Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

lauantaina, marraskuuta 22, 2008

LUKIJAN ARTIKKELI: Yksityiset pysäköinninvalvontamaksut ovat lain vastaisia

Helsingin hovioikeus on kolmen kokeneen ammattituomarin yksimielisellä päätöksellä hylännyt ParkCom Oy:n valituksen yksityisoikeudellisen pysäköinninvalvontamaksun velkomusta koskevassa asiassa. Hovioikeuden tuomio on vielä Vantaan käräjäoikeuden joulukuussa 2007 antamaa tuomiotakin tylympää luettavaa valvontayhtiön kannalta. Tuomiossa todetaan nimenomaisesti, että yhtiön asettamat valvontamaksut ovat lain vastaisia. Lisäksi hovioikeus toteaa, että sisällöltään valvontamaksu muistuttaa pysäköintivirhemaksua ja on siten selvästi rangaistusluontoinen.

Kysymys ajoneuvon kuljettajasta

Hovioikeus on käräjäoikeuden tavoin pitänyt epäuskottavana auton haltijan väitettä siitä, että hän ei tiedä kuka hänen hallinnassaan olevaa autoa on toistuvasti kuljettanut ja pysäköinyt kanteessa tarkoitetulla tavalla. Jutun vastaajan on näin katsottu kuljettaneen autoa itse. Merkitykstä ratkaisussa on ollut sillä seikalla, että hänen hallinnassaan ollut auto on ”laputettu” neljä kertaa samassa paikassa vielä senkin jälkeen, kun hän on ensimmäisen kerran reklamoinut saamastaan maksuvaatimuksesta. Merkitystä annettiin myös internetin keskustelupalstoilla tuohon aikaan harjoitetulle neuvonnalle valvontamaksun välttämiseksi.

On totta, että yleisen elämänkokemuksen perusteella vaikuttaa varsin todennäköiseltä, että useita valvontamaksuja keräilleen auton haltija on tässä tapauksessa itse toiminut kuljettajana. Toisaalta valvontayhtiö ei koko prosessin kuluessa ole esittänyt minkäänlaista näyttöä siitä, kuka ajoneuvon on pysäköinyt. On tärkeää huomata, että nyt ratkaistavana ei ollut rikosoikeudellinen syyllisyyskysymys, jolloin langettava tuomio edellyttää ns. täyttä näyttöä – syytetyn syyllisyydestä ei saa jäädä järkevää epäilystä. On täysin selvää, että esimerkiksi kuvitteellisessa rikosoikeudenkäynnissä, jossa tämän jutun vastaajaa syytettäisiin pelastusrikkomuksesta hänen pysäköityään pelastustielle, esitetty näyttö ei riittäisi langettavaan tuomioon.

Siviiliriita-asiassa ei tällaista ns. täyden näytön maksiimia ole. Siten näyttökysymykset voidaan ratkaista jopa yksinomaan yleisien elämänkokemuksen sekä uskottavuus- ja todennäköisyysharkinnan perusteella. Kuitenkin milloin todistelun tarkoituksena on sen selvittäminen, keneen vahingollinen seuraamus tulisi kohdistaa, kuten tässä tapauksessa, näyttökynnys tulisi asettaa huomattavan korkealle. Jos valvontayhtiö olisi pystynyt esittämään edes jonkinlaista näyttöä ajoneuvon kuljettajasta, vaikkapa pysäköinninvalvojan havainnon kuljettajan ulkonäöstä, olisi tämä näyttö yhdistettynä hovioikeuden uskottavuuspäätelmiin ilman muuta kirkkaasti täyttänyt kaikkein korkeatasoisimmat edellytykset näyttökysymyksen ratkaisemiseksi siviiliriita-asiassa. Koska valvontayhtiöllä ei kuitenkaan ollut esittää kuljettajan henkilöllisyydestä kertakaikkiaan minkäänlaista näyttöä, voidaan hovioikeuden tuomiota arvostella tältä osin – nythän ratkaisu tosiasiassa asettaa todistustaakkaa ainakin osittain myös vastaajalle, vaikka sitä ei tuomion perusteluissa nimenomaisesti mainitakaan.

Vaikka näyttökysymys ratkaistiinkin tällä tavalla tässä yksittäistapauksessa, niin tästä ei voida missään tapauksessa tehdä nyt sellaista johtopäätöstä, että valvontayhtiö pystyisi aina ja kaikkialla näyttämään toteen ajoneuvon kuljettajan, vaikka se kotisivullaan referoikin aikoinaan käräjäoikeuden tuomion tätä kohtaa ilmeisen tahallisesti tavalla, josta tällainen vaikutelma voi jäädä. Valvontayhtiö joutuisi siis kaikissa oikeudenkäynneissään aina näyttämään toteen ajoneuvon kuljettajan. Tällä kertaa se onnistui siinä ja oikeuteen oli tarkoituksellisestikin viety juttu, jossa toteennäyttäminen oli valvontamaksujen suuren määrän vuoksi sekä erinäisistä muista syistä helppoa. Silti tässä valvontayhtiön itse valitsemassa helpossakin jutussa hovioikeus käytti sivun verran tuomiostaan tämän näyttökysymyksen perustelemiseen. Yhden tai kaksi valvontamaksua saaneen kuljettajan kohdalla tilanne olisi toinen, ja valvontayhtiö tulisi häviämään erittäin ison osan jutuistaan toteen näyttämättöminä.

Pysäköintivirheestä rankaiseminen

Hovioikeuden tuomion ydinkohtana on toteamus, että maanomistajan oikeus rangaistusluontoisten seuraamusten määräämiseen edellyttäisi, että siitä olisi säädetty lailla. Valvontamaksu on hovioikeuden päätöksen mukaan selvästi rangaistusluontoinen.

Tähän johtopäätökseen on päädytty varsin lyhyen, mutta selkeän perustelun kautta. Perusteluissa on viitattu vain Tieliikennelakiin sekä kahteen aikaisempaan tuomioistuinratkaisuun. Asia on todellakin näin yksinkertainen ja laki antaa esillä olleeseen kysymykseen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Hovioikeus ei ole sortunut mielistelemään jutun kantajaa jaarittelemalla sivutolkulla sen esittämistä perusteluista, vaan asia on ratkaistu selkeään lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön viitaten. Valvontayhtiön asianajajan maratonpuhe Tieliikennelain 28§:n 2 momentin syntyhistoriasta kuitattiin lyhyellä toteamuksella lain sisällöstä ja soveltamiskäytännöstä.

Tuomioistuinten tehtävä on soveltaa voimassa olevaa lakia. Lain huonoudella argumentointi ei siten yleensä ole kovin hedelmällistä, kuten tässäkin nähtiin.

Juristipiireissä on jo käyty keskustelua kysymyksestä, miksi pysäköintiä koskevaan sopimukseen ei saisi lisätä sopimussakkoa ilman nimenomaista laissa asetettua määräystä. On esitetty näkemyksiä, joitten mukaan siitä, että julkinen valta tarjoaa jonkun ”palvelun”, ei voitaisi tehdä sellaista juridista vastakohtapäätelmää, että julkisella vallalla on myös tähän palveluun monopoli. Tällaisten näkökantojen esittäjät eivät tunnu ymmärtävän rangaistuksen ja sopimussakon eroa. Sopimussakko on korvaus siitä, että sopimusosapuoli ei toimi sopimusvelvoitteidensa mukaisesti. Sopimussakon pitää aina korreloida jollakin tavalla sopimusrikkomuksella aiheutetun tosiasiallisen vahingon kanssa. Ei kuitenkaan vaadi kovinkaan ihmeellistä juridista ajattelukykyä ymmärtää, miksi yksityinen pysäköinninvalvontamaksu ja menettely, jossa maksumääräyksiä kiinnitetään julkisessa tilassa ennalta määräämättömään joukkoon ajoneuvoja, joitten kuljettajat ovat maksujen määrääjälle tuntemattomia, on tosiasiassa julkisen vallan käyttöä eikä sopimuksen täytäntöönpanoa.

Perustuslain mukaan viranomaisilla todellakin on monopoli julkisen vallan käyttöön. Nyt puhutaan teoista, joista viranomaisvalvonnassa seuraisi rangaistus. Yksin tämä riittää monopolisoimaan toiminnan viranomaisille – muutenhan ei olisi todellakaan mitään estettä sille, että esimerkiksi kauppakeskukset ryhtyisivät jakelemaan näpistelijöille yksityisiä ”sopimussakkoja”.

Myös sopimussuhteen yksipuolisuus puoltaa näkemystä julkisen vallan käytöstä; mikä on sopimuksen kohde esimerkiksi silloin, kun kuljettaja pysäköi omalle, taloyhtiöltä vuokraamalleen paikalle? Valvontayhtiöllä pitäisi siis olla oikeus veloittaa sopimussakkoa sellaiseltakin henkilöltä, jonka oikeus pysäköidä perustuu johonkin muuhun kuin valvontayhtiön kanssa tekemäänsä sopimukseen.

Syntyykö sopimusta?

Tuomio ei anna yksiselitteistä vastausta siihen kysymykseen, voiko sopimus syntyä kylttien ohi ajamalla. Tämä kysymys on ohitettu tavallaan tarpeettomana, koska yhtiön asettamat valvontamaksut ovat joka tapauksessa lain vastaisia. Hovioikeuden mukaan ”yhtiö ei voi näin ollen saada oikeussuojaa vaatimukselleen luomansa sopimusjärjestelyn kautta”.

Hovioikeuden pessimistinen asenne sopimuksen syntymekanismiin voidaan kuitenkin havaita perustelusta, jonka mukaan ”yhtiö on luonut järjestelmän, jossa se katsoo auton kuljettajan pysäköimällä kyltitetylle alueelle sitoutuvan asetettujen pysäköintiehtojen noudattamiseen - - riippumatta siitä, onko kuljettaja huomannut kylttejä tai lukenut niissä olevia tekstejä”.

Kantaja ei varmasti ole oikeudenkäynnin kuluessa esittänyt argumenttia, että ehdot sitoisivat siitäkin huolimatta, että kuljettaja ei olisi niitä huomannut – sen intressissä ei ole todellakaan ollut johdattaa tuomioistuinta miettimään sitä kysymystä, tarvitseeko autoilijan lukea tien varteen pystytettyjä kaiken maailman mainoskylttejä. Pänvastoin valvontayhtiö on koko ajan korostanut, miten selkeästi ehdot on merkitty ja miten ne eivät voi jäädä havaitsematta normaalilta, huolelliselta kuljettajalta. Hovioikeuden perustelun muotoilu on siten sen omaa päättelyä ja kyltissä mainittujen ehtojen sitovuus olisi ilmeisesti siten hovioikeudenkin mielestä kyseenalaista jopa siinä tapauksessa, että kyse olisi sellaisesta sopimuksesta, joka lain mukaan olisi mahdollista tehdä.

Tämä on toinen kohta, jota hovioikeuden sinänsä ansiokkaassa ja oikeassa tuomiossa voidaan arvostella. Mielestäni hovioikeuden olisi tullut linjata sopimusoikeudellista oikeuskäytäntöä noin yleisemminkin ottamalla selkeä kanta siihen, voiko sopimus syntyä kylttien ohi ajamalla vaiko ei.

Sopimusoikeudellisen kirjallisuuden huomattavan yksimielinen kanta on, että kuluttajaa sitova sopimus ei voi syntyä pelkästään kuluttajan passiivisuuteen perustuen. Tarvitaan aina positiivinen sopimustahdon ilmaus. Sopimuksen synty voidaan sitoa tosiasialliseen käyttäytymiseen, kuten esimerkiksi kuljetusvälineeseen nousemiseen matkustustarkoituksessa tai pysäköintilipukkeen hankkimiseen automaatista. Sopimuksen syntymistä ei kuitenkaan pitäisi voida sitoa sellaiseen käyttäytymiseen, joka ei välttämättä ilmennä nimenomaista sopimustahtoa. