Pykälä ”Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” on vanhentunut

Suomen rikoslain (1995/578) 11. luvun 10§ pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on vanhentunut. Pykälä tulisi poistaa rikoslaista tai sen sisällöllistä laajuutta tulisi selkeästi tarkentaa.

Suomi on sitoutunut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksiin sananvapauteen liittyvissä kysymyksissä. Nykyinen pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on ristiriidassa ihmisoikeustuomioistuimen linjausten kanssa, koska pykälän perusteella oikeuskäytännöksi muodostuneet tuomiot osoittavat, että lakia käytetään rajoittamaan tehokkaasti sananvapautta. 

 

Mielipiteen ilmaisun on oltava kaikissa tilanteissa vapaata, eikä pelkkä kansanryhmien haukkuminen täytä kiihottamisen tunnusmerkistöä. Näyttää kuitenkin siltä, että pykälän perusteella voidaan tuomita ihmisiä rangaistuksiin pelkästään totuudenmukaisen tiedon esilletuomisesta tai sillä perusteella että mielipiteen kohteena oleva ryhmä loukkaantuu tai arvioidaan loukkaantuvan.

”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” (rikoslaki 11. Luku 10§)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan positiivisesti vastaan tai mielipiteitä joita pidetään vaarattomina. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.

Absoluuttista ilmaisunvapautta ei ole olemassa. Sananvapauden pitäisi taata kaikille oikeus kertoa mielipiteensä kenenkään estämättä, se ei kuitenkaan sulje pois sitä että sananvapauden käytöstä voi ja kuuluukin olla seurauksia jos sillä perustellaan esimerkiksi yksityiselämään liittyvien tietojen levittämistä, hyväksikäyttöä tai väkivallalla uhkailua.

On selvää että ihmisiä ei voi syrjiä, erotella, hyväksikäyttää tai muutoinkaan kohdistaa esim. väkivaltaa minkään yksilöllisen ominaisuuden perusteella. Lain normiston pitää suojata kaikkien yksilöiden asema tasapuolisesti. Yksilöitä vastaan kohdistuvista teoista on jo rikoslaissa sanktioitu, kuten uhkailu, kunnianloukkaus ja rikokseen yllyttäminen.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on nykylainsäädännön ja varsinkin epäonnistuneen oikeuskäytännön valossa erittäin ongelmallinen koska sen perusteella voidaan tuomita mistä tahansa kirjoittelusta, mielipiteestä tai vaikka kuten Halla-ahon tapauksessa, tiedon esittämisestä, jos joku vähemmistöryhmä siitä katsoo loukkaantuneensa tai mielipiteen katsotaan loukkaavan.

Samalla tavoin kuin yrityksen kunniaa ei voi loukata, on erittäin epäuskottavaa että yksittäisillä mielipiteillä voidaan aiheuttaa haittaa lain tarkoittamille ihmisryhmille.

Pitää siis erottaa yksilöön ja ryhmään kohdistuva toiminta.

Suora, objektiivinen uhkailu tai yllyttäminen rikolliseen toimintaan ihmisryhmää vastaan kuuluu olla rangaistavaa. Mielipiteestä, oli se sitten millä tyylillä kuinka mauttomasti, epäsivistyneesti, verbaalisesti heikosti tai loukkaavasti formuloitu ei tietenkään saa rangaista. Mielipide ei tarkoita että on samaa mieltä kuin muut tai allekirjoittaa yleisesti hyväksytyt käsitteet ja väittämät. Mielipiteen ei tarvitse olla tai edes perustua faktaan! Se että mielipide loukkaa jotain ei voi olla rangaistuksen peruste.

Esimerkeiksi riittää syytteeseen johtaneet kirjoitukset missä arvostellaan islamin uskonnon ja pedofilian suhdetta, epäillään juutalaisten pyrkimystä liioitella toisen maailman sodan kärsimyksiä tai esitetään epäilevä mielipide koko holokaustin olemassaolosta, arvostellaan katolisen kirkon lasten hyväksikäyttöä, käsketään maahanmuuttajien painua takaisin kotimaahansa tai pidetään homoja vastenmielisinä ja luonnottomina. Oli kirjoittelu ja kirjoittelussa esitetty mielipide kuinka vastemielistä tahansa, se on edelleen mielipide ja jos ketään ei objektiivisesti uhkailla on mielipiteestä rankaiseminen vastoin kaikkia sananvapauden perusajatuksia.

Sananvapauden loukkaukset ovat yksi monista tuomioperusteista joista Suomi kerää langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta vuosi toisensa jälkeen. Silloin kun ollaan rajoittamassa sananvapauteen liittyvää perusoikeutta ilmaista mielipidettä ollaan heikolla tiellä. Kun rajoittamaan lähdetään kyse on enää siitä kuka tai mikä instanssi Suomessa määrittelee mitä milloinkin on soveliasta sanoa. Silloin kun tätä määrittelyä esiintyy ei voida enää puhua sananvapaudesta.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:

Vihapuhetta

Sananvapautta ja loukkattua kunniaa

Sananvapaus murenee, muista suojellaitseäsi

Uusi vaihe sananvapauden alasajossa

KKO:n Halla-aho tuomio onainutlaatuisen virheellinen

Onko minulla oikeus arvostellatyönantajaa julkisesti

Illuusio länsimaisista arviosta 

Tärkeää:

Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta