Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

torstaina, toukokuuta 28, 2015

Vakinaisen työntekijän irtisanominen on Suomessa järkyttävän helppoa

Työnantajalla on oikeus irtisanoa vakinainen, toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, kun tarjolla oleva työ on taloudellisin, tuotannollisin tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuen selkeästi vähentynyt tai pysyvästi loppunut (TSL 7 Luku 3§).

Irtisanomisperuste täyttyy kun
  1. henkilön työtehtävät lakkaavat uudelleen organisoinnin johdosta erillisenä tehtäväkokonaisuutena 
  2. työtehtävät ovat vähentyneet niin oleellisesti että ne voidaan yhdistää tai hajauttaa muiden työntekijöiden tehtäviin 
  3. henkilön työtehtävä voidaan jakaa uusiksi tehtäväkokonaisuuksiksi ja liittää osaksi muita työtehtäviä 
  4. tehtävä lakkautetaan ja ulkoistetaan toisessa organisaatiossa tehtäväksi

Kun uudelleen järjestelyjen johdosta henkilöiden voimassa olevia työsopimuksia irtisanotaan, työnantajat tarkoituksella unohtavat rajoitukset jotka liittyvät edellä mainittuihin perusteisiin

Irtisanomisperuste ei nimittäin täyty, eikä irtisanominen siten olen lain mukainen jos
  1. työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin 
  2. töiden uudelleenjärjestely ei ole aiheuttanut työn tosiallista vähentymistä 
  3. irtisanottavan henkilön tehtävät siirretään nykyisen organisaation sisällä toisessa tehtävässä toimivalle henkilölle siten että uusien tehtävien myötä hänen alkuperäinen toimenkuvansa tai roolinsa muuttuvat 
  4. työtehtävien siirtäminen muille työntekijöille edellyttää tehtävien hoitamista ylityönä tai aiheuttaa selkeän ylikuorman tehtävien hoitamisessa 
  5. irtisanottu työntekijä on sijoitettavissa toisiin tehtäviin 
  6. työnantaja ei ole selvittänyt mahdollisuuksia sijoittaa irtisanottu toisiin tehtäviin

Työnantaja ei voi siis palkata uutta henkilö tekemään samaa tai samankaltaista työtä josta edellinen työntekijä on irtisanottu (1). Tilanne rinnastetaan oikeuskäytännössä uuden henkilön palkkaamiseksi myös silloin, jos irtisanotun henkilön työtehtävät eivät oikeasti lopu, vaan ne siirretään toisen henkilön tehtäväksi jonka toimenkuva tai rooli muuttuu uusien työtehtävien myötä (3).

Oikeuskäytännössä on katsottu myös lainvastaiseksi tilanne jos työtehtävien uudelleen järjestelyn tuloksena irtisanottavien ihmisten töiden jakaminen jäljelle jääville työntekijöille johtaa ylitöiden tekemiseen. Työntekijöitä ei siis saa irtisanoa säästöjen aikaansaamiseksi jos työmäärä ei ole samaan aikaa vähentynyt. Tarkoituksena ei ole sallia, että kannattavaa toimintaa harjoittava työnantaja irtisanoo työntekijöitä kustannusten karsimiseksi (2,4).

Yleisin laiminlyönti työnantajalta on kuitenkin työntekijän uudelleen sijoittaminen ja velvollisuus tarjota vastaavaa työtä (TSL 7 Luku 4 §). Työnantajan on nimittäin tarjottava työntekijälle koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa muuta työtä. Tämä ei ole rajattu millään tavoin velvollisuuteen tarjota työtä samasta yksiköstä jossa uudelleen järjestelyjä on tehty. Työnantajan on etsittävä henkilölle työtä myös organisaation ulkopuolelta sekä muista tytäryhtiöistä joissa työnantaja käyttää tosiallista määräysvaltaa (5,6). Tämän tehtävän laiminlyöminen tekee irtisanomisesta aina laittoman.

Nykypäivän trendi

Nykyisin niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä viitataan kintaalla työsopimuslain määräyksille ja YT-neuvotteluiden perimmäiselle tarkoitukselle etsiä yhdessä ratkaisua henkilökunnan edustajien kanssa. Monissa isoissa konserneissa YT-neuvottelut jaetaan pieniin yksiköihin. Irtisanottavien määrä mitoitetaan alle 10 henkilöön jolloin neuvottelut voidaan näytellä kahdessa viikossa ohi. Todellista neuvottelutilannetta luottamusmiesten ja yhtiön edustajien välillä ei ole. Kaikki on ennalta saneltua ja yhtiön johdossa etukäteen sovittua. YT-neuvottelut ovat nyky-Suomessa pelkkä muodollisuus.

Härskeimmissä tapauksissa työantaja irtisanoo ihmisiä ja palkkaa samaan aikaan uusi täsmälleen samoihin tehtäviin.

Irtisanotut

Irtisanottujen asema on heikko. Heidät eristetään saman tien normaaleista työrutiineista, vaikka irtisanomisaika työvelvoitteella voi olla jopa kuusi kuukautta. Työnantaja luottaa siihen että yhä harvempi kuuluu liittoon eikä riitauta irtisanomista omalla rahalla. Irtisanominen on aina lopullinen, oli se sitten loppupeleissä laillinen tai laiton. Oma jaksaminen on koetuksella eikä sairasloma olen mitenkään huono vaihtoehto.

Työnsä säilyttäneet

Pelkäävät omaa asemaansa ja työnantajan seuraavia aggressioita. Käytännössä lojaalisuus pitäisi nyt kuitenkin kohdistaa irtisanottuihin. Ylitöitä ei missään tapauksessa pidä suostua tekemään. Yhteistyö työnantajan kanssa pitää palauttaa puhtaasti sopimukselliselle tasolle. Joustamisen tulee päättyä työnantajan aggressioihin. Työtä tehdään vain työaikana ja vapaa-aika eriytetään entistä tarkemmin omaksi kokonaisuudeksi. Erityisen tärkeää on tarkkailla töiden uudelleen jakamista ja informoida luottamusmiestä mikäli työnantaja jakaa irtisanottujen töitä lain perusteiden vastaisesti tai palkkaa uusia ihmisiä tekemään irtisanottujen töitä.

Linjaesimiehet

Nykypäivän YT-neuvottelujen tulos on ennalta päätetty ennen kuin neuvottelut edes alkavat. Varsinkin isoissa firmoissa irtisanottavien määrä ja jopa nimet päätetään muualla. Linjaesimieheltä ei kysytä mitään, mutta linjaesimies on se jolle irtisanominen annetaan tehtäväksi. Tämä menettely sopii työnantajalle ja asioista päättäneille paremmin kuin nenä päähän. Kun irtisanottu työntekijä riitauttaa irtisanomisen ja asiaa ratkotaan oikeudessa, istuu irtisanomisen tehnyt linjaesimies oikeudessa selittämässä toimiaan, eikä tässä kohdin auta selitykset asioiden päättämisestä jossain muualla.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Irtisanomisrahalla on vahvat perusteet Suomessa
Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää selkeästi
Q&A – Liukuva työaika
Q&A – Hätätyö
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille
Q&A – Palkan alentaminen
Q&A – Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A – Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Työntekijällä on oikeus yhtäjaksoiseen kesälomaan

maanantaina, toukokuuta 11, 2015

Reserviläiskirje

Puolustusvoimat lähettää reserviläiskirjeen 900 000 suomalaiselle. Kirjeessä reserviläiselle ilmoitetaan sodanajan tehtävä. Sota-ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Pienin osan jäljelle jäävästä ryhmästä työnantaja on varannut itselleen ja lopuille ei ole määrätty tehtävää, vaan heitä käytetään tarpeen mukaan täydennysjoukkoina.

Riippumatta siitä onko kirjeen lähettämisellä tarkoitus antaa viesti ulkomaailmalle vai onko kyseessä tosiaan pitkän ajan suunnitelman toteuttaminen sattumalta Ukrainen kriisin kiristämässä kansainvälisessä tilanteessa, voi kirjeen tarkoitusperiä nykyaikaisessa realimaailmassa kysenalaistaa hyvinkin raskaalla kädellä.

Toisin kuin 1930-1940 luvuilla, nykynuoriso, nuoret aikuiset kuten myös keski-ikäiset elävät kansainvälisessä ja globaalissa maailmassa. EU:n myötä liikkuminen ja asuminen on vapaata, työtä voi tehdä missä tahansa ympäri Eurooppaa ja myös muualla maailmassa. Suomalaiset puhuvat kieliä, ovat kansainvälisiä ja monet matkustelevat jo pienestä pitäen ympäri maailmaa. Asuminen, toiseen maahan siirtyminen, kodin löytyminen muualta kuin Suomesta ovat jokapäiväistä realiteettia monelle suomalaiselle.

Eikö patriotismin aika ole ohi? Kuka oikeasti haluaa taistella, vammautua tai kuolla asuinpaikkansa puolesta?

Mieti hetki asiaa mielessäsi. Luopuisitko omasta elämästäsi Euroopan liittovaltion osan takia, valtion jonka itsenäisyys on kadonnut kauan sitten ja jonka poliikot ovat raiskanneet omaksi temmellyskentäkseen.

Varmasti löytyy niitä neandertalin tasolle  vajonneita yksilöitä jotka uhoavat nyrkit pystyssä ja aseet tanassa karkottavansa tunkeilijat viimeisen hengen vetoon asti. Miksi? Eikö ihmiselämä ole ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Miksi kukaan haluaisi luopua kalleimmasta omistuksestaan mitättömän syyn takia?

Uskomme vahvasti, että älykäs uusi globaali ja kansainvälinen sukupolvi osaa valita oikein. Reserviläiskirjeen voi käyttää uunin sytykkeenä ja keskittyä laatimaan henkilökohtaista suunnitelmaa oman sijoittumisensa vaihtamiseksi uhkaavan kriisin kolkutellessa ovia.

Asuinpaikka on kuin auto. Tänään Fordilla, huomenna Toyotalla. Tänään Suomessa, huomenna jossain muualla. Muuttaisinko Saksaan, Australiaan vai Kanadaan? Avoin maailma on mahdollisuuksia täynnä.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Irtisanoudu sotilasvalasta


keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2015

LUKIJAN ARTIKKELI: Väkivalta lopettaa vittuilun

Väkivaltainen nuoria ryöstellyt katujengi ei saanut rangaistusta! (HS, 21.04.2015)

Ehdollinen vankeustuomio ei ole rangaistus.

* * *
Oli harvinaisen huvittavaa seurata Helsingissä etnisen ryhmän harrastaman katuväkivallan syystä ja seurauksista käytyä keskustelua. Järkyttävintä koko kommentoinnissa on huomata, että monien mielestä näiden nuorien käytöstä tulisi ymmärtää ja heidän ongelmistaan pitäisi pystyä peilaamaan perusteita järjettömälle väkivallan käytölle. Rivien välistä voi lukea, että yritetään etsiä hyväksyntää teoille joita todellisuudessa ei pitäisi sietää lainkaan.

Etninen ryhmä ottaa kohteekseen nuoren jolta hakataan hampaat sisään, katkotaan sormia, kaadetaan maahan, potkitaan päähän. Entä kun etniseen vähemmistöön kuuluvat nuoret hakkaavat ja potkivat miestä kadulla kun asia meni omien sanojen mukaan vähän ”överiksi”. Entä kun nuoret maahanmuuttaja ”lapset” raiskaavat yhdessä tuumin nuoren naisen paremman tekemisen puutteessa.

Tätä käytöstäkö pitäisi ymmärtää koska näillä tekijöillä nyky-yhteiskunnassa on niin vaikeaa?

Tämän tyyppiset ihmiset eivät ymmärrä mitään muuta viestiä kuin väkivallan. Siksi näiden nuorten kohdistamaan väkivaltaan tulee vastata sillä ainoalla kielellä jota he itse osaavat. 

Sössötykset siitä että ihminen katuu tekoaan ja pahin rangaistus on joutua elämään tekojen kanssa voi jättää täysin omaan arvoonsa. Tosiasia on, että ihminen joka pystyy summittaiseen väkivaltaan, ilman syytä ja provokaatiota omaksi huvikseen ei myöskään pidemmän päälle kadu tekojaan. Katumus ja syyllisyyden tunto ovat täysin suhteellisia käsitteitä eikä niitä pitäisi sotkea rangaistuksen tai sovittamisen kanssa edes samaan lauseeseen.

Ongelmissa olevia nuoria, etnisiä tai kantaväestöön kuuluvia pitää auttaa ennen kuin turhautuminen kasvaa väkivallaksi. Siinä vaiheessa kun väkivalta on yksi huvittelun muoto, ollaan pahasti myöhässä.

Ei ole ensimmäinen kerta kun tällainen nuori nauraa katketakseen rangaistuksille, yhteiskuntapalvelulle, sakoille ja ehdollisille tuomioille. Mikään näistä ei ole rangaistus joka menee perille, mutta teon seurauksina nämä ovat kuin märkä rätti uhrin silmille. Sama nuori jatkaa tekojaan kerta toisensa jälkeen ilman seurauksia.Yhteiskunnan pitäisi suojella kansalaisiaan eikä antaa tällaisten apinoiden riehua kadulla kerta toisensa jälkeen.

Yhteiskunta ja kaikki sosiaalitädit vihervasemmistosta alkaen tarjoavat tukea, ymmärrystä ja apua väkivallan tekijälle, mutta uhri unohdetaan täysin. Kun etninen ryhmä harrasta silmitöntä väkivaltaa, järjestetään tilaisuuksia joissa halutaan keskustella rasismin lisääntymisestä Suomessa.

Väkivaltaiselle nuorelle tarjotaan kriisiapua, kuntoutusta, psykologia ja kaikkea muuta roskaa samaan aikaan kun uhri viruttuaan kunnallisessa sairaalassa päästetään kotia nuolemaan haavojaan. 

Ongelmaa lisää entisestään hiljainen hyväksyntä, kun viranomaiset poliisista lähtien pitävät satoja väkivaltarikoksia yksittäistapauksina. Halutaan kyllä kertoa kantaväestöön kuuluvien rasistisiksi väitetyistä rikoksista, mutta etnisten väestönosien tekemistä rikoksista halutaan vaieta. Tilastoja vääristellään jotta ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset eivät saa huomiota. Kun kyseessä on etninen henkilö, myös oikeuslaitos käyttää rangaistuksissa lievintä mahdollista asteikkoa. Edes laki ei ole sama kaikille. 

Ulkomaalaistaustaisten tekemiä väkivaltarikoksia hyssytellään ja vähätellään kerta toisensa jälkeen. Poliisi haluaa puhua mieluummin tavallisista väkivaltarikoksista ja media ei halua kertoa tekijöiden etnisestä taustasta yhtään mitään. Kaikki nämä tiedot ovat kuitenkin oleellisia asioiden yleisessä arvioinnissa.

Väkivalta on monesti ratkaisu myös itse ongelmaan.

Kun ihminen joka hakkaa muita huvikseen kadulla saa samalla mitalla takaisin, oppii myös läksynsä. Väkivalta on täysin hyväksyttävä keino ratkaista tilanteita monissakin asioissa. Kun toisia huvikseen hakkaava nuori saa itse muutaman kerran kunnolla turpaansa ja kärsii vammoistaan loppuelämänsä samoin kuin uhrinsa, on lääke syy ja seuraus suhteineen paljon tehokkaampi kuin pään paijaaminen.

Väkivalta lopettaa vittuilun.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Tiesitkö että suurin osa raiskauksista on etnisten ryhmien tekemiä
Monikulttuurisuuden todellisuus – raiskaukset

maanantaina, huhtikuuta 13, 2015

Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää selkeästi

Työsuhteen alkamiseen liittyy monesti koeaika. Koeaika on jakso työsuhteen alussa jonka aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Viime vuosien aikana työnantajat ovat härskisti käyttäneet koeaikaa hyväkseen säästääkseen kustannuksissa. Kärsijänä ja huijattuna on työntekijä joka monesti menettää koko toimeentulonsa työnantajan aggression takia. Koeaikaa onkin syytä lyhentää työnantajien yhä enenevissä määrin kasvavien väärinkäytösten takia.

Työsuhteen purkaminen epäasiallisin ja syrjivin perustein on koeajalla kielletty. Käytännössä tämänkaltaisten perusteiden osoittaminen jälkikäteen on mahdotonta, koska työsuhteen purkamista ei koeaikana tarvitse perustella. Koeaika on nykyisen lainsäädännön mukaisesti korkeintaan neljä kuukautta työsuhteen alusta alkaen. Jos määräaikainen työsuhde kestää alle kahdeksan kuukautta, koeaika voi olla korkeintaan puolet työsuhteen sovitusta kestosta. Mikäli koeajasta ei ole työsopimuksessa sovittu erikseen, koeaikaa ei ole.

Työnantajat ovat löytäneet porsaanreiän koeajasta jolla työntekijöiden hyväksikäyttö on noussut täysin uusiin mittasuhteisiin. Kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä tai yksittäisistä tapauksista, vaan yhä useampi keskisuuri ja pienempi yritys käyttää koeaikaa tilapäisen työn teettämiseen.

Useissa ammattiliitoille raportoiduissa tapauksissa työntekijä on ollut vaihtamassa vakituista työpaikkaansa uuteen. Uuden työpaikan ilmoituksessa ja haastattelussa on puhuttu vakinaisesta työsuhteesta. Vakinainen työsuhde on kirjattu myös työsopimukseen. Työnantajan tarkoituksena on kuitenkin houkutella monesti oman alansa asiantuntija töihin yksittäiseen projektiin lupaamalla vakinaisen paikan ja hyvät edut. Harva asiantuntija nimittäin suostuu vaihtamaan vakinaista työsuhdettaan lyhyeen määräaikaisuuteen.

Ensimmäinen projektin tai tehtävän valmistuttua koeajan sisällä, työnantaja yllättäen purkaakin työsopimuksen ja lähtee etsimään seuraavaa uhria. Työntekijä on luullut saaneensa vakituisen paikan, mutta huomaa tulleensa huijatuksi ja joutuu työttömäksi. Monissa esille tulleissa tapauksissa koeajalle on määritelty pienempi palkka ja sopimukseen kirjattu houkuttimena roima palkan tarkistus koeajan päätyttyä. Sen sijaan tarjotaankin kengän kuvaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on siunannut tämän toiminnan kaikessa hiljaisuudessa eikä näe asiassa ongelmaa. EK:ssa on jopa kiistetty ongelman olemassaolo.

Kokoomus on puolestaan ajamassa pidennystä koeaikaan - ihmisiä kun pitäisi pystyä käyttämään hyväksi kauemmin. Tämä on luonnollisesti kokoomuksen linjan ja arvojen mukaista toimintaa, mutta työntekijälle tämä on kuitenkin suuri riski jos epärehellinen työnantaja hakee vakituiseen työsuhteeseen aikomatta kuitenkaan pitää henkilöä kuin koeajan.

EK:n ja työnantajien aggressioon pitää puuttua raskaalla kädellä. Koeaikaa on lyhennettävä reilusti ja samalla määriteltävä rajaehdot työnantajalle sekä näyttövelvollisuus perusteista joilla työsopimuksen voisi koeajalla purkaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille?
Q&A – Hätätyö
Q&A - Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Palkan alentaminen
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Työsuhdepuhelin – kuka määrää, mikä mättää? 

Lue myös:
Irtisanomisrahalle on vahvat perusteet Suomessa
Kun mikään ei riitä
 

sunnuntaina, maaliskuuta 29, 2015

Q&A – Työntekijällä on oikeus yhtäjaksoiseen kesälomaan

Moikka. Olen Helsinkiläisessä vanhainkodissa duunissa. Viime kesänä työnantaja meni pilkkomaan 4-viikon lomani kahden viikon eri jaksoihin kun säästösyistä ei saa palkata henkilökuntaa. Tossa ei ole mitään järkeä. Ei kaksi viikkoa tunnu lomalta. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli kesäkuussa ja toiset kaksi viikkoa vasta syyskuun alussa. Vitutti aika rankasti. Tammikuun alussa ilmoitettiin että sama peli jatkuu ensi kesänä ja koskee useampaa henkilö koska jokainen osasto joutuu säästämään. Voiko näin tehdä?

Ei voi tehdä.

Vuosilomalakiin kirjatun säännön perusteella työntekijä saa pitää kesäloman yhdenjaksoisena kesälomakaudella. Kesälomakausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun. Tästä voi poiketa vain sopimalla asiasta työntekijän ja työnantajan välillä. Tällöin siis tarvitaan työntekijän suostumus.

Poikkeava järjestely voidaan lain mukaan tehdä myös työnantajan nimenomaisesta vaatimuksesta jos se on olemassa olevan työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.

Välttämätön syy tässä tapauksessa tarkoittaa erittäin painavia ja poikkeuksellisia syitä. Säästöjen aikaansaaminen tai sijaisten palkkauskulujen vähentäminen eivät ole nykyisen oikeustulkinnan mukaisia riittäviä syitä. Myöskään työmäärän virheellinen mitoittaminen tai liian vähät resurssit eivät ole lain tarkoittamia perusteita.

Työnantaja ja työntekijä voivat aina kuitenkin asiasta sopia keskenään, yhteisymmärryksessä jommankumman osapuolen aloitteesta, esimerkiksi jos työntekijä haluaa jakaa lomansa osiin.

Työnantaja ei kuitenkaan voi tähän pakottaa, vaan kesäloma on annettava yhtäjaksoisena.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille?
Q&A – Hätätyö
Q&A - Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Palkan alentaminen
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Työsuhdepuhelin – kuka määrää, mikä mättää?

Lue myös:
Irtisanomisrahalle on vahvat perusteet Suomessa
Kun mikään ei riitä
  

torstaina, maaliskuuta 12, 2015

AVAIN Asumisoikeus Oy - Korkotukilainaa virheellisillä tiedoilla

Epäselvyydet jatkuvat.

AVAIN Asumisoikeus Oy on hakenut korkotukilainaa Helsingin Paciuksenkaari 10 -12 kohteen märkätilojen perusparannushankkeeseen. Hakemus on tehty virheellisillä tiedoilla mikä väkisinkin pistää miettimään tämän tyyppisten lainahakemusten todellista rahoitustarkoitusta. Hämmästystä herättää myös viranomaisten leväperäinen suhtautuminen koko asiaan kun virheelliset hakemukset sujahtavat läpi prosessin ilman minkäänlaista tarkastusta tai kokonaisarviointia.

AVAIN Asumisoikeus Oy on jättänyt korkotukilainahakemuksen Helsingin Paciuksenkaari 10 - 12 (Sireenikatu 5-7) kohteen kolmen kerrostalon ja kahden kolmikerroksisen rivitalon märkätilojen perusparantamiseksi 496 000 eurolla. Yhtiöllä on tarkoitus käyttää omaa rahaa 124 000 euroa, eli yhteensä 620 000 euroa. Helsingin asuntolautakunta on päättänyt puoltaa hakemusta 23.10.2014 antamalla päätöksellään ja ARA on tehnyt ehdollisen varauspäätöksen korkotukilainan hyväksymiseksi.

Todellisuudessa kyseisessä kohteen tontilla ei ole kolmea kerrostaloa. Asian voi tarkistaa Helsingin kiinteistörekisteristä. Ainoastaan yksi kerrostalo rappukäytävineen. Kaiken lisäksi asuintiloiksi ilmoitettujen asuinneliöiden määrä hakemuksessa ei vastaa todellisuutta ja yhtiö laskeneekin rivitalojen varastotilat asuinneliöihin.

Märkätilakartoituksen 12 – 14.3.2014 raportin mukaan korjaustarvetta esiintyy 1-5 vuoden sisällä vain viiden huoneiston märkätilassa, joissa on todettu suihkutilassa kosteutta lattiakaivon ympärillä. AVAIN Asumisoikeus Oy ilmoittaa yhden märkätilan korjaamisen keskikustannukseksi 20 000 euroa.

Haetun lainan maksaminen siirtyy suoraan asukkaiden vastikkeisiin! Asukkaat maksavat 496 000 euron lainan joka tarvitaan korkeintaan viiden märkätilan korjaamiseen 20 000 euron kappalehintaan. Yksikään viranomainen ei näytä edes valvovan mitä näissä märkätiloissa tehdään ja mitkä ovat todelliset kustannukset.

Tarvitaanko viiden märkätilan korjaamiseen 496 000 euroa lainaa?

Helsingin asuntolautakunta on puoltanut hakemusta ilman erityishuomioita ja ARA:ssa lainahakemuksen ehdollisen hyväksymisen ovat allekirjoittaneet Hannu Rossilahti ja Jarmo Linden. Samat henkilöt olivat järjestelemässä oikeuskanslerin mitättömiksi ja lainvastaisiksi toteamia AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekauppoja joilla mahdollistettiin yksityiselle liikemiehelle rahastaa korjauksilla suuria summia kuten ”AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät” artikkelissa kerroimme.

Kun asiaa kysyttiin AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toverilta. Vastaus oli, että "hakemus on täytetty voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti". Helsingin asuntolautakunnan puolestaan totesi että "Viime vuosina määrärahoja on saatu riittävästi, joten hankkeiden priorisointia ei ole kaupungin toimesta ollut tarpeen".

Hienoa että rahaa riittää! Kumpikaan ei kuitenkaan vastannut kysymykseen, miksi virheellisillä tiedoilla on puollettu ylimitoitettua hakemusta? 

Vieläkö joku ihmettelee miksi vastikkeet nousevat?

Oikeudellisesti suurempi kysymys on, kuinka kauan tämä viranomaisten ja AVAIN Yhtiöiden keskinäinen hyväntekeväisyys saa jatkua? Miksi Hannu Rossilahti ja Jarmo Linden toimivat edelleen ARA:ssa omissa suojatyöpaikoissaan ajamassa yksityisten liikemiesten etua? Kuka heitä suojelee ARA:aa valvovassa ministeriössä?

Näinkö toimitaan suomalaisessa ”oikeusvaltiossa”?

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät

ARA:n tarkastus AVAIN Asumisoikeus Oy:ssa osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa

Lue:
AVAIN Asumisoikeus Oy - suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
AVAIN Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
AVAIN Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat 15% vuosivauhdilla
AVAIN Asumisoikeus Oy - asumisen suurin vihollinen
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2

lauantaina, helmikuuta 28, 2015

AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät

AVAIN Asumisoikeus Oy:n nykyisten asumisoikeusasuntojen omistajuuden siirtyminen Perttu Liukun ja Kari Mäenpään kaltaisille keinottelijoille perustuu monin lainvastaisuuksiin, mitättömiin osakekauppoihin sekä ennen kaikkea valvovan viranomaisen ARA:n, aktiiviseen tukeen. Laittomuuksista huolimatta näiden henkilöiden määräysvalta yhtiössä on säilynyt ennallaan ja asukkaiden lypsäminen ylikorkeilla vastikkeilla jatkuu.

Joulukuussa 2007 tehdyssä kaupoissa YH-Asunnot Oy, nykyinen Avara Asunnot Oy, luovutti Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle YH-Asumisoikeus Oy:n, nykyisen AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekannasta 51% kauppahintaan 155 000 euroa. Kaupan tarkoituksena oli eriyttää AVAIN Asumisoikeus Oy YH-Suomi konsernin ulkopuolelle.

Kuukautta myöhemmin, tammikuussa 2008, YH-Asunnot Oy haki ARA:lta Asuntorakentamisen Kehityssäätiön nimeämistä YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeiden luovutuksensaajaksi.

Asumisoikeuslain 47§ mukaan asumisoikeustalo tai asumisoikeustalon omistavan yhtiön osake saadaan luovuttaa vain kunnalle tai ARAn hyväksymälle luovutuksensaajalle. Valvova viranomainen ARA ei luovutukseen suostunut, koska säätiö ei täyttänyt yleishyödyllisyyden edellytyksiä eikä se siten voinut omistaa YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeita.

Valvova viranomainen ARA asettui kuitenkin asiassa keinottelijoiden puolella eikä tehnyt asiassa kielteistä päätöstä. Kun kielteinen päätös puuttui, asumisoikeusosakkeet jäivät Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallintaan.

Sen sijaan ARA yritti etsiä täysin häikäilemättömästi keinoja miten kauppa voitaisiin yhtiöiden näkökulmasta järjestää jälkeenpäin. ARA neuvoi perustamaan ”holding” yhtiön Asuntorakentamisen kehityssäätiön alle jotta säätiö voisi omistaa YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeet. ”Holding” yhtiölle haettaisiin myöhemmin yleishyödyllisyysstatus.

Tässä kohdin viimeistään pitäisi muodostua asukkaille käsitys ARA:n toimista ”puolueettomana” viranomaisena. Todellisuudessa ARA ei ole tehnyt mitään asukkaiden hyväksi, päinvastoin. Korruptoituneisuuden syvyyttä ARA:ssa voi vain arvailla.

Toukokuussa 2008 Avara Itä-Suomi myi Asuntorakentamisen kehityssäätiölle Itä-Suomen YH-Asunnot Oy:n koko osakekannan ja Asuntorakentamisen Kehityssäätiö myi 51 prosenttia YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeista omistamalleen Itä-Suomen YH-Asunnoille, nykyisin Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:lle, hintaan 158 000 euroa. Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy on puhdas holding yhtiö.

Asuntorakentamisen kehityssäätiöllä ei asumisoikeuslain 47§ mukaan kuitenkaan ollut mitään oikeutta myydä YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeita edelleen, koska alkuperäinenkin kauppa, osakkeiden luovutus kehityssäätiölle oli mitätön.

Kesäkuussa 2008 YH-Asumisoikeus Oy:n osakkeiden alkuperäinen omistaja, Avara Suomi Oy haki Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:n nimeämistä yleishyödylliseksi yhteisöksi ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden luovutuksensaajaksi.

Lokakuussa 2008 valvova viranomainen ARA hyväksyi yleishyödyllisyysstatuksen Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:lle. Hyväksyntä tapahtui siis puhtaalle holding yhtiölle ja alkuperäiset mitättömät osakekaupat siunattiin ARA:n toimesta jälkikäteen kun ARA nimesi myös Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:n AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden luovutuksensaajaksi ja vahvisti hinnaksi 159 000 euroa.

Syksyllä 2010 Asuntorakentamisen Kehityssäätiö myi Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:n koko osakekannan Perttu Liukun Avainrakennuttaja Oy:lle. Tässä yhteydessä siirtyivät myös 51 prosenttia AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeista Avainrakennuttajille. Tämän kaupan tarkoituksena oli puhtaasti rajoitusten alaisten asumisoikeusasuntojen luovutus ilmaiseksi yksityiselle omistajalle.

Tällä viimeisellä kaupalla AVAIN Asumisoikeus Oy:n 5500 asuntoa siirtyivät Perttu Liukun omistukseen. Hän maksoi ARA:n siunauksella 29 euroa per asunto. Halvalla meni!

Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa OKV/509/1/2011 todetaan tehdyt osakekaupat mitättömiksi sekä ARA:n jälkikäteen tekemä hyväksyntä lainvastaiseksi. ARA:ssa päätöksen kaupoista teki Jarmo Linden joka myöhemmin toimi myös Paavo Arhinmäen valtiosihteerinä. ARA:ssa päätöstä on puolustellut myös ylijohtaja Hannu Rossilahti, vaikka ylimmän oikeusvalvojan kannanoton mukaisesti kaupat jotka loivat pohjan jatkokaupoille olivat mitättömät että laittomat.

On selvää että operaatio oli pitkän suunnittelun tulosta. Eniten ihmetyttää
  • Mitkä olivat ARA:n motiivit järjestää kaupat? 
  • Minkälaisia henkilöyhteyksiä ARA:ssa oli yhtiöiden johtoon? 
  • Kuinka syvällä korruptoituneisuus ARA:ssa oli tuolloin ja mikä tilanne on nykypäivänä? 
  • Eikö Suomessa viranomaisilla ole mitään vastuuta ja miksi ARA:n johto, joka viimekädessä on vastuussa laittomista järjestelyistä, saa edelleen jatkaa tehtävissään? 
  • Miksi mitättömiin osakekauppoihin perustuvaa omistusta ei ole purettu? 
  • Kuinka pitkälle ministeriöön asti korruptoituneisuus ulottuu?

Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on totuttu siihen että rikollisella teolla haettu hyöty menetetään ja rikollisen teon seurauksena syntynyt oikeudeton tila korjataan. Tämä ei näytä koskevan poliitikkoja, viranomaisia, eikä viranomaisten suojeluksessa olevia yksityisiä liikemiehiä.

Elämme vuotta 2015 ja tilanne on edelleen sama. Mitättömiksi todetut osakekaupat, jotka ARA lainvastaisesti hyväksyi, ovat edelleen voimassa.

Todellisuudessa Perttu Liukku ei ole AVAIN Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntojen suuromistaja.

Todellisuudesta huolimatta asukkaiden lypsäminen jatkuu.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue :
Tutkintapyyntö poliisille ex-valtiosihteeri jarmo Lindenin virkatoimista ARA:ssa

Lue myös:
ARA:n tarkastus AVAIN Asumisoikeus Oy:ssa osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa

Lue myös:
AVAIN Asumisoikeus Oy - suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
AVAIN Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
AVAIN Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat 15% vuosivauhdilla
AVAIN Asumisoikeus Oy - asumisen suurin vihollinen
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2

Lue:
ARA:lle pyyhkeitä oikeusasiamieheltä
Uudet asukaat pilkkahinnalla asumisoikeustaloon, vanhat asukkaat maksavat korkeita vastikkeita

lauantaina, helmikuuta 14, 2015

ARA:n tarkastus AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa

ARA:n - Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tarkastus AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa.

Vastikkeet nousevat ennätyksellistä vauhtia, ihmisillä ei ole varaa maksaa asuntoja, asunnot tyhjenevät ja vastikkeet nousevat entisestään kun tyhjien asuntojen kustannukset kaatuvat muiden asukkaiden niskoille. Isännöinnin ja yhtiön hallinnolliset kulut ovat kohtuuttomat ja vastikkeet pilvissä verrattuna kilpailijoihin. Asukkaiden ongelmat AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistamissa asunnoissa pahenevat entisestään.

AVAIN Asumisoikeus Oy on ollut murheellinen tarina suomalaisessa asumisoikeushistoriassa. Kustannusten nousun osalta ei ollut mainittavia ongelmia silloin kuin asunnot olivat YH-Suomen ja sen seuraajan Avara Oy:n hallinnassa. Kun asunnot joutuivat yksityisen keinottelijan, Perttu Liukun käsiin ja siirtyivät monimutkaisin järjestelyin 2005 perustetun AVAIN Asumisoikeus Oy hallintaan on vastikkeiden ja kustannusten nousu yhtiön asunnoissa ollut yhtä rakettikiitoa kohti tähtiä.

Vuonna 2012 huhtikuussa ihmeteltiin kuinka tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat. Jatkoa aiheeseen saatiin keväällä 2013 kun AVAIN Asumisoikeus Oy nimettiin asumisen suurimmaksi viholliseksi.

Vastikkeet nousevat jopa 15 % vuodessa

Yhtiön asumisoikeusasuntojen vastikkeet nousivat ennen vuotta 2007 keskimäärin 2-3 % luokkaa, mutta vuodesta 2008 alkaen vastikkeet ovat nousseet 7-9% vuosivauhtia (kts. kuva). Pitkällä aikavälillä AVAIN Asumisoikeus Oy:n asuntojen vastikkeet ovat kallistuneet 50-60%. Tämä on todella paljon enemmän kuin muissa asumisoikeusasuntoja omistavissa yhtiöissä, joissa osassa vastikkeita on saatu jopa laskemaan.

Vuonna 2014 hämmästelimme kuinka AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat ovat omilla toimillaan onnistuneet pienentämään taloyhtiökohtaisia hoitokustannuksia. Hoitovastiketta on pystytty paikoin laskemaan jopa -17%, mutta samaan aikaan AVAIN Asumisoikeus Oy nosti perusvastiketta kattamaan omia kulujaan keskimäärin +15% (kts kuva). Se säästö minkä asukkaat saivat aikaan katosi AVAIN Asumisoikeus Oy:n pohjattomaan kulujen syövereihin ja todellinen vastikkeiden nousu monissa yhtiöissä oli ennätykselliset 15%.

