoistaNythän on tullut pari vuotta sitten voimaan uusi järjestyslaki. Tässä laissa mm. kauppakeskukset ja pysäköintipaikat luokitellaan kuuluvaksi julkisrauhan piiriin. Aidattu omakotitalon piha sen sijaan kuuluu yksityisrauhan piiriin.
VastaaPoistaNyt täällä puhutaan paljon yksityisalueelle pysäköimisestä. Ikävä kyllä lähes kaikki parkkipaikat kuuluvat julkisrauhan piiriin. Kun tällainen eroittelu on laissa tehty, asettaa se yksityisen valvonnan vieläkin enemmän kyseenalaiseksi. Miten "pätevä" yksityisoikeudellinen sopimus voikaan olla julkisrauhan alaisella alueella.
Pystyykö jotenkin selvittämään Kuluttajariitalautakunnan jäseniä: ovatko he yksimielisesti kannattaneet yksityistä pysäköinninvalvontaa vai osa heistä vain ja mitä taustoja ja kytkentöjä heillä on.
VastaaPoista"Yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvissä kysymyksissä monet juristitkin ovat täysin pihalla, koska asiaan liittyy paitsi hankalia sopimusoikeudellisia kysymyksiä myös oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyviä loogisia "pähkinöitä"."
VastaaPoistaJoo ja kauas on pitkä matka. Korkealle vaikea kurottaa. Elämä on! Life is like a box chocolates. Kaikki valot on päällä eikä ketään kotona. Hissi ei mene ylimpään kerrokseen.
Nythän on tullut pari vuotta sitten voimaan uusi järjestyslaki. Tässä laissa mm. kauppakeskukset ja pysäköintipaikat luokitellaan kuuluvaksi julkisrauhan piiriin.
VastaaPoistaEi pidä paikkansa. Nyt nähtävästi viittaat lain määrittelemään "yleisellä paikalla" joka on eri asia kuin julkisrauhan suojaama alue. Julkisrauhan suojaama alue on yleisöltä eristetty alue jonne ei ole vapaa pääsy (esim. yrityksen toimistorakennus). Julkisrauhan piiriin eivät kuulut kauppakeskukset, kaupat ja ravintolat koska niihin on vapaapääsy. Tämän takia valokuvaaminenkin on noilla alueilla sallittu koska kuvaaminen on kielletty vain kotirauhan ja julkisrauhan suojaamassa paikassa.
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
Tämä on juuri se pointti jota hain.
VastaaPoistaYhtiöt perustelevat määräämiään yksityisoikeudellisia valvontamaksujaan hyvin yleisesti sillä, että kuljettaja on pysäköinyt yksityisalueelle heidän esittämiensä ehtojen vastaisesti. Tällainen on myös minun saamani rekisteriselosteen sisältö, lainaus "Yksityisellä alueella pysäköintiehtojen vastaisesti pysäköidyt autot valokuvataan..."
Nythän näköjään kyseinen yhtiö on muuttanut sanamuodon "Oy ParkCom Ab harjoittaa pysäköinninvalvontaa yksityisillä alueilla. Tätä tarkoitusta varten kiinteistön omistajan/haltijan asettamien pysäköintiehtojen vastaisesti pysäköidyt autot valokuvataan."
http://www.parkcom.fi/fi/fi_12.html
Hmm. kyse kun ei ole esim. kauppakeskuksissa yksityisestä alueesta, kuten edellinen kirjoittaja ystävällisesti kertoi.
KYSEESSÄ ON YLEINEN PAIKKA!
Uusi järjestyslaki aiheutti moneen muuhun lakiin muutoksia, jotka tehtiin järjestyslain voimaantulon jälkeen. Tehtiinköhän niitä myös kiinteistölakiin?
Jep, poliisi on tehnyt tutkintapyynnön asiassa koska Parkcom sakottelee mm. käräjäoikeuden edessä olevalla parkkipaikalla joka on manitsemasi yleinen paikka.
VastaaPoistaYleinen paikka on kuitenkin eriasia kuin julkisrauhan suojaama paikka.
