Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

lauantaina, kesäkuuta 02, 2007

Kuluttajan oikeudet

Mitkä ovat kuluttajan oikeudet? Mitä voit vaatia kuluttajana, mitkä ovat myyjän, maahantuojan tai valmistajan oikeudet, velvollisuuksista puhumattakaan. Monesti ihmiset asiakkaana vaativat itselleen enemmän oikeuksia kuin heillä oikeasti on. Toisaalta, on hämmästyttävää kuinka monella myyjällä ei ole edes perusasiat kuluttajansuojasta hallussa. Yritän kerätä tähän muutamia oleellisia kuluttajan oikeuksiin liittyviä asioita, perustermejä ja muutamia vihjeitä siitä, miten kannattaa ongelmatilanteissa menetellä.

Viranomaiset

Suomessa toimii Kuluttajavirasto, jonka tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen. Kuluttajavirasto valvoo myös markkinointia, kauppa- ja sopimusehtoja, sekä perintää. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii myös kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajavirasto toimii valtakunnallisella tasolla ja se ei käsittele yksityisten ihmisten ja elinkeinoharjoittajan riitatapauksia. Kauppiaalle on siis turha huutaa ottavansa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen.

Jokaiselle kunnalla on kuluttajaneuvontapalvelu, jossa toimivat kunnalliset kuluttajaneuvojat. Kuluttajaneuvojat antavat henkilökohtaisesti apua ja ohjeita ongelmatilanteissa, sekä selvittävät asiaa elinkeinoharjoittajan kanssa antamalla sovitteluapua.

Kuluttajariitalautakunta (ent. kuluttajavalituslautakunta) ratkoo kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan riitatilanteita ilmaiseksi. Päätökset ovat suosituksia, joita kummankaan osapuolen ei tarvitse noudattaa. Yleensä elinkeinoharjoittaja on se, joka lautakunnan päätöstä kieltäytyy noudattamasta, mutta myös kuluttajalla, ollessaan tyytymätön päätökseen, on sama oikeus.

Vakuutusasioissa kuluttajaa neuvoo Kuluttajien vakuutustoimisto ja riitatilanteita ratkoo Vakuutuslautakunta. Vakuutuslautakunnan päätökset ovat myös suosituksia. Ajoneuvovahinkojen korvauspäätöksiin tyytymättömät voivat hakea päätöstä Liikennevahinkolautakunnasta. Tämänkin lautakunnan päätökset ovat suosituksia, mutta käytännössä kaikki vakuutusyhtiöt noudattavat niitä. Blogilla on myös kokemusta liikennevahinkolautakunnasta. Päätöstä tämän ketjukolarin vastuisiin odotetaan edelleen lautakunnalta.

Oikeuslaitos on tietysti lopullinen paikka, jossa riidalle määritellään ratkaisu. Lautakunnissa käsittely kestää yleensä jopa puolivuotta, joten asian vieminen oikeuteen ei ole suinkaan huono vaihtoehto. Oikeusturvavakuutus korvaa pitkälti oikeudenkäynnistä aiheutuneita kuluja. Olen valitettavasti törmännyt elinkeinoharjoittajiin, jotka antavat asian mennä kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi tietäen jo etukäteen, että heillä ei ole aikomustakaan noudattaa päätöstä. Tällöin kuluttajan kannalta prosessi viivästyy turhaan ja on syytä harkita asian viemistä suoraan oikeuteen.

Järjestelmän kannalta on tietysti vakavaa, jos lautakunnan päätösten noudattamatta jättäminen yleistyy. Kuluttajavirastolla on silloin mahdollisuus puuttua asiaan ja avustaa kuluttajaa kanteen ajamisessa kyseistä yritystä vastaan. Tämä lienee harvinaista, mutta esimerkiksi Philipsin kanssa kuluttajaviranomaiset ovat noudattaneet tätä linjaa. Philips on tunnettu siitä, että se ei noudata kuluttajariitalautakunnan päätöksiä, joten Philipsin kanssa toimiessa on syytä varautua joko suoraan oikeudenkäyntiin tai sitten jättää yksinkertaisesti tuote ostamatta. Omakohtaisesta kädenväännöstä Philipsin kanssa voi lukea myös tästä blogista - Philips yhteenveto.

Palautusoikeus

Kauppias voi antaa tuotteelle vapaaehtoisen palautusoikeuden. Kuluttaja voi siis ostaa tuotteen, kokeilla sitä kotona ja palauttaa takaisin halutessaan. Monet vaateliikkeet myöntävät palautusoikeuden ja Gigantti jopa 30 päivää elektroniikalle. Mitään automaattista palautusoikeutta ei ole olemassa. Tehty kauppa on sitova päätös eikä myyjän tarvitset kauppaa purkaa vain sen takia että kuluttaja tulee katumapäälle. Yleisin virheluulo on, että ostamansa tuotteen saa aina palauttaa. Etämyynnissä on erikseen lakiin kirjattu 14 päivän palautusoikeus. Etämyynti tarkoittaa muuta myyntiä kuin liiketiloissa, esim. kotona tapahtuvaa myyntiä tai nettikauppaa. 14 päivän palautusoikeus koskee nettimyyntiä myös silloin jos tuote ostetaan netistä, mutta noudetaan liikkeestä.

"Ei vaihto eikä palautusoikeutta"

Alennusmyynneissä näkee monesti näitä kylttejä. Tällöin kauppias ilmoittaa, että poiketen normaalista liikkeen käytännöstä näillä tuotteilla ei ole kauppiaan myöntämää vapaaehtoista vaihto- tai palautusoikeutta. Tämä ei kuitenkaan koske virheellistä tuotetta. Lakisääteistä virhevastuuta ei voi mitätöidä erillisellä ilmoituksella tai takuuehdolla. Mikäli tuotteessa on virhe, kauppiaan on joko korjattava tuote, vaihdettava se uuteen tai kauppa on purettava.

Takuu ja virhevastuu

Takuu on myyjän, maahantuojan tai valmistajan antama ylimääräinen ja vapaaehtoinen lisäturva tehdylle kaupalle. Virhevastuu säilyy takuusta huolimatta ja on säädetty kuluttajansuojalaissa (20.1.1978/38). Vastuu virheellisestä tuotteesta ei katkea takuuseen eikä virhevastuulle ole määrätty takarajaa. Myyjä on vastuussa tuotteen virheestä myös takuuajan jälkeen. Tuotteessa on virhe mikäli se ei kestävyydeltään vastaa sitä mitä kuluttajalla on perusteltua odottaa, tuote ei sovellu siihen käyttötarkoitukseen johon se on tarkoitettu, tuote ei ole myyjän antaman kuvauksen mukainen, tavara ei vastaa viranomaisten vaatimusta tai tuotteen mukana ei tule suomen ja ruotsinkielisiä riittäviä käyttöohjeita.

Tuotteissa ilmeneville virheille on 6-kk virheolettama. Tuona aikana ilmennyt vika katsotaan automaattisesti olleen tuotteessa jo ostohetkellä. Tämä koskee kaikkia tuotteita, myös vaatteita. Poikkeuksena ovat ne tuotteet joiden tiedetty kestoikä on alle kuusi kuukautta.

Kuuden kuukauden virheolettaman ja takuun aikana näyttövelvollisuus tuotteen virheettömyydestä on myyjällä. Takuuajan jälkeen näyttövelvollisuus tuotteen sisältämästä virheestä on ostajalla.

Kuluttajan on reklamoitava virheestä kahden kuukauden sisällä virheen ilmestymisestä. Käytännössä siis kuuden kuukauden virheolettamaan voi vedota vielä kahdeksan kuukauden kuluttua. Jos tuotteessa todetaan virhe, myyjällä on oikeus korjata tai korjauttaa tuote. Mikäli tuotetta ei voi korjata, myyjällä on oikeus vaihtaa tuote uuteen vastaavaan. Mikäli vaihtokaan ei onnistu kauppa voidaan purkaa. Kuluttajalla ei siis ole suoraan oikeutta vaatia rahoja takaisin tai uutta tuotetta tilalle. Korjaustoimenpiteet tulee suorittaa kuluitta ja asiakkaalla on oikeus hyvitykseen mikäli hänelle koituu kuluja korjauksesta, vaihdosta tai kaupan purusta. Tällaisia kuluja voivat olla esim. matka- ja toimituskulut, puhelinkulut jne. Myös välillisistä vanhingoista on oikeus saada korvaus kuten kuluttajalle virheen selvittämisestä aiheutunut tulon menetys tai käyttöhyödyn menetys liian pitkäksi venyneen korjauksen aikana.

Entä mikä on oletettava tuotteen kestoikä? Kestoikää ei ole kirjattu lakiin, joten vastaus löytyy kuluttajariitalautakunnan linjavedoista sekä oikeuden päätöksistä. Otetaan esimerkiksi televisio. Television oletettava kestoikä kuluttajariitalautakunnan mukaan on 2,5 vuotta. Tuona aikana ilmennyt vika on siis tuotevirhe/valmistusvirhe. On täysin yhdentekevää onko tuotteelle myönnetty takuu jo päättynyt. Jos tuote hajoaa ennen oletetun käyttöiän päättymistä siinä on kuluttajasuojalain tarkoittama virhe. Vielä tämänkin ajan jälkeen virhevastuu on olemassa, mutta alentuneena. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajan oletetaan saaneen tuotteesta käyttöhyötyä, jonka perusteella korjauskulut tulee jakaa kuluttajan ja myyjän välillä. Entä myyjän saama korkohyöty kuluttajan sitomasta pääomasta?

Entä jos korjaus ei onnistu? Silloin kyseeseen tulee tuotteen vaihtaminen samanlaiseen uuteen tai vastaavaan. Vastaavalla tuotteella tarkoitetaan sellaista, mikä täyttää ne kriteerit jolla kuluttaja on alkuperäisen tuotteen hankkinut. Esimerkiksi television kohdalla tämä voisi olla riittävä liitäntöjen määrä, mikäli tämä on kuluttajalle alunperin ollut television valintakriteerinä.
Television tapauksessa 2,5 vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta, varsinkin jos televisioon on sijoittanut useita tuhansia euroja. Jokainen huomaa, että televisiolle yleisesti annettu takuu 1-2 vuotta ei käytännössä tuo mitään lisäarvoa. Itseasiassa useissa markkinatuomioistuimen päätöksissä on todettu, että kuluttajalle ei saa markkinoinnissa käyttää ilmaisua "takuu", jos takuu ei tuo mitään lisäarvoa sen suhteen mitkä oikeudet kuluttajalla olisi lain perusteella (esim. päätökset 1997:17, 1997:8) . Kannattaa myös miettiä onko tarpeen maksaa esimerkiksi Gigantin myymistä erillisistä kolmen vuoden tuoteturvavakuutuksista?

Muistakaa, että myyjä ei voi rajoittaa kuluttajan oikeuksia kuluttajansuojalakiin nähden millään ilmaisulla tai takuuehdolla. Kuluttaja ei voi myöskään vedota virheeseen, jos virhe on ollut hänen tiedossaan ostohetkellä. Esimerkiksi myyjä on kertonut, että tämä tuote on alennuksessa koska siinä on tietty vika.

Kuluttaja voi vedota virhevastuussa vapaasti myyjään, maahantuojaan tai valmistajaan.

Takuukorjauksissa on se erikoinen piirre, että kuluttajariitalautakunta on hyväksynyt menettelyn, jossa korjauskelvoton tuote vaihdetaan samanlaiseen käytettyyn tuotteeseen. Käytetty tuote ei kuitenkaan saa olla huonommassa kunnossa kuin alkuperäinen. Käytännössä esimerkiksi uuden kännykän hajotessa 2 viikon sisällä korjauskelvottomaksi, kuluttaja voi saada tilalle huomattavasti pidemmän aikaa käytössä olleen, käytetyn vanhan ja takuuhuolletun puhelimen. Tämä tulkinta on mielestäni vähintäänkin erikoinen, eikä sen pätevyyttä liene kokeiltu oikeusistuimessa.

Kuitti

Virhevastuun tai takuun toteamiseen ei tarvitse esittää kuittia. Myyjällä ei siis ole oikeutta kieltäytyy esim. takuukorjauksesta sen takia, että kuluttajalla ei ole esittää ostoksesta kuittia. Todistukseksi kaupasta käy esim. tiliote, maksusuoritus tai liikkeen tarra tuotteessa tai tuotteen paketissa. Aikaisempien kuluttajariitalautakunnan päätösten perusteella, jopa tuotteen kuuluminen myymälän valikoimaan on jossain tapauksessa riittänyt todisteeksi kaupasta. Huomatkaa, että lain mukaan myyjän ei myöskään tarvitse antaa kaupasta kuittia!

Käyttöohjeet

Mikäli tuotteen kokoaminen tai turvallinen ja oikeaoppinen käyttäminen edellyttää ohjeita, Suomessa myydyille tuotteille tulee löytyä käyttöohje suomeksi ja ruotsiksi. Tämä koskee myös Suomessa netissä myytäviä tuotteita. Mikäli tuotteelle ei löydy suomenkielistä ohjetta, myyjän tehtävä on hankkia ohje. Mikäli ohjetta ei ole saatavilla eikä myyjä pysty ohjetta toimittamaan tai sen hankkiminen kestää liian kauan, tuotteessa on virhe ja kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa. Tässä kohdin kannattaa toki neuvotella myös hinnan alennuksesta, varsinkin jos muunkielisellä ohjeellakin pärjää.

Mikäli myyjä ilmoittaa erikseen, ettei tuotteelle ole käyttöohjetta saatavilla suomeksi, tällöin kuluttajan katsotaan hyväksyneen ehdon ennen ostamista. Joissakin internet kaupoissa on kuitenkin ainoastaan yleisissä toimitusehdoissa mainittu, että tuotteet eivät pääsääntöisesti tai oletusarvoisesti sisällä suomenkielisiä ohjeita. Tällainen toimitusehto on pätemätön. Ohjeiden puuttuminen pitää mainita tuotetta ostettaessa tai tuotteen esittelyssä internet sivuilla.

Korjausaika

Tuotteen korjausajan tulee virhevastuun tai takuun aikana olla kohtuullinen. Yleensä tämä tarkoittaa noin kahden viikon aikaa. Mitään laissa kirjattua tarkkaa kestoaikaa ei ole olemassa, mutta kaksi viikkoa on hyvä nyrkkisääntö. Jos korjaus kestää kauemmin voi vaatia toista tuotetta korjauksen ajaksi tilalle tai hyvitystä ostohinnasta. Huomatkaa, että myös poikkeuksia on. Esimerkiksi korjausaika pyykinpesukoneelle lapsiperheessä on vain muutama vuorokausi.

Yksityinen pysäköinninvalvonta

Yksityisoikeudellinen valvontamaksu tai "yksityinen parkkisakko" tai "yksityiset sakot". Pitääkö tämä maksu maksaa? Ei tarvitse! Yhtään oikeudenpäätöstä joka vahvistaisi valvontayhtiön ja autoilijan välisen sopimuksen syntymisperiaatteen ilman tahdonilmaisua ei ole olemassa. Lisäksi valvontayhtiöt yrittävät periä maksuja ajoneuvon haltijalta tai omistajalta. Tämä taas on sen sopimusperiaatteen vastaista, että perintätoimet voi kohdistaa vain mahdolliseen sopimuskumppaniin eli autoilijaan. Autoilija taas ei välttämättä ole sama kuin haltija tai omistaja. Tunnetuimpia valvontayhtiöitä ovat ParkCom Oy ja ParkPatrol.

Suomessa on sopimusvapaus. Sopimuksen tekeminen edellyttää tahdonilmaisua. Käytännössä autoilija voi valvonvayhtiön valvomalle pysäköintialueelle tullessaan kieltäytyä hyväksymästä sopimusta. Se että hän kuitenkin pysäköi autonsa alueelle, voidaan katsoa hänen toimineen oikeudettomasti, mutta ei muodostaneen sopimusta automaattisesti. Autoilija syyllistyy korkeintaan pysäköintivirheeseen. Autoilijalle voidaan määritellä pysäköintivirhemaksu ainoastaan kunnallisen pysäköininvalvojan toimesta. Valvontayhtiön määräämä maksu ei ole pysäköintivirhemaksu, vaan sopimusperusteinen saatava, joka edellyttää sopimuksen olemassaloloa ja kummankin osapuolen tahdonilmaisua sopimuksen syntymisestä.

Kuten eräs lukija asian erinomaisesti ilmaisi blogin kommenteissa:

"Tilanne on nähdäkseni sama kuin jos kesämökin omistaja liimaisi kesämökin oveen ja ikkunaan lapun, jossa ilmoitetaan, että murtautumalla mökkiin murtautuja sitoutuu maksamaan omistajalle 200000 euron korvauksen. Tällöin murtautuja voi joko hyväksyä sopimuksen tai murtautua oikeudetta. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä on murtovarkaus, joka on rikosoikeudellinen asia, ei sopimusrikkomus. Murtovaras voidaan edelleen tuomita murrosta, mutta sopimuslakiin perustuva kanne häntä vastaan tulee hylätä." (lukijan kommentti)

Katsokaapa tuota yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvää kuvaa? Montako virhettä löydätte?

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten niin ei ole pakko antaa kuittia? Kai ny kaupasta kuitti on annettava?

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Ei ole todellakaan pakko antaa kuittia. Kuluttajaviraston sivuiltakin jostain FAQ:ista se löytyy, siinä se oli tarkemmin selvitetty.

Itse olen palauttanut Finluxin 2 vuotta vanhan television, joka kävi kuudesti samasta viasta korjauksessa noin parin kuukauden välein. Hieman kauppa alkuun "uhkaili", että takuu on loppu, no can do. Kuluttajavirastoon kun mainitsin ottavani yhteyttä, niin toivotettiin myyjän toimesta vain hyvää onnea. Kuitenkin noin tunnin kuluttua takaisinpäin soitteli herra isoherra sieltä kaupasta ja pahoitteli tapahtunutta ja lupasi maksaa ostohinnan kokonaisuudessaan. Näin kävi ja tyytyväinen olin.

Tuosta kuvan vääryyksistä:
1. Eh, sakko?
2. Tuosta jos saa 40 euroa maksua eikä maksa, niin yrityksellä ei liene oikeutta vaatia korotettua yksityisoikeudellista pysäköintivirhemaksua, koska siitä ei tuossa lapussa ole mainintaa.
3. Hiljainen sopimus ei ole pätevä.
4. Tarkemmin katsottuna, näyttävästi ParkCom on lisännyt oman lappunsa olemassaolevan lapun kylkeen. Omia lisäehtoja?

Anonyymi kirjoitti...

Blogin kirjoituksessa on aivan oikein todettu, että Kuluttajavirasto ei hoida yksittäisiä riitoja, vaan puuttuu yleisempiin tapauksiin. Otin joskus yhteyttä kyseiseen instanssiin ja kysyin mielipidettä erään elinkeinonharjoittajan hinnoittelun ja mainonnan välisestä ristiriidasta. En ollut vaatimassa sen enempiä korvauksia itselleni, kunhan vain olin hieman kiusaantunut siitä, että näiden välillä vallitsi selkeä ristiriita. Tämä kyseinen elinkeinonharjoittaja korjasikin hinnoitteluaan vastaamaan mainontaansa, ja hyvitti minulle sen enempiä kyselemättä aiheettoman veloituksen takaisin ynnä hieman "kipurahoja". Että joskus näinkin päin.

Anonyymi kirjoitti...

Mäolen joskus miettinyt tota kuluttajariitalautakunnan puolueellisuutta tai puoluettomuutta. Minusta on käsittämätöntä että ovat hyväksyneet tilanteen jossa juuri ostetun tuotteen tilalle (mikäli ei siis pysty korjaamaan) saa antaa käytetyn. Se on minusta väärin. Linjanvetoon olis pitänyt saada jonkinlainen aikaraja sille että esim. takuun aikana tai tuon 6 kk olettaman aikana sellaista ei voi tehdä.

Jos mä ostan 650 eur kännykän. Se hajoaa korjauskelvottomaksi 2 viikon sisään, niin ei voi olla mitenkään oikein että saan tilanne esim. 7 kk käytössä olleen toimivan laitteen? Mä olen sijoittanut rahaa UUTEEN laitteeseen ja se pitäisi huomioida. Käyttöhyöytyä ei ole käytännössä tullut.

Lisäksi myyjä voisi viritellä omat epärehelliset kuvionsa kun käyttää vähän järkeä ja hyväkseen linjanvetoa.

Soneralle siirtynyt kirjoitti...

Esimerkiksi kun Welhon modeemin ostaa, sille on yhden vuoden takuu. Tuon takuuajan jälkeen modeemin korjaus kuuluu kokonaisuudessaan asiakkaalle. Eli ..

1. Onko modeemin oletettu käyttöikä todella vain yhden vuoden? Jos on, silloin asia on kunnossa, jos ei, Welho kusettaa ja pistää asiakkaan maksamaan.

2. Kannattaako Welholta modeemia ostaa jos kestoikä on kesimäärin yhden vuoden?

Sanoisin, että asiakkaiden on syytä vaatia Welhoa korjaamaan vielä alle 2 v hajonneen moodeemin virhevastuun perusteella.

Anonyymi kirjoitti...

Toi ParkCom juttu. Mitä jos mä laita tuulilasiin ilmoituksen tyyliin ...

"Olen lukenut pysäköintiehdot. En hyväksy ehtoja enkä tee sopimusta kanssanne"

Tämän jälkeen auto parkkiin. Se siis tapahtuu oikeudetta. Rikon pysäköintisääntöjä, mutta koska en ole tehnyt sopimusta, on valvontayhtiön maksu perusteeton sopimussaatava. Ainoa joka voi rangaista on kunnallinen pysäköinninvalvoja.

Kylteissähän lukee että "pysäköimällä hyväksyt ehdot", mutta koska ketään ei voi pakottaa sopimiseen, vois myös omalla tahdonilmaisulla kieltäytyä hyväksymästä KOKO sopimusta, eli myös sitä ehtoa että pysäköinti muodostaa sopimuksen.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Edelliselle: Laita tuulilasiin lappu, että tuulilasiin kiinnitettyjä lappuja käsitellään sadan euron käsittelymaksulla. Jättämällä lappuja sitoudut ehtoihin.

ParkCom perääntyy oman maksunsa osalta jupakasta, etkä saa satastasi, ellet ole valokuvaamassa todistetta siitä, että kuka sen lapun jätti tuulilasiin.

Anonyymi kirjoitti...

ParkCom perääntyy oman maksunsa osalta jupakasta, etkä saa satastasi, ellet ole valokuvaamassa todistetta siitä, että kuka sen lapun jätti tuulilasiin.

Itse asiassa siitä ei ole edes epäselvyyttä, kuka sen ParkComin lapun siihen tuulilasiin jätti. Lapun on jättänyt ParkComin työntekijä työnantajan edustajana, ja varmemmaksi vakuudeksi hän on vielä merkinnyt henkilönumeronsa lomakkeelle. Ei tule mitään vaikeuksia osoittaa, kuka se oli.

Nimeähän tuosta lomakkeesta ei tietenkään löydy. Toisaalta jos asia menisi oikeuteen, ParkComin työntekijä olisi kiistatta todistajan asemassa, jolloin hänen nimensä tulisi oikeuden pöytäkirjoihin (=julkisia asiakirjoja), joista kuka tahansa voisi käydä sen lukemassa. Ovatkohan ParkComin työntekijät tiedostaneet tätä puolta työsuhde-eduistaan?

Anonyymi kirjoitti...

Tuota, jäi vähän epäselväksi, oletko siis sitä mieltä että nk. hiljaista sopimusta ei ole olemassakaan? Jos kävelen vaikka metron laiturialueelle niin onhan siinä sopimus syntynyt? Vai millä perusteelle tätä ei voisi soveltaa pysäköintiin?

Anonyymi kirjoitti...

Jos kävelen vaikka metron laiturialueelle niin onhan siinä sopimus syntynyt?

Niin mikä sopimus on syntynyt? Ei yksityisoikeudellista sopimusta synny julkisia kulkuvälineitä käytettäessä, ja vielävähemmän kulkemalla julkisella paikalla kuten metro asemalla.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä syntyy.

Anonyymi kirjoitti...

Niin mikä sopimus? Ei synny ...

Anonyymi kirjoitti...

"Ei yksityisoikeudellista sopimusta synny julkisia kulkuvälineitä käytettäessä"
Miten niin ei synny? Niillä on jopa nk. sopimuspakko, eli kaikki niitä käyttävät ovat sopimuksen solmineet.

Anonyymi kirjoitti...

ei tarvitsekaan syntyä, koska tarkastusmaksun perijöillä on laissa määrätyt oikeudet kirjoittaa tarkastusmaksu. Yksityisellä pysäköinninvalvojalla ei ole mitään lakia takanaan. Pysäköintivirhemaksun voi antaa vain poliisi tai lääninhallituksen luvan saanut kunnallinen pysäköinninvalvoja. Esim.
parkcomin valvoja voi pyytää paikalle poliisin, joka kirjoittaa virhemaksun. Silloin maksu on maksettava ja rahat menevät valtiolle, eikä yksityiselle. Toi on kyllä hyvä bisnesidea. Ihmettelen, että oikeusvaltiossa??? on moinen toiminta mahdollista.

Anonyymi kirjoitti...

Kuluttajan oikeuksista kun on kyse, niin laitetaan kommentti (=kysymys) tapaus Bidsteristä (www.bidster.com).

Kyseinen nettifirmahan kauppaa Suomessa huutokauppapalvelua, joka itse asiassa on enemmänkin arpajainen (kyseisen "huutokaupan" sääntöihin voi tutustua Bidsterin sivuilla). Koska kyseinen yritys kuitenkin mainostaa palveluaan huutokauppana, markkinoi palvelua suomalaisille kuluttajille ja huutokaupattavat tuotteet ovat uusia, voiko kyseisessä tapauksessa soveltaa Suomen kuluttajansuojalakia? Itse yrityshän on rekisteröity Englantiin ja palvelin toimii kuulemma Maltalla.

Suomen (ja esim. Saksan) kuluttaja-asiamies on pitänyt Bidsterin markkinointia kuluttajia harhaanjohtavana, mutta ei ole voinut puuttua asiaan, koska Maltan viranomaiset pitävät yrityksen toimintaa lain mukaisena.

Toisaalta, jos Bidsteriin voisi soveltaa Suomen kuluttajansuojalakia, se antaisi kyseisen palvelun käyttäjille normaalin 14 vuorokauden palautusoikeuden. Mikäli asiakkailla olisi oikeus vaatia huutomaksuihin sijoittamiaan rahojaan takaisin, veisi se luonnollisesti kokonaan pohjan pois Bidsterin liiketoiminnalta Suomessa (ja muissa maissa, joissa samanlainen KSL kuin Suomessa). Kuluttajille kanteen nostaminen olisi äärimmäisen helppoa, koska KSL sallii nykyään myös joukkokanteen.

Anonyymi kirjoitti...

En kyllä ihan ymmärrä..jos kuittia ei ole pakko näyttää takuuajan todisteena, niin millä ihmeellä asiakas voi todistaa tuotteessa olevan takuuta oikeasti taikka virhevastuun olevan voimassa? Jos tuoteessa on liikkeen hintalappu niin ei se kyllä kerro ostoajankohtaa!?!

Anonyymi kirjoitti...

Sain maksuhuomautuksen postissa Auroparkki Norden Oy:ltä "Huomautus pysäköinninvalvontamaksusta". Soitin poliisille ja ohje oli että voin jättää maksamatta ja heittää lapun roskiin.

Anonyymi kirjoitti...

Jos tuotteessa, kuten pesukoneessa on virhe ja siinä on 30 pv:n palautusoikeus, onko ostajan maksettava rikkinäisen tuotteen kuljetus edestakaisin vai kuuluuko myyjän hakea tuote pois?

Rahaongelmia? kirjoitti...

Jos tuotteessa on virhe, ei millään 30 päivän palautusoikeudella ole mitään merkitystä.

Kysymys kuljetuksesta. Jos olet ostanut tuotteen kotiinkuljetettuna, on liikkeellä velvollisuus hakea rikkinäinenkin tuote pois. Jos taas olet itse liikkeestä kuljettanut, on sinulla velvollisuus se myös liikkeeseen asti palauttaa.

Sitten tuleekin kysymys, joka on yleinen esim. Gigantin kohdalla. Kun hankit tuotteen ko. liikkeestä kotiin kuljetettuna, teetkin sopimuksen kuljetuksesta kolmannen osapuolen kanssa. Tässä tapauksessa ilmeisesti (ainakin, jos Gigantista kysyisi) ei myyjä olekaan velvollinen hakemaan viallista tuotetta takaisin, koska ei ole kuljetusta järjestänyt (=sinä olet järjestänyt kolmannen osapuolen kanssa tekemälläsi sopimuksella)...

Anonyymi kirjoitti...

Suomenkieliset käyttöojheet puuttuvat Burdan kaavoista. Ohjeita on kaavoihin pyydetty mutta kyseinen yhtiö ei niitä laita. Ohjeet ovat useilla eri kielillä myös ruotsiksi, teksti kuitenkin sisältää ammattisanastoa, joka ei aukene normaalikielen opiskelleelle.Itse en enää osta kyseisen firman tuotteita lehti mukaanlukien (se on suomenkielinen). Kannattaisi muidenkin boikotoida. Milloinhan alkavat mm. elektroniikan ja tietokoneiden oheet olla vain esim. englanniksi, saksaksi ja ranskaksi.

Suuttunut

Anonyymi kirjoitti...

Pienyrittäjällä ei ole minkäänlaista kuluttajansuojaa.Ainoa tie saada itselleen oikeutta on haastaa palvelun tarjoaja oikeuteen.Useinmiten tällä ei ole varaa oikeudenkäynteihin tai asianajajan palkkaamiseen.Pienyrittäjä on oivallinen kohde kaikille,jotka voivat käyttää laskutusoikeuttaan perusteettomasti suhteessa tähän.Entäpä jos lypsäjänä onkin oma lakimies?Asianajaja liittoon kuulumaton toimija?

Omalta lakimieheltäni tulee edelleen laskuja ilman nimettyä perustetta.Toimeksiantosopimus on lopetettu ja loppulasku maksettu/aikanaan sovittu.Mutta jatkuvasti löytyy uusia laskuja jotka ovat pari vuotta sitten unohtuneet.Laskusta tiedustelemisesta tulee uusi 15 minuutin minimilasku.Laskujen riitauttaminen on pois-suljettu asia oikeudenkäynnin pelossa,joka merkitsisi yritykselle maksuhäiriötilanne riskiä.Lakimieheni alkoi myös aikanaan tehdä bisnestä yritykseni kanssa ja jonka laskuja ei maksa.Näidenkään periminen ei ole mahdolista koska tapauksessamme velallinen on itse perimässä ja riitauttamassa,sekä lopullisen velkojan oikeudenkäyntiriskin takia.Olisi hienoa jos voisitte blogissanne ottaa kantaa nuorten lakimiesten ja asianajajien ylivelkaantumiseen ja tästä aiheutuvaan esteellisyyteen asiakasvarojen hoidossa.Onhan kohtuutonta että kun lakimiehelle tulee postilaatikosta karhu,rahat otetaan maksukyvystään huolehtivalta asiakkaalta.Tai tälle ulkopuolelta perityistä muista yrityssaatavista.