Suuri puhallus

Artikkelissa ”Avain Asumisoikeus Oy - suuri puhallus ja kuinka se tehtiin” kerroimme lyhyen oppimäärän miten Perttu Liukun hallinnoima imperiumi on rakennettu ja kuinka valvovat viranomaiset ovat syystä tai toisesta täysin kädettömiä puolustamaan asukkaita.

Asuntojen isännöinti ja korjaukset niputettiin nerokkaasti yhteen. Vuoden 2012 syksyllä AVAIN Asumisoikeus Oy kilpailutti isännöinnin järjestämisen. Yllättäen Avain Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntojen isännöinti siirtyi vajaa vuosi aikaisemmin perustetulle AARI Isännöinti Oy:lle. AARI isännöinnin hallituksen puheenjohtajana toimi Perttu Liukku. Samalla kun isännöinti siirtyi Perttu Liukun AARI Isännöinti Oy:lle, perustettiin marraskuussa 2012 Renevo Oy jonka toimiala on rakennus- ja korjausurakointi. Renevo Oy:n toimitusjohtajana on Arttu Liukku ja hallituksessa toimii jälleen Perttu Liukku.

Lopputulos oli häkellyttävä. Perttu Liukku omistaa määräysvallan yli 5500 asumisoikeusasuntoon. Perttu Liukun AARI Isännöinti päättää korjauskohteista ja rahoituksesta. Rahat saadaan asukkaiden vastikkeista kerätystä korjausrahastosta. Perttu Liukun Renevo Oy laskuttaa kovan hinnan remontoinneista ja korjauksista. Laskut hyväksyy Perttu Liukun AARI Isännöinti. Avain Asumisoikeus asukkaat maksavat koko lystin entisestään kohoavina vastikemaksuina kun rahat uppoavat omistajien taskuun.

Perttu Liukun vuositulot ovat 2.5 miljoonaa, yleishyödyllisestä yhtiöstä! Kilpailutusta ei ole. Mitä valvovat viranomaiset ovat tehneet?

ARA:n tarkastuskertomus - AVAIN Asumisoikeus Oy

ARA on tehnyt tarkastuksen AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimintaan käyttövastikkeiden määräytymisen, hoitomenojen, tilinpäätökseen kirjausten, varojen siirtojen, asukasdemokratian, asumisoikeuslain noudattamisen ja isännöinnin, kustannusten sekä uudishankkeisiin liittyvien menettelyjen osalta. Tarkastus aloitettiin vuonna 2013 ja se jatkui aina vuoteen 2014 asti ja sen vaikutukset ulottuvat vaatimusten ja jatkotoimenpiteiden osalta vuoteen 2015. Tilintarkastuksessa mukana olivat asiantuntijat Deloitte & Touche Oy:stä.

Tarkastusraportti (Dnro 18852/651/13) ei ole kaunista luettavaa. Paikalla tarkastuksessa olivat yhtiön edustajana toimitusjohtaja ja pitkän linjan kokoomusvaikuttaja Maarit Toveri ja talouspäällikkö Olli-Pekka Virolainen. ARA:n puolelta lakimies sekä ylitarkastaja Mirja Suopanki sekä Deloitte & Touche Oy:n tilintarkastajat.

Tietojen pimittäminen viranomaisilta ja vakava yhteistoiminnan puute

Ensimmäinen ongelma syntyi siitä että AVAIN Asumisoikeus Oy ei halunnut noudattaa lakia viranomaisten oikeudesta saada valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Kun tarkastus aloitettiin, AVAIN Asumisoikeus Oy ei toimittanut selkeästä ennakkopyynnöstä huolimatta tarpeellista materiaalia viranomaisten käytettäväksi paikanpäällä. Lisämateriaalin toimitusajat pyydettäessä oli jälkeenpäinkin huomattavan pitkät jopa viranomaisten toiminnan näkökulmasta. Tämä välikohtaus on kirjattu erikseen tarkastuskertomukseen alkuun ja pohjustaa hyvin sitä vaikeutta mikä viranomaisilla oli saada selville miten mikäkin asia on yhtiössä hoidettu.

Tavalliselle asukkaalle herää tietysti luonnollinen epäilys siitä että mitä salattavaa yhtiöllä oli viranomaisilta ja mitä toimenpiteitä yhtiön sisällä tehtiin asiakirjojen pitkien toimitusaikojen välissä.

Harva asia oli kunnossa

Erityisen paha asukkaiden kannalta on että AVAIN Asumisoikeus Oy ei näytä noudattavan omakustannusperiaatetta, vaikka kyseessä on laissa tiukasti säännelty yleishyödyllinen yhtiö.

Yleishyödyllinen yhtiö
  • ei saa ottaa muita kuin oman toimialansa mukaiseen toimintaan liittyviä riskejä 
  • ei saa antaa lainaa muille kuin samaan konserniin kuuluville yleishyödyllisille yhteisöille 
  • sillä ei saa olla muita riskejä kuin mitkä liittyvät suoraan sen yleishyödyllisten asuntojen tuottamiseen 
  • varojen sijoittamisen tavoitteena on varojen arvon säilyminen eikä voiton tavoittelu.
Pidemmän päälle herää kysymys, miten tämä voi ylipäänsä onnistua kun viranomaiset antoivat omistuksen siirtyä voittoa tavoittelevan yksityisen sijoittajan haltuun? Sijoittajan, jonka vuositulot 2.5 miljoonaa kerätään asukkaiden ylisuurista vastikkeista?

Raportin mukaan yhtiön tulee huolehtia että hoito- ja rahoitusmenoista kertynyt yli- tai alijäämä tulee yhteisötasolla siirtää tulevien vuosien vastikkeisiin. Yhtiön tulee uudishankkeiden kehittämiskustannusten osalta muuttaa käytäntöään siten, että yhtiö kirjaa ennen rahoitushakemuksen jättämistä syntyneet asunto-osakeyhtiölle kohdistetut kustannukset kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön kirjanpitoon eikä AVAIN Asumisoikeus Oy:n kirjanpitoon.

AVAIN Asumisoikeus Oy ei saa sisällyttää uusien, mahdollisten rakennettavien kohteiden suunnittelua ja kehittämiskustannuksia asukkailta perittäviin vastikkeisiin eikä AVAIN Asumisoikeus Oy saa rajoittaa asumisoikeuskohteiden valvojan toimia ohjeistuksella vastoin viranomaisten määräyksiä ja näkemystä. Yhtiö yritti sopimusoikeudellisin keinoin rajoittaa valvojan mahdollisuuksia raportoida väärinkäytöksiä.

Tarkastuskertomuksesta jää päällimmäisenä mieleen todella poikkeuksellinen varojen käyttö AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Vastikkeiden hallinta ja niiden käyttötarkoitus on rakennettu enemmän tai vähemmän lain kirjainta hipoen siten, että kaikki omistajan kustannukset pyritään kaatamaan asukkaiden maksettavaksi.

Poikkeuksellisen kallis isännöinti- ja hallintokulut

Moitteita tuli erityisesti äärimmäisen kalliista isännöinnin ja hallinnon kuluista jotka poikkeavat huomattavasti muista asumisoikeusyhtiöistä. Tämä ei liene yllätys kun katsoo miten asukkaiden lypsäminen on järjestetty.

