Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

lauantaina, huhtikuuta 19, 2014

Etäluettavat maksukortit eivät ole turvallisia

Suomessa on vuoden aikana yleistyneet etäluettavat maksukortit. Pankit tarjoavat uusia kortteja automaattisesti asiakkailleen kortin uusinnan yhteydessä. Samalla pankit väittävät sumeilematta korttien olevan luetettavia käyttää ja lisäävän varsinaisen maksutapahtuman turvallisuutta ostosten maksamisen yhteydessä. Osittain tämä onkin totta, mutta pankit ovat myös samalla tehokkaasti vaienneet etäluettavien maksukorttien tietoturvaongelmista. Käytännössä pankkien oma agenda ja mainostus korttien helposta käytettävyydestä on ajettu väkisin turvallisuuden kustannuksella.

Etäluettava maksukortti ei edellytä kortin syöttämistä päätelaitteeseen maksutapahtuman yhteydessä. Riittää kun korttia sijoitetaan lukulaitteen lähelle. Maksutapahtuma voi olla korkeintaan 25 euron suuruinen. Maksajan ei tarvitse pääsääntöisesti myöskään syöttää pin -koodia. Tämän on katsottu nopeuttavan ja helpottavan kassalla asiointia.

Maksukortista saadaan etäluettua sekä kortin numero että kortin voimassaoloaika. Nämä tiedot riittävät ostosten tekemiseen lukemattomissa kansainvälisissä verkkokaupoissa. Nämä ovat juuri niitä tietoja joiden käytöstä pankin korttisopimusehdot edellyttävät asiakkaalta erityistä huolellisuutta. Nyt nämä tiedot voi käytännössä kuka tahansa lukea vaikka ruuhkametrossa suoraan käyttäjän käsilaukusta tai kukkarosta. Korttia ei tarvitse enää edes varastaa. On päivän selvää - paitsi pankeille - että tämä ei lisää korttien käytön turvallisuutta.

Tietoturvayhtiö Nixu teki vuosi sitten kokeiluja etäluettavien maksukorttien väärinkäytön mahdollisuuksista.

"Hankimme suomalaisen NFC:tä tukevan VISA Debit -maksukortin ja muutaman kympin maksaneen lukijan, ja luimme alle sekunnissa kortin ollessa lompakossa ja taskussa seuraavat tiedot: maksukortinnumero, voimassaoloaika, kortinhaltijan nimi. Tämän jälkeen kirjauduimme keksityllä sähköpostiosoitteella erääseen suureen, kansainväliseen verkkokauppaan ja teimme yli 25 euron ostoksen edellä olevia tietoja hyväksikäyttäen. Ostokset tilattiin eri osoitteeseen kuin mihin kortti on rekisteröity, aivan kuten oikea hyökkääjäkin tekisi. Ostos hyväksyttiin ja tuotteet toimitettiin perille muutaman päivän kuluttua." (lähde: www.nixu.com, artikkeli )

Pankkien vastaus tähän ongelmaan on ollut hyvin vähättelevä. Pankit pitävät epätodennäköisenä että laajamittaisia väärinkäytöksiä tapahtuisi. Pankit myös muistuttavat että asiakas ei vastaa väärinkäytöksistä kunhan asiakas noudattaa korttisopimusehdoissa vaadittua huolellisuutta kortin käytössä.

Tämä pankin ylimalkainen kanta täysin tulkittavissa oleviin sopimusehtoihin on juuri kuluttajan näkökulmasta äärimmäisen ongelmallista! Voiko kuluttaja olla yhtään huolellisempi kuin pitämällä kortti kukkarossa ja kukkaro taskussa? Tästä huolimatta kortin tiedot voidaan varastaa ja tietoja käyttää hyväksi. Kun näitä väärinkäytöksiä tulee varmuudella ilmenemään, niin kumman luulette olevan todistusvelvollinen siitä että korttia on säilytetty huolellisesti? Miten kuluttaja voisi sen edes todistaa?

Erään pankin edustaja kommenttia kysyttäessä ei nähnyt asiassa mitään ongelmaa. Asiakkaan täytyy vain tarkkailla tiliotettaan ja ilmoittaa heti jos tiliotteella näkyy maksuja joita hän ei ole tehnyt! Onko tästä pääteltävissä pankin edellyttävän että asiakas tutkii tiliotettaan päivittäin huomatakseen väärinkäytökset? Pääsääntöisesti ihmiset kyllä katsovat tiliotettaan korkeintaan muutaman kerran kuukaudessa. Eli nähtävästi jos asiakas ei huomaa ajoissa kortin väärinkäyttöä tiliotteeltaan, eli ei tarkkaile tiliään tarpeeksi usein, hän ei ole noudattanut pankin edellyttämää huolellisuusvelvoitetta ja siten joutuu itse kärsimään vahingon.

Kuluttajaviranomaisilta jos asiaa kysyy niin mitään selkeää kannanottoa asiaan ei saa. Kaikki ongelmat selvitetään tapauskohtaisesti. Viranomaisilta puuttuu uskallusta luoda selkeitä toimintarajoja. Viranomaiset ovat täysin isojen pankkien talutusnuorassa. Tämä taas johtaa siihen että kuluttaja on täysin pankkien armoilla.

Minkä takia kortista piti ylipäänsä tehdä etäluettava? Se että viekö kortin maksulaitteen viereen ja jättää pin-koodin syöttämättä tai työntää kortin maksulaitteen sisälle ja jättää pin-koodin syöttämättä on aivan yhtä nopeaa. Jälkimmäiseen toimintoon ei vain tarvita etälukua. Kenen etu oli murentaa korttimaksamisen tietoturva? Kuka kääri voitot tästäkin ala-arvoisesta uudistuksesta?

