Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

tiistaina, lokakuuta 02, 2012

Uuden parkkisakko-oikeudenkäynnin oudot piirteet

Yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavaa Q-Park Oy:tä vastaan kanteen nostanut yksityishenkilö, tuomarinvirkaan oikeuttavan pätevyyden hankkinut lakimies itsekin, on ottanut blogiin yhteyttä ja selvittänyt motiivejaan kanteen nostamiselle. Miehen mukaan kyse on täysin periaatteellisesta prosessista, jonka tarkoituksena on saada korkein oikeus kumoamaan aikaisempi perustuslain vastainen linjauksensa ja antamaan uusi tuomio, jossa perustuslakivaliokunnan tavoin pysäköinninvalvonnan katsottaisiin merkitsevän julkista hallintotehtävää ja kuuluvan siten viranomaisille. Edelleen kantajan tarkoituksena on ollut aiheuttaa perustuslaillinen kriisi siinä tapauksessa, että hän häviäisi korkeimmassa oikeudessa, ja näin pakottaa lainsäätäjä ryhtymään toimenpiteisiin yksityisen pysäköinninvalvonnan yksiselitteiseksi kieltämiseksi lailla.

Oikeudenkäynti Q-Park Oy:tä vastaan on laitettu vireille jo maaliskuussa 2011. Kantaja oli siis havainnut, kuten myös rikos- ja prosessioikeuden professori Veli-Pekka Viljanen muutamaa kuukautta myöhemmin Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan esitti, että yksityisten pysäköinninvalvontamaksujen laillisuutta koskeva asia olisi perustuslakivaliokunnan tekemän linjanvedon jälkeen perusteltua saattaa vielä uudestaan korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. Tuolloin ei oikeusministeriön sittemmin esittämästä laista, saati sen tulevasta sisällöstä, ollut vielä mitään tietoa.

Kantaja siis nosti valvontayhtiötä vastaan negatiivisen vahvistuskanteen, jossa hän vaati tuomioistuinta vahvistamaan, että hänellä ei ole velvollisuutta maksaa Q-Park Oy:lle sen vaatimaa maksua. Q-Park kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Lisäksi Q-Park nosti asiassa kantajaa vastaan vastakanteen, jossa se vaati kantajalta valvontamaksun suorittamista korkoineen sekä korvaamaan sille peräti yli 32.000 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus hylkäsi kantajan kanteen ja hyväksyi Q-Parkin vastakanteen pääasian osalta. Kanteen nostanut yksityishenkilö velvoitettiin korvaamaan Q-Parkille oikeudenkäyntikuluja kohtuulliseksi arvioidut 6.000 euroa sekä kärsimään omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaiset olivat ilmoittaneet olevansa yksimielisiä siitä, että tuomioon tultaisiin hakemaan muutosta ns. ennakkopäätösvalituksella suoraan korkeimmalta oikeudelta. Asian ratkaisun vuoksi muutoksenhakemus jäi nyt kantajan tehtäväksi.

Tällainen oikeudenkäynti on tietenkin erittäin mielenkiintoinen tilanteessa, jossa valtakunnan ylin lainkäyttöelin ja valtakunnan ylin perustuslain tulkitsija ovat ottaneet täysin vastakkaiset kannat yksityisen pysäköinninvalvonnan laillisuuteen. Nöyrtyykö korkein oikeus tekemään asiassa 180 asteen suunnanmuutoksen vai pysyykö se tiukasti linjassaan, jolloin perustuslaillisesta kriisistä puhuminen ei olisi lainkaan liioiteltua? Oikeudenkäyntiin liittyy kuitenkin eräitä outoja piirteitä, jotka herättävät kysymyksen siitä, onko kanteen nostanut juristiparivaljakko sittenkään harkinnut asiaa aivan jokaiselta kantilta.

Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevassa keskustelussa on jopa monien asiaan kantaa ottaneiden juristien taholta jäänyt hyvin pienelle huomiolle se seikka, että yksityiset pysäköintifirmat ovat toimineet paitsi yksityisalueilla, myös aivan tavallisilla, tieliikennelain tarkoittamilla teillä. Pysäköinninvalvonnan toimivaltaperusteen kannalta erottelulla on merkitystä.

Tiealueella ovat voimassa normaalit liikennesäännöt; kuljettajalla pitää olla ajo-oikeus, tieliikennelain väistämissäännöt pätevät ja esimerkiksi pysäköintiä koskevat ehdot tulisi ilmaista toimivaltaisen viranomaisen asettamilla liikennemerkeillä. Tiealueen ulkopuolella liikennesäännöt ja esimerkiksi ajo-oikeutta koskevat säännöt eivät päde. Tieliikennelaissa on vain viisi säännöstä, joiden kohdalla on erikseen määrätty niiden soveltamisesta myös tien ulkopuolisella alueella. Siten esimerkiksi maastossa saa kuka tahansa ajaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa ilman ajokorttia. Liikennemerkit eivät päde tiealueen ulkopuolella. Tästä esimerkkinä Vaasan hovioikeuden ratkaisu 1983/455, jonka mukaan tiealueen ulkopuolella liikennemerkkiä noudattamatta jättänyt ei syyllistynyt mihinkään – tiealueen ulkopuolella ollut Stop-merkki ei ollut juridisesti liikennemerkki.

Rajanveto sen suhteen, mikä on tietä ja mikä ei, on kaikkea muuta kuin selvää. Sillä seikalla, onko maapohja yksityisesti omistettua, ei ole arvioinnissa merkitystä. Maasto tai omakotitalojen pihat eivät ole tietä. Sen sijaan esimerkiksi huoltoaseman piha on korkeimman oikeuden päätöksellä KKO:1967-II-55 katsottu yleisesti liikenteeseen käytetyksi alueeksi, jossa tapahtuvaan liikenteeseen oli sovellettava tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. 
 
Yksityiset pysäköinninvalvontafirmat valvovat pysäköintiä hyvin erilaisilla alueilla, kuten taloyhtiöiden, kauppakeskusten ja virastojen piha-alueilla sekä pysäköintihalleissa. Ainakin pääkaupunkiseudulla valvontafirmat valvovat pysäköintiä myös huoltoasemien piha-alueilla, jotka siis edellä mainitun korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaisesti ovat kiistattomasti yleistä tietä.

Tieliikennelain 28 §:n viimeinen momentti sallii yksityisen alueen omistajalle tai haltijalle pysäköintiä koskevien ehtojen asettamisen. Koska tämä momentti koskee vain yksityistä aluetta, voidaan tieliikennelakia perustellusti tulkita siten, että yleisellä tiealueella pysäköintiä koskevia määräyksiä voidaan pätevästi antaa ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen asettamin virallisin liikennemerkein. Tällöin siis esimerkiksi huoltoaseman omistajan tai tämän valtuutuksella toimivan yksityisen pysäköinninvalvontafirman asettamilla kylteillä ei olisi minkäänlaista juridisesti sitovaa vaikutusta. Sama tietenkin pätee kaikkiin muihinkin yksityisesti omistettuihin alueisiin, jotka ovat kuitenkin yleistä tietä.

Julkinen pysäköinninvalvonta on oikeutettu puuttumaan tiettyihin eduskunnan säätämien lakien sekä näiden nojalla annettujen, pysäköintiä sekä auton joutokäyntiä koskevien määräysten noudattamatta jättämiseen määräämällä rikkomuksesta rangaistuksenluonteinen hallinnollinen seuraamusmaksu nimeltä pysäköintivirhemaksu. Saman seuraamuksen on toimivaltainen määräämään myös poliisi. Viranomaisen toimivalta on perustettu lailla. Jotta julkinen viranomainen olisi toimivaltainen määräämään seuraamuksen, täytyy rikotun normin perustua viime kädessä lakiin. Julkinen pysäköinninvalvonta, sen enempää kuin poliisikaan, ei voi puuttua yksityisen tahon asettamien sääntöjen, määräysten tai ehtojen rikkomiseen, elleivät nämä ehdot ja määräykset ole niiden antamiseen oikeuttavan ns. valtuutussäännöksen nojalla annettuja.

Tieliikennelain 28 §:n viimeinen momentti sisältää tällaisen valtuutussäännöksen. Yksityisalueella voi alueen omistaja tai haltija siis asettaa pysäköinnille ehtoja sillä edellytyksellä, että nämä ehdot ilmaistaan ”selvästi havaittavalla tavalla”. Tässä yksityisellä alueella tarkoitettaneen siis sellaista aluetta, joka ei ole tieliikennelain tarkoittamaa yleistä tietä. Kunnallinen pysäköinninvalvonta ja poliisi ovat toimivaltaisia asettamaan seuraamuksia ja ne myös tosiasiallisesti asettavat seuraamuksia yksityisillä alueilla tieliikennelain 28 §:n viimeisen momentin valtuutussäännöksen nojalla pysäköintiä koskevien määräysten rikkomisesta.

Voitaneen kuitenkin ajatella, että yksityisellä alueella, joka ei ole yleistä tietä, voi alueen omistaja tai haltija asettaa ajoneuvojen pysäköinnille ehtoja myös omistajan hallintaoikeuden sekä yleisen sopimusvapauden perusteella, siis täysin itsenäisesti ja riippumatta tieliikennelain 28 §:n viimeisen momentin valtuutussäännöksestä. Jos pysäköinnille on asetettu ehtoja muuten kuin tieliikennelain nojalla tai ilmaisematta niitä selvästi havaittavalla tavalla, voivat nämä ehdot olla siitä huolimatta siviilioikeudellisesti täysin päteviä ja velvoittavia, mutta ne eivät silloin perustu tieliikennelakiin. Yksityisen alueen omistaja voi täysin pätevästi esimerkiksi suullisesti kieltää toista käyttämästä omistamansa aluetta pysäköintiin. Tällaisten tieliikennelakiin perustumattomien ehtojen ja määräysten rikkomiseen eivät poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta ole toimivaltaisia puuttumaan mitään seuraamuksia asettamalla, kuten ne eivät voi puuttua mihinkään muuhunkaan yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen, vaan tällaiset asiat kuuluvat yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä selostettu ei tietenkään estä sitä, etteikö poliisi voisi tutkia luvatonta pysäköintiä yksityisalueella rikosoikeudellisesti esimerkiksi hallinnan loukkauksena asianomistajan niin vaatiessa.

Julkinen pysäköinninvalvonta on siis toimivaltainen ainoastaan tieliikennelain tarkoittamalla tiealueella, missä pysäköintiä koskevat määräykset on osoitettu virallisilla liikennemerkeillä. Lisäksi julkisoikeudellinen seuramus pysäköintivirheestä voidaan määrätä yksityisalueella silloin, kun pysäköinnille asetettujen ehtojen voidaan katsoa perustuvan TLL 28.2 §:ään ja ne ovat sen edellyttämällä tavalla ilmaistut. Julkinen pysäköinninvalvonta tai poliisi eivät voi määrätä seuraamusta sellaisten yksityisesti annettujen ehtojen tai määräysten rikkomisesta, jotka eivät perustu tieliikennelakiin.

Q-Park Oy:tä vastaan nostettu kanne koskee pysäköintiä, joka oli tapahtunut yksityisessä pysäköintihallissa. Pysäköintihallit ovat yleensä yksityisesti omistettuja ja on täysin tavanomaista, että niissä on pysäköinnille asetettu niiden omistajan tai haltijan toimesta ehtoja. Näin oli tässäkin tapauksessa. Pysäköinnille asetetut ehdot oli ilmaistu yksityisen tahon asettamilla kylteillä, ei siis liikennemerkein. Kantaja oli havainnut kyltit ja ymmärtänyt niiden pysäköintiehtomerkityksen. Hän oli toiminut kylteissä asetettujen ehtojen mukaisesti mm. käyttämällä pysäköintikiekkoa. Voidaankin sanoa, että kantaja oli pysäköintiä koskevia ehtoja noudattamalla osoittanut hyväksyvänsä ehdot tai olleensa ainakin niistä täysin tietoinen. Tilanne ei ole kaukana pysäköimisestä puomein varustettuun, maksulliseen pysäköintitilaan, jossa ehtojen mukaisesti toimittaessa ei yksityisoikeudellisen, maksuvelvollisuuden synnyttävän sopimussuhteen syntymisestä ajoneuvon kuljettajan ja tilan haltijan välille vallitse epäselvyyttä.


Pysäköintihallin omistajalla tai parkkifirmalla ei tietenkään ole mitään sanktiovaltaa, jonka perusteella ne voisivat rangaista ilman lupaa tai ehtojen vastaisesti pysäköinyttä autoilijaa. Tässä nimenomaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin perustellusti asettaa kyseenalaiseksi, olisiko edes kunnallisella pysäköinninvalvojalla tai poliisilla ollut oikeutta määrätä seuraamusta pysäköinnille asetettujen, selkeästi yksityisten ja epävirallisten ehtojen rikkomisesta yksityisalueella. Tällainen lähtökohtatilanne ohjaa tuomioistuinta tietenkin hyvin vahvasti tulkitsemaan tilannetta pelkkänä yksityisoikeudellisena sopimusriitana. Tämä on tietenkin hivenen heikko lähtökohta kanteelle, joka perustuu siihen, että pysäköinnille asetettujen ehtojen rikkomisen johdosta asetettu seuraamusmaksu merkitsisi julkisen vallan käyttöä.
 
Tilanne, jossa kanne Q-Park Oy:tä vastaan on nostettu, on sille hyvin edullinen. Tilanne on jo intuitiivisesti mahdollisimman kaukana tavanomaisesta, julkisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvasta ja selkeästi tieliikennelakia tai sen perusteella annettuja määräyksiä rikkovasta pysäköintivirheestä. Kaikista mahdollisista tilanteista, joissa yksityisoikeudellisia pysäköinninvalvontamaksuja on Suomessa asetettu, tuli kanteen nostaminen Q-Park Oy:tä vastaan tosiseikastoltaan juuri tällaisessa tapauksessa sille kuin taivaan lahjana – tai sitten tilauksen mukaisena.

Lähdettäessä oikeustaisteluun yksityistä pysäköinninvalvontafirmaa vastaan, olisi lähtökohtatilannetta kannattanut pyrkiä hieman optimoimaan, aivan kuten silloinen ParkCom Oy optimoi omaa kannettaan valitessaan kaikista valvontamaksunsa maksamatta jättäneistä oikeudenkäynnin kohteeksi vastaajan, joka ei uskottavasti kyennyt kiistämään pysäköineensä autoaan itse lyhyen ajan sisällä peräti yhdeksän kertaa samaan paikkaan.