Tältä osin viranomainen vaati selvitystä 27.2.2015 mennessä mitä AVAIN Asumisoikeus Oy tekee saadakseen isännöintiin ja hallinnointiin liittyvät kulut edes kohtuulliselle tasolle.

Ministeriö tutkii AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimia

AVAIN Asumisoikeus Oy on aloittanut kampanjan jossa tarjotaan uusille asukkaille kolmen kuukauden vastiketta puoleen hintaan. Samaan aikaan nykyiset asukkaat maksavat huippukorkeita vastikkeita ja saavat maksettavakseen lisäksi myös uusille asukkaille annettavat alennukset.

Koko ongelma juontaa siitä että AVAIN Asumisoikeus Oy:n asunnot tyhjenevät asukkaista vaikka Helsingissä vallitsee asuntopula. Yhtiöllä on yli 160 asuntoa tyhjillään. Paniikki on iskenyt jo yhtiön johdossakin.

Siirrymme tuohon sadan metrin päähän Helsingin kaupungin Haso-yhtiön asuntoon, saamme 22 neliötä lisää ja vastike putoaa 200 eurolla kuussa." (Helsingin sanomat)

Ministeriö selvittää asiaa.

Loppupäätelmä

Viranomaisten ja poliitikkojen on kannettava vastuu. Miten oli alunperinkään mahdollista että yleishyödyllisen asumisoikeusyhtiön annetaan valua häikäilemättömien keinottelijoiden pelikentäksi? Viime kädessä on muutettava lakia ja lainsäädännöllisesti asetettava selkeät suitset tämän kaltaiselle toiminnalle. Puheiden ja selittelyjen aika on ohi! Nähtävästi vain Suomen kaltaisessa banaanivaltiossa asukkaiden loputon orjuuttaminen ja riisto on mahdollista korruptoituneiden poliitikkojen ja viranomaisten hyväksynnällä. Samojen henkilöiden jotka mieluusti ovat kommentoimassa asiaa ymmärtämättä taustoja lainkaan.

Ei tarvitse olla myöskään tyhmä ymmärtääkseen mitä tämä tarkoittaa asukkaiden näkökulmasta. Viimeistään tänään olisi hälytyskellojen aika soida! Jos asut AVAIN Asumisoikeus Oy:n asunnossa on aika lähteä ja etsiä halvempi vaihtoehto. Sen vaihtoehdon etsiminen ei ole edes vaikeaa. Jos olet etsimässä asuntoa, kierrä AVAIN Asumisoikeus Oy kaukaa.

Älä vaaranna tulevaisuuttasi asumalla AVAIN Asumisoikeus Oy:n asunnossa!

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Julkaisemme keväällä lisää aineistoa AVAIN Asumisoikeus Oy:n epäselvyyksistä. Olemme saaneet suoraan ministeriöstä että ARA:n sisältä "ei-julkisia" dokumentteja, jotka oikeuden ja kohtuuden nimissä on tuotava julkisuuteen arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.

Lue myös:
AVAIN Asumisoikeus Oy - suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
AVAIN Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
AVAIN Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat 15% vuosivauhdilla
AVAIN Asumisoikeus Oy - asumisen suurin vihollinen
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2 - tarina siitä kuinka AVAIN Asumisoikeus Oy toimitusjohtaja Maarit Toveri lähetti asukkaille kirjeen jossa oikeusjakohtuus -blogin julkaisemat väitteet yhtiöstä kiistettiin. Ehkä olisi aika lähettää tämä artikkeli kaikille AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaille!

Lue:
ARA:lle pyyhkeitä oikeusasiamieheltä
Uudet asukaat pilkkahinnalla asumisoikeustaloon, vanhat asukkaat maksavat korkeita vastikkeita



***

***

***

sunnuntaina, helmikuuta 01, 2015

Koiravero on syytä jättää maksamatta

Koiravero on käytössä Helsingissä ja Tampereella.. Koiravero perustuu lakiin koiraverosta (29.6.1979/590).  Laki antaa kunnille mahdollisuuden itse päättää periikö alueellaan majailevista koirista veroa. Veron suuruus voi maksimissaan olla 50 euroa. Suomen yli kolmesta sadata kunnasta vain kaksi, Helsinki ja Tampere perivät enää koiraveroa.

Koiravero on valtakunnallisesti epätasa-arvoinen ja se ei kuulu tälle vuosituhannelle. Se on historiallinen jäänne nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Valtakunnallisesti suurimman osan koiranomistajista ei tarvitse maksaa veroa lemmikistään. Käytännössä valtakunnan noin 650 000 koirasta vain 2% omistajista maksaa veroa. Helsinki kerää kassaansa alle 500 000 euroa ja Tampere vain murto-osan Helsingin osuudesta.

Helsinki ja Tampere perustelevat veron kantamista koirapuistojen ylläpidon ja koirien muilla kaupungille aiheuttamilla kustannuksilla. Kummassakaan kaupungissa kerättyä veroa ei ole kuitenkaan korvamerkitty nimenomaiseen käyttötarkoitukseen, vaan vero katoaa kaupunkien pohjattomaan kassaan.

Helsingillä riittää rahaa kalustaa sosiaalijohtajansa työhuonetta yli 70 000 euron arvosta kaupunkilaisilta nyhdettyä verorahaa. Kaupunki suunnittelee käyttävänsä rahaa Guggenheimin kaltaisen rikkaan juutalaissuvun kapitalistisen rahasammon rahoittamiseen samalla kun rahaa ei riitä terveydenhoitoon, koulutuksen tai vanhustenhoitoon. Vaikuttaa siltä että Helsinki käyttää kaikki olemassa olevat keinonsa kerätäkseen rahaa poliitikkojensa ja viranomaisten edesvastuuttomien päätöstensä rahoittamiseen.

Kaupungin osalta veron kerääminen perustuu käytännössä puhtaaseen vapaaehtoisuuteen. Kaupunki ei saa tietoja rekisteröidyistä koirista, vaan jokaisen pitäisi ilmoittaa oma koiransa rekisteriin maksun perimistä varten. Kaupungilla ei ole varaa ylläpitää valvontajärjestelmää, koska järjestelmän ylläpitokustannukset ylittäisivät verotuoton. Koiria ei valvota kaupungin toimesta eikä kaupunki saa antaa tietoja kateelliselle naapurille siitä onko joku henkilö maksanut veroa.

Kiinnijääminen koiraveron maksamatta jätättämisestä on lähinnä teoreettinen.

Koiraveron osalta suosittelemme kansalaistottelemattomuutta.

Jättäkää koiravero maksamatta. Kun saatte uuden koiran älkää ilmoittako koiraa kaupungin rekisteriin. Jos teillä on koira, ilmoittakaa kaupungille koira myydyksi tai kuolleeksi.

Koiraveron kaltaisista muinaisjäänteistä pitää päästä eroon. Kaupunki kyllä luopuu siitä kun verotuotot putoavat entisestään. Yli kolmesataa muuta kuntaan on jo siirtynyt tälle vuosituhannelle.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen kalustehankinnat veronmaksajien rahoilla
Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen kalustehankinnat veronmaksajien rahoilla, osa 2
Helsingin sosisaalijohtaja Paavo Voutilaisen on viimein erottava

Lue myös:
Helsingin opetustoimi - osa 1 ( 3) - Oppilaan oikeus tukiopetukseen ja erityisopetukseen
Helsingin opetustoimi - osa 2 ( 3) - Mielivaltaa Helsingin opetusvirastossa
Helsingin opetustoimi - osa 3 ( 3) - Koulukirjat
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Helsingin kaupungin opetusvirasto rikkoo hallinto-lakia käsitellessään erityisopetushakemuksia

perjantaina, tammikuuta 16, 2015

Väkivallalla eroon koulukiusaamisesta

Koulukiusaaminen voi pahimmillaan olla fyysistä pahoinpitelyä ja raskasta henkistä alistamista joka aiheuttaa pysyviä ja elinikäisiä traumoja kiusatulle. Monet kärsivät lapsuuden tapahtumista koko aikuisen ikänsä. Järkyttävimmissä tapauksissa kiusaaminen on loppunut vasta kun kiusattu on tappanut itsensä.

Pahimmat kiusaajat ovat käytännössä lapsirikollisia. Nämä lapset ovat saaneet mallinsa monesti omilta alkoholisoituneilta tai muuten häiriintyneiltä vanhemmiltaan, hyväksikäytön tai muun kaltoin kohtelun ja välinpitämättömyyden seurauksena. Oli se syy mikä tahansa, kiusaajan käytöstä ei koskaan voida perustella kiusatulle vastaavilla argumenteilla ja vaatia kiusattua kestämään tilanne kun koululla ja viranomaisilla ei vain ole keinoja jolla kiusaamisen saisi loppumaan.

Mikä on ratkaisu siinä vaiheessa kun vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistuvaa kiusaamista ei saada kuriin koulun, opettajien, vanhempien tai viranomaisten yhteistyöllä?

Lapsi tulee kotia mustelmilla, pelästyneenä ja itkeneenä, päivä toisensa jälkeen. Vaatteet ovat rikki, kirjat ja silmälasit rikottu. Häntä hakataan, nimitellään, ja potkitaan koulumatkalla, välitunnilla ja jopa oppituntien aikana. Kiusaaminen jatkuu, arvosanat laskevat, itsetunto murenee. Kiusattu lapsi huomaa että aikuiset eivät pysty tekemään asialle mitään, kukaan ei pysty suojelemaan. Kiusaaja lupaa kerta toisensa jälkeen lopettaa, mutta kun opettajien silmä välttää, nyrkiniskuja ja tönimistä seuraa aina uudelleen.
 
Koululla ja viranomaisilla on rajalliset lain suomat keinot. Valitettavan usein näitä keinoja ei edes käytetä kustannusten ja keinojen käytön aiheuttaman byrokratian takia. Erittäin harvoin, jos koskaan, on kiusaaja erotettu koulusta tai siirretty toiseen kouluun. Käytännössä aina toimenpiteet kohdistuvat kiusattuun. On tapauksia jossa kiusattu ei saa mennä välitunnille koska kiusaaja on ulkona, vaikka tilanteen pitäisi olla täysin päinvastoin.

Koulussa voimavaroja keskitetään liiaksi kiusaajan tukemiseen ja hänen toimintansa syiden kartoittamiseen. Jokainen ymmärtää että kiusaamistilanteen ratkaisemiseen saattaa kulua aikaa kuukausia tai jopa vuosia yritettäessä keskustella vanhempien kanssa, järjestetään palavereja, annetaan jälki-istuntoa, käsitellään asioita komiteoissa, oppilashuoltoryhmissä, opetusvirastossa, viranomaisten jopa poliisien toimesta. On kuitenkin täysin kestämätöntä, että koko tämän pitkän prosessin ajan kiusaaminen jatkuu ja sen annetaan jatkua. Kiusaaminen on viimekädessä lopetettava keinolla millä tahansa! Vasta sen jälkeen voidaan etsiä ratkaisuja syihin jotka ongelman aiheuttavat.

On vaikea kuvitella miten aikuinen reagoisi jos häntä pahoinpideltäisiin jatkuvasti työpaikalla, päivä toisensa jälkeen ilman että kukaan pystyisi sitä lopettamaan? Miten voidaan edes ajatella että syyttömän pienen lapsen pitäisi sietää väkivaltaa koulussa kun yhdenkään aikuisen ei sitä tarvitse sietää samaa työpaikallaan?

Vanhaan aikaan kuriton lapsi sai kunnon selkäsaunan käyttäydyttyään huonosti. Ei ollut mitenkään poikkeuksellista että pihapiirin muutkin aikuiset oikaisivat huonoja käytöstapoja riippumatta siitä kenen lapsi oli kyseessä. Nykypäivänä ajatuskin siitä että käytettäisiin voimatoimia kurittoman lapsen ruotuun saattamiseksi on monelle tämän vuosituhannen vanhemmalle kauhistus.

Totuus on kuitenkin, että kun kaikki kohtuulliset keinot siedettävässä ajassa on käytetty eikä lapsi lopeta muiden pahoinpitelyä hänen pitää maistaa omaa lääkettään.

Koulu ja viranomaiset eivät tietenkään voi asialle tehdä mitään, mutta varmasti kiusatun lähipiiristä löytyy isä, äiti, isoveli, kaveri tai sukulainen joka ottaa kiusaajat käsittelyyn ja antaa kunnon selkäsaunan. Väkivallan käytöllä on ominaisuus saada uhri pelkäämään . Koska se onnistuu kiusatun kohdalla, se toimii myös kiusaajan kohdalla.

Tulee mieleen väkisinkin tapauksia monien vuosikymmenien takaa jossa koulun ”pahapoika” jatkuvasti kävi käsiksi toiseen oppilaaseen välituntisin ja koulumatkojen aikana. Kiusaajan vanhemmat eivät välittäneet kun heidän ”kiltti poikansahan” ei moiseen syyllistynyt ja opettajan antamat jälki-istunnot kaikuivat kuuroille korville. Kaksi viikkoa sitä tönimistä ja hakkaamista jaksoi katsoa, sen jälkeen kiusattu rohkaisi itsensä ja vetäisi koulumatkan päätteeksi kiusaajaa turpaan oikein kunnolla. Silmä turposi umpeen ja yksi hammas katkesi, mutta kiusaaminen loppui siihen, todistettavasti ja pysyvästi.

Toisessa tapauksessa samaiselta vuosikymmeneltä nuorta naapurin tyttö kiusattiin, koulukirjat levitettiin mutaan, hiuksia leikattiin saksilla, houriteltiin ja tönittiin. Tämäkin kiusaaminen loppui siinä vaiheessa, kun perheen isoveli otti kiusaajan käsittelyyn, katkoi yhden sormen ja sanoi tulevansa katkomaan seuraavankin jos pikkusiskoa ei jätetä rauhaan. Tyttö sai käydä rauhassa koulunsa loppuun.

On aika herätä todellisuuteen!

Ihminen on eläinlajina brutaali. On turha yrittää esittää sivistynyttä jos yhteiskunnassa toisen väkivaltainen kiusaaminen on mahdollista uhrin itsemurhaan asti vain sen takia että kiusaajan oikeudet ja järjenvastaiset humaanit periaatteet estävät riittävät toimenpiteet. On myös täysin naurettavaa paeta keinotekoisen sivistyneisyyden verhon taakse kommentoimaan kovaan ääneen kuinka väkivallan käyttö ei ole koskaan ratkaisu mihinkään.

Väkivalta ratkaisuna on monesti se viimeinen mutta myös ainoa malli joka oikeasti ja viime kädessä toimii.

oikeusjakohtuus.blogspot.com