Etäluettava maksukortti on käytännössä sama kuin kirjoittaisi kortin numeron ja voimassaoloajan paperille ja jakaisi niitä ihmisille julkisilla paikoilla. Paitsi että jälkimmäinen on ehdottomasti korttiehtojen vastaista ja ensimmäinen on pankin käytäntö josta vastaa kuluttaja.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Nordean suuri VISA puhallus
Nordean suuri VISA puhallus, osa II
Nordean suuri VISA puhallus, osa III
Katevarauksen kirous
Pankeilla on oikeus loukata yksityisyyttä 

Lue:
Etäluettavien maksukorttien turvallisuudesta

maanantaina, maaliskuuta 31, 2014

Oy ParkPatrol Finland Ab konkurssiin - valvontamaksuja ei yritetty periä oikeusteitse

Yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittanut Oy ParkPatrol Finland Ab on haettu konkurssiin 18.2.2014. Yhtiö oli yksi viidestä suuresta pysäköinninvalvonta-alan yrityksestä Suomessa. Yhtiö oli perustettu vuonna 2008 jatkamaan alkuvuonna 2009 konkurssiin joutuneen PP Pysäköinninvalvonta Oy:n toimintaa, jota harjoitettiin aputoiminimellä Parkpatrol.

Yhtiön kaupparekisteriin ilmoittamien tilinpäätöstietojen perusteella yhtiön toiminta on ollut kannattavaa. Taseesta käy kuitenkin ilmi, että sen loppusummasta lähes kolme neljäsosaa on erilaisia saamisia ja vain reilu neljäsosa reaalista varallisuutta. Voitollisen tuloksen realisoituminen olisi siis edellyttänyt saamisten kotiuttamista ainakin pääosin. Saamisten kirjaaminen luottotappioiksi painaa tuloksen rajusti negatiiviseksi. Yhtiö olikin tosiassa erittäin velkainen.

Konkurssiin hakeutuminen johtuu siis käytännössä siitä, että yhtiö ei kykene kotiuttamaan saataviaan eli toisin sanoen perimään määräämiään pysäköinninvalvontamaksuja. Velkomuskanteita valvontamaksunsa maksamatta jättäneitä autoilijoita vastaan ei siis lopulta nostettu edes viimeisenä keinona pakon edessä, kovasta päinvastaisesta uhkailusta huolimatta.

Pysäköinninvalvonta-alalla odotellaan nyt uutta lainsäädäntöä ja toivotaan sen mahdollistavan toiminnan jatkamisen. Nykytilassa ei millään alan toimijoista tunnu olevan intressiä lähteä testaamaan oikeudessa, miten pysäköinninvalvontamaksua koskeva velkomuskanne menestyisi. Yksityistä pysäköinninvalvontamaksua voidaankin tällä hetkellä pitää täysin vapaaehtoisena maksuna. Valvontayhtiöillä ei ole keinoja periä saataviaan, jos maksukehotuksen saanut kiistää tehneensä pysäköintiä koskevan sopimuksen maksua vaativan valvontayhtiön kanssa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:

Yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa


sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2014

Nopsa-kodit - asumisoikeusasuntoja ohi jonon?

Asokodit mainostaan Nopsa-koteja joissa asunto luvataan hakijalle 10 päivän sisällä. Nopsa-kodit ovat asumisoikeusasuntoja.

Asumisoikeusasuntojen myyntiä on säädelty lailla asumisoikeusasunnoista (16.7.1990/650). Asumisoikeuden hakija hakee kunnalta järjestysnumeron. Rakennuttajan on myytävä asumisoikeusasunto sille hakijalle jolla on pienin järjestysnumero. Laki ei mahdollista vapaiden asumisoikeusasuntojen kohdistamista tietyille kohderyhmälle. Asuntoa on aina tarjottava kaikille sitä hakeneille ja annettava pienimmän järjestysnumeron haltijalle. Rakennuttaja hakee lopulliselle asunnonmyynnille luvan kaupungilta. Kaupungin velvollisuus on huolehtia että asunnot jaetaan oikein järjestysnumeroiden mukaisesti.

Miten Asokodit voi luvata asumisoikeusasunnon 10 päivässä avaimet käteen periaatteella?

Ei mitenkään. Kyse on joko asumisoikeusasuntojen jakamisesta lainvastaisesti ohi muiden asuntoa hakeneiden tai jos lakia on todellakin tarkoitus noudattaa, kyse on lainvastaisesta ja perättömästä markkinoinnista.

Asokodeilta asumisoikeusasuntoa haetaan nettipalvelun kautta täyttämällä asuntohakemus. Asuntohakemukseen määritellään pyydetyt yhteystiedot, kunnalta saatu järjestysnumero sekä hakukohteet. Hakukohde voi olla ”haen kaksioita Helsingistä” tai haku voi kohdistua vapaisiin ja vapautuviin asuntoihin tietyissä taloyhtiöissä.

Nopsa-kodit ovat Asokotien asumisoikeusasuntoja joita Asokodit eivät ole saaneet myydyksi kolmen kuukauden sisällä. Kolme kuukautta on laissa määritelty takaraja jonka sisällä Asokotien on palautettava pois lähtevälle asukkaalle hänen maksamansa asumisoikeusmaksu indeksikorotuksella tarkistettuna. Asokodeille olisi tietysti tärkeää saada asunto myydyksi silloin kun asunnon vastikkeen maksuvelvollisuus on edelleen pois lähtevällä asukkaalla. Tästä ongelmasta huolimatta laki ei tunne mitään määräaikaa jonka jälkeen Asokodit saisi myymättä jääneen asunnon siirtää pois vapaana olevien asuntojen listalta ja tarjota asuntoa vain tietylle kohderyhmälle.

Näin Asokodit kuitenkin tekee. Tämän pystyy varmistamaan esimerkiksi vertailemalla vapaana olevia asumisoikeusasuntoja Asokotien asuntohaussa ja toisaalta erillistä listaa Nopsa-kodeista. Kun asumisoikeusasunto on siirretty Nopsa-kodiksi se ei ole enää haettavissa vapaana asumisoikeusasuntona.

On täysin mahdollista ja erittäin todennäköistä, että sen jälkeen kun asumisoikeusasunto on siirretty Nopsa-kodiksi tekee uusi Asokotien asiakas hakemuksen tai olemassa oleva asiakas vaihtaa hakemuksensa hakuehtoja siten, että Nopsa-kodiksi merkitty asunto tulee haun piiriin. Nopsa-kodiksi merkitty asunto on tällöin lain mukaan tarjottava myös näille hakijoille. Asokotien kannalta ei ole mitenkään selvää että pienimmän järjestysnumeron omaava henkilö on se joka hakee Nopsa-kotia ja jolle kyseinen asunto Asokodeilta kymmenessä päivässä luvataan.

Todennäköisintä on, että Asokodit tarjoaa asunnon ainoastaan Nopsa-kotia hakevalle eikä ota huomioon että kyseistä asuntoa pitää tarjota myös muille hakijoille jotka eivät ole sitä hakeneet Nopsa-kotina.

Miten on mahdollista että kaupunki hyväksyy lainvastaisen menettelyn?

Kaupunki luottaa rakennuttajan antamaan tietoon siitä ketkä asuntoa ovat hakeneet. Jos kaupunki saa tahallisesti tai tahattomasti vääristeltyä tieto rakennuttajalta on kaupungin lopullinen hyväksyntä virheellinen ja siten lain vastainen.

Käytännössä rakennuttaja toimittaa listan kaupungille asuntoa hakeneista järjestysnumeroineen ja kaupunki varmistaa että asunto menee pienimmän järjestysnumeron haltijalle. Jos rakennuttaja, kuten Asokodit eivät edes tarjoa asuntoa kaikille asuntoa hakeneille, osa hakijoista ohitetaan. Kaupunki ei varmista sitä onko hakijoita ohitettu vaikka heidän laissa määräämä velvollisuus on tehdä näin.

Nopsa-kotien osalta kaupungille päätyvässä lopullisessa listassa hakijoista on vain ne henkilöt tai henkilö joille asuntoa Asokodit on päättänyt tarjota. Eli sille Nopsa-kotia kymmenessä päivässä hakeneelle.

Miksi hakijat eivät sitten valita väärästä kohtelusta?

Jos henkilö hakee esimerkiksi kolmiota Helsingistä ja hänelle ei asuntoa koskaan tarjota, ei hän voi tietää että hänet on ohitettu hakuprosessissa. Hakulistat ja hyväksynnät eivät myöskään ole julkista tietoa joten asian paljastuminen on erittäin epätodennäköistä.

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto joka hallinnoi asumisoikeusasukkaiden hyväksymistä pääkaupunkiseudulla on erinomainen esimerkki siitä kuinka helposti asumisoikeusasuntoja jaetaan ohi jonon väärille hakijoille. Viranomaisen kyvyttömyys hoitaa lakisääteistä tehtävää on surkea ja asenne tehtävän antamaan vastuuseen on kuvottava.

Tiesitkö että asumisoikeusjärjestelmä tuhottiin jo ennen sen syntymää?

Asokodit on SATO:n ja VVO:n yhteisomistama. Ei tarvitse mennä pitkälle historiassa löytääkseen väärinkäytöksiä. Vuosituhannen vaihteessa SATO jakoi asumisoikeusasuntoja täysin ohi jonon ja Helsingin kaupunki kylmästi hyväksyi hakemukset. Helsingin kaupunki yritti kaikin keinoin vetääntyä vastuusta. SATO pääsi puolestaan pälkähästä tekemällä erillisen korvaussopimuksen niiden kanssa jotka vääryyden huomasivat. Suurin osa ei huomannut.

Asumisoikeusjärjestelmä oli susi jo syntyessään. Se on kaukana ruotsalaisesta esikuvastaan. Järjestelmä raiskattiin ennen syntymäänsä kun silloiset poliitikot suostuivat rakennuttajien vaatimuksiin asumisoikeusjärjestelmän mukauttamisesta rakennuttajan tarpeiden mukaisesti. Poliitikkoja ei asukkaiden oikeudet ja edut kiinnostaneet.

90-luvulla rakennettujen asumisoikeusyhtiöiden lainoja ei ole lyhennetty ja varat on siirretty rakennuttajayritysten omistajien pohjattomiin taskuihin. Asokodit on hävinnyt vastikekiistan liikaa perityistä vastikkeista. Sama meno kuitenkin jatkuu. Yleishyödyllisyys on puolestaan kaukana Avain Asumisoikeus Oy:n koplauksissa jossa yleishyödyllinen yhtiö joutui yksityisen ja ahneen sijoittajan käsiin. Avain Asumisoikeuden isännöinti ja remontointi ympättiin saman omistajan hallinnoimiin yrityksiin ja asukkaiden lypsäminen kaksin käsin pääsi kunnolla alkuun.

Viranomaisten toiminta on edesvastuuttoman huonoa. Korruptio valvovien viranomaisten , kuten kaupunkien asuntotoimistojen ja ARA:n, sekä rakennuttajien välillä on enemmän kuin todennäköinen. Mikään muu ei voi selittää viranomaisten toimettomuutta ja haluttomuutta puuttuu väärinkäytöksiin.

Asumisoikeusasunnot ovat lisäksi järkyttävän kalliita. Ei tarvitse olla kummoinenkaan neropatti katsoessaan vapaana olevien asuntojen määrää. Ei kukaan haluaa ostaa asuntoa jonka vastike on lain vastaisesti korkeammalla tasolla kuin paikallinen vuokrataso.

Kyllä, asumisoikeuslain mukaan asumisoikeusasuntojen vastikkeet eivät saa ylittää paikallista vuokratasoa (16.7.1990/650 4 LUKU 16§ ). Näin on tapahtunut erityisesti pienemmissä asunnoissa jo kauan sitten. Lain noudattaminen tässäkään kohdin ei näytä kiinnostavan ketään, ei varsinkaan valvovia viranomaisia.

Asokotien väärinkäytökset Nopsa-kotien muodossa ovat huolestuttava piirre. Tosin se ei ole yllätys, onhan SATO yksi sen omistajista.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Avain Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat 15% vuosivauhdilla
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
Avain Asumisoikeus Oy on asumisen suurin vihollinen
Avain Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä
Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2

Lue myös:
Vuokrasopimuksen lyhyt oppimäärä

maanantaina, maaliskuuta 03, 2014

Q&A – Poliisin tekemä henkilöntarkistus

Saako poliisi tosiaan milloin tahansa suorittaa henkilöntarkastuksen? En viitsi eritellä nyt omakohtaista tapausta sen tarkemmin, muuten kuin että Helsingin poliisi pysäytti minut kadulla ja teki henkilöntarkistuksen, kun kysyin mistä minua epäillään, niin vastaus oli että katsotaan ensin mitä löytyy. Pidän itse epätodennäköisenä että poliisi voisi valita sattuman varaisesti henkilöitä ja suorittaa näille tarkastuksen ilman syytä?

Poliisi voi suorittaa henkilöntarkastuksen ainoastaan silloin kun henkilöä epäillään rikoksesta. Sattuman varaiset henkilöntarkastuksen ilman rikosepäilyä eivät ole poliisille sallittuja. Henkilöntarkistus joka tehdään ilman todellista rikosepäilyä on lainvastainen. Tämänkaltaisesta tarkistuksesta on syytä tehdä rikosilmoitus.

Perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Pakkokeinolain (30.4.1987/450) 5 LUKU 10-12§ mukaisesti henkilöntarkistus voidaan tehdä jos on syytä epäillä rikoksesta josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta, lievästä pahoinpitelystä, lievästä vahingonteosta, lievästä petoksesta, näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta käytöstä, lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, murtovälineen hallussapidosta tai lievästä alkoholirikoksesta.

Se, jota ei ole syytä epäillä rikoksesta, saadaan tarkastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.

Poliisilla ei siis ole oikeutta henkilöntarkistukseen ilman selkeää epäilystä rikoksesta. Epäilys kyseisen ja nimenomaisen henkilön tekemästä rikoksesta pitää tietysti olla olemassa ennen tarkastusta. Tullilla ja rajavartiostolla on puolestaan lain määrittämä oikeus tehdä tarkastus myös ilman epäilyä rikoksesta.

Vuonna 2013 Oulussa poliisi suoritti kävelykadulla sattumanvaraisesti huumekoiran avulla tarkastuksia ohi kävelevien ihmisten joukossa. Mikäli koira merkkasi jonkun henkilön poliisi tarkasti hänet ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen. Joulukuussa 2013 apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi kannanotossaan (dnro 1870/4/13) Oulun poliisin menettelyn lainvastaiseksi.

"Menettely on pakkokeinolain tarkoittama henkilöntarkastus, johon poliisilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta ilman rikosepäilyä", toteaa Pajuoja.

Tilanne oli sama myös vuonna 2003 annetussa oikeusasiamiehen päätöksessä (dnro 1634/4/01) jossa kyse oli poliisin tekemästä rippikoululeiriläisten yleistarkistuksesta huumeiden löytämiseksi ilman erityistä rikosepäilyä. Menettely oli lainvastainen.

Ilman rikosepäilyä tapahtuvat poliisin suorittamat henkilöntarkastukset ovat siis lainvastaisia. Yksilön oikeusturvan kannalta on erittäin epäilyttävää että aikaisemmista päätöksistä huolimatta poliisi Suomessa jatkaa toimintaa joka on yksiselitteisesti todettu lainvastaiseksi. Tämänkaltainen toiminta korostaa vain poliisin halua toimia mielivaltaisesti vailla lainmukaista perustetta ja samalla heikennetään entisestään kansalaisten kunnioitusta poliisin toimintaa kohtaan.

Vartijoiden osalta voidaan todeta että oikeudet ovat huomattavasti heikommat kuin poliisilla. Vartijalla on oikeus tehdä tarkastus ainoastaan silloin kun vartijat käyttävät kiinniotto-oikeuttaan. Kiinniotto-oikeus vartijoilla on vain silloin kun henkilö tavataan verekseltään tekemästä rikosta tai pakenemasta. Muissa tapauksissa vartijoilla ei ole oikeutta tehdään minkäänlaista henkilöön kohdistuvaa tarkastusta.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
Q&A – Poliisikuulustelu – Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Avattu kassi on luottamuksen passi
Vartijat, valokuvaaminen ja kansalaisten oikeudet
LUKIJAN ARTIKKELI: Lipuntarkastajien mielivalta oikeuttaa agressioihin
Kiinniotto – pidätys – kuulustelu
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus
   

maanantaina, helmikuuta 17, 2014

Huivikielto saatava Suomalaiseen lainsäädäntöön

Ranskassa on voimassa laki joka kieltää kasvot peittävän pukeutumisen julkisilla paikoilla. Käytännössä kielto kohdistuu enimmäkseen musliminaisten kasvot peittävään niqabin ja burkan käyttämiseen. Lain tarkoituksena ei ole ollut puuttua uskonnonvapauteen eikä lakia ole tarkoitettu suunnatuksi yksittäistä ihmisryhmää vastaan.

Lain tarkoituksena on antaa mahdollisuus musliminaisille noudattaa länsimaista itsemääräämisoikeutta ja muistuttaa siitä että länsimaisen suvaitsevaisuuden nimissä ei yhteiskunnassa voi olla olemassa uskontoon perustuvia valtarakenteita jotka alistavat osan uskontoryhmään kuuluvista henkilöstä länsimaisen vapauskäsitteen ja itsemääräämisoikeuden vastaiseen pakkoon - pakkoon pukeutua kasvot peittävään huiviin.

Islamin uskonnossa ei ole suoranaista määräystä kasvot peittävän burkan tai nigabin käytöstä. Suurin osa maailman musliminaisista ei käytäkään kasvot peittävää huivia. Niillä uskonnollisilla alueilla ja ryhmittymillä joissa huivia käytetään on huvin käyttö käytännössä pakollista naisilla. Näille naisille ei vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa voi hyväksyä uskonnon sanelemaa pakkoa käyttää kasvot peittävää huivia.

Musliminaisten kasvojen peittämisessä on kyse naisen alempiarvostamisesta muslimimiehiin nähden. Myös länsimaiseen yhteiskuntaan ja paikalliseen kulttuuriin sopeutuminen vaikeutuu entisestään kun naisen on käytettävä kasvot peittävää huivia julkisilla paikoilla. Työelämään osallistuminen on käytännössä mahdotonta. Ranskassa jopa osa muslimijärjestöistä on ollut huivit kieltävän lain kannalla koska huvin käytölle ei ole islamin uskontoon perustuvaa tarvetta. Tarve huivin käytölle kumpuaa asenteesta alistaa musliminaisia. Yhden ihmisryhmän alistaminen varsinkaan uskonnon perusteella ei ole minkään länsimaisen arvon mukaista.

Belgiassa kasvot peittävä huivi on kielletty hieman toisenlaisen näkökulman takia. Belgiassa on lähdetty siitä että julkisilla paikoilla henkilö on oltava tunnistettavissa. Kaikenlainen tunnistamista vaikeuttava pukeutuminen on kielletty. Käytännössä laki kieltää siis kasvot peittävän huivin käyttämisen koska henkilö ei ole silloin tunnistettavissa.

Suomessa on ollut voimassa lainsäädäntö vuodesta 2004 asti, mikä kieltää mielenosoituksissa tai yleisissä kokouksissa naamioitumisen, kasvojen peittämisen, jos naamioituneena on ilmeinen tarkoitus ryhtyä käyttämään väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa uskonnon vapautta luonnehditaan seuraavasti:

Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Onko kasvot peittävät huivin käyttö sitten osa uskonnonvapautta? Uskonnonvapauden määritykset antavat selkeän signaalin siitä, että lakia säätämällä voidaan tehdä rajoituksia uskonnon harjoittamiseen yksittäisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Koska islamin uskonto ei vaadi kasvot peittävän huivin käyttöä ei kyse muutoinkaan voi olla uskonnon vapauden loukkaamisesta.

Suomessa, länsimaisessa yhteiskunnassa on pidettävä kiinni yksilöiden vapauksista ja tasa-arvosta. Suvaitsevaisuuteen kuuluu antaa ihmisten harrastaa haluamaansa uskontoa, mutta suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että uskonnon tai minkään muunkaan arvomaailman perusteella länsimaille perinteistä yksilön vapautta voidaan sallia loukattavan pakottamalla pieni osa ihmisryhmästä käyttämään kasvot peittävää huntua. Musliminaisilla on yksilön vapaus päättää pukeutumisestaan ja vanhakantainen islamilaisuuteen väitetyksi pohjautuva perinne jossa naiset pakotetaan alempiarvoiseksi ei sovi mihinkään länsimaiseen yhteiskuntaan eikä varsinkaan suomalaiseen arvomaailmaan.

oikeusjakohtuus.blogspot.com
 

lauantaina, helmikuuta 01, 2014

Itä-Suomen hovioikeus suhtautuu myönteisesti humalassa ajamiseen

Itä-Suomen hovioikeus alensi tuntuvasti törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta henkilölle annettua tuomioita varsin keskiaikaisin perustein. Herää väkisinkin kysymys siitä, kuinka kauas hovioikeuden tuomarit voivat todellisesta elämästä vieraantua?

54-vuotias nainen, ammatiltaan maanviljelijä, kuljetti autoa 2,5 promillen humalassa toukokuussa 2012 ja törmäsi kahden pyöräilemässä olleen siskoksen päälle sillä seurauksella että 11-vuotias lapsi kuoli saamiinsa vammoihin ja 16-vuotias sisko vammautui.

Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen. Syytetty valitti päätöksestä hovioikeuteen sillä perusteella että teko oli olosuhteet huomioon ottaen liian ankara ja ehdoton vankeusrangaistus häiritsisi hänen työtään toimia maanviljelijänä.

Nainen oli omalla valinnallaan, tietoisella päätöksellään lähtenyt ajamaan autoa erittäin vahvassa humalassa ja tämän teon seurauksena tappoi 11 –vuotiaan tytön ja vammautti pysyvästi 16-vuotiasta, saman perheen toista lasta. Naisen perustelut osoittavat täydellistä tunteettomuutta ja piittaamattomuutta tehtyyn tekoon ja sen aiheuttamiin seurauksiin nähden sekä kyvyttömyyttä kantaa ja ottaa vastuuta omista teoistaan. Perusteluiden itsekeskeisyys on pöyristyttävää.

Hovioikeus ei onneksi naisen perusteluja hyväksynyt, mutta hovioikeus päätyikin yllättäen alentamaan tuomioita perusteluin joilla voi olla todella kauaskantoiset seuraukset yleiseen lainkuuliaisuuteen ja liikennemoraalin.

Hovioikeus katsoi että naisen saama kahden vuoden ja seitsemän kuukauden ehdoton vankeustuomio on yleiseen oikeuskäytännön linjaan nähden liian ankara. Tuomion alentamista hovioikeus perusteli sillä että naisen, 2.5 promillen humalassa ajama ajomatka oli ”lyhyehkö”, ainoastaan kymmenisen kilometriä ja ajaminen humalassa tapahtui ilta-aikaan jolloin oli kuitenkin vielä päivänvaloa jäljellä. Lisäksi kuljettaja ei ollut ajanut ylinopeutta eikä kukaan pystynyt näyttämään toteen hänen syyllistyneen muihin liikennerikkomuksiin.

Halpa on henki Suomessa. Hovioikeuden mielestä naisen saama tuomio oli liian ankara, vaikka törkeästä kuolemantuottamuksesta voidaan tuomita jopa kuuden vuoden vankeuteen. Kaikki rikosnimikkeet huomioiden naiselle olisi voinut määrätä jopa yhdeksän vuoden tuomion. Annettu tuomio on yleisen oikeustajun perusteella aivan liian lievä.

Pahinta tilanteessa on kuitenkin Itä-Suomen hovioikeuden perustelut. On siis hyväksyttävämpää ajaa lyhyt matka vahvassa humalassa kuin pitkä matka. Kaiken lisäksi tuomiota lievennetään jos pystyy ajamaan humalassa tarpeeksi hiljaa rikkomatta nopeusrajoitusta eikä haittaa vaikka muutaman lapsen tappaakin matkalla hengiltä.

Vaikea sanoa mitä näiden Itä-Suomen hovioikeuden tuomareiden päässä liikkuu. Annetulle ratkaisulle ei ole oikeuskäytännössä mitään pohjaa. Suomen oikeusjärjestelmän antamia rangaistuksia on jopa kansainvälisillä forumeilla kuvattu lähinnä vitsiksi. Hovioikeuden antama viesti on selvä. Rattijuopumus seurauksista huolimatta ei ole kovinkaan tuomittavaa. Oikeuslaitos on jälleen kerran menettänyt yhden siivun uskottavuudestaan.

Jos kerta rattijuoppo ei lapsen tappamisesta joudu vankilaan, valitettava tosiasia on, että olemme entistä lähempänä tilannetta jossa oikeus on otettava omiin käsiin ja syylliseksi todettuja on rangaistava oma-aloitteisesti - oikeuslaitos ei siihen näköjään pysty.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Rattijuoppo surmasi tytön - oikeus lievensi tuomiota
Hovioikeus lievensi pikkutytön surmanneen rattijuopon rangaistusta oudoilla perusteilla
Isän aloite rattijuoppojen tuomioista sai tänään kunnon sykäyksen
  

maanantaina, tammikuuta 20, 2014

Ruotsinkielisyys vaikka pakolla !