Kanne olisi pitänyt nostaa koskien pysäköintiä mieluiten juuri huoltoaseman pihalla, koska edellä mainittu korkeimman oikeuden ennakkopäätös huomioon ottaen sitä ei valvontayhtiö saisi yksityiseksi alueeksi mitenkään. Kun huoltoaseman piha on yleistä tietä ja siellä tapahtuvat pysäköinnille asetettujen ehtojen rikkomiset merkitsevät tieliikennelain rikkomista, ei vallitse pienintäkään epäselvyyttä siitä, etteikö kunnallisella pysäköinninvalvojalla tai poliisilla olisi toimivaltaa puuttua tällaisiin rikkomuksiin laissa määrätty julkisoikeudellinen seuraamus asettamalla. Yksityisoikeudellisen pysäköinninvalvontamaksun asettaminen tilanteessa, jossa julkinen pysäköinninvalvonta olisi kiistattomasti toimivaltainen määräämään hallinnollisen seuraamuksen, samastuisi jo lähtökohtaisesti paljon paremmin julkisen vallan käyttöön, joka on ydinkysymys nyt puheena olevassa oikeusprosessissa. Tällöin olisi voitu kyseenalaistaa samalla se, voidaanko yleisellä tiealueella ylipäätään asettaa pysäköinnille mitään ehtoja muulla tavoin kuin virallisin liikennemerkein. Tieliikennelain sanamuodon perusteella vaikuttaisi siltä, että ei voida. Valvontayhtiöiden kylteillä yleisellä tiealueella, kuten huoltoaseman pihalla, ei siten olisi minkäänlaista juridista merkitystä. Jos oikeus päätyisi tällaiseen tulkintaan, kantaja voittaisi automaattisesti.

Kanne olisi pitänyt nostaa koskien sellaista pysäköintiä, jossa ei ole maksettu mitään pysäköintimaksua, käytetty pysäköintikiekkoa eikä tehty mitään muutakaan sellaista elettä, jonka voitaisiin katsoa merkitsevän sitoutumista johonkin tarjottuun sopimukseen. Pysäköinnin olisi pitänyt siis olla mahdollisimman selkeästi kiellonvastainen, ja vielä parempi, jos se olisi ollut virallisella liikennemerkillä asetetun kiellon vastainen. Tällaisiakin tilanteita yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on nähty, valvontayhtiön kyltit on asetettu ikään kuin lisäkilviksi virallisiin liikennemerkkeihin. Tällöin oikeudenkäynnissä olisi kaikkein parhaat edellytykset menestyä sillä väitteellä, että kyse oli eduskunnan säätämiin lakeihin perustuvien säännösten tai niiden perusteella annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta ja seuraamusten määräämisestä eli siis julkisesta hallintotehtävästä. Tällöin oikeudenkäynnissä olisi ollut myös kaikkein parhaat edellytykset torjua näkemys, jonka mukaisesti vaadittu maksuseuraamus perustuisi johonkin sopimukseen. Pelkällä kiellonvastaisella teolla kun ei Suomessa edelleenkään sitouduta mihinkään sopimukseen, vaan sopimuksen syntyminen edellyttää sopimustahtoa ja tämän tahdon objektiivisesti havaittavaa ilmausta.

Kun korkein oikeus jo tuomiossaan KKO:2010:23 joutui äänestämään sopimuksen syntyedellytysten täyttymisestä ja tämä äänestys päättyi täpärimmällä mahdollisella tavalla silloisen ParkCom Oy:n edustaman näkökannan hyväksi, olisi tämä sopimuksen syntymisen edellytyksiä koskeva kysymys kannattanut ehdottomasti saattaa uudestaan KKO:n ratkaistavaksi, kun sen olisi tässä yhteydessä niinsanotusti ”samalla rahalla” voinut tehdä. Korkeimman oikeuden joku toinen kokoonpano olisi nimittäin voinut aivan hyvin päätyä tässä asiassa toisenlaiseen lopputulokseen, sen verran vieras ajatus tuollainen ”automaattisopimus” kuitenkin useimmille sopimusoikeutta hyvin tuntevalle juristeille on.


Vaikuttaa siltä, että Q-Park Oy:tä vastaan hyökännyt juristikaksikko on lähtenyt hieman soitellen sotaan ja ehkä luottanut liikaa siihen, että KKO tulisi ilman muuta harkitsemaan linjaansa uudelleen perustuslakivaliokunnan asiaan ottaman tulkinnan vuoksi. Tämä voi olla tuomioistuimelle kuitenkin arvovaltasyistä vaikeaa – onhan presidentti Pauliine Koskelo jo ottanut julkisuudessa voimakkaasti kantaa KKO:n omaksuman tulkinnan puolesta ja samalla syyttänyt perustuslakivaliokuntaa huonosta harkinnasta. Joka tapauksessa oikeudenkäynnin kohteeksi on nyt valittu tosiseikastoltaan Q-Park Oy:n kannalta erittäin mieluisa juttu, valvontafirmalle on suorastaan tarjottu hopealautasella sille edullisia seikkoja, joihin tarttua. Odotusarvo kantajana olevan yksityishenkilön voitolle KKO:ssa ei siten ole kovinkaan korkea. Asia voisi kuitenkin olla toisin, jos oikeuden punnittavaksi olisi viety juttu sieltä yksityisen pysäköinninvalvonnan kyseenalaisemmalta laidalta.

Onneksi kuitenkin näyttää siltä, että lainsäätäjä viheltää pelin poikki ja yksityissakotus päättyy Suomessa 1.3.2013, päätti korkein oikeus tämän asian suhteen mitä tahansa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Onko uudessa parkkisakko-oikeudenkäynnissä kyse valvontayhtiön vedätyksestä

Lue myös:
Lakiehdotus kieltäisi perustuslain vastaisen yksityisen pysäköinninvalvonnan
Suomen Parkkivartija Oy hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Yksityinen pysäköinnivalvonta kriisissä
Parkkiyhtiö on jälleen hävinnyt pysäköintiriidan
Syyllistyvätkö parkkisakkofirmat rikokseen?
Parkkisakkofirmojen oikeudenkäynnillä uhkailu on pelkkää bluffia
Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika
Korkeimman oikeuden presidentin harkinta petti yksityissakkoasiassa
Perustuslakivaliokunta torjuu yksityisen pysäköinninvalvonnan
Korkeimman oikeuden tuomio ParkCom jutussa on kelvottomasti perusteltu
Yksityiset pysäköintivalvontamaksut ovat lainvastaisia

53 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Johan oli artikkeli. Tuon sisäistämiseen pitää ajatuksella lukea useamman kerran.

Mielenkiitoinen ajatus. Siis tiealueella (kuten huoltoaseman piha) riippumatta siitä onko se yksityinen vai ei, toimivalta on vain ja ainoastaan viranomaisella eikä muilla merkeillä, vaikka kiinnitettykin liikennemerkkiin ole juridista merkitystä koska juuri näillä alueilla yksityinen pysäköinninvalvonta käyttää nimenomaisesti viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa valtaa.

Käytännössä suurin osa alueista on julkisia teitä, kuten myös parkkihallit. Vai onko niin että jos parkkihalli ei olisi julkista tietä siellä ei tarvitsisi myöskään noudattaa nopeusrajoitusmerkkejä?

Anneli kirjoitti...

Eli entistä enemmän näyttää Q-parkin lavastamalta oikeudenkäynniltä, koska tuskin yksikään lakimies on niin tyhmä että valitsee moisen tapauksen pohjaksi omalle kanteelle. Kai sitä nyt olisi voinut mennä jonnekin julkiselle tiealueelle, vaikka viraston pihaan ja ottaa "sopimussakko" sieltä.

Anonyymi kirjoitti...

Vai onko niin että jos parkkihalli ei olisi julkista tietä siellä ei tarvitsisi myöskään noudattaa nopeusrajoitusmerkkejä?

Sellaisessa parkkihallissa, joka ei ole yleistä tietä, ei tarvitse noudattaa nopeusrajoitusmerkkejä, joita siellä by the way ei silloin edes ole. Sen sijaan "olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta" pitää sielläkin noudattaa.

Parkkihalli voinee olla yleistä tietäkin, ainakin isojen kauppakeskusten maanpäälliset pysäköintialueet ovat. Tällöin nopeusrajoitukset ja pysäköintiehdot ilmaistaan liikennemerkein.

eikä muilla merkeillä, vaikka kiinnitettykin liikennemerkkiin ole juridista merkitystä

Siis niitä muita merkkejä nimenomaan ei saa kiinnittää virallisiin liikennemerkkeihin. Liikennemerkkiin voidaan kiinnittää ainoastaan tieliikenneasetuksen mukaisia virallisia lisäkilpiä. Kaikki nämä opetetaan autokoulussa.

Yksityisen tahon asettamien omien kylttien pitää olla selvästi yksityisiä, eikä niitä saa kiinnittää edes samaan tolppaan liikennemerkin kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi selkeämpää, jos tehtäisiin oma liikennemerkki nimeltä "yleinen tie päättyy". Silloin erottelu yleisen tien ja yksityisen alueen välillä olisi aina selvää. Yleisellä tiellä voitaisiin käyttää ainoastaan virallisen tahon asettamia liikennemerkkejä, eikä sinne edes saisi kiinnitellä mitään yksityisiä kylttejä. "Yleinen tie päättyy" -merkin jälkeen taas ei voisi olla liikennemerkkejä, vaan sen jälkeen pysäköintiä koskevai ehtoja voisi asettaa yksityisin kyltein.

Tällöin yksityinen ja julkinen pysäköinninvalvonta olisivat selkeästi kaksi omaa järjestelmäänsä, eikä päällekkäistä toimivaltaa voisi esiintyä.

Anonyymi kirjoitti...

Ensinnäkään yksityistä valvontaa ei tarvita lainkaan. Siitä ei ole mitään hyötyä ja onneksi myös lainsäätäjä on huomannut tämän. Kunnallista valvontaa kehittämällä saadaa pysäköinninvalvonnasta toimiva järjestelmä ja samalla maksuista saatu hyöty menee kunnalle ja kaikille kuntalaisille, toisin kuin pimeiden ja rikollisten hoitemien valvontafirmojen uumeniin.

Anonyymi kirjoitti...

Yksityinen yritys ei voi määrätä sanktiota virheellisestä pysäköinnistä. Piste.

Anonyymi kirjoitti...

Sellaisessa parkkihallissa, joka ei ole yleistä tietä, ei tarvitse noudattaa nopeusrajoitusmerkkejä, joita siellä by the way ei silloin edes ole.

Milloin parkkihalli sitten ei ole yleistä tietä? Onko parkkihalli josta olen vuokrannut muiden alueella asuvien asukkaiden tapaan autopaikan. Onko se julkista tietä vai ei?

Anonyymi kirjoitti...

... ja jatkan vielä, on aika vaikea sisäistää milloin parkkihalli ei olisi yleistä tietä jos yleinen tie on väylä josta parkkihalliin pääsee.

Anonyymi kirjoitti...

ParkPatrolin Lauri Mustonenhan jakaa "sakkolappujaan" Neste asemilla jotka artikkelin mukaan ovat siis yleisiä teitä.

Eikö tässä tapauksessa sekä ParkPatrolin Lauri Mustonen että Neste Oil yrityksenä ole syyllistyneet virkavallan anastamiseen?

Noh, ei sen puoleen. ParkPatrolin takia en ole kolmeen vuoteen tehnyt yhtään tankkausta Neste asemalla.

Anonyymi kirjoitti...

on aika vaikea sisäistää milloin parkkihalli ei olisi yleistä tietä jos yleinen tie on väylä josta parkkihalliin pääsee.

Tämä on asia, johon selkeää vastausta ei ole olemassa. Ääripäinä voidaan pitää artikkelissa kuvattuja tuomioistuinten päätöksiä, eli tehdasalue ei ollut tietä (Vaasan HO), huoltoaseman piha oli tietä (KKO).

Erona näissä on tietenkin se, että huoltoaseman pihaan pääsee ajamaan yleiseltä tieltä kuka tahansa, tehdasalueelle kulkemista on yleensä jotenkin rajoitettu.

Yleisenä tienä on pidetty lisäksi mm. Prisman parkkipaikkaa, jonne on kenellä tahansa vapaa pääsy.

Yleiseltä tieltä pääsee kuitenkin ajamaan myös maastoon sekä omakotitalojen pihoihin. Nämä siis kuitenkaan eivät ole yleistä tietä. Mitään sellaista kriteeriä ei siis ole olemassa, että yksityisalueen pitäisi olla jotenkin fyysisesti "eristetty" yleisestä tiestä. Aika harva omakotipiha on.

Onko yksityinen parkkihalli sitten yleistä tiealuetta? Sitä tuskin voidaan varmuudella sanoa etukäteen, asiaan pitäisi saada tuomioistuimen ratkaisu. Jos kyse on taloyhtiön hallista, jonne puomista tai portista pääsee vain autopaikan haltijat, kyse selvästikään ei ole tiestä. Entäs, jos kyse on maksullisesta hallista, joka on puomein "eristetty" yleisestä tiestä, mutta puomeista pääsee kuitenkin kuka tahansa maksulipukkeen ottamalla? Entäpä, jos puomeja ei ole lainkaan, ja halliin voi körötellä kuka tahansa, mutta olosuhteista (mm. liikennemerkkien vaihtuminen epävirallisiin opastekyltteihin) on kuitenkin selvästi havaittavissa, että tila on yksityinen eikä julkisen tienpitäjän ylläpitämä?

Taitaa olla niin, että lopullinen totuus yksityisen parkkihallin "luonteesta" selviäisi vasta oikeudenkäynnissä.

Artikkelin kannalta olennaista on se, että yksityinen halli ei välttämättä ole yleistä tietä ja julkisen pysäköinninvalvonnan toimivalta siellä, silloin kun pysäköintiehdot on asetettu yksityisen toimesta ja yksityisin kyltein, voidaan vähintäänkin asettaa kyseenalaiseksi.

Jos kanne olisi nostettu tilanteessa, jossa ParkPatrol on asettanut valvontamaksun Nesteen huoltoaseman pihalla, ei vallitsisi pienintäkään epäselvyyttä siitä, oliko alue yleistä tietä ja olisiko julkinen pysäköinninvalvonta ollut siellä toimivaltainen.

Anonyymi kirjoitti...

Tulkinta on mielenkiintoinen. Oli miten oli, jokainen meistä jo tietää että yksityistä valvontamaksua ei tarvitse maksaa. Riittää kun kieltää olleensa ajoneuvon kuljettaja.

Tänään juuri katselin kun ParkkiPaten auto ajoi kohti Kulosaarta Helsingissä. Jos olisi ollut aikaa enemmän niin olisin mennyt perässä "keskustelemaan" heidän oikeudestaan määrätä julkiseen toimivaltaan kuuluvia maksuja. Sen verran pikkupoikamainen oli kuljettaja ettei vain ollut vielä korvantaustat märät.

