Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

maanantaina, elokuuta 31, 2015

Q&A - Pankki vaatii selvityksen rahojen alkuperästä

"Lyhyt kysymys. Tallensin pari tuhatta euroa Nordean tallennusautomaatilla omalle pankkitilille. Jonkin ajan kuluttua Nordeasta soitettiin ja vaadittiin tulemaan paikalle konttoriin selvittämään mistä olen rahat saanut. Siis mitä helvettiä? Mitä se niille kuuluu mistä ne rahat on saatu, eikä mulla todellakaan ole aikomustakaan mennä pankkiin selvittämään asiaa. Mitä ne tekee? Sulkee tilin?"

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (ns. Rahanpesulaki) mukaan ovat laissa määritellyt ilmoitusvelvolliset velvollisia tekemään havaitsemastaan epäilyttävästä rahaliikenteestä ilmoituksen keskusrikospoliisissa toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle. Laki velvoittaa ilmoitusvelvolliset tunnistamaan asiakkaansa, olemaan perillä heidän rahaliikenteensä alkuperästä ja varmistamaan vastaanottamiensa tai välittämiensä varojen laillisuus. Laissa määriteltyjä ilmoitusvelvollisia ovat luotto- ja rahalaitokset sekä muut maksuliikennepalveluita tarjoavat yritykset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt, panttilainaamot, arpajais- ja rahapeliyhteisöt, kiinteistönvälittäjät, tilintarkastajat, kirjanpitäjät, verokonsultit, omaisuudenhoitopalveluiden tarjoajat, rahoitusjärjestelyitä koskevien oikeudellisten palveluiden tarjoajat sekä sellaiset tavaran myyjät ja välittäjät, jotka ottavat vastaan yli 15.000 euron käteissuorituksia.

Rahanpesulaissa toimintavelvollisuus on asetettu rahalaitoksille ja muille ilmoitusvelvollisille. Laki ei pidä sisällään näiden asiakkaita velvoittavia määräyksiä. Mikään laki ei siis varsinaisesti velvoita esimerkiksi pankin asiakasta selvittämään pankille tilitapahtumiaan tai varojensa alkuperää millään tavalla. Pankin tiliehdoissa saattaa tällaisia ehtoja kuitenkin olla. Jos pankki esimerkiksi vaatii talletusautomaatilla omalle tililleen varoja tallettanutta henkilöä saapumaan konttorille selvittämään varojen alkuperää, sen on kyettävä osoittamaan se tiliehtojen kohta, johon vaatimus perustuu. Jos asiakas ei suostuisi antamaan selvitystä, pankin ainoa mahdollisuus painostaa asiakastaan olisi tilisopimuksen irtisanominen tai purkaminen. Tähänkin pitäisi löytyä tiliehdoista selkeä peruste.

Jos asiakas ei pyynnöstä selvittäisi tallettamiensa varojen alkuperää, pankki todennäköisesti tekisi tällaisessa tilanteessa ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle, joka oman harkintansa mukaan voi käynnistää tai olla käynnistämättä asiassa esitutkinnan. Epäilyttävästä rahaliikenteestä lain edellyttämän ilmoituksen tekeminen ei edellytä ilmoittajaltaan mitään konkreettista näyttöä lainvastaisesta toiminnasta. Pelkkä epäily riittää. Siksi on syytä olettaa, että laissa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden tunnollista noudattamista osoittaakseen pankit todennäköisesti tekevät epäiltyä rahanpesua koskevia ilmoituksia varsin matalalla kynnyksellä.

Rahanpesulain ainoa kohta, joka tosiasiallisesti asettaa selvitysvelvollisuutta myös rahalaitoksen tai muun laissa määritellyn ilmoitusvelvollisen asiakkaan suuntaan, on ilmoitusvelvollisen korvausvelvollisuutta koskeva kohta. Lain 39 §:n mukaan ilmoitusvelvollinen on velvollinen korvaamaan taloudellisen vahingon, joka asiakkaalle on aiheutunut liiketoimen selvittämisestä, epäilyttävästä liiketoimesta ilmoittamisesta taikka liiketoimen keskeyttämisestä tai liiketoimesta kieltäytymisestä vain, jos ilmoitusvelvollinen ei ole noudattanut sellaista huolellisuutta, jota häneltä olosuhteet huomioon ottaen voidaan kohtuudella vaatia. Toisin sanoen, noudattamalla normaalia huolellisuutta ja normaaleja vakiintuneita käytäntöjään, pankki ei joudu korvaamaan asiakkaalleen mitään tämän varojen alkuperän selvittelyyn liittyviä kuluja tai edes asian esitutkinnasta ja sen aiheuttamasta liiketoiminnan keskeytymisestä asiakkaalle aiheutuneita vahinkoja, vaikka epäily sittemmin osoittautuisi täysin aiheettomaksi.

Oikeuskäytäntöä asiasta ei ole, joten selkeää vastausta siihen, mihin turhien selvityspyyntöjen ja turhien rahanpesuepäilyä koskevien, poliisille tehtävien ilmoitusten raja vedetään, ei ole olemassa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com


sunnuntaina, elokuuta 16, 2015

Työsuhteen koeaikaa voi käyttää hyväksi myös työntekijä

Kerroimme huhtikuussa 2015 työnantajien yhä kasvavasta väärinkäytösten määrästä liittyen työsuhteen alussa sovittavaan koeaikaan ja perusteet miksi koeaikaa tulee käytännössä lyhentää eikä pidentää kuten hallituksen tavoitteissa on esitetty.

Lue: Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää

Koeaika on säädetty työaikalaissa ja voi pisimmillään olla neljä kuukautta työsuhteen alusta tai puolet alle kahdeksan kuukauden työsuhteesta. Koeajalla työsuhde voidaan päättää käytännössä ilman perusteita. Työsuhdetta ei tällöinkään saa purkaa epäasiallisin perustein, kuten raskauden, iän, sukupuolisen suuntautumisen tai esimerkiksi poliittisen toiminnan takia. Käytännössä työnantaja voi käyttää myös näitä perusteita, koska näyttövelvollisuus työsuhteen epäasiallisesta päättämisestä on työntekijällä ja siten käytännössä mahdoton todistaa.

Henkilö houkutellaan vakinaiseen työhön vaikka työnantajalla ei ole koskaan tarkoituskaan pitää henkilöä yli koeajan. Tällaista on tapahtunut mm. projektiluonteisessa työssä ja esimerkiksi kaupan alalla henkilöitä palkataan vakinaisiksi kassoille ja kioskeihin mutta sanotaan irti päivä ennen koeajan päättymistä.

Olemme saaneet työntekijän asemasta koeajan purkutilanteesta  paljon kyselyjä. Valitettavasti laki antaa tämän kaltaiseen toimintaan mahdollisuuden ja koejan pidentäminen nykyisestään vain pahentaisi tilannetta.

Samanlainen menettely on täysin mahdollista myös työntekijälle. Jos työttömänä etsii työtä, kannattaa hakea mahdollisimman moneen paikkaan. Myös sellaisiin joita ei varsinaisesti tavoittele. Kun työsuhteen aloittaa voi jatkaa rauhassa uuden työn hakemista seuraavan neljän kuukauden ajan jolloin nykyisestä työsuhteesta voi irtisanoutua välittömästi saman päivän aikana. Tätä kierrosta voi jatkaa työntajien kesken kunnes mieleinen työpaikka löytyy. Periaatteessa työntekijältäkin edellytetään asiallista purkuperustetta, mutta näyttövastuu asiattomasta perusteesta on tällöin työnantajalla ja sekin kannattaa muistaa, että työntekijän ei koskaan tarvitse perustella työsopimuksen päättämistä, ei koeaikana, eikä koeajan jälkeen.

Työnantajien aggressioiden takia on ehkä järkevääkin jatkaa toisen työpaikan etsimistä myös koko koeajan. Saattaahan olla että juuri tämä työnantaja purkaa työsuhteen koeajalle ilman todellisia perusteita.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille?
Q&A – Hätätyö
Q&A - Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Palkan alentaminen
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?

perjantaina, heinäkuuta 31, 2015

Milloin Suomesta tuli Pohjois-Korea?

Milloin Suomesta tuli Pohjois-Korea? Sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta taisteleva Markus Jansson on kohdannut poliisin ja valtakunnansyyttäjän toimesta sen tasoista mielivaltaa jota ei länsimaiseksi väitetyssä Suomessa voisi kuvitellakaan. Markus Janssonkin rikos on käyttää sananvapauttaan.

Suomessa sananvapaus on kuollut. Pienikin kritiikki tai arvostelu kulttuurinrikastuttajia tai heitä suojelevia huoria kohtaan johtaa ennennäkemättömään mielivaltaan ja ahdisteluun viranomaisten toimesta. Samaan aikaan muslimiystävien tehtailemille tappouhkauksille viitataan kintaalla.

Kun poliisi tekee kotietsinnän nettilinkin jakamisen takia tarkoituksenaan takavarikoida Koraani, jokainen tajuaa että uutinen täytyy tulla Pohjois-Korean kaltaisesta diktatuurista jossa viranomaiset vahtivat ihmisten ajatuksia. Ei, tämä tapahtuu Suomessa, Suomen oikeuslaitoksen ja poliisin mielivallan korruptoituneessa sydämessä -valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Tutustu Markus Janssonin sananvapaustaisteluun

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
James Hirvisaari - Tapaus Markus Jansson
Janssonia kiusataan

Lue:
Pykälä "Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" on vanhentunut
Vihapuhetta
Rasismin varjolla - monikulttuurisuus on kuollut ajatus
Sananvapautta ja loukattua kunniaa
Sananvapauden alasajo

 "Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa."
(Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)



tiistaina, heinäkuuta 21, 2015

Q&A - Koira käy kiinni

Hei. 12-vuotias lapseni oli ulkoilemassa puistossa rullaluistimilla. Kotia päin palatessaan vastaan tuli nainen ison koiransa kanssa. Aivan yllättäen koira kävi kiinni lapsen jalkaan. Lapsi kaatui ja satutti kätensä. Housut repesivät ja hän sai verta vuotavan haavan sääreen koiran puremasta. Lasta jouduttiin käyttämään myöhemmin lääkärissä. Koiran taluttajan takana oli kävellyt nuorempi mies joka oli nähnyt koko tapahtuman. Hän oli auttanut lasta ja pyytänyt koiranomistajaa antamaan yhteystietonsa. Koiranomistaja oli kuitenkin vain todennut että ei tossa pahasti käynyt ja lähtenyt jatkamaan matkaansa. Apuun tullut mies oli vaatinut kovaan ääneen naisen yhteystietoja, mutta hän oli näyttänyt keskisormea ja kävellyt pois. Tällä hetkelläkään ei tiedetä kuka oli kyseessä. Rikosilmoitus on tehty. Mitä olisi pitänyt tehdä?

Tässä tapauksessa olisi nuoren miehen pitänyt estää naista poistumasta paikalta. Naisen poistumisen estämiseksi on lainmukainen oikeus käyttää riittäviä kohtuullisia voimakeinoja. Mikäli nainen ei olisi totellut hänet olisi voinut kaataa maahan ja pitää aloillaan poliisin paikalle saapumiseen asti.

Pakkokeinolain (22.7.2011/806) 2 LUKU 2-3§ mukaisesti jokainen saa ottaa kiinni pakenemasta tavatun tai verekseltään kiinni jääneen henkilön silloin kun kyseessä on esimerkiksi lievä pahoinpitely tai vahingonteko. Koiran toiminta on omistajan vastuulla ja täyttää pakkokeinolain mukaisen oikeuden kiinniottoon.

Jos nainen ei pysy suosiolla aloillaan ja tekee vastarintaa tai yrittää paeta hänen taltuttamisekseen ja kiinnipitämiseksi saa käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

Jos uskallus ei riitä kiinniottamiseen, tekijästä kannattaa ottaa kännykällä valokuva. Mikäli poliisi ei halua etsiä naista, valokuvan voi julkaista ja pyytää apua vaikka sosiaalisesta mediasta. Valokuvaaminen julkisella paikalla on täysin sallittua ilman erillistä lupaa. Kuvan voi myös julkaista kunhan huolehtii että ei julkaisun yhteydessä syyllisty yksityiselämää loukkaavan tiedon välittämiseen tai kunnianloukkaukseen.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Koiravero on syytä jättää maksamatta
  

maanantaina, kesäkuuta 29, 2015

Varoitus asumisoikeusasunnoista haaveileville

Kesän kynnyksellä ja aurinkoisella terassilla istuessaan moni saattaa herätellä mielessään asunnon vaihtoa. Haluammekin erityisesti muistuttaa asumisoikeusasunnoista haaveilevia AVAIN Asumisoikeus Oy:n asuntoihin ja toimintaan liittyvistä ongelmista. Raportoimme ongelmista keväällä 2015.

ARA:n tarkastus AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa

ARA on tehnyt tarkastuksen AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimintaan käyttövastikkeiden määräytymisen, hoitomenojen, tilinpäätökseen kirjausten, varojen siirtojen, asukasdemokratian, asumisoikeuslain noudattamisen ja isännöinnin, kustannusten sekä uudishankkeisiin liittyvien menettelyjen osalta. Tarkastusraportti (Dnro 18852/651/13) ei ole kaunista luettavaa, tietojen pimittämistä viranomaisilta ja vakavaa yhteistoiminnan puutetta viranomaisten kanssa …. [ lue lisää ]

AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät

AVAIN Asumisoikeus Oy:n nykyisten asumisoikeusasuntojen omistajuuden siirtyminen Perttu Liukun ja Kari Mäenpään kaltaisille keinottelijoille perustuu monin lainvastaisuuksiin, mitättömiin osakekauppoihin sekä ennen kaikkea valvovan viranomaisen ARA:n, aktiiviseen tukeen. Laittomuuksista huolimatta näiden henkilöiden määräysvalta yhtiössä on säilynyt ennallaan ja asukkaiden lypsäminen ylikorkeilla vastikkeilla jatkuu … [ lue lisää ]

AVAIN Asumisoikeus Oy - Korkotukilainaa virheellisillä tiedoilla

AVAIN Asumisoikeus Oy on hakenut korkotukilainaa Helsingin Paciuksenkaari 10 -12 kohteen märkätilojen perusparannushankkeeseen. Hakemus on tehty virheellisillä tiedoilla mikä väkisinkin pistää miettimään tämän tyyppisten lainahakemusten todellista rahoitustarkoitusta. Hämmästystä herättää myös viranomaisten leväperäinen suhtautuminen koko asiaan kun virheelliset hakemukset sujahtavat läpi prosessin ilman minkäänlaista tarkastusta tai kokonaisarviointia … [ lue lisää

Avain Asumisoikeus Oy - suuri puhallus ja kuinka se tehtiin

Lopputulos on häkellyttävä. Perttu Liukku hankkii pilkkahintaan yleishyödyllisen rakennuttajan osake-enemmistön ja määräysvallan yli 5500 asumisoikeusasuntoon. Perttu Liukun AARI Isännöinti päättää korjauskohteista ja rahoituksesta. Rahat saadaan asukkaiden vastikkeista kerätystä korjausrahastosta. Perttu Liukun Renevo Oy laskuttaa kovan hinnan remontoinneista ja korjauksista. Laskut hyväksyy Perttu Liukun AARI Isännöinti. Avain Asumisoikeus asukkaat maksavat koko lystin entisestään kohoavina vastikemaksuina kun rahat uppoavat omistajien taskuun … [ lue lisää

oikeusjakohtuus.blogspot.com

sunnuntaina, kesäkuuta 14, 2015

Työpaikoilla puhalluskokeeseen pakottaminen on lainvastaista

Työpaikoilla puhalluskokeeseen pakottaminen on lainvastaista

Työnantajalla ei ole lain mukaista oikeutta pakottaa henkilöä puhalluskokeeseen alkoholinkäytön testaamiseksi. Puhalluskokeen ehdottaminen ei ole lainvastaista, mutta työntekijällä on täysi oikeus kieltäytyä kokeesta eikä kieltäytymisestä voi olla seurauksia työntekijälle.

Työntekijän alkoholinkäytön testaamisesta ei ole lainsäädäntöä. Eduskunnan apulaisoikeusmies on lausunnossaan katsonut, että alkoholinkäytön testaaminen on niin vakava puuttuminen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja henkilön perusoikeuksiin, että työntekijän velvollisuus suostua kokeeseen pitää perustua lakiin.

Aivan samoin kuin puhalluttaminen on poliisin ja muidenkin viranomaisten toimivaltuuksissa määrätty lainsäädännössä, pitäisi työnantajan oikeus puhalluttamiseen säätää lakiin. Koska lakia ei ole säädetty, puhalluttamiseen ei tarvitse suostua.

Sama koske huumetestejä.

Jos työnantaja epäilee henkilön olevan alkoholinvaikutuksen alaisena ja työntekijä kieltäytyy puhaltamasta on työnantajalla oikeus poistaa henkilö työtiloista työturvallisuuteen vedoten. Työnantajan epäilys alkoholinvaikutuksen alaisena olemisesta pitää tietysti olla perusteltavissa, se ei saa olla keksitty. Perusteeton epäily alkoholinvaikutuksen alaisena olemisesta täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Käytännössä jos työnantaja epäilee henkilön olevan alkoholinvaikutuksen alaisena keksityin perustein, työntekijä suostuu puhaltamaan ja puhaltaa nollan voidaan työnantajan katsoa syyllistynyt kunnianloukkaukseen.

Vaikka lainsäädäntöä ei ole olemassa, on vallitsevasta oikeustilasta poiketen joiltakin osin tulkittu että tietyissä ammateissa (esim. lentäjät, ydinvoimalatyöntekijät jne.) työnantajalla olisi oikeus vaatia puhallutustestiä muun lainsäädännön kuten esim. ydinvoimalain asettamien määräysten perusteella. Tämäkin tulkinta rikkoo vallitsevaa oikeustilaa siitä että länsimaisessa sivistysvaltiossa työnantajan oikeus puuttua henkilökohtaiseen koskemattomuuteen täytyy perustua lakiin. Tämän takia puhallutusoikeus saattaa tämänkaltaisissa työpaikoissa myös perustua sopimukseen, eli se on kirjattu henkilön työsopimukseen yhtenä työehtona.

Työnhakutilanne

Työnhakutilanne voidaan katsoa olevan poikkeus. Jos työtä hakeva henkilö kieltäytyy selvittämästä alkoholinkäyttöä tai kieltäytyy huumausainetestistä voi työnantaja perustaa henkilön valitsematta jättämisen testistä kieltäytymisen perusteella.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

torstaina, toukokuuta 28, 2015

Vakinaisen työntekijän irtisanominen on Suomessa järkyttävän helppoa

Työnantajalla on oikeus irtisanoa vakinainen, toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, kun tarjolla oleva työ on taloudellisin, tuotannollisin tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuen selkeästi vähentynyt tai pysyvästi loppunut (TSL 7 Luku 3§).

Irtisanomisperuste täyttyy kun
  1. henkilön työtehtävät lakkaavat uudelleen organisoinnin johdosta erillisenä tehtäväkokonaisuutena 
  2. työtehtävät ovat vähentyneet niin oleellisesti että ne voidaan yhdistää tai hajauttaa muiden työntekijöiden tehtäviin 
  3. henkilön työtehtävä voidaan jakaa uusiksi tehtäväkokonaisuuksiksi ja liittää osaksi muita työtehtäviä 
  4. tehtävä lakkautetaan ja ulkoistetaan toisessa organisaatiossa tehtäväksi

Kun uudelleen järjestelyjen johdosta henkilöiden voimassa olevia työsopimuksia irtisanotaan, työnantajat tarkoituksella unohtavat rajoitukset jotka liittyvät edellä mainittuihin perusteisiin

Irtisanomisperuste ei nimittäin täyty, eikä irtisanominen siten olen lain mukainen jos
  1. työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin 
  2. töiden uudelleenjärjestely ei ole aiheuttanut työn tosiallista vähentymistä 
  3. irtisanottavan henkilön tehtävät siirretään nykyisen organisaation sisällä toisessa tehtävässä toimivalle henkilölle siten että uusien tehtävien myötä hänen alkuperäinen toimenkuvansa tai roolinsa muuttuvat 
  4. työtehtävien siirtäminen muille työntekijöille edellyttää tehtävien hoitamista ylityönä tai aiheuttaa selkeän ylikuorman tehtävien hoitamisessa 
  5. irtisanottu työntekijä on sijoitettavissa toisiin tehtäviin 
  6. työnantaja ei ole selvittänyt mahdollisuuksia sijoittaa irtisanottu toisiin tehtäviin

Työnantaja ei voi siis palkata uutta henkilö tekemään samaa tai samankaltaista työtä josta edellinen työntekijä on irtisanottu (1). Tilanne rinnastetaan oikeuskäytännössä uuden henkilön palkkaamiseksi myös silloin, jos irtisanotun henkilön työtehtävät eivät oikeasti lopu, vaan ne siirretään toisen henkilön tehtäväksi jonka toimenkuva tai rooli muuttuu uusien työtehtävien myötä (3).

Oikeuskäytännössä on katsottu myös lainvastaiseksi tilanne jos työtehtävien uudelleen järjestelyn tuloksena irtisanottavien ihmisten töiden jakaminen jäljelle jääville työntekijöille johtaa ylitöiden tekemiseen. Työntekijöitä ei siis saa irtisanoa säästöjen aikaansaamiseksi jos työmäärä ei ole samaan aikaa vähentynyt. Tarkoituksena ei ole sallia, että kannattavaa toimintaa harjoittava työnantaja irtisanoo työntekijöitä kustannusten karsimiseksi (2,4).

Yleisin laiminlyönti työnantajalta on kuitenkin työntekijän uudelleen sijoittaminen ja velvollisuus tarjota vastaavaa työtä (TSL 7 Luku 4 §). Työnantajan on nimittäin tarjottava työntekijälle koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa muuta työtä. Tämä ei ole rajattu millään tavoin velvollisuuteen tarjota työtä samasta yksiköstä jossa uudelleen järjestelyjä on tehty. Työnantajan on etsittävä henkilölle työtä myös organisaation ulkopuolelta sekä muista tytäryhtiöistä joissa työnantaja käyttää tosiallista määräysvaltaa (5,6). Tämän tehtävän laiminlyöminen tekee irtisanomisesta aina laittoman.

Nykypäivän trendi

Nykyisin niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä viitataan kintaalla työsopimuslain määräyksille ja YT-neuvotteluiden perimmäiselle tarkoitukselle etsiä yhdessä ratkaisua henkilökunnan edustajien kanssa. Monissa isoissa konserneissa YT-neuvottelut jaetaan pieniin yksiköihin. Irtisanottavien määrä mitoitetaan alle 10 henkilöön jolloin neuvottelut voidaan näytellä kahdessa viikossa ohi. Todellista neuvottelutilannetta luottamusmiesten ja yhtiön edustajien välillä ei ole. Kaikki on ennalta saneltua ja yhtiön johdossa etukäteen sovittua. YT-neuvottelut ovat nyky-Suomessa pelkkä muodollisuus.

Härskeimmissä tapauksissa työantaja irtisanoo ihmisiä ja palkkaa samaan aikaan uusi täsmälleen samoihin tehtäviin.

Irtisanotut

Irtisanottujen asema on heikko. Heidät eristetään saman tien normaaleista työrutiineista, vaikka irtisanomisaika työvelvoitteella voi olla jopa kuusi kuukautta. Työnantaja luottaa siihen että yhä harvempi kuuluu liittoon eikä riitauta irtisanomista omalla rahalla. Irtisanominen on aina lopullinen, oli se sitten loppupeleissä laillinen tai laiton. Oma jaksaminen on koetuksella eikä sairasloma olen mitenkään huono vaihtoehto.

Työnsä säilyttäneet

Pelkäävät omaa asemaansa ja työnantajan seuraavia aggressioita. Käytännössä lojaalisuus pitäisi nyt kuitenkin kohdistaa irtisanottuihin. Ylitöitä ei missään tapauksessa pidä suostua tekemään. Yhteistyö työnantajan kanssa pitää palauttaa puhtaasti sopimukselliselle tasolle. Joustamisen tulee päättyä työnantajan aggressioihin. Työtä tehdään vain työaikana ja vapaa-aika eriytetään entistä tarkemmin omaksi kokonaisuudeksi. Erityisen tärkeää on tarkkailla töiden uudelleen jakamista ja informoida luottamusmiestä mikäli työnantaja jakaa irtisanottujen töitä lain perusteiden vastaisesti tai palkkaa uusia ihmisiä tekemään irtisanottujen töitä.

Linjaesimiehet

Nykypäivän YT-neuvottelujen tulos on ennalta päätetty ennen kuin neuvottelut edes alkavat. Varsinkin isoissa firmoissa irtisanottavien määrä ja jopa nimet päätetään muualla. Linjaesimieheltä ei kysytä mitään, mutta linjaesimies on se jolle irtisanominen annetaan tehtäväksi. Tämä menettely sopii työnantajalle ja asioista päättäneille paremmin kuin nenä päähän. Kun irtisanottu työntekijä riitauttaa irtisanomisen ja asiaa ratkotaan oikeudessa, istuu irtisanomisen tehnyt linjaesimies oikeudessa selittämässä toimiaan, eikä tässä kohdin auta selitykset asioiden päättämisestä jossain muualla.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Irtisanomisrahalla on vahvat perusteet Suomessa
Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää selkeästi
Q&A – Liukuva työaika
Q&A – Hätätyö
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille
Q&A – Palkan alentaminen
Q&A – Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A – Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Työntekijällä on oikeus yhtäjaksoiseen kesälomaan

maanantaina, toukokuuta 11, 2015

Reserviläiskirje

Puolustusvoimat lähettää reserviläiskirjeen 900 000 suomalaiselle. Kirjeessä reserviläiselle ilmoitetaan sodanajan tehtävä. Sota-ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Pienin osan jäljelle jäävästä ryhmästä työnantaja on varannut itselleen ja lopuille ei ole määrätty tehtävää, vaan heitä käytetään tarpeen mukaan täydennysjoukkoina.

Riippumatta siitä onko kirjeen lähettämisellä tarkoitus antaa viesti ulkomaailmalle vai onko kyseessä tosiaan pitkän ajan suunnitelman toteuttaminen sattumalta Ukrainen kriisin kiristämässä kansainvälisessä tilanteessa, voi kirjeen tarkoitusperiä nykyaikaisessa realimaailmassa kysenalaistaa hyvinkin raskaalla kädellä.

Toisin kuin 1930-1940 luvuilla, nykynuoriso, nuoret aikuiset kuten myös keski-ikäiset elävät kansainvälisessä ja globaalissa maailmassa. EU:n myötä liikkuminen ja asuminen on vapaata, työtä voi tehdä missä tahansa ympäri Eurooppaa ja myös muualla maailmassa. Suomalaiset puhuvat kieliä, ovat kansainvälisiä ja monet matkustelevat jo pienestä pitäen ympäri maailmaa. Asuminen, toiseen maahan siirtyminen, kodin löytyminen muualta kuin Suomesta ovat jokapäiväistä realiteettia monelle suomalaiselle.

Eikö patriotismin aika ole ohi? Kuka oikeasti haluaa taistella, vammautua tai kuolla asuinpaikkansa puolesta?

Mieti hetki asiaa mielessäsi. Luopuisitko omasta elämästäsi Euroopan liittovaltion osan takia, valtion jonka itsenäisyys on kadonnut kauan sitten ja jonka poliikot ovat raiskanneet omaksi temmellyskentäkseen.

Varmasti löytyy niitä neandertalin tasolle  vajonneita yksilöitä jotka uhoavat nyrkit pystyssä ja aseet tanassa karkottavansa tunkeilijat viimeisen hengen vetoon asti. Miksi? Eikö ihmiselämä ole ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Miksi kukaan haluaisi luopua kalleimmasta omistuksestaan mitättömän syyn takia?

Uskomme vahvasti, että älykäs uusi globaali ja kansainvälinen sukupolvi osaa valita oikein. Reserviläiskirjeen voi käyttää uunin sytykkeenä ja keskittyä laatimaan henkilökohtaista suunnitelmaa oman sijoittumisensa vaihtamiseksi uhkaavan kriisin kolkutellessa ovia.

Asuinpaikka on kuin auto. Tänään Fordilla, huomenna Toyotalla. Tänään Suomessa, huomenna jossain muualla. Muuttaisinko Saksaan, Australiaan vai Kanadaan? Avoin maailma on mahdollisuuksia täynnä.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Irtisanoudu sotilasvalasta


keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2015

LUKIJAN ARTIKKELI: Väkivalta lopettaa vittuilun

Väkivaltainen nuoria ryöstellyt katujengi ei saanut rangaistusta! (HS, 21.04.2015)

Ehdollinen vankeustuomio ei ole rangaistus.

* * *
Oli harvinaisen huvittavaa seurata Helsingissä etnisen ryhmän harrastaman katuväkivallan syystä ja seurauksista käytyä keskustelua. Järkyttävintä koko kommentoinnissa on huomata, että monien mielestä näiden nuorien käytöstä tulisi ymmärtää ja heidän ongelmistaan pitäisi pystyä peilaamaan perusteita järjettömälle väkivallan käytölle. Rivien välistä voi lukea, että yritetään etsiä hyväksyntää teoille joita todellisuudessa ei pitäisi sietää lainkaan.

Etninen ryhmä ottaa kohteekseen nuoren jolta hakataan hampaat sisään, katkotaan sormia, kaadetaan maahan, potkitaan päähän. Entä kun etniseen vähemmistöön kuuluvat nuoret hakkaavat ja potkivat miestä kadulla kun asia meni omien sanojen mukaan vähän ”överiksi”. Entä kun nuoret maahanmuuttaja ”lapset” raiskaavat yhdessä tuumin nuoren naisen paremman tekemisen puutteessa.

Tätä käytöstäkö pitäisi ymmärtää koska näillä tekijöillä nyky-yhteiskunnassa on niin vaikeaa?

Tämän tyyppiset ihmiset eivät ymmärrä mitään muuta viestiä kuin väkivallan. Siksi näiden nuorten kohdistamaan väkivaltaan tulee vastata sillä ainoalla kielellä jota he itse osaavat. 

Sössötykset siitä että ihminen katuu tekoaan ja pahin rangaistus on joutua elämään tekojen kanssa voi jättää täysin omaan arvoonsa. Tosiasia on, että ihminen joka pystyy summittaiseen väkivaltaan, ilman syytä ja provokaatiota omaksi huvikseen ei myöskään pidemmän päälle kadu tekojaan. Katumus ja syyllisyyden tunto ovat täysin suhteellisia käsitteitä eikä niitä pitäisi sotkea rangaistuksen tai sovittamisen kanssa edes samaan lauseeseen.

Ongelmissa olevia nuoria, etnisiä tai kantaväestöön kuuluvia pitää auttaa ennen kuin turhautuminen kasvaa väkivallaksi. Siinä vaiheessa kun väkivalta on yksi huvittelun muoto, ollaan pahasti myöhässä.

Ei ole ensimmäinen kerta kun tällainen nuori nauraa katketakseen rangaistuksille, yhteiskuntapalvelulle, sakoille ja ehdollisille tuomioille. Mikään näistä ei ole rangaistus joka menee perille, mutta teon seurauksina nämä ovat kuin märkä rätti uhrin silmille. Sama nuori jatkaa tekojaan kerta toisensa jälkeen ilman seurauksia.Yhteiskunnan pitäisi suojella kansalaisiaan eikä antaa tällaisten apinoiden riehua kadulla kerta toisensa jälkeen.

Yhteiskunta ja kaikki sosiaalitädit vihervasemmistosta alkaen tarjoavat tukea, ymmärrystä ja apua väkivallan tekijälle, mutta uhri unohdetaan täysin. Kun etninen ryhmä harrasta silmitöntä väkivaltaa, järjestetään tilaisuuksia joissa halutaan keskustella rasismin lisääntymisestä Suomessa.

Väkivaltaiselle nuorelle tarjotaan kriisiapua, kuntoutusta, psykologia ja kaikkea muuta roskaa samaan aikaan kun uhri viruttuaan kunnallisessa sairaalassa päästetään kotia nuolemaan haavojaan. 

Ongelmaa lisää entisestään hiljainen hyväksyntä, kun viranomaiset poliisista lähtien pitävät satoja väkivaltarikoksia yksittäistapauksina. Halutaan kyllä kertoa kantaväestöön kuuluvien rasistisiksi väitetyistä rikoksista, mutta etnisten väestönosien tekemistä rikoksista halutaan vaieta. Tilastoja vääristellään jotta ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset eivät saa huomiota. Kun kyseessä on etninen henkilö, myös oikeuslaitos käyttää rangaistuksissa lievintä mahdollista asteikkoa. Edes laki ei ole sama kaikille. 

Ulkomaalaistaustaisten tekemiä väkivaltarikoksia hyssytellään ja vähätellään kerta toisensa jälkeen. Poliisi haluaa puhua mieluummin tavallisista väkivaltarikoksista ja media ei halua kertoa tekijöiden etnisestä taustasta yhtään mitään. Kaikki nämä tiedot ovat kuitenkin oleellisia asioiden yleisessä arvioinnissa.