Ongelmaksi muodostuu juuri tuo kuvaamasi. Julkinen paikka voi olla yksityisessä omistuksessa. Esimerkiksi marketin parkkipaikka. Vaikka sillä on yksityinen omistaja se voi olla julkinen alue. Julkisella alueella pysäköinninvalvonta kuuluu kunnalle.
Sillä ei ole merkitystä, onko alue julkinen vai yksityinen. Laki pysäköinninvalvonnasta määrää valvontamaksun suorittamisoikeuden vain poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle.
VastaaPoista"Sillä ei ole merkitystä, onko alue julkinen vai yksityinen. Laki pysäköinninvalvonnasta määrää valvontamaksun suorittamisoikeuden vain poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle."
VastaaPoistaNäinpä!
Halusin tuoda vain tämän pointin esille kahdesta syystä:
1) ensinnäkin blogi kirjoittaa tässä artikkelissa: "yksityisellä valvontayhtiöllä ei ole valtuuksia rangaista virheellisestä pysäköinnistä edes yksityisellä alueella". Alue ei ole yksityinen jos sinne on vapaa pääsy.
2) valvontayhtiöiden kylttien teksti on virheellinen väittäessään aluetta yksityisalueeksi. Mitenköhän paljon sopimussuojaa luulet oikeuden antavan yritykselle, joka yrittää rahastaa kyltillä, jossa on aikas iso virhe?
Alue voi olla yksityisalue, vaikka sinne pääsisikin kulkemaan; kulkua vain ei ole kielletty.
VastaaPoistaMutta parkkipaikka tosiaan lasketaan julkiseksi alueeksi.
valvontayhtiöllä ei ole valtuuksia rangaista virheellisestä pysäköinnistä edes yksityisellä alueella
VastaaPoistaJulkisen ja yksityisen alueen raja on hivenen epäselvä. Blogi kuitenkin sanoo että ei ole oikeutta rangaista edes yksityisellä alueella, se se pitää paikkansa koska vantaan käräjäoikeus oli samaa mieltä. Kyseessähän oli kerrostalon piha joka lienee yksityisaluetta, vaikkakin sinne on vapaapääsy.
Julkisrauhan suojaama alue tulee olla yleisöltä suljettu. Mutta miten määrittet yksityisen alueen. Onhan omakotitalon pihakin yksityinen alue ja sinne on "vapaa pääsy" kunhan vain kävelee sisään.
Miksi ParkCom vaihtoi perintäfirmaa OK-perinnästä SVEAan?
VastaaPoistaHuhun mukaan OK-perinnässä viimein ymmärrettiin valvontatoiminnan laillisuuden kyseenalaisuus. OK-perintä päätti jättää maksut jäihin, mutta koska tämä ei ParkComlle kelvannut niin vaihtoivat perintäfirmaa. Näin olen siis kuullut.
On totta, että ParkCom vaihtoi SVEAan. Itselläni on useita odottamassa oikeuden päätöksiä.
MUTTA tänään tuli postissa OK-perinnältä maksumuistutus, jonka toimeksiantajana on ParkPatrol ja tapahtumapäivänä tammikuu 2008. Eli hitaasti ovat taas ottamassa näitä käsittelyyn. Valitus lähti vastapallona välittömästi kun olin kirjeen avannut.
Kirjallinen kantelu pitää vielä tehdä lääninhallitukseen..
1. Perintäyhtiö EI SAA yrittää periä maksua mikäli on todennäköiset syyt sille että maksu voi olla aiheeton. Yksityinen pysäköintivalvonnan tapaus on hovissa kesken joten perintäyhtiöllä ei ole mitään oikeuksia jatkaa perintää ennen kuin asia selviää.
VastaaPoista2. Jos olet kiistänyt maksun, sen perimistä ei voi jatkaa vain korottamalla perintäkuluja vaan heidän on tehtävä päätös asian viemisestä oikeuteen. Se että lähettävät vain uusia korotettuja maksuja osoittaa selkeästi lainvastaisen menettelyn, edellyttäen että saatava on selkeästi kiistetty.
Suosittelen tekemään sähköpostilla, helpoin tapa, kantelu Läänin hallitukseen toiminnan lainmukaisuudesta ja Kuluttajavirastoon menettelystä. Pistä CC:nä SVEA perintään.