Nykypäivän nettimaailmassa ostosten teko on helppoa ja vaivatonta. Käytännössä ainoat todelliset riskit kaupan epäonnistumiselle muodostuvat ostettaessa tavaroita epäilyttävistä verkkokaupoista sekä tavarantoimituksiin liittyvät ongelmat. Nettikauppaa valitessaan on syytä rohkeasti etsiä netistä tietoa ja muiden ihmisten kokemuksia kyseisen palvelun käytöstä, toimivuudesta ja tuotteiden toimittamisesta.Tiesitkö että luottokortin myöntäjä vastaa ostoksista?
Kuluttajasuojalain (20.1.1978/38) 7 luku määrittelee kulutusluottojen soveltamisalan. VISA -kortti on hyödykesidonnainen luottokortti jolloin kuluttajasuojalain 7 luvun 13 § mukaisesti luottokortin myöntäjä on vastuussa myyjän tekemästä sopimusrikkomuksesta. Tämä taas perustuu siihen, että luottokorttiyhtiöt tekevät sopimuksia liikeiden kanssa luottokortin käyttömahdollisuudesta. Käytännössä suomalaisen VISA -kortin osalta Luottokunta tai kortin myöntänyt pankki vastaa ostoksesta joka on epäonnistunut myyjän sopimusrikkomukseen, kuten tilatun ja maksetun tavaran tai hyödykkeen toimittamatta jättämiseen.
"Kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen." (Kuluttajansuojalaki 7 luku 13 §)
Asiasta on käyty koko oikeusprosessin mittainen oikeudenkäynti Kuluttajaviraston avustamana. Ennakkopäätös asiasta on saatu korkeimmasta oikeudesta 02.02.2007. Kyseessä ei ole siis kovin tuore asia, mutta nykypäivän vaikutukseltaan kuluttajan nettikauppoihin liittyviin riskiin oleellisesti vaikuttava päätös.
Henkilö oli ostanut lemmikkeläimelleen tarvikkeita VISA -kortillaan yhdysvaltalaisesta yrityksestä. Ostosten kauppasumma oli ollut 449 euroa. Kyseinen yritys ei lukuisista yhteydenotoista huolimatta toimittanut tilattuja ja maksettuja tuotteita. Henkilö vaati Luottokuntaa palauttamaan hänelle edellämainitun summan myyjän sopimusrikkomuksen takia. Vantaan käräjäoikeus oli asiassa samaa mieltä ja tuomitsi Luottokunnan palauttamaan henkilölle myyjän toimittamatta jättäneiden tavaroiden veloitushinnan. Luottokunta valitti asiasta hovioikeuteen. Vuonna 2005 hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Asiasta valitettiin korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus katsoi päätöksessään että VISA-korttiin liitetty luotto oli kuluttajasuojalaissa tarkoitettu hyödykesidonnainen luotto. Siten Luottokunta oli saman lain nojalla vastuussa myyjän sopimusrikkomuksesta. Luottokunta määrättiin palauttamaan ostosten hinta asiakkaalle.
Sama tulkinta ennakkopäätöksen perusteella koskee myös muitakin yleisluottokortteja kuin vain VISA-korttia. Päätös lisää huomattavasti nettiostamisen mielekkyyttä kortinhaltijan näkökulmasta.
Lue myös:
Kuluttajan oikeudet
Kuluttajaviraston tiedote
Korkeimman oikeiden tiedote
Ennakkopäätös
Joo, tämä ei varmaan kovin yleisesti ole tiedossa. Onneksi en sentään ole joutunut kokeilemaan vaan ostokset ovat aina tulleet perille. Sinänsä tossa ei minusta ole mitään järkeä että kortin myöntäjä on vastuussa jos joku kauppa indokiinassa ei toimita tuotetta. Mutta laki on laki ja näin se menee.
VastaaPoistaSinänsä tossa ei minusta ole mitään järkeä että kortin myöntäjä on vastuussa jos joku kauppa indokiinassa ei toimita tuotetta.
VastaaPoistaMiten niin? Se kyseinen kauppa on tehnyt sopparin oikeudesta hyväksyä VISA kortti maksuvälineenä. Soppari on siis kaupan ja luotonantajan välinen. Luotonantaja puolestaan "rahoittaa" kuluttajan käyttämään kaupan palveluja. Minusta on selkeää että jos kauppa vetää välistä se rikkoo sopimusehtoja oikeudesta käyttää VISA korttia maksuvälineenä. Ei kai siitä kuluttajan pidä kärsiä?
Kannattaa kyllä tsekata netistä nettikauppojen luotettavuus.
VastaaPoistaItse olen vinguttanut Visaa alla näkyvissä nettikaupoissa, eikä ensimmäistäkään valituksen sanaa.
www.play.com
www.cdon.com
www.steampowered.com
www.battlefront.com
www.impulsedriven.com
www.telltalegames.com
www.introversion.co.uk
Platina-Amexin mukana tuli esitelehtinen, jossa todettiin nettimaksamisesta seuraavaa:
VastaaPoista"Ja muistathan, että Platinum Card -kortin käyttö Internetissä on turvallista. Me kannamme siitä täyden vastuun."
Tuo sanamuoto on sellainen, josta muutkin kortinmyöntäjät voisivat ottaa oppia. Luottokunta selvästi yritti olla toista mieltä, mutta ainakin artikkelissa mainitussa tapauksessa hieman huonolla menestyksellä.
Vanha juttu, mutta tietysti hyvä ottaa esille, koska kaikki eivät tätä asiaa välttämättä tunne.
VastaaPoistaSuuren yleisön tietoisuuteenhan asia tuli viimeistään Flying Finn -lentoyhtiön konkurssin yhteydessä vuonna 2004. Tuolloin luottokortilla matkansa maksaneet saivat rahansa takaisin korttiyhtiöltä, kun taas käteisellä lippunsa ostaneet jäivät nuolemaan näppejään.