ParkkiPaten maksuja on lähipiirissä maksamatta yli 10 kpl. Tämä johtuu siitä että käytän erään paikan palvelua jonka parkkialuetta vahtii ParkkiPate. Olen tietoisesti jättänyt toimimatta kuten pysäköintiehdoissa edellytetään. Olen siis toiminut oikeudetta enk myöskään ole "hyväksynyt" sopimusta. Heh, ParkkiPate saa odottaa saataviaan hamaan tappiin asti, koska niitä en maksa.

Anonyymi kirjoitti...

Minkälaisen rangaistuksen saan jos menen puhkomaan tosta pihalla seisovasta ParkPatrolin punaisesta autosta renkaat yön hämärinä tunteina.

Anonyymi kirjoitti...

Suosionosoitukset saat ainakin minulta!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Yksityinen pysälöinninvalvonta on täysin laitonta eikä yhtään yksityistä pysäköintimaksua tule maksaa.

Anonyymi kirjoitti...

kanteen nostanut yksityishenkilö, tuomarinvirkaan oikeuttavan pätevyyden hankkinut lakimies

Kuka?

Anonyymi kirjoitti...

Minkälaisen rangaistuksen saan jos menen puhkomaan tosta pihalla seisovasta ParkPatrolin punaisesta autosta renkaat yön hämärinä tunteina.

Ilkivalta/vahingonteko, teosta saanee korkeintaan sakot ja pahimmillaan joudut kustantamaan uudet renkaat, mutta sekin vain oikeusteitse haettuna.

Anonyymi kirjoitti...

Ilkivalta/vahingonteko, teosta saanee korkeintaan sakot ja pahimmillaan joudut kustantamaan uudet renkaat, mutta sekin vain oikeusteitse haettuna.

Normaalisti en tämmöisiä neuvoja jakelisi, mutta kun ParkPatrolkin toimii kuten toimii...

Sinuna vain tyhjentäisin renkaat puolityhjiksi! Haitta on suuri mutta vahinkoa ei varsinaiseti koidu...

Anonyymi kirjoitti...

Minä näen erittäin ongelmallisena sen, että näitä on virastojen pihoilla. Tällöin kyse on viranomaisen perimästä maksusta ja sen tulisi perustua lakiin. Se, että raha menee parkkifirmalle ei mielestäni muuta asiaa eikä myöskään se, että kiinteistö on saatettu ulkoistaa jollekin Engelille tms. Parkcom on ainakin ennen valvonut jopa oikeustalon pihaa, joten käräjäoikeus on asianosainen tapauksessa.

Mielestäni erikoinen on tilanne, jossa pysäköinti on yksinkertaisesti kielletty. Tällöin pysäköinti on muka sopimusrikkomus. Jos taas ei pysäköi ei ole edes sopimusosapuoli. Miten voi olla sopimus, jota ei edes periaatteessa voi noudattaa?

Anonyymi kirjoitti...

Lakiehdotuksen kuulemisvaiheessa asiasta (TLL:n ulottuvuudesta) on useassa lausunnossa tuotu tämän blogikirjoituksen mukainen asia tuotu esiin. Valitettavasti lainsäädäntöneuvokset eivät halua ryhtyä ratkomaan tällaista asiaa. Edellisen lakiehdotuksen antamisaikaan TM kirjoitti samasta asiasta artikkelin, jota valitettavasti harva taisi lukea. Nyt annetun lakiehdotuksen antamisaikaan TM kirjoitti uudelleen artikkelin, sitäkään ei ole tainnut moni lukea. Artikkeli löytyy osoitteesta http://aulis.sange.fi/~otso/stuff/Tekniikan_maailma-2012-07-tieliikennelaki.pdf

Anonyymi kirjoitti...

Erittäin hyvä ja asiantunteva tuo TM:n artikkeli, ja sen loppukaneetti on osuva:

"Nykyinen tilanne on vähintään ihmeellinen. Poliisi sakottaa kolareista tieliikennelain perusteella, ja samoilla aluiella yksityiset pysäköinnin valvojat laittavat maksulappuja autojen tuulilasiin ikään kuin toimisivat tiealueen ulkopuolella. Miten tässä näin on päässyt käymään?"


Erittäin mielenkiintoinen pointti oli, että hovioikeuden tuomion mukaan taloyhtiön maalaamissa pysäköintiruuduissa ei sanut pysäköidä, koska kysymyksessä oli tieliikennelain mukainen jalkakäytävä. Tämä tulkinta näyttäisi tukevan yksi yhteen sitä katsantokantaa, että yleisellä tiealueella, kuten huoltoaseman pihalla, kiinteistönomistajan tai valvontayhtiön asettamilla kylteillä ei todellakaan olisi mitään juridista merkitystä! Jos kerran taloyhtiön maalaamilla pysäköintiruuduilla ei ollut juridista merkitystä, miksi sitä olisi taloyhtiön tai sen valtuuttaman parkkifirman muillakaan merkeillä tai kylteillä?

Anonyymi kirjoitti...

Todella vahinko, että em. keskeinen argumentti ei ole mukana nyt parkkifirmaa vastaan ajettavassa kanteessa.

Anonyymi kirjoitti...

Sinuna vain tyhjentäisin renkaat puolityhjiksi! Haitta on suuri mutta vahinkoa ei varsinaiseti koidu...

Erinomainen idea. Kiitos tästä. ParkPatrol voi joutua pieniin ongelmiin kun renkaat on puolityhjät tai jopa tyhjät joka toisena aamuna.

:)

Anonyymi kirjoitti...

Todella vahinko, että em. keskeinen argumentti ei ole mukana nyt parkkifirmaa vastaan ajettavassa kanteessa.

Niin, nämä kaksi idioottia lakimiehestä ovat joko

a) tärvelleet koko tapauksen miettimättä keskeisiä periaatteita tai

b) blogistin alkuperäinen väite siitä että koko oikeudenkäynti on Q-Parkin masinoima pitää sittenkin paikkansa

Alan yhtä enemmän kallistua jälkimmäiseen sillä minun on todella vaikea uskoa että noin avuttomia saatanan tunareita voi edes löytyä lakimiesten joukosta. Todella avutonta!

Anonyymi kirjoitti...

Eli Suomeen ollaan jälleen kerran tekemessä lakia joka on jo syntyessään suurempi susi kuin tilanne ilman lakia?

Onko ministeriössä virkamiehet todella näin aivottomia vai yksinkertaisesti laiskoja? Kai se palkka juoksee vaikka paskaa syytääkin ulos.

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen puolestani käynnistämässä oikeudenkäynti Q-Parkia vastaan siitä että heidän "sakottajansa" naarmutti tahalleen autoani.

Tämä tapahtui taloyhtiön parkkipaikalla jossa (valitettavasti) on Q-Parkin kyltit (idiootti talohallitus). Meillä oli "sakottajan" kanssa riitaa jo aikaisemmin ja odotonkin että jotain voi tapahtua. Sen verran "huumeveikolta" tai "sekopäältä" tämä henkilö vaikutti. Pistin tietokoneen kuvaamaan autoani olohuoneen ikkunasta ja 4 päivän päästä tärppäsi. Jätkä kävi vetämässä avaimella kunnon viivan kylkeen sen jälkeen kun oli kirjoittanut lapun toiseen autoon.