Kuntarakennemuutoksen ja siihen liittyvien lainmuutosten (HE 31/2013 ) perusteella suomenkieliset kunnat pakotetaan kaksikielisiksi.

Nykyisen kielilain (6.6.2003/423 5§) mukaisesti kunta on kaksikielinen jos suomen- tai ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluu vähintään 8% asukkaista tai vähintään 3000 asukasta.

Hallituksen uudessa esityksessä kielilain 5§ lisättiin muutos, jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka lain nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen!

Esimerkiksi Kotkan kaupungin on selvitettävä yhdistymistä Haminan ja Pyhtään kanssa. Kotka ja Hamina ovat selkeästi yksikielisiä, suomenkielisiä kuntia. Pyhtää on puolestaan niukasti ruotsinkielinen kunta 8.4% ruotsinkielisellä vähemmistöllään. Jos Kotka, Hamina ja Pyhtää yhdistetään yhdeksi kunnaksi, tuloksena on 81 000 asukkaan uusi kunta joista noin 1% puhuu äidinkielenään ruotsia. Uuden kielilain muutoksen myötä uusi kunta on kuitenkin mitättömän pienellä ruotsinkielisellä vähemmistöllä kaksikielinen.

Muutos aiheuttaa huomattavia kustannuksia uudelle kunnalle koska kaikki viranomaisten kilvet ja opasteet on muutettava ruotsinkielisiksi, myös liikennemerkit ja muiden julkisella paikalla olevien ohjeiden tekstit on muutettava ruotsinkielisiksi. Viranomaispalvelut muuttuvat myös ruotsinkielisiksi mikä edellyttää viranhaltijoilta ruotsinkielen taitoa ja kaikki materiaali joita kuntalaisille tarjotaan viranomaisten toimesta tulee olla myös ruotsiksi.

Kaikki nämä kustannukset ja vaatimukset vain siksi että 81 000 asukkaan kunnassa on 810 ruotsinkielistä ihmistä?

Jokainen meistä ymmärtää että näissä muutoksissa ei ole järjen hiventä. Suurin syyllinen suomenkielisiin kohdistuvassa rasismissa tässä maassa on Ruotsalainen kansanpuolue, RKP. RKP:n aatteelliseksi isäksi kuvattu Axel Olof Freudenthal oli kielitutkija joka uskoi suomenkielisten rodulliseen alempiarvoisuuteen. Tämän aatteen pohjalta RKP jakaa vuosittain pitämillään puoluepäivillä Fraudenthal –mitaleja ansioituneille henkilöille ruotsinkielen aseman edistämisestä. Siltä osin täytyy tietysti nostaa hattua RKP:lle että politiikka on hyvin onnistunut. Pieni vähemmistö vie enemmistöä kuin pässiä narussa ja rasismi sekä viha suomenkielisiä kohtaan on hyväksytty normaaliksi käytännöksi.

Suomenkielisten tehtävä on savustaa RKP ulos kaikista mahdollisista päättävistä elimistä. Yhden pienen vähemmistön kukkoilu aiheuttaa yhteiskunnalle mittavat vahingot puhumattakaan muista yhteiskunnallisista ongelmista jotka syntyvät siitä että Suomessa asuu pieni vähemmistö jolla on paremmat kansalaisoikeudet kun valtaväestöllä.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Artikkeli pohjautuu arvostetun Jussi Halla-ahon artikkeliin ”Kuntarakenneuudistus eli kaksikielisyyttä saranapuolelta

Lue myös:
Välkommen till Sjundeå / Läpikulku kielletty
Ruotsin kielen asema on purettava Suomessa
Ahvenanmaa – suomalaisuuden tuska
  

torstaina, tammikuuta 02, 2014

LUKIJAN ARTIKKELI: Avain Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat 15% vuosivauhdilla

Kiitos näistä Avain Asumisoikeus Oy:n liittyvistä artikkeleista. Olen asunut Avain Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasunnoissa siitä asti kun ne kulkivat vielä nimellä YH-Suomi. Sulla on blogistina hyvät artikkelit aiheesta, mutta valitettavasti aikaisemmassa artikkelissa esittämäsi vastikelaskelmat vastikkeiden noususta eivät kerro totuutta. Totuus on paljon kylmempää kyytiä ja kehitys alkoi heti sen jälkeen kun Liukun imperiumi viranomaisten myötävaikutuksella kaappasi asunnot itselleen.

Olet esittämissäsi laskelmissa verrannut kokonaisvastikkeita edellisen vuoden kokonaisvastikkeisiin. Vuoden 2008 jälkeen vastikkeet ovat kokonaistasolla nousseet mainitsemasi 8-9 % vuodessa kun sitä aikaisemmin nousu oli 3-4 % luokkaa.

Asumisoikeusasunnon vastike koostuu kahdesta eri vastikkeesta. Talokohtainen hoitovastike menee suoraan taloyhtiön hoitokuluihin. Perusvastike menee Liukun imperiumille. Hoitovastikkeisiin asukkaat voivat vaikuttaa pitämällä taloyhtiöstä huolta, tekemällä asioita talkoo työnä, vähentämällä veden kulutusta ja yleensäkin pienentämällä kuluja. Perusvastikkeen suuruuteen ei ole paljoa sanomista ja se tulee käytännössä saneltuna Avain Asumisoikeus Oy:ltä.

Meillä on omassa Avain Asumisoikeus Oy taloyhtiössä säästetty oikein urakalla. Jopa lämpötilaa asunnoissa laskettiin jotta saatiin säästöä aikaan. Tarkoitus oli tietenkin pienentää järkyttäviin mittasuhteisiin nousseita vastikkeita. Jokainen hoitovastikkeen aleneminen johti perusvastikkeen ylimääräiseen nousuun. Eli suomeksi, Liukun imperiumi lypsi asukkaiden säästöt hoitovastikkeessa itselleen nostamalla perusvastiketta.

Otetaanpa oma asuntoni esimerkiksi ja verrataan vuodelta 2013 perittyä vastiketta vuoden 2014 vastikkeisiin nyt kun korotusilmoituskin saapui Liukulta tavalliseen tapaan joululahjana kaikille hänen asukkailleen.



Eli omassa taloyhtiössämme onnistuimme laskemaan hoitovastiketta -17%.

Avain Asumisoikeus Oy puolestaan nosti perusvastiketta yli 15 %.

Kokonaisvastike nousi 7.4%.

Tätä on jatkunut nyt vuosia. Eli aikaisempien artikkeleittesi kauhistelut 8-9% korotuksista ovat puppua. Avain Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat keskimäärin 13-16% vuosivauhtia eikä viranomaisia näytä asia mitenkään kiinnostavan.

Asumisoikeuslakihan edellyttää että vastikkeet ovat alle paikallisen vuokratason. Näin ei kuitenkaan ole ollut vuosikausiin tai riippuu tietysti kuka, miten ja kuinka suhteellisesti sen laskee. Kun vielä on selvää että Liukun asumisoikeusasuntojen isännöinnistä ja asuntojen korjauksesta vastaavat Liukun omat firmat on lypsylehmä tehokkaassa käytössä utareet turtana.

Viranomaisilla kuten ARA:lla ei ole minkäänlaista munaa puuttua tähän touhuun joten heidän toimintansa on tässä asiassa täysin ala-arvoista. Sama koskee muita asumisoikeusyhtiöitä kuten Asokoteja. ARA:ssa ei ole muita kuin suojatyöpaikassa istuvia henkilöitä jotka eivät ole tehtäviensä tasalla olleet pitkään. Keskustelua on käyty kyseisen laitoksen edustajien kanssa sähköpostilla ja heidän antamiin kommentteihin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Tahto puuttua asioihin on kadonnut ja siksi onkin syytä kysyä paljonko ARA:n viranomaisille on maksettu jotta asiat eivät etene ja kuka on maksanut? Kannattaa muistaa että koko asumisoikeusjärjestelmä tuhottiin ennen sen syntymistä kun korruptoituneet poliitikot säätivät lain omistajayhtiöiden mieleiseksi kun ruotsissa toimiva malli ei kuulemma toimi Suomessa.

Eikä muutkaan asumisoikeusyhtiöt ole sen parempia. Olemme lukeneet uutisissa että Asokodit on nostanut vastikkeitaan, valehdellut sekä väärentänyt vastikkeiden muodostamisperusteita. Kuluttajariitalautakunta on määrännyt vastikkeita palautettavaksi, mutta turhaan. Uskon että Avain Asumisoikeus Oy:ssä toiminta on vielä härskimpää.

Kuten aikaisemmassa artikkelissasi totesit. Asukkaat maksavat aina. Vaikka Liukun imperiumi vietäisiin pitkään oikeusprosessiin ja vastikkeet todettaisiin kohtuuttomiksi maksajina olisivat asukkaat, kävi miten tahansa. Liukun imperiumin oikeudenkäyntikulut ja mahdolliset korvaukset tulisivat joka tapauksessa Avain Asumisoikeus Oy: maksettaviksi. Henkilökohtaista vastuutahan ei Suomen pienissä piireissä tunneta.

Niin, nyt sitten joku älypää kommentoi että onko pakko asua asumisoikeusasunnoissa jos meno on kerta tuollaista?

Onhan se pakko jossain asua! Sitä paitsi, rikolliselle touhulle ei saa kääntää selkäänsä pistämällä päänsä pussiin tai muuttamalla pois. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Te jotka ette ole Avain Asumisoikeus Oy:n (tai Asokotien) asunnoissa vielä asuneet, ei kannata jatkossakaan, kiertäkää kaukaa!

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
Avain Asumisoikeus Oy – asumisen suurin vihollinen
Avain Asumisoikeus Oy:n kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä
Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2

Lue myös:
Asokotien vastikkeiden korotukset vuodelle 2014 lain vastaisia
Asokotien tilipäätöstiedoista tutkinta poliisille
Kiista asumisoikeusasuntojen vastikkeista menossa poliisille
Vastikkeista outo selkkaus
  

perjantaina, joulukuuta 13, 2013

Vuokrasopimuksen lyhyt oppimäärä

Asuinhuoneeseen liittyvä vuokrasopimus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Jos vuokrasopimuksen voimassaoloa ei ole erikseen määritelty se on oletusarvoisesti voimassa toistaiseksi.  Jos vuokrasuhteesta on sovittu useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralaisen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi on uusi vuokrasopimus automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva mahdollisesta määräaikaisehdosta huolimatta.

Vuokrasopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Jos vuokrasopimus ei ole tehty kirjallisesti sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

Vuokra-asunnon vuokraamisesta vaaditaan vuokralaiselta yleensä vakuus. Vakuus asetetaan siltä varalta että sopijapuoli ei täytä vuokrasuhteen aikana velvoitteitaan tai aiheuttaa normaalista asumisesta poikkeavaa vahinkoa. Vuokravakuus on yleensä kahden kuukauden vuokra. Lain mukaan suurimmillaan vuokravakuus voi olla korkeintaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Vakuus tehdään pankkiin maksettavana vakuutustalletuksena, mutta se voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille. Vuokranantajan kannattaa luovuttaa asunnon avaimet vasta vakuusmaksun saatuaan.

Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä edellyttäen että asuntoa on pidetty huolellisesti ja kaikki maksuvelvoitteet on täytetty. Vuokranantajan on palautettava vakuus viipymättä. Vakuutta ei voi käyttää viimeisten kuukausien vuokrien maksamiseen vuokrasuhteen aikana. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuutta asunnon normaalin korjaamisen, pintaremontoinnin tekemistä tai ylimääräistä siivousta varten. Asuntoon vuokrasuhteen aikana ilmestyneet normaaliin kulumiseen liittyvät jäljet eivät ole vuokralaisen vastuulla eikä niiden korjaamiseen voi pidättää maksettua vuokravakuutta.

Vuokralaisen on syytä kuvata asunto tyhjänä ennen vuokrasuhteen alkamista jotta vuokralainen voi jälkeenpäin todentaa asunnon alkuperäisen kunnon vuokrasuhteen päättyessä. Vuokrahuoneiston näyttämisen ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisen aikana käytävä keskustelu on syytä nauhoittaa. Tämä lisää sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeusturvaa.

Vuokra-asunnossa asuvat avio- tai avopuolisot sekä aviopuolisoihin rinnastettavat pariskunnat vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksen velvoitteista. Velvoitteiden osalta ei ole merkitystä sillä onko vuokrasopimuksen tehnyt vain toinen puoliso vai molemmat yhdessä. Mikäli puoliso muuttaa erilleen, vastaa velvoitteista asuntoon asumaan jäänyt osapuoli. Mikäli puoliso jonka nimissä vuokrasopimus on tehty kuolee, on elossa olevalla puolisolla oikeus jäädä asumaan vuokra-asuntoon ja oikeus siirtää vuokrasopimus omiin nimiin vuokranantajaa kuulematta. Siirto on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vuokranantaja ei siirtoa hyväksy hänen on vastustettava sitä tuomioistuimessa.

Vuokralainen ei pääsääntöisesti saa luovuttaa vuokraoikeutta ulkopuoliselle henkilölle. Vuokraoikeuden luovuttamiseen tarvitaan aina vuokranantajan lupa.

Vuokralaisen kuolema ei lopeta vuokrasuhdetta. Vuokralaisen kuoltua hänen kuolinpesänsä on vastuussa vuokraehtojen täyttämisestä. Kuolinpesällä on kuitenkin aina oikeus sanoa vuokrasopimus irti toistaiseksi voimassaolevana sopimuksena.

Vuokran määrä voi monesti olla kiistanalainen, varsinkin jos vuokra nousee vuokrasuhteen aikana. Vuokra pitää olla suhteessa saman veroisiin samalla alueella käytettäviin muihin vuokra-asuntoihin nähden. Vuokran määrään vaikuttaa myös asunnon taso verrattuna muihin asuntoihin. Vuokra on asia joka sovitaan sopimuksella ja sen muuttaminen tuomioistuimessakaan ei ole kovin helppoa. Vuokran pitää selvästi ja olennaisesti poiketa muista vastaavista asunnoista ollakseen kohtuuton. Vuokralaisella on oikeus vaatia vuokran kohtuullistamista tuomioistuimessa. Oikeudenkäsittelyn ajan vuokrasopimusta ei voi irtisanoa vuokranantajan toimesta. Vuokran kohtuullistamista ei voi panna vireille tuomioistuimessa enää vuokrasuhteen päätyttyä.

Vuokran korottamiseen on aina oltava peruste. Lain mukaan vuokrasopimukseen liittyvä ehto joka antaa vuokranantajalle oikeuden yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksesta ja ajankohdasta, on mitätön, ellei samalla ole sovittu korotuksen perusteista. Yleisin ja helpoin tapa on sitoa vuokra hintakehitykseen ja sopia indeksiehdosta, yleisen hintatason mukaisesta indeksikorotuksesta.

Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Määräaikaisuus sitoo kumpaankin osapuolta, myös vuokralaista. Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on sovittu sopimuksen päättymispäivä. Vuokrasopimus päättyy sovittuna päivänä automaattisesti eikä erillistä irtisanomista tarvita.

Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisajat ovat laissa säädettyjä. Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasopimuksessa ja kuusi kuukautta yli vuoden kestäneessä sopimuksessa. Irtisanomisilmoitukset on aina tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika lasketaan sen kalanterikuukauden viimeisestä päivästä jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Sellaiset ehdot jotka pidentävät vuokralaisen oikeutta sanoa sopimus irti tai lyhentävät vuokranantajan irtisanomisaikaa ovat mitättömiä.

Toistaiseksi voimassaolevalle vuokrasuhteelle laki antaa irtisanomissuojaa. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen edellyttää lainmukaista ja hyväksyttävää syytä. Toistaiseksi voimassaolevaa vuokrasopimusta ei voi irtisanoa jos irtisanomisperusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa olisi pidettävä kohtuuttomana.

Vuokralainen voi riitauttaa irtisanomisperusteen. Vuokralaisen on saatettava asia tuomioistuimen käsittelyyn vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksiannosta. Irtisanomisperusteen riitauttaminen on yksi keino katkaista vuokrasuhteen purkaminen. Oikeudenkäynti voi kestää pitkään ja vuokrasopimus on oikeudenkäynnin ajan voimassa entisin ehdoin.

Vuokralaisella on oikeus saada vahingonkorvausta sellaisen irtisanomisen perusteella jota ei voida pitää hyvän tavan mukaisena. Vuokralaisella on oikeus saada vuokranantajalta korvausta muuttokustannuksista ja uuden huoneiston hankinnasta aiheutuneista kulusta. Kannattaa myös muistaa että jos vuokrasopimuksessa on sovittu siitä, että vuokralainen vastaa huoneiston kunnosta tai kunnossapidosta, vuokralaisella on oikeus saada korvausta vuokranantajalta suorittamistaan huoneiston  arvoa nostaneista korjaustöistä.

Vuokrasopimus voidaan myös purkaa. Jos vuokrasopimus puretaan se pääsääntöisesti päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Vuokrasopimusta ei voi purkaa ennen kuin vuokralaiselle on annettu menettelystä kirjallinen varoitus ja vuokralainen on varoituksen johdosta viivytyksettä täyttänyt velvollisuutensa.

Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen jos vuokralainen laiminlyö vuokran maksaminen säädetyssä ja sovitussa ajassa, jos vuokralainen luovuttaa huoneiston toisen käytettäväksi, jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää tai jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti tai aiheuttaa huoneistolle vahinkoa. Jos vuokralaisen menettelyllä on vähäinen merkitys, purkamisperustetta ei ole.

Vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti ilman irtisanomisaikaa jos asunto ei ole valmis tai vapaa silloin kun vuokralaisella olisi oikeus saada se hallintaan. Vuokralainen voi purkaa sopimuksen myös silloin jos huoneisto ei ole vaadittavassa tai sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa tai huoneiston kunto tulee puutteelliseksi vuokrasuhteen aikana muusta syytä kuin vuokralaisen laiminlyönnin tai huolimattomuuden seurauksena. Purkamisoikeus on myös silloin jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.

Vuokranantajalla on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokralainen estää vuokranantajan pääsyn huoneistoon. Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten tai jos huoneisto on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa. Pääsy huoneistoon on sallittava viivytyksettä, kummallekin osapuolelle sopivana ajankohtana. Vuokralaisella on oikeus olla asunnossa toimenpiteiden aikana.

Myös vuokralaisella on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokranantaja ilmeisen oikeudettomasti estää vuokralaista käyttämästä hänelle vuokrasopimuksen tai lain mukaan kuuluvaa asumisoikeutta kyseiseen vuokra-asuntoon.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?
Oikeus päästä asuntooni
Avain Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
Haitallista melua
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asunnoissa