Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Älkää maksako ennakkoon

Laman aikana yritysten konkurssit ja muut talousongelmat saattavat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä myös kuluttajille. Erityisesti pienempien yritysten keskuudessa on yleistynyt ennakkomaksujen vaatiminen kaupanteon yhteydessä, vaikka asiakas ei tuotetta saa heti mukaansa. Yrityksen mennessä konkurssiin ennen tuotteen toimittamista, kuluttaja on hyvin heikoilla. Ennakkomaksun maksaneet kuluttajat ovat konkurssipesässä pienvelkojia ja kaikki muut velkojat, kuten muut yritykset ja pankit, ovat käytännössä aina etuasemassa konkurssipesän varallisuuden suhteen. Monesti ennakkomaksuksi saatetaan vaatia jopa koko tuotteen hinta. Kustannus voi olla merkittävä varsinkin silloin kun ostetaan huonekaluja, silmälaseja tai kallista elektroniikkaa. On selvää, että esimerkiksi internetistä tilattuja tuotteita ei saa maksamatta niitä etukäteen. Tällöin kyse on kuitenkin harvemmin satojen tai tuhansien eurojen kustannuksista ja ostokset tehdään yleensä luottokortilla.

Ennakkomaksun pyytäminen ei ole laitonta. Asiakkaan olisi kuitenkin aina vakavasti mietittävä kaupan luotettavuutta jos yritys pyytää maksamaan tilatun tuotteen kokonaisuudessaan ennen toimittamista. Miksi kuluttajan pitäisi luotottaa yritystä ja kantaa riski? Ennakkomaksun käyttö kertoo yleensä aina vakavista yrityksen taloudellisista ongelmista. Kuluttajalla ei ole mitään syytä suostua ennakkorahoitukseen. Mikäli ennakkomaksu on ainoa keinoa saada tuote, silloin kannattaa etsiä toinen toimittaja.

Pääsääntöisesti tilattu tavara kannattaa maksaa vasta toimituksen jälkeen. Silloin on myös helppo tarkistaa tuotteen laatu ja sopia korvauksista tai korjausmenettelyistä mikäli tavarassa on laatuongelmia tai se ei vastaa sitä mitä on tilattu. Maksamattoman tuotteen osalta myös myyjällä ja toimittajalla on suurempi intressi hoitaa viallinen tuote kuntoon kuin etukäteen maksetussa.

Luottokortin käyttäminen on myös hyvin suositeltavaa niin pienempien kuin isompienkin ostosten yhteydessä. Suomessa luottokortin myöntäjä vastaa myyjän tekemästä sopimusrikkomuksesta. Asiakkaan kannalta luottokortti on turvallisin maksuväline.

Lue myös
Luotonantaja vastaa epäonnistuneista ostoksista

Muuta kiinnostavaa:
Nordean suuri VISA puhallus
Nordean suuri VISA puhallus, osa 2

14 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Nettiostoksissa kannattaa aina käyttää luottokorttia. Juuri sen takia että luottokortin myöntäjä vastaa jos myyjä ei tuotetta toimitakkaan. Tästä on ollut ainakin minulla erinomaisia kokemuksia. Saksasta tilattu tuote ei koskaan saapunut. VISA palautti ostoksen loppusumman luottotililleni.

Nimetön kirjoitti...

Joo. Pari vuotta sitte ostin yli 2000 eurolla sohvakalusteet eräästä pikkufirmasta joka on toiminut paikkakunnilla vuosia. Maksoin kaiken ennakkoon. Ennen sohvien toimittamista firma meni konkkaan ja rahoja en ole saanut takaisin.

Nimetön kirjoitti...

Maksoin kaiken ennakkoon.

No tyhmyydestä sakotetaan. Melkein saat syyttää itseäsi. Jos tosiaan kaikki pitää maksaa etukäteen niin kannattaa valita toinen myyjä. Käsirahan 10%, esim. 200 euroa vielä ymmärtää mutta että menet maksamaan kaiken?

Nimetön kirjoitti...

Hyvä pointti... Monesti tilaustuotteita liikkeestä suoraan ostettaessa koitetaan saada tuo etämyynnissä tavaksi muodostunut etukäteismaksu. Monesti kysymys on lähinnä logistinen, mutta isompien summien kanssa sillä on väliä, missä ne rahat ovat tavaran saamiseen asti.

Rahojen antaminen on kauppiaan kannalta tehokas vahvistus kaupalle, mutta ei ainoa tapa. Kuluttajalle pelkkä kirjallinen sopimus olisi parempi. Moneltakohan liikkeeltä moinen edes onnistuisi, jos pyytäisi? Kokemuksia?

Nimetön kirjoitti...

Mietitäänpä asiaa sieltä myyjäliikkeen kannalta.

Jos asiakas tulee liikkeeseen ja haluaa tilata jonkun erikoistuotteen, joka ei välttämättä edes kuulu myymälän perusvalikoimaan.
Tuote sitten tilataan asiakkaalle ilman ennakkomaksua, mutta odoteltaessa asiakas saakin jonkin merkin ja päättää jättää kaupat tekemättä, koska taloudellista riskiä ei ole.
Myyjäliikkeelle taas jää käteen yksittäinen tuote, joka ei kuulu valikoimaan, sitten se pitäisi myydä, mutta kun tuotetta on paha myydä ilman, että se on esillä ja kukaan ei halua kuitenkaan sitä esittelykappaletta...

Eli miksiköhän siis myyjä vaatii sen ennakkomaksun?

Nimetön kirjoitti...

Mietitäänpä asiaa sieltä myyjäliikkeen kannalta.

Jos asiakas tulee liikkeeseen ja haluaa tilata jonkun erikoistuotteen, joka ei välttämättä edes kuulu myymälän perusvalikoimaan.
Tuote sitten tilataan asiakkaalle ilman ennakkomaksua, mutta odoteltaessa asiakas saakin jonkin merkin ja päättää jättää kaupat tekemättä, koska taloudellista riskiä ei ole.
Myyjäliikkeelle taas jää käteen yksittäinen tuote, joka ei kuulu valikoimaan, sitten se pitäisi myydä, mutta kun tuotetta on paha myydä ilman, että se on esillä ja kukaan ei halua kuitenkaan sitä esittelykappaletta...

Eli miksiköhän siis myyjä vaatii sen ennakkomaksun?


Toivottavasti et ole "kauppias" koska perustiedot näyttää olevan todella vajavaiset.

Jos henkilö tilaa erikoistuotteen niin on selvää että tilauksesta tehdään sopimus. Sopimus on silloin sitova myös ostajalle. Suullinenkin sopimus on pätevä, silloin kyseessä on vain näyttövaikeus joten kirjallinen paperi tilauksesta on paljon parempi vaihtoehto. Tämä ei siis edellytä ennakkomaksun suorittamista. Jos ostaja peruu kaupat vastoin tehtyä sopimusta hän on korvausvelvollinen. Tämä on täysin puhdsta sopimusoikeutta sekä kuluttajalainsäädäntöä.

Ei ostaja voi vain tehdä tilauksia ja perua niitä mielensä mukaisesti. Kauppa tai tilaus tuotteesta on aina sopimus eikä sitä voi yksipuolisesti purkaa. Aivan sama kuin menet vaikka citymarkettiin ja ostat tuotteen. Ei sitä voi palauttaa jos mieli muuttuu. Eriasia on tietysti jos kauppias suostuu tai antaa palautusoikeuden. Muutoin kauppa on sopimus joka pätee.

Etämyynti on ainoa jossa on 14 päivän palautusoikeus mutta sekään ei koske mittatilauksesta pyydettyjä tuotteita tai juuri näitä erityistilauksesta tehtyjä tai valmistettuja erikoistuotteita.

Ostajan kannalta ei ole mitään syytä maksaa ennakkoon kuin korkeintaan 10% käsiraja. Jos ostaja jättää tuotteen noutamatta tai maksamatta niin kyse on sopimusrikkomuksesta jolloin myyjä on periä kulut asiakkaalta. Jos myyjä menee konkurssiin asiakkaan rahat on käytännössä menetetty.

Nimetön kirjoitti...

Olen viime vuosina huomannut, että tämä ennakkomaksun vaatiminen on tullut merkittäväksi ongelmaksi. Monet kodinkone- ja huonekaluliikkeet (esim. Ikea, Anttila) eivät yksinkertaisesti suostu myymään tuotteita ilman täyttä ennakkomaksua.

Tähän tarvittaisiin jokin mekanismi, joka turvaisi asiakkaan rahat, mutta olisi myös liikkeen toiveiden mukainen. Luottokortilla maksaminen on yksi vaihtoehto, mutta siinäkin on omat ongelmansa, usein toimitusajat ovat niin pitkiä, että palautuksen vaatimin tulee vaikeaksi.

Nimetön kirjoitti...