Mielenkiintoista asiassa on se, että joittenkin luottokorttien markkinoinnissa käytetään jopa nimenomaisena markkinointiargumenttina turvallisuutta, kun saamatta jääneestä ostoksesta saa rahat takaisin suoraan luottokorttiyhtiöltä. Jotkut toiset luottokorttifirmat sitten näköjään tappelevatkin oikeudessa siitä, että asiakkaalle ei tarvitsisi palauttaa rahoja.
Ensimmäiselle kommentoijalle: luottokorttiyhtiöllä on aina oikeus peruuttaa oikeudet indokiinalaiselta kauppiaalta, joka ei toimita tuotetta. Kuprun voi siis tehdä vain kerran.
VastaaPoistaLuottokorttiyhtiöiden bisneshän perustuu täysin luottamuksen aikaansaamiseen. Myyjä voi luottaa siihen, että asiakkaalta saadaan maksu, ja asiakas voi luottaa siihen, että maksu menee oikein. Jos näissä perusasioissa ryhdytään menemään metsään, korttifirman bisnes loppuu kuin seinään.
VastaaPoistaAika karua kieltä tämäkin tapaus kertoo suomalaisten yritysten asenteista kuluttajien oikeuksia kohtaan. Kuluttajavirasto oli tässä sentään kuluttajan puolella, sehän olisi päässyt paljon vähemmällä kehottamalla kuluttajia varovaisuuteen nettiostoksissa ja maksamaan korttiyhtiöiden yksityisoikeudelliset vaatimukset...
VastaaPoistaKannattaa lukea blogia. Tää oli ihan uutta mulle. Mä oon saanut visa kortin ensimmäisen kerran 1,5 vuotta sitten enkä oikein ole uskaltanut käyttää netissä. Kiitos tiedosta, tämä helpottaa huomattavasti oloa.
VastaaPoistaTietääks kukaa yhtään nettikauppaa josta voi turvallisesti ostaa naisten lingerie.
VastaaPoistaNyt kun SEPA-tsydeemiä aletaan ajaa voimalla käyttöön, niin mitä luulette, paljonko esim. verkkokaupat uskaltavat nykäistä käyttömaksua maksukortin käytöstä?
VastaaPoistaAsiakas maksaa.
Vai onko kilpailu niin kovaa, että mitään lisämaksuja ei tule?
Veikkaanpa, että kulut upotetaan tuotteiden hintoihin. Vaihtoehto on ruveta käyttämään käteistä aina kun mahdollista, niin välttyy niiltä kuluilta.
VastaaPoistaEikös hinnan pitäisi olla sama, maksoi millä tahansa? Tietysti pankki veloittaa eri korteista eri tavalla, mutta onko kaupalla oikeutta veloittaa ylimääräistä kortista riippuen?
Luottokorttiyhtiöiden sopimukset useimmiten kieltävät lisämaksujen perimisen kortin käyttäjältä.
VastaaPoistaTässä keskustelussa on hyvä muistaa myös se, ettei käteinen ole mitenkään ilmainen maksutapa. Pankit perivät käteisen käsittelystä maksun yrityksiltä, jonka lisäksi sen kuljettamiseen käytetään usein vartiointiliikkeiden rahankuljetusautoja ja henkilökuntaa, kaikki tämä maksaa. Myös vaihtorahaa pitää olla olemassa. Kaupan henkilökunta käyttää päivittäin työaikaa kassan laskentaan, tämä maksaa. Lisäksi kauppojen kassojen pitää olla tietyllä tavalla suojattuja sen varalta, että joku hörhö päättäisi kaapata rahat itselleen. Tämäkin maksaa. Luottokortin käyttäjänä en halua olla maksamassa näitä kuluja, joten jos lisämaksuihin siirrytään, myös käteisen käsittelystä on syytä periä sellainen.
Jos kortin käyttäminen muuttuu kaupassa maksulliseksi, minä ryhdyn maksamaan kaikki ostokseni viidensadan euron setelillä. Kysymykseen "olisiko teillä kahtakymmentä senttiä" tms. vastaan jatkossa aina sanomalla "vaihtorahapalveluiden järjestäminen ei ole asiakkaan tehtävä."
Eihän tästä montaa vuotta ole, kun Luottokunta olisi halunnut kieltää kokonaan visa-kortin numeron lähettämisen netissä ostotapahtuman yhteydessä. Äkkiä se mieli muuttu verified by visan myötä....Liekkö isossa maailmassa ihmetelty että missä takapajulassa Luottokunta elää...
VastaaPoistaKuluttajan oikeudet eivät kuitankaan ole käytannössä niin selvät, kuin artikkelista voisi ymmärtää. Luottokortn antaja, pankki tai luottokunta, voi peruuttaa luottokortin mitään syytä esittämättä, jos kokee kuluttajan 'hankalaksi'.
VastaaPoistaTietysti luottokortti ei ole kenellekään välttämätön, mutta usen tarpeellinen ja hyödyllinen.
Siis käteinen rahahan on kauppiaan ja yhteiskunnan kannalta se kaikkein kallein maksuväline: aiemmissa kommenteissa lueteltujen syitten lisäksi käteisen rahan laskeminen pankeissa, kaupoissa jne vie valtavasti työaikaa, lisäksi käteisen rahan kierrossa osa rahoista tuhoutuu tai katoaa. Käteisen käytössä syntyy myös virheitä, kun esimerkiksi vaihtoraha lasketaan väärin, ja tämä aiheuttaa sitten taas työtunteja täsmäämättömän kassan selvittelyn muodossa.
VastaaPoistaPankki- ja luottokorttimaksu on kaikkein edullisin maksutapa, vaikka korttiyhtiöt prosenttinsa välistä vetävätkin. Tosiasia on se, että korttimaksajat maksavat tuotteitten hinnoissa ylimääräistä käteisasiakkaitten vuoksi, ei päinvastoin. Vain aivan pienimmät yritykset, joissa yrittäjä itse laskee kassan ja toimittaa rahat pankkiin, suosivat käteismaksua ohi korttimaksun, jonka yhteydessä osa katteesta menee korttifirmalle.
Käteistä suosivat myös harmaan talouden harjoittajat.
VastaaPoistaOnko sillä mitään tekemistä asian kanssa, jos kyseessä on pelkkä maksuaikakortti, ts. VISAssa ei ole luotto-ominaisuutta?
VastaaPoista"Käteistä suosivat myös harmaan talouden harjoittajat."
VastaaPoistaJa autoja suosivat myös autovarkaat, eli oliko sinulla tässä jokin pointti?
Olihan anonyymillä pointtia kerrassaan; käteismaksu "pöydän alta" ei näy verottajalle, mutta maksukorteista jää jälki ja veropetokset voidaan näin paljastaa vuosienkin päästä.
VastaaPoistaHarmaa talous ja rikollisuus nimenomaan suosivat käteistä rahaa, jota ei voida jäljittää. Rehellisessa maksuliikenteessä taas samasta syystä korttimaksut ovat parempia, koska mahdolliset virheet ja epäselvyydet voidaan jälkikäteen selvittää.
Huumeita on paha ostaa kadunkulmasta Visa-kortilla.
Käteisellä rahalla ei tee yhtään mitään, se on jäänne menneisyydestä.
Niin, konsensus hänen viestissään vain oli se, että käteisen käyttäjät kannattavat harmaata taloutta.
VastaaPoistaYhtä lailla niitä laittomuuksia voi hankkia kortilla/tilisiirroin, ei se sitä estä. Helpottaa kyllä seurantaa, mutta ei estä.
Käteisestäkin jää jälki, kun pyytää maksusta tositteen.
"Käteistä suosivat myös harmaan talouden harjoittajat."
VastaaPoistaJa autoja suosivat myös autovarkaat, eli oliko sinulla tässä jokin pointti?
No väännetäänpä rautalangasta, jos rivien väliin piilotettu pointti oli vaikeaselkoinen. Maksamalla kortilla voin asiakkaana varmistaa sen, että raha pyörähtää firman kirjanpidon kautta, sillä luottokorttiostoksia ei oikein voi pistää suoraan yrittäjän taskuun verottajan ohi. Seteleillä tällaista ominaisuutta ei ole, joten harmaata taloutta harrastava yrittäjä pystyy pimittämään tulojaan verottajalta sitä helpommin, mitä suurempi osa asiakkaista maksaa ilman kuittia suoraan käteisellä. Olet Jaakko varmaankin joskus syönyt esimerkiksi pizzeriassa. Oletko koskaan sattunut kävelemään paikkaan, jossa kassalaatikko on koko ajan auki, ja josta ei saa kuittia?
Niin, konsensus hänen viestissään vain oli se, että käteisen käyttäjät kannattavat harmaata taloutta.
VastaaPoistaEi pidä yleistää. Eivät kaikki käteisen käyttäjät ole rikollisia, mutta rikolliset ovat useimmiten käteisen käyttäjiä. Luottokorttimaksaja automaattisesti ehkäisee harmaata taloutta.
Haluammeko siis muuttaa yhteiskunnan rakenteita sellaisiksi, jotka suosivat harmaata taloutta nykyistä enemmän?
Vähän on keskustelu lähtenyt sivuraiteelle. Tuo käteisen "korkea hinta" on isojen ketjujen keksimä argumentti, jolla yrittävät saada asiakkaat käyttämään TAVALLISTA PANKKIKORTTIA tai VISA ELEKTRONIA (tällähän ei mitään tekemistä oikean Visan kanssa vaikka nimestä voisikin muuta päätellä). "Oikealla Visalla" maksettaessa Luottokunta perii MYYJÄLTÄ vissiin 2-5% prosenttia myyntihinnasta riippuen kaupan ja korttiyhtiön välisestä sopimuksesta. Kuluttajalle hinta on ollut sama riippumatta maksutavasta.
VastaaPoistaNythän on Visan ehdot muuttumassa tänä keväänä. Itsellenikin tuli uudet sopimuhehdot juuri tänään postilla. Jos ei hyväksy uusia ehtoja kortti irtisanotaan. En sen tarkemmin ole kerennyt ehtoihin tutustua, mutta ohimennen kuulleista uutisista tuo Luottokunnan muutama prosentti taitaa siirtyä kuluttajan maksettavaksi. Mutta tarkempaa infoa otetaan mielellään vastaan.
Mutta kaiken kaikkiaan ei korttiyhtiöt todellakaan ole mitään hyväntekeväisyyslaitoksiá. Ihan lyhyelläkin matikalla voi ihmetellä rahavirtojen eroa. Jokaisesta korttimaksusta kilahtaa yhtiön tilille jokunen prosentti. Se että "juotuvat" palauttamaan kusetuksissa menetettyjä rahoja, on varmasti vain pieni murto-osa tuloista.
Ilman muuta korttiyhtiöt ottavat omansa pois. Käteisen kalleus ei kuitenkaan ole mikään myytti.
VastaaPoistaMietipä pelkästään palkkakuluja. Kaupan myyjä tienaa pääkaupunkiseudulla halvimmillaankin noin 10 euroa tunti, ja iltalisän kanssa halvimmillaankin noin 14 euroa tunti. Jos kassan laskemiseen ynnä muuhun käteisen käsittelyyn menee aikaa puoli tuntia päivässä, tästä iltalisän kanssa aiheutuu firmalle noin 20 euron kustannus (huomioidaan näet myös lomapalkat ja eläkevakuutukset). En nyt tiedä, kuinka paljon käteistä tavallinen ruokakaupan myyjä päivässä käy läpi, mutta jos summa on vaikkapa 5000 euroa per työvuoro, tuo on jo 0,4% kassan loppusummasta. Kun päälle pistetään vielä myymäläpäällikön työaikaa, rahankuljetusmaksut ja pankin veloitukset, käteinen onkin yhtäkkiä kalliimpaa kuin Luottokunnan noin provision palkkio.
per työvuoro, tuo on jo 0,4% kassan loppusummasta
VastaaPoistaPointti jäi näköjään ymmärtämättä. Pankki- tai Elektron kortilla maksettaessa ei mene mitään Luottokunnan provisiota. Toki kassajärjestelmä maksaa, mutta se maksaa riippumatta maksutavasta (myös Visalla).
Toiseksi normaalin kassan ylimääräinen työaika kassan laskemista varten (+vaatteiden vaihtamista yms.)ei ainakaan missään minun tuntemassani kaupassa todellakaan ole 30:tä minuuttia. Jos kauppa esim. sulkee 21.00, kassojen työajat taitavat loppua viimeistään varttia yli. Jos päivä venähtää sen saa kassa kärsiä nahoissaan, ei kauppa sitä maksa.
Jos taas kuvittelet että 8h työvuorossa kassaan kertyy ehkä 5 tuhatta euroa, en tiedä missä valtiossa elät. Kaiken lisäksi kassat lähettelevät rahaan putkipostilla kassahuoneeseen pitkin päivää.
Tuo käteisen kalleus on suurien ketjujen lanseeraama idea. Ja myymäläpäälikkö ei todellakaan ole sulkemisaikaan yleensä töissä. Lisäksi ihmiset kuluttavat paljon helpommin rahaa kortilla kuin käteisellä. Kun olet seinällä nostamassa kolmatta kertaa samalla reissulla esim. 50:stä tai satasta, ymmärrät rahan kulumisen paljon paremmin kuin vain pankkikorttia vingutellessa.
Pankki- tai Elektron kortilla maksettaessa ei mene mitään Luottokunnan provisiota. Toki kassajärjestelmä maksaa, mutta se maksaa riippumatta maksutavasta (myös Visalla).
VastaaPoistaTotta, pankkikortti on ollut käytännössä lähes ilmainen. Toisaalta Visa Debitin käyttö maksaa kaupalle 0,31% verrattuna tavallisen Visan noin 0,9%-1% provision, eli siis huomattavasti tavallista Visaa vähemmän.
Toiseksi normaalin kassan ylimääräinen työaika kassan laskemista varten (+vaatteiden vaihtamista yms.)ei ainakaan missään minun tuntemassani kaupassa todellakaan ole 30:tä minuuttia. Jos kauppa esim. sulkee 21.00, kassojen työajat taitavat loppua viimeistään varttia yli. Jos päivä venähtää sen saa kassa kärsiä nahoissaan, ei kauppa sitä maksa.
No, jos kassan laskemisesta päivän päätteeksi tuleekin vain 10 minuuttia mainitsemani puolen tunnin sijaan, niin hyvä niin. Kustannukset ovat tässä kohdin siis olettamaani pienemmät.
Jos taas kuvittelet että 8h työvuorossa kassaan kertyy ehkä 5 tuhatta euroa, en tiedä missä valtiossa elät.
Olen joskus muinoin ollut kaupassa töissä, mutten koskaan päivittäistavarakaupassa. Viisi tonnia oli ihan hihasta heitetty luku. Jos todellinen käteisen määrä on tätä pienempi, kasvaa vastaavasti kassan laskennan kustannus prosentteina tuon kymmenen minuutin osalta. Muun kuin käteisen osuudellahan ei kauheasti ole merkitystä, koska luottokorttimaksuja ei tarvitse erikseen laskea. Mutta valistakaapas te kaupassa työssä olevat - mikä on ns. "normaali" päivämyynti ruokakaupan kassalla käteisenä yhden työvuoron aikana?
Kaiken lisäksi kassat lähettelevät rahaan putkipostilla kassahuoneeseen pitkin päivää.
Siellä kassahuoneessa ei varmaankaan sitten ole ketään töissä, ja putkipostijärjestelmänkin toi Joulupukki Korvatunturin tehtaalta kiltille kauppiaalle lahjaksi?
Tuo käteisen kalleus on suurien ketjujen lanseeraama idea. Ja myymäläpäälikkö ei todellakaan ole sulkemisaikaan yleensä töissä. Lisäksi ihmiset kuluttavat paljon helpommin rahaa kortilla kuin käteisellä. Kun olet seinällä nostamassa kolmatta kertaa samalla reissulla esim. 50:stä tai satasta, ymmärrät rahan kulumisen paljon paremmin kuin vain pankkikorttia vingutellessa.
Käteinen ikävä kyllä on kallista. Jos myymäläpäällikkö ei ole töissä, niin todennäköisesti kassahuoneessa kuitenkin on joku muu kassanhoitajien lisäksi. Lisäksi vartijoiden palkat ym. niin kustannuksia alkaa kertyäkin. Hyvä esimerkki kustannussäästöistä tässä kohdin on muuten IKEA, joka näyttää nyt tehneen itsepalvelukassoja korttimaksajille. Neljää kassaa kohden näyttäisi olevan yksi henkilökunnan edustaja avustamassa ja valvomassa, että maksuliikenne rullaa niinkuin pitää. Tässä kohdin tulee varmasti ainakin 50% säästö palkkakuluissa, vaikka asiakkaat olisivatkin paljon hitaampia viivakoodien lukemisessa kuin myyjät.
Jos kaupan myynti lisäksi kasvaa luottokorttien ansiosta, on vaikeaa nähdä, miksi kauppiailla olisi minkäänlaista intressiä rankaista korttimaksajia. Päinvastoin korttimaksajille pitäisi antaa alennusta heidän tuomastaan säästöstä.
Jos kaupan myynti lisäksi kasvaa luottokorttien ansiosta, on vaikeaa nähdä, miksi kauppiailla olisi minkäänlaista intressiä rankaista korttimaksajia.
VastaaPoistaEnsinnäkin yritä nyt ymmärtää luottokortti (tai esim. Elloksen halpa postimyyntitilaus) ja pankkikortti ovat kaksi täysin eri asiaa. Nyt kyseessä oleva keskustelu liittyy VISA-kottiin jonka käyttöä ohjaavat kainsainväliset sopimukset. Nähtävästi EU:n taholta ovat nämä uudet heikennyjset kuluttajan asemaan tulossa koskien ainakin Visa-kortteja.
Siellä kassahuoneessa ei varmaankaan sitten ole ketään töissä, ja putkipostijärjestelmänkin toi Joulupukki Korvatunturin tehtaalta kiltille kauppiaalle lahjaksi? En nyt halua ilkeä olla mutta tarviiko näitä kirjoitella jos et parempaan pysty. Putkipostijärjeslmä kannattaa rakentaa isompiin kauppoihin riippumatta siitä, tehdäänkö siellä käteiskauppaa vai ei...
Jos kaupan myynti lisäksi kasvaa luottokorttien ansiosta, on vaikeaa nähdä, miksi kauppiailla olisi minkäänlaista intressiä rankaista korttimaksajia. Päinvastoin korttimaksajille pitäisi antaa alennusta heidän tuomastaan säästöstä. No ainahan voi spekuloida siitä että haluaako kaippias sen muutaman prosentin omaan vai asiakkaan taskuun!
Ensinnäkin yritä nyt ymmärtää luottokortti (tai esim. Elloksen halpa postimyyntitilaus) ja pankkikortti ovat kaksi täysin eri asiaa.
VastaaPoistaTämän tiedän. Tiedätkö sinä, että kotimainen pankkikortti on poistumassa markkinoilta, ja että sen tilalle on tulossa Visa Debit tai Debit Mastercard -kortit, joista kauppa yllättäen joutuu maksamaan tuon 0,3% provision Luottokunnalle? Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö kaupan saada veloittaa korttimaksamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset asiakkaalta, joten on täysin relevanttia miettiä sitä, mikä on vaihtoehdon eli käteismaksamisen kustannus. Taloustieteessä kun ei voi kustannuksien suhteen poimia rusinoita pullasta, vaan eri vaihtoehtoja pitäisi tarkastella kokonaisuuksina.
Nyt kyseessä oleva keskustelu liittyy VISA-kottiin jonka käyttöä ohjaavat kainsainväliset sopimukset. Nähtävästi EU:n taholta ovat nämä uudet heikennyjset kuluttajan asemaan tulossa koskien ainakin Visa-kortteja.
Olen ymmärtänyt, että jonkinasteista EU-sääntelyä on asiaan tulossa, joka mahdollistaisi kustannusten vierittämisen kortin käyttäjien maksettavaksi. Paino on kuitenkin sanalla "mahdollistaisi". Kyllä ruokakauppakin lain puolesta voisi periä vaikka sisäänpääsymaksua kaupan ovella, mutta jostain ihmeen syystä (liittyisikö sana "kannattavuus" tähän?) näin ei kuitenkaan tehdä.
Siellä kassahuoneessa ei varmaankaan sitten ole ketään töissä, ja putkipostijärjestelmänkin toi Joulupukki Korvatunturin tehtaalta kiltille kauppiaalle lahjaksi? En nyt halua ilkeä olla mutta tarviiko näitä kirjoitella jos et parempaan pysty. Putkipostijärjeslmä kannattaa rakentaa isompiin kauppoihin riippumatta siitä, tehdäänkö siellä käteiskauppaa vai ei...
Luuletko tosiaankin, että kassat ja putkipostit olisivat nykyisen kaltaisia, jos maksaminen tapahtuisi kokonaisuudessaan luottokorteilla?
Jos kaupan myynti lisäksi kasvaa luottokorttien ansiosta, on vaikeaa nähdä, miksi kauppiailla olisi minkäänlaista intressiä rankaista korttimaksajia. Päinvastoin korttimaksajille pitäisi antaa alennusta heidän tuomastaan säästöstä. No ainahan voi spekuloida siitä että haluaako kaippias sen muutaman prosentin omaan vai asiakkaan taskuun!
Jälleen esität taloustieteelle vieraan ajatuksen. Vaihtoehdot eivät näet kilpailuyhteiskunnassa suinkaan ole asiakkaan kannalta ainoat. Jos kauppa A veloittaa luottokorttimaksamisesta lisämaksua ja kauppa B ei, arvaatko, kumpaan kauppaan minä asiakkaana suunnistan? Samaan ilmiöönhän perustuvat kaikki kauppojen omat bonuskortit ynnä pistejärjestelmät. Siellä asioidaan, josta saa itselleen parhaat edut. Suomessa ainoastaan Alko voisi mielivaltaisesti pistää hintojen päälle luottokorttilisämaksun ilman suurempaa riskiä myynnin karkaamisesta.
Ovatko korttimaksamisen säästöt niin suuria, että ne korvaavat heikentyneen yksityisyydensuojan ja tietojärjestelmien riskit, niin tahattomat kuin mahdollisen väärinkäytön? Onko tosiaan tarpeen antaa melko vahva todistus omasta henkilöllisyydestä ja tarkat tiedot käytössä olevasta kortista jokaisen maksun yhteydessä, niin lähikaupan kassalla kuin taksikuskille Pietarin lähiössä?
VastaaPoistaKäteismaksutapahtuma on 'tässä-ja-nyt', korttimaksutapahtumaan voidaan palata pitkänkin ajan kuluttua. Korttimaksutapahtumasta jääneitä tietoja voi joku käyttää väärin vielä vuosienkin kuluttua. Mitä hyötyä kuluttajalle on siitä, että jokainen maksutapahtuma voidaan tarkoin yksilöidä hyvinkin kauan jälkikäteen?
"Olet Jaakko varmaankin joskus syönyt esimerkiksi pizzeriassa. Oletko koskaan sattunut kävelemään paikkaan, jossa kassalaatikko on koko ajan auki, ja josta ei saa kuittia?"
VastaaPoistaOlen, mutta tositteen maksusta saa kun pyytää.
Eiköhän se ole asiakkaan ongelma, jos ei ota ostoksestaan maksutositetta, vaan antaa rahojen mennä menojaan miettimättä mihin ne menevät?
"Kassalaatikko auki" on aivan normaali käytäntö missä tahansa baarissa/ravintolassa/kahvilassa Saksassa. Yksittäisiä asiakastapahtumia ei tosiaankaan kirjata erikseen (miksi pitäisi?), vaan aamulla lasketaan aamukassa ja illalla iltakassa ja myynti on näiden erotus.
VastaaPoistaOvatko korttimaksamisen säästöt niin suuria, että ne korvaavat heikentyneen yksityisyydensuojan ja tietojärjestelmien riskit, niin tahattomat kuin mahdollisen väärinkäytön? Onko tosiaan tarpeen antaa melko vahva todistus omasta henkilöllisyydestä ja tarkat tiedot käytössä olevasta kortista jokaisen maksun yhteydessä, niin lähikaupan kassalla kuin taksikuskille Pietarin lähiössä?
VastaaPoistaEn nyt ihan tarkkaan tiedä, miten nuo sirukortit toimivat teknisesti, mutta perinteisissä pankki- ja luottokorteissa asia on periaatteessa juuri niinkuin mainitset. Korttiyhtiölle kertyy asiakkaan maksuhistoriatietoja, joita voidaan tarvittaessa käyttää myös sellaisiin tarkoituksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Tästä syystä itselläni on käytössä useita eri yhtiöiden antamia kortteja, joita käytän melko tasapuolisesti.
Tietosuoja ei tunnu ihmisiä muutoinkaan huolettavan kovin paljoa. Pahempia tämän kannalta ovat mielestäni S-bonuskortit ja K-plussakortit sun muut, joissa kerätään vielä tarkempaa tietoa asiakkaan ostokäyttäytymisestä.
Käteismaksutapahtuma on 'tässä-ja-nyt', korttimaksutapahtumaan voidaan palata pitkänkin ajan kuluttua. Korttimaksutapahtumasta jääneitä tietoja voi joku käyttää väärin vielä vuosienkin kuluttua. Mitä hyötyä kuluttajalle on siitä, että jokainen maksutapahtuma voidaan tarkoin yksilöidä hyvinkin kauan jälkikäteen?
Veronmaksajana minulle on hyötyä siitä, että myös yrittäjät maksavat veronsa. Kortin käyttö pitää huolen siitä, että ainakin minun rahani kulkevat kirjanpidon kautta.
En tiedä mikä jokeri sä oikein olet. Kommentisi hippovat jo täydellisen keskusliikkeen lobbaajan tasoa!
VastaaPoistaTämän tiedän. Tiedätkö sinä, että kotimainen pankkikortti on poistumassa markkinoilta, ja että sen tilalle on tulossa Visa Debit tai Debit Mastercard -kortit, joista kauppa yllättäen joutuu maksamaan tuon 0,3% provision Luottokunnalle? Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö kaupan saada veloittaa korttimaksamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset asiakkaalta, joten on täysin relevanttia miettiä sitä, mikä on vaihtoehdon eli käteismaksamisen kustannus. Taloustieteessä kun ei voi kustannuksien suhteen poimia rusinoita pullasta, vaan eri vaihtoehtoja pitäisi tarkastella kokonaisuuksina. Jaa tätä en tiennyt kun en ole ikinä omistanut pankkikorttia.Missä pankissa näin on päätetty? Tosin pankkikortin on ainakin tähän mennessä myöntänyt pankki, ei luottokunta. Johtuu varmaan aika paljon korttien eri luonteesta. Visa kyllä löytyy ja nyt kun pää saadaan avatuksi Visan kanssa, on täysin luonnollista että yritykset yrittävät laajentaa maksuja myös pankkikortteihin. Paljonko se 0,3% on esim. Keskon omistamien kauppojen myynnistä. Ja miten tämä liittyy käteisellä maksamisen "kalleuteen"? Mutta se vielä ihmetyttää miksi pankkikorttiostamisesta pitäisi maksaa enemmän, jos kerta käteismaksut ovat jo niin helvetin paljon kalliita?
Olen ymmärtänyt, että jonkinasteista EU-sääntelyä on asiaan tulossa, joka mahdollistaisi kustannusten vierittämisen kortin käyttäjien maksettavaksi. Paino on kuitenkin sanalla "mahdollistaisi". Kyllä ruokakauppakin lain puolesta voisi periä vaikka sisäänpääsymaksua kaupan ovella, mutta jostain ihmeen syystä (liittyisikö sana "kannattavuus" tähän?) näin ei kuitenkaan tehdä.Kuinkahan moneen Alepaan tms. sinäkin matkaisit tarjousten perässä jos kauppaan on sisäänpääsymaksu...
Jälleen esität taloustieteelle vieraan ajatuksen. Vaihtoehdot eivät näet kilpailuyhteiskunnassa suinkaan ole asiakkaan kannalta ainoat. Jos kauppa A veloittaa luottokorttimaksamisesta lisämaksua ja kauppa B ei, arvaatko, kumpaan kauppaan minä asiakkaana suunnistan? Samaan ilmiöönhän perustuvat kaikki kauppojen omat bonuskortit ynnä pistejärjestelmätNiin no mitä tähän nyt enään sanoisi. Ikävä kyllä ihmiset ovat tapojensa orjia ja käyvät samassa butiikissa vanhasta tottumuksesta. Sillä ei ole hirveästi tekemistä hintavertailun tai maksutavasta johtuvien lisäkulujen kanssa.
Luuletko tosiaankin, että kassat ja putkipostit olisivat nykyisen kaltaisia, jos maksaminen tapahtuisi kokonaisuudessaan luottokorteilla? Miksi puhut luottokorteista, jotka tulevat keväästä lähtien ne kaikkein kalleimmat maksuvälineet? Tietysti ovat jo olleetkin, jos ostoksia ei ole maksanut ensimmäisenä eräpäivänä...
En tiedä mikä jokeri sä oikein olet. Kommentisi hippovat jo täydellisen keskusliikkeen lobbaajan tasoa!
VastaaPoistaKeskusliikkeessä en ole töissä, kunhan nyt olen taloustieteitä ja laskentatoimea erityisesti vain sattunut opiskelemaan.
Jaa tätä en tiennyt kun en ole ikinä omistanut pankkikorttia.Missä pankissa näin on päätetty? Tosin pankkikortin on ainakin tähän mennessä myöntänyt pankki, ei luottokunta.
Luepa vaikka oheisesta linkistä sivut 3 ja 4 niin voit oppia lisää. Kotimaisten pankkikorttien kelpoisuus päättyy viimeistään vuonna 2010. Tämä tapahtuu siis ensi vuonna!
http://www.luottokunta.fi/midcom-serveattachmentguid-0a0e2a36d1f550c5545ce71a5ddf0436/Osuuspankkikeskus_SEPA_EMVtiedontasaus_060511.pdf
Ja pahoittelen sitä, jos olen kommentoinnissani sivuuttanut pankkikortit täysin. Se, että ne ovat aiemmin olleet käytännössä maksuttomia ei ole relevanttia, jos kortit kerran poistuvat. Jäljellejäävät maksutavat ovatkin sitten käytännössä käteinen, debit-kortti (0,3% provisio) tai varsinainen luottokortti (0,9% provisio tai enemmän). Kun kaupat nyt itkevät tuon 0,3%:n perään, niin väitän kuitenkin, että se on kokonaisuutena arvioiden noista vaihtoehdoista edullisin, vaikkakin kalliimpi kuin aiempi pankkikortti. Väitän myös, että myös luottokortti on kaupalle loppupeleissä edullisempi kuin käteinen juuri siihen liittyvän riskittömyyden, vaivattomuuden ja suuremman myynnin vuoksi.
Luepa vaikka oheisesta linkistä sivut 3 ja 4 niin voit oppia lisää. Kotimaisten pankkikorttien kelpoisuus päättyy viimeistään vuonna 2010. Tämä tapahtuu siis ensi vuonna! Kiitos oikaususta! En näitä ollut tiennyt. Ainoastaan Visan osalta.
VastaaPoistaHauska (not) lukea Luottokunnan tiedotus-pdf:ää missä puhutaan ainoastaan paranevista palveluista, turvallisuudesta yms. Somalaisten pankkikorttien osalta. Kallistuvat kulut unohdetaan mainita kokonaan. Samoin kun olen tuota uutta Visa sopimusta selaillut, niin maksujen muutokset, vuosimaksut yms. loistavat poissaolollaan. Ja samalla huudetaan että käteismaksamiseen pitäisi saada joku joku lisämaksu. Eiköhän tuo nyt ole jo kauppojen hinnoittelukysymys.
Korttiyhtiölle kertyy asiakkaan maksuhistoriatietoja, joita voidaan tarvittaessa käyttää myös sellaisiin tarkoituksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Tästä syystä itselläni on käytössä useita eri yhtiöiden antamia kortteja, joita käytän melko tasapuolisesti.
VastaaPoistaKun kortit ovat kansainvälisiä, niin maksutapahtumatietoja käsitellään myös ulkomailla, jossa tietosuojakäytännötkin poikkeavat suomalaisista.
Eikö taannoin ollut Visa Electronilla tuplaveloituksia, jotka johtuivat sähläyksestä Lontoossa? Pankkikorttitapahtumat lienevät yhä vain kotimaisia?
Koska en osaa arvioida, millaisia nykyisiä tai tulevia uhkia maksu- ja korttitietojen seikkailuun sinne sun tänne liittyy, käytän itse lähes yksinomaan käteistä. Käteisen tankkaus kerran viikossa riittää mainiosti, kun harvat suuret hankinnat maksaa kortilla. Vain yksi tunnusluku riittää.
Veronmaksajana minulle on hyötyä siitä, että myös yrittäjät maksavat veronsa. Kortin käyttö pitää huolen siitä, että ainakin minun rahani kulkevat kirjanpidon kautta.
Saman saa aikaan pyytämällä kuitin ja välttämällä liikkeitä, joissa kuitin joutuu erikseen pyytämään. Oletko muuten aivan varma, että ketkuyrittäjillä ei ole - nyt tai huomenna - keinoja ohjata korttimaksuja kirjanpidon ohi? Korttipäätteet eivät muuten ole mikään merkityksetön menoerä pikkuliikkeille.
Saman saa aikaan pyytämällä kuitin ja välttämällä liikkeitä, joissa kuitin joutuu erikseen pyytämään. Oletko muuten aivan varma, että ketkuyrittäjillä ei ole - nyt tai huomenna - keinoja ohjata korttimaksuja kirjanpidon ohi?
VastaaPoistaEi saa. Kuitteja voi tulostaa millä tahansa tietokoneohjelmalla tai vaikka kirjoittaa käsin Paragon-vihkoon, mutta se ei vielä takaa sitä, että rahat menisivät kirjanpitoon. Korttimaksaminen takaa sen, että ne tallettuvat nimenomaan yrityksen pankkitilille, josta niitä on himpun verran paha nostaa ilman, että siitä jää jälkeä kirjanpitoon.
Tietysti korttimaksutkin voi koettaa ohjata kirjanpidon ohi, mutta luottokorttiyhtiöillä on tässä kohden oma lehmä ojassa, sillä harmaan talouden edistäminen ei tekisi mitenkään hyvää niiden julkisuuskuvalle. Kaupparekisteritiedot, Y-tunnus ja firman nimissä oleva pankkitili täytyy käytännössä olla ennen kuin rahoja tilille saa.
Myös rahanpesuun erikoistuneet kuluttajakauppaa harrastavat yritykset suosivat käyteistä. Kuvio menee sillälailla, että yrityksellä (ravintola, hotelli tms.) on hurjasti rahalla maksavia käteisasiakkaita. Rahat menevät kirjanpitoon ja tälla lailla harmaasta käteisrahasta saadaan pestyä valkoista yrityksen kirjanpidossa näkyvää rahaa. Jos kyseessä on anniskelua harjoittava ravintola, voidaan viinapuollot vielä myydä pimeästi toisenlaista harmaata taloutta harrastavalle ravintolalle tai vaikka viinajoppareille. Tästä tosin tulee sitten taas hankalaa pesua tarvitsevaa käteisrahaa...
VastaaPoista1. Käteisen rahan valmistaminen maksaa rahaa. Setelit ovat vielä suhteellisen huokeita, sen sijaan kolikkojen lyöminen maksaa kohtuuttoman paljon niitten nimellisarvoon nähden.
VastaaPoista2. Käteisen rahan toimittaminen setelipainosta pankkeihin arvokuljetusfirmojen panssariautoilla maksaa rahaa, eikä ihan vähänkään.
3. Käteisen rahan laskeminen pankeissa, kuljettaminen ja lataaminen pankkiautomaatteihin, jälleen arvokuljetusfirman panssariautoilla, maksaa rahaa.
4. Pankkiautomaattien valmistaminen, huolto ja ylläpito maksavat rahaa. Niihin tulevien vikojen korjaaminen maksaa rahaa.
5. Pankkiautomaattien softat ja niitten päivittäminen maksavat rahaa. Pankkiautomaattien valvontakamerat, niitten asennus, huolto ja ylläpito sekä kuvamateriaalin tallentaminen ja säilyttäminen maksavat rahaa.
6. Käteisen rahan laskeminen kaupan kassalla maksaa rahaa työajan muodossa. Käteisen rahan käsittelyyn tarvittavat kassajärjestelmät, putkipostijärjestelmät yms, niitten huolto ja korjaaminen maksavat rahaa.
7. Kassojen laskeminen maksaa rahaa työajan muodossa.
8. Käteisen rahan toimittaminen kaupasta pankkiin, jälleen kerran arvokuljetusfirman panssariautolla, maksaa taas rahaa.
9. Rahat lasketaan taas pankissa (työaikaa) ja kiertokulku sen kun jatkuu.
10. Käteinen raha, etenkin setelit kuluvat käytössä ja niitä joudutaan uusimaa.
11. Käteistä rahaa hukkuu ja tuhoutuu. Tämä aiheuttaa kustannuksia.
12. Käteisen rahan laskennan yhteydessä tehdään virheitä, ja tämä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.
13. Käteistä rahaa väärennetään. Tämä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.
14. Käteisen rahan käyttö helpottaa harmaata taloutta, josta koituu kustannuksia koko yhteiskunnalle saamatta jäävien verotulojen sekä rikosten selvittämiseen kuluvien viranomaisvoimavarojen muodossa.
15. Unohdinko vielä jotain?
Yllä kuvatusta pitäisi olla jokaiselle täysin selvää, että käteinen raha maksuvälineenä on kiistatta, ilman pienintäkään epäilystä, reilulla marginaalilla kaikkein kallein rahaliikenteen muoto verrattuna mihin tahansa muuhun. Käteisen rahan käsittely maksaa rahakappaleen elinkaaren aikana kymmeniä prosentteja rahakappaleen nimellisarvosta! Kaikkein kalleimpien luottokorttien provikat ovat hyvin vähäisiä siihen verrattuna.
Kauppiaitten halu veloittaa erikseen luotto/pankkikorttien käytöstä perustuu yksinomaan siihen ajatukseen, että mahdollisuutta käteismaksamiseen pidetään niin itsestään selvänä välttämättömyytenä, että siitä luopumista ei voida edes harkita. Käteisen rahaliikenteen hinta on ikään kuin "pakollinen paha", siinä missä maksukortin provikka mielletään "ylimääräiseksi kustannukseksi", vaikka siis tosiasiassa rahaliikenteellä on kustannuksensa oli maksutapa mikä hyvänsä, ja käteisliikenteen kustannus on näistä ylivoimaisesti suurin.
15. Käteisrahan väärennösten torjumiseksi kehitetyt mekanismit ja laitteet maksavat rahaa. Käteisen rahan suojaaminen varkauksilta erilaisten kassakaappien, hälytysjärjestelmien ja aikaviivelukkojen muodossa maksaa rahaa.
VastaaPoistaKäteisen rahan käsittely maksaa rahakappaleen elinkaaren aikana kymmeniä prosentteja rahakappaleen nimellisarvosta! Kaikkein kalleimpien luottokorttien provikat ovat hyvin vähäisiä siihen verrattuna.
VastaaPoistaMontako maksutapahtumaa yhdellä rahalla voi tehdä? Setelitkin ovat kierrossa vuoden pari ja kolikot jopa vuosikymmeniä. Mikä on vaikka 20 euron setelin kumulatiivinen maksunvälityskyky? Vaikka kaikki maksaa jotain, niin ei siitä kovin monta prosentin kymmennystä voi tulla yhtä tapahtumaa kohti. Infra ja tehokas logistiikka käteisen käsittelyyn on jo olemassa, niitä kannattaa hyödyntää.
Kalleimpien luottokorttien provisio lienee 4% luokkaa jokaisesta maksutapahtumasta ja halvimmillaankin kai 1% luokkaa. Eiköhän lobbaus käteistä vastaan perustu paljolti siihen, että korttifirmat haluavat päästä entistä enemmän osingoille kuluttajien päivittäisestä maksuliikenteestä. Kotimainen pankkikortti saattaa olla käteistäkin edullisempi maksuväline, mutta sehän kielletään pian.