Olen palkannut lakimiehen ja hän valmistelee papereita haasteen saattamiseksi jne. Tulen pitämään blogin asiasta tietoisena ja olemme jo sopineet videon julkaisusta heti kun se lakimieheni perusteella on mahdollista. "Sakottajan" nimikin on tiedossa.

Anonyymi kirjoitti...

Itse en olisi ihan niin optimisti tuon sakkopelleilyn loppumisen suhteen.

Nykyiset valelaskuttajat eivät halua toimia uuden lain mukaisesti. Lakihan edellyttäisi että sakottamiseen on oikea ja perusteltu aihe. Pelkkä tekosyy ei riitä. Uuden lain mukaan eivät raukat saa edes pitää niitä rahoja jotka onnistuvat vedättämään.

Sakkofirmojen julkinenkin kanta näyttää olevan se, että laki ei vaikuta mitenkään heidän toimintavaltuuksiinsa. Uusi laki ei millään tavoin puutu niihin "perusteluihin" joilla KKO katsoi kyseessä olevan sopimuspohjaisen maksun.

Anonyymi kirjoitti...

Jos oletetaan että haastajat ovat oikeasti periaatteen vuoksi asialla, niin he ovat joko erittäin taitavia tai tyhmänrohkeita. Lopputulos kertoo sitten aikanaan kummasta on kysymys.

Jos sakkofirma häviää, kyseessä on totaalinen tappio.
Jos sakkofirma lopulta voittaa, he eivät oikeastaan voita mitään, sillä se että näissä oloissa voidaan sopia ja vaatia maksua tunnistetulta sopimuskumppanilta.
Tosin tulevat hoitamaan asian niin että lehdissä annetaan ymmärtää että heillä on yleinen sakotusoikeus.

Periaatteen miehet olisivat voineet valita paremmat lähtökohdat ja lähes takuuvarman voittojutun. Ehkä useampiakin. Niiden yhteydessä olisi voinut nakertaa vähitellen sakkofirmojen "tonttia" pienemmäksi. Esimerkiksi selkeä päätös siitä, ettei tiealueella saa rahastaa. Päätös ettei kylttisopimus ohita parkkipåaikan vuokrasopimusta ja niin edelleen.

Anonyymi kirjoitti...

Jos sakkofirma voittaa, asia tullaan referoimaan tiedotusvälineissä ja parkkisakkoalan omassa viestinnässä juuri siinä muodossa, että "yksityinen pysäköinninvalvontamaksu on maksettava" (siis aina ja kaikissa olosuhteissa) ja että "maksun riitauttaminen kävi todella kalliiksi". Asian yksityiskohdat eivät päädy julkisuuteen.

Tämä kuvio nähtiin selvästi jo viime kerralla, kun ParkCom Oy voitti KKO:ssa Mika S:n. Asia uutisoitiin näyttävästi ParkComin voittona, ja valtamedioissa jäi täysin vaille huomiota tapauksen ParkCom Oy:lle kielteiset osat, kuten se, että tuomioistuin ei hyväksynyt yhtiön vaatimusta todistustaakan kääntämisestä.

Anonyymi kirjoitti...

Julkisuudessa ja yhtiöiden omassa viestinnässä sakkofirmalle voitokasta lopputulosta tullaan varmaan referoimaan juuri kuten sanoit.

Juuri tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää saada oikeuteen tapauksia, joissa sakkofirma ei voi kuin hävitä. Mieluiten tietysti jo nyt.

Oleellista on se, että sakkofirman mahdollinen voitto nyt käytävässä oikeudenkäynnissä olisi täysin yhdentekevä mahdollisten uusien oikeudenkäyntien kannalta. Sakkofirma ei siis voi tässä voittaa koko sotaa, mutta voi hävitä koko sodan.

Anonyymi kirjoitti...

Missä laissa on määritelty ajoneuvon kuljettaminen humaltuneena tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena? Eli sako ajaa kännissä ykstiysesti valvotulla parkkialueella, mikäli noudattaa Olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi?

Anonyymi kirjoitti...

Laki moottoroiduista ajoneuvoista tai tieliikennelaki.

Anonyymi kirjoitti...

Perusongelma tässä on se, että bloginpitäjä ja monet kommentaattorit, minä mukaan lukien, näkisivät mielellään Suomen olevan sellainen maa, jossa tätä ja tämän kaltaisia asioita ohjaisivat juridisesti johdonmukaiset lait ja asetukset, johdonmukaiset viranomaiset ja johdonmukaiset tuomioistuimet, viimeistään KKO. Koko argumentointirakennelma perustuu tähän ihanteeseen, jonka kannattajat haluaisivat maailman jossa yhdistyy terve lautamiesjärki ja loogisesti johdonmukainen juridinen käsiterakennelma.
Valitettavasti kaikki eivät jaa tätä ihannetta, ja erinomaisen valitettavaa on että ihannetta eivät jaa eduskunta lainsäätäjänä ja oikeusistuimet, eritoten KKO korkeimpana lain tulkitsijana ja käyttäjänä.
Kuten tässäkin asiassa on nähty, ihanteen tilalla on todellisuus jolle on ominaista juridinen höttö, joka kyllä kelpaa vaikkapa puolivillaista julkisvaltaa käyttäville ja sillä rahaa tekeville yksityisille parkkivahtifirmoille. Samaa ulkomaalaisperäistä höttöä, vaikkakin yksityisoikeuden puolella, ovat konstruktiot pysäköimällä syntyvistä sopimuksista. Samaa höttöä ovat virallisiin liikennemerkkeihin kiinnitettävät yksityiset lisäkilvet, joihin viranomaiset eivät mitenkään reagoi.
Tulipa mieleen: Saako yleisen tien ulkopuolella ajaa ilman ajokorttia ja vaikkapa alaikäisenä, kunhan on varovainen, vai kieltääkö tieliikennelaki sen? Ajattelen huoltamoiden ja markettien pysäköintialueita joilla yksityiset yritykset valvovat pysäköintiä.
Vantaalla muuten ainakin takavuosina kaupungin pysäköinninvalvonta teki sopimuksia yksityisten kiinteistöjen kanssa siitä että kaupunki valvoi pysäköintiä niiden alueella, ilman sopimusta ei valvonut. Törmäsin tähän kun päiväkodin henkilökunta oli voimaton sitä vastaan että sen muutamalle pysäköintipaikalle jotke oli tarkoitettu lastenkuskausliikenteelle ja merkitty asianmukaisesti jätettiin aivan muita autoja parkkiin. Viranomaiset eivät kuulemma lotkauttaneet korvaansa koska valvontasopimus puuttui.

Anonyymi kirjoitti...

Mopoautojen alaikäisille haltijoille/omistajille ei kannata sakkofirmojen edes yrittää lähettää lappusia - alaikäinen kun ei voi solmia sopimuksia ilman vanhemman suostumusta.

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa mieleen: Saako yleisen tien ulkopuolella ajaa ilman ajokorttia ja vaikkapa alaikäisenä, kunhan on varovainen, vai kieltääkö tieliikennelaki sen?

Kyllä saa. Nimenomaan ainoa laillinen tapa alaikäiselle harjoitella esimerkiksi autolla ajoa on tehdä se yleisen tien ulkopuolella. Ns. "peltoautolla" moni poika on ottanut ensituntumaa autolla ajamiseen, täysin laillisesti.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos kanne olisi nostettu tilanteessa, jossa ParkPatrol on asettanut valvontamaksun Nesteen huoltoaseman pihalla, ei vallitsisi pienintäkään epäselvyyttä siitä, oliko alue yleistä tietä ja olisiko julkinen pysäköinninvalvonta ollut siellä toimivaltainen."

Väärin. Tässä tapauksessa tilanne olisi useimmiten se, että julkinen pysäköinninvalvonta ei olisi huoltoaseman pihalla toimivaltainen, jos asetetut pysäköintikyltit eivät ole toimivaltaisen viranomaisen asettamia. Useimmitenhan huoltoaseman omistaja on omin päin ne sinne laittanut.

Anonyymi kirjoitti...

Väärin. Huoltoaseman pihalla poliisi ja julkinen pysäköinninvalvonta ovat kiistattomasti toimivaltaisia harjoittamaan julkista hallintotehtäväänsä. Jos esimerkiksi joku rikkoo auton joutokäynnistä laissa annettuja määräyksiä huoltoaseman pihalla, synnyttää tämä kunnalliselle pysäköinninvalvojalle toimivaltaperusteen määrätä teosta lain edellyttämä hallinnollinen seuraamus.

Tietenkään kunnallinen pysäköinninvalvoja tai poliisi ei alkaisi määräämään mitään seuraamuksia minkään juridisesti täysin merkityksettömän, yksityisesti asetetun mainoskyltin tms. perusteella. Sitä ne eivät tee sen enempää yleisellä tiealueella kuin yksityiselläkään alueella.

Ainoa tapa antaa juridisesti velvoittavia määräyksiä pysäköinnistä huoltoaseman pihalla, on tehdä se virallisen tahon asettamin virallisin liikennemerkein. Tällaisten liikennemerkein asetettujen pysäköintimääräysten rikkomistapauksessa julkinen pysäköinninvalvonta, ja vain se, on toimivaltainen.

Anonyymi kirjoitti...

Mopoautojen alaikäisille haltijoille/omistajille ei kannata sakkofirmojen edes yrittää lähettää lappusia - alaikäinen kun ei voi solmia sopimuksia ilman vanhemman suostumusta.

Tuossapa loistava idea. Voisiko joku alaikäinen mopoautoilija käydä hakemassa pari lappua jostakin? Myöntäisi pysäköineensä, mutta kieltäytyisi maksamasta. Oikeudessa, jonne haastettaisiin tietenkin alaikäisen huoltaja, voisi hän sitten kertoa, että hän ei ole huoltajana hyväksynyt mitään sopimusta, eikä kersa sellaista itsekään ollut kelpoinen tekemään. Kanne hylättäisiin.

Ainiin, mutta kun eivät ne sakkofirmat haasta oikeuteen...

Anonyymi kirjoitti...

Eipä tuo Parkpatrolkaan hoida verovelvoitteitaan, kohta varmaankin perustetaan parkpatrol III. On se vaan aika poika tämä kuningas Lauri Mustonen.
Luottokelpoisuusraportti 09.08.2012 (16:04)
Yritys Oy ParkPatrol Finland Ab
Y-tunnus 22061146
Postiosoite (YTJ) PL 25
01201 VANTAA
Käyntiosoite (YTJ)
Puhelin (YTJ) 0103201050
Kotipaikka HELSINKI
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Yrityksen kieli Suomi
Toimiala (TOL) 52213 Maksullinen pysäköinti
YTJ rekisteröinnit Status Alkaen Päättyen
Kaupparekisterissä Rekisterissä 20080826
Verohallinnon rekisterissä Rekisterissä 20080710
EPR-rekisterissä Rekisterissä 20110701 20120630
ALV-rekisterissä Liiketoiminnasta alv-velvollinen 20091016
Työnantajarekisterissä Rekisterissä 20100701
Maksuhäiriöt ja muut julkiset merkinnät ( 1 kpl )
Tyyppi Pvm Summa (€) Velkoja
Ulosotossa todettu este 20091022 607 Eteläinen veronkantoyksikkö (3
arvonlisäveroa)

Anonyymi kirjoitti...

Kaksi ihmistä:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288452465606.html

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/autokanteita-ajava-opiskelija-esiintyy-oikeudessa-valmiina-juristina

Kaksi yritystä:

www.parkpatrol.fi

www.arcticoutcomes.com

Kumman puolella sinä olet?

Anonyymi kirjoitti...

Kaksi yritystä, jotka harjoittavat laillista liiketoimintaa. Merkittävä ero näillä on kuitenkin siinä, että toisen business on sitä vielä 1.3.2013 jälkeenkin, toisen ei :)

Anonyymi kirjoitti...

Tällä paskapalstalla pysäköintialan yritysten tuhoa on povattu jo ainakin vuodesta 2006 alkaen. Kuinka on käynyt? Yrityksillä on ollut vaikeita aikoja ja pienemmillä yrityksillä maksuvaikeuksia, kun hovioikeuskin haparoi arvioidessaan toiminnan lainmukaisuutta. Onneksi korkein oikeus pelasti toimialan tulevaisuuden. Tuleva laki on täysi pannukakku ja se ei kumoa korkeimman oikeuden luomaa oikeuskäytäntöä. Yritykset jatkavat kasvuaan myös ensi maaliskuun jälkeen, ParkPatrol ennen kaikkea.

Anonyymi kirjoitti...

Olet täysin oikeassa siinä, että tuleva laki on täysi pannukakku. Siinä on luotu aivan ihmeellinen, viranomaisia täysin tarpeettomasti kuormittava "apupoikajärjestelmä", johon vain harva valvontayritys lähtee mukaan ja edes pystyisi sitä kannattavasti tekemään.

Lakiesityksen perusteluissa on nimenomaisesti todettu, että uusi laki tulee aiheuttamaan toimialalle huomattavia muutoksia ja suurin osa alan toimijoista tulee oletettavasti lopettamaan toimintansa. Nykyisen villinä rehottavan yksityisen pysäköinninvalvonnan laittaminen kuriin on siis lakiesityksen nimenomainen tavoite. Sen olisi kuitenkin voinut tehdä paljon helpommallakin, yksinkertaisesti vain kieltämällä toiminnan. Nyt lakiesitys on surkea kompromissi.

Yritykset eivät kuitenkaan tule "jatkamaan kasvuaan". Se on aika outo näkemys.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi korkein oikeus pelasti toimialan tulevaisuuden.

Ei muuten pelastanut, hankki sille kyllä muutaman vuoden lisäaikaa.

Tuleva laki on täysi pannukakku ja se ei kumoa korkeimman oikeuden luomaa oikeuskäytäntöä.

Tässä maassa se on kuule lainsäätäjä, joka sanoo viimeisen sanan. Lainsäätäjä nimenomaan voi "kumota" sellaiset oikeuskäytännöt, joita se pitää epätyydyttävinä. Uutta lainsäädäntöä on korkeimman oikeudenkin kitisti noudatettva.

Sen sijaan korkein oikeus ei tässä maassa säädä lakeja eikä varsinkaan kumoa niitä. Kun uusi laki astuu voimaan, muuttuvat vanhat oikeuskäytännöt kertaheitolla makulatuuriksi.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkäpä se korkeimman oikeuden päätös ei kuitenkaan ollut mikään lopullinen totuus asiassa, koskapa asiaintilaa ollaan nyt kiireen vilkkaa muuttamassa uudella lainsäädännöllä. Kun ottaa huomioon asiasta virinneen erittäin vilkkaan oikeustieteellisen keskustelun ja oikeusoppineiden poikkeuksellisen jyrkät kannanotot suuntaan ja toiseen, on helppo havaita, että tuota ankarasti kritisoitua ratkaisua ei kannata ottaa minään "taivaallisena totuutena", kuten uudemmassa poliittisessa retoriikassa on tapana sanoa.

Jos KKO tekee omituisia linjauksia, lainsäätäjä joutuu paikkaamaan. Näin kävi samassa asiassa Ruotsissa 20 vuotta sitten, ja näin näyttäisi käyvän myös meillä.

Anonyymi kirjoitti...

Lainvalmistelun taso Suomessa valitettavan heikkoa ja erityisen heikkoa se on oikeusministeriön hallinnonalan lakihankkeissa. Eduskunnan käsittelyssä oleva, siellä valtavaa kritiikkiä hallituspuolueiden riveistä osakseen saava lakiesitys on tästä hyvä esimerkki.

Tuossa lakiesityksessä ei kielletä yksityistä pysäköinninvalvontaa. Itse asiassa siinä ei sanallakaan puututa yksityiseen pysäköinninvalvontaan. Lakiehdotus koskee julkisessa pysäköinninvalvonnassa avustamista. Siitä voi tulla ajan mittaan lisätuloa joillekin pysäköintiyhtiölle, mutta suurin osa parkkifirmoista jatkaa lain voimaantulon jälkeenkin entiseen malliin.

Anonyymi kirjoitti...

--mutta suurin osa parkkifirmoista jatkaa lain voimaantulon jälkeenkin entiseen malliin.

Jatkakoon vaan ihan rauhassa, ei niitä edelleenkään tarvitse/kannata maksaa kun mitään pakotetta ei ole.

Petoksen yritystä odottaessa...

Anonyymi kirjoitti...

LAKIVALIOKUNTA
VIIKKOSUUNNITELMA
Viikko 45

to 8.11.2012 klo 09.30

HE 79/2012 vp eduskunnalle pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevaksi lainsäädännöksi
Asiantuntijoiden kuuleminen
- operatiivinen johtaja Lauri Mustonen, Oy ParkPatrol Finland Ab


Hienoa! Faktat pöytään eikä mitään huutelua netissä!

Anonyymi kirjoitti...


YKSITYISTÄ PYSÄKÖINNINVALVONTAA AMMATTITAIDOLLA VUODESTA 2006

www.parkpatrol.fi

Ota yhteyttä ja kysy tarjous.

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta kunnallisen pysäköinninvalvonnan toimivallasta yksityisalueella, eikös se perustu yleensä kaupungin järjestyssääntöön, jossa tyypillisesti säädetään jotakin siihen suuntaan, että pysäköinti ilman maanomistajan lupaa on kielletty.

Sitten aiempi kommentoija nosti mielestäni esiin tärkeän seikan, että vaikealta tuntuu se, että kieltoa rikkomalla saadaan aikaan yksityisoikeudellisesti sitova sopimus. Eli siis tilanne, että alueella on yksiselitteisesti pysäköinti kielletty.

Sitä vastoin tapauksessa, että alueelle tultaessa selkeästi ilmoitetaan ehdot, joiden mukaan pysäköinti tapahtuu, voisi ajatella, että pysäköinti toimii sopimuksen perustavana tosiseikkana, samaan tapaan kuin liikennevälineeseen nouseminen (nouset junaan, teet sopimuksen).

Anonyymi kirjoitti...

Kunnalliset järjestyssäännöt on kumottu jo yli kymmenen vuotta sitten ja korvattu valtakunnallisella järjestyslailla. Näihin historiallisiin järjestyssääntöihin ei yksityinen pysäköinninvalvonta voi mitenkään perustua oikeudellisesti.

Pysäköinti ilman maanomistajan lupaa on tietenkin kielletty jo ihan omistusoikeuteen kuuluvan vallintaoikeuden ja omistajan määräysvallan perusteella, ei siihen todellakaan mitään järjestyssääntöjä tarvita.

Tieliikennelakiin on kuitenkin otettu selvyyden vuoksi säännös, jossa todetaan se itsestäänselvyys, että pysäköinti ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Toki se olisi kiellettyä myös ilman tätä tieliikennelakiin otettua informatiivista säännöstäkin.

Ehtoje mukainen pysäköinti voisi toimia sopimuksen perustavana tosiseikkana yksityisalueella juuri kuten esitit. Tällöin olisi kuitenkin tärkeää, että kaikille olisi ehdottoman selkeää, milloin ollaan yksityisalueella ja milloin yksityisellä tiellä.

Pitäisi olla käytössä siis kaksi toisistaan täysin erillistä järjestelmää; yleisellä tiellä toimiva, lainsäädäntöön perustuva julkinen pysäköinninvalvonta ja yksityisalueella toimiva sopimusperusteinen pysäköinninvalvonta. Tienkäyttäjälle pitäisi olla aina yksiselitteisen selvää, missä yleinen tie päättyy ja yksityisalue alkaa, siis milloin siirrytään alueelle, jossa pitää alkaa seuraamaan yksityistahojen asettamia, standardoimattomia sopimusehdoista kertovia kylttejä ja niissä annettuja ohjeita.

Anonyymi kirjoitti...

Moi,

Autoni sai yksityisoikeudellisen valvontamaksun, koska parkkimaksua ei oltu maksettu. Lähetin asiasta 24PPartner:lle sähköpostin, jossa kiistin itse pysäköineeni auton kyseisellä alueella kyseisenä aikana. Valvontamaksun takapuolella kehoitetaan tosiaan tekemään huomautus kirjallisena. Sain seuraavanlaisen vastauksen yritykseltä:

"Mikäli kiistätte kuljettaneenne ajoneuvoa kyseessä olevana ajankohtana, pyydämme teitä lähettämään meille siitä kirjallisen ilmoituksen. Ilmoitus tulee allekirjoittaa ja toimittaa postitse osoitteeseen 24PPartner Oy, PL 50, 00511 Helsinki. Liitämme ilmoituksenne valvontakuvien ja kiinteistön valvontakamerakuvien oheen poliisiviranomaiselle tarvittaessa tehtävään tutkintapyyntöön tieliikennelain 28.3 §:n rikkomisesta."

Osaako joku ystävällisesti kertoa, miten minun kannattaisi menetellä? Riittääkö sähköpostilla tehty huomautus, vai tuleeko minun lähettää 24PPartner:lle kirjallinen huomautus, koska he "sakossa" sitä edellyttävät? Vai kannattaako maksu vain maksaa marisematta, mikäli he ovat sittenkin kiinteistön valvontakameroista kuvanäyttöä saaneet? Suuret kiitokset etukäteen!

Anonyymi kirjoitti...

En ole tehnyt 24PPartner Oy:n kanssa sen väittämää, pysäköintiä koskevaa sopimusta. Pyydän olemaan tässä asiassa yhteydessä siihen tahoon, jonka kanssa olette väittämänne sopimuksen tehneet. En ole velvollinen antamaan 24PPartner Oy:lle mitään selvitystä tai ilmoitusta koskien sellaista sopimussuhdetta, jossa minä en ole osapuolena.

Anonyymi kirjoitti...

Iltalehti:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013030416743365_uu.shtml

Yksityisen pysäköinninvalvojan päälle ajettiin!

Erinomaista kansalaisaktivismia! Juuri näin tulee menetellä laittoman toiminnan edessä.