Väkivalta on monesti ratkaisu myös itse ongelmaan.

Kun ihminen joka hakkaa muita huvikseen kadulla saa samalla mitalla takaisin, oppii myös läksynsä. Väkivalta on täysin hyväksyttävä keino ratkaista tilanteita monissakin asioissa. Kun toisia huvikseen hakkaava nuori saa itse muutaman kerran kunnolla turpaansa ja kärsii vammoistaan loppuelämänsä samoin kuin uhrinsa, on lääke syy ja seuraus suhteineen paljon tehokkaampi kuin pään paijaaminen.

Väkivalta lopettaa vittuilun.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Tiesitkö että suurin osa raiskauksista on etnisten ryhmien tekemiä
Monikulttuurisuuden todellisuus – raiskaukset

maanantaina, huhtikuuta 13, 2015

Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää selkeästi

Työsuhteen alkamiseen liittyy monesti koeaika. Koeaika on jakso työsuhteen alussa jonka aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Viime vuosien aikana työnantajat ovat härskisti käyttäneet koeaikaa hyväkseen säästääkseen kustannuksissa. Kärsijänä ja huijattuna on työntekijä joka monesti menettää koko toimeentulonsa työnantajan aggression takia. Koeaikaa onkin syytä lyhentää työnantajien yhä enenevissä määrin kasvavien väärinkäytösten takia.

Työsuhteen purkaminen epäasiallisin ja syrjivin perustein on koeajalla kielletty. Käytännössä tämänkaltaisten perusteiden osoittaminen jälkikäteen on mahdotonta, koska työsuhteen purkamista ei koeaikana tarvitse perustella. Koeaika on nykyisen lainsäädännön mukaisesti korkeintaan neljä kuukautta työsuhteen alusta alkaen. Jos määräaikainen työsuhde kestää alle kahdeksan kuukautta, koeaika voi olla korkeintaan puolet työsuhteen sovitusta kestosta. Mikäli koeajasta ei ole työsopimuksessa sovittu erikseen, koeaikaa ei ole.

Työnantajat ovat löytäneet porsaanreiän koeajasta jolla työntekijöiden hyväksikäyttö on noussut täysin uusiin mittasuhteisiin. Kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä tai yksittäisistä tapauksista, vaan yhä useampi keskisuuri ja pienempi yritys käyttää koeaikaa tilapäisen työn teettämiseen.

Useissa ammattiliitoille raportoiduissa tapauksissa työntekijä on ollut vaihtamassa vakituista työpaikkaansa uuteen. Uuden työpaikan ilmoituksessa ja haastattelussa on puhuttu vakinaisesta työsuhteesta. Vakinainen työsuhde on kirjattu myös työsopimukseen. Työnantajan tarkoituksena on kuitenkin houkutella monesti oman alansa asiantuntija töihin yksittäiseen projektiin lupaamalla vakinaisen paikan ja hyvät edut. Harva asiantuntija nimittäin suostuu vaihtamaan vakinaista työsuhdettaan lyhyeen määräaikaisuuteen.

Ensimmäinen projektin tai tehtävän valmistuttua koeajan sisällä, työnantaja yllättäen purkaakin työsopimuksen ja lähtee etsimään seuraavaa uhria. Työntekijä on luullut saaneensa vakituisen paikan, mutta huomaa tulleensa huijatuksi ja joutuu työttömäksi. Monissa esille tulleissa tapauksissa koeajalle on määritelty pienempi palkka ja sopimukseen kirjattu houkuttimena roima palkan tarkistus koeajan päätyttyä. Sen sijaan tarjotaankin kengän kuvaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on siunannut tämän toiminnan kaikessa hiljaisuudessa eikä näe asiassa ongelmaa. EK:ssa on jopa kiistetty ongelman olemassaolo.

Kokoomus on puolestaan ajamassa pidennystä koeaikaan - ihmisiä kun pitäisi pystyä käyttämään hyväksi kauemmin. Tämä on luonnollisesti kokoomuksen linjan ja arvojen mukaista toimintaa, mutta työntekijälle tämä on kuitenkin suuri riski jos epärehellinen työnantaja hakee vakituiseen työsuhteeseen aikomatta kuitenkaan pitää henkilöä kuin koeajan.

EK:n ja työnantajien aggressioon pitää puuttua raskaalla kädellä. Koeaikaa on lyhennettävä reilusti ja samalla määriteltävä rajaehdot työnantajalle sekä näyttövelvollisuus perusteista joilla työsopimuksen voisi koeajalla purkaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille?
Q&A – Hätätyö
Q&A - Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Palkan alentaminen
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Työsuhdepuhelin – kuka määrää, mikä mättää? 

Lue myös:
Irtisanomisrahalle on vahvat perusteet Suomessa
Kun mikään ei riitä