Mietitäänpä asiaa sieltä myyjäliikkeen kannalta.

Jos asiakas tulee liikkeeseen ja haluaa tilata jonkun erikoistuotteen, joka ei välttämättä edes kuulu myymälän perusvalikoimaan.
Tuote sitten tilataan asiakkaalle ilman ennakkomaksua, mutta odoteltaessa asiakas saakin jonkin merkin ja päättää jättää kaupat tekemättä, koska taloudellista riskiä ei ole.
Myyjäliikkeelle taas jää käteen yksittäinen tuote, joka ei kuulu valikoimaan, sitten se pitäisi myydä, mutta kun tuotetta on paha myydä ilman, että se on esillä ja kukaan ei halua kuitenkaan sitä esittelykappaletta...

Eli miksiköhän siis myyjä vaatii sen ennakkomaksun?


Asia nyt vain on sillä tavalla että myyjä kantaa sen riskin että asiakas ei ostakaan tuotetta joka on tilattu. Jos ei sitä ymmärrä tai ei halua ottaa riskiä on parempi lopettaa liike.

Se on voi voi.

Nimetön kirjoitti...

Luottokortin käyttö on todellakin erinomainen tapa huolehtia kuluttajansuojasta siinä tapauksessa, että myyjäliike menee konkurssiin.

Ikävä kyllä uusi laki taitaa mahdollistaa luottokorttimaksamisen kustannusten siirtämisen asiakkaalle vuodenvaihteen jälkeen.

Nimetön kirjoitti...

"Asia nyt vain on sillä tavalla että myyjä kantaa sen riskin että asiakas ei ostakaan tuotetta joka on tilattu."

- Äh, tilaussopimus on aina sopimus. Ensinnäkin aina voi vaatia käsirahana sen 10% tilattavan tuotteen hinnasta.

Sen "käteenjäävän" tuotteen voi sitten myydä alkuperäinen hinta -10% käsiraha - x% myyntikate = edullinen hinta eikä tule "takkiin".

Nimetön kirjoitti...

Kauppiaat siirtää vastuun tahalleen asiakkaalle. Esimerkiksi kun menen televisiota ostamaan joudun maksamaan sen etukäteen vaikka toimitus kotia on vasta viikon päästä. Tässä välissä kun firma kaatuu rahat ja tuote jää saamatta elen nyt sitten ole maksanut luottokortilla.

Nimetön kirjoitti...

Asia nyt vain on sillä tavalla että myyjä kantaa sen riskin että asiakas ei ostakaan tuotetta joka on tilattu. Jos ei sitä ymmärrä tai ei halua ottaa riskiä on parempi lopettaa liike.

Kauppa on sopimus. Ei kai kukaan tilaa tai rakennetuta erikoistuotetta asiakkaalle ilman että siitä tehdään tilaussopimus?

Nimetön kirjoitti...

"Ei kai kukaan tilaa tai rakennetuta erikoistuotetta asiakkaalle ilman että siitä tehdään tilaussopimus?"

Erikoisvalmisteisissa/"mittatilatuissa" tuotteissahan ei ole vaihto/palautus oikeutta, mutta tässä lienee viitatttu siihen, että kaikki kauppiaat eivät pidä harvinaisempia sarjavalmisteisia tuotteita aina varastossa - äkkisältään tulisi mieleen esimerkiksi isot 56'' televisiot tai vaikkapa jotkin 10K € kaiuttimet tietyssä värissä.

Ostaa isolta tunnetulta ja hyvämaineiselta myyjältä tai maksaa luottokortilla, niin säästyy monelta ongelmalta.

Nimetön kirjoitti...

Kun blogisti on kiinnostunut etenkin maksuihin liittyvistä kuluttaja-asioista, olisi ehkä hyvä ajatus kirjoittaa myös ennakkomaksujen "käänteisilmiöstä":
http://www.hs.fi/artikkeliredirect/1135251781069 "Yritykset karhuavat yhä useammin vanhoja korttiostoksia"

Teet siis jonkin ostoksen, maksat kortilla ja yrityksen edustaja palaa asiaan vuoden parin kuluttua laskun muodossa väittäen, että ei ole saanut tapahtumaa aikanaan veloitettua. Pankki luovuttaa osoitetietosi ilomielin mille tahansa tilifirmalle asian selvittämiseksi. Kuluttajaviranomainen ei näe asiassa ongelmaa, ellei tapahtuma ole yli 3 vuotta vanha. Kaikki siis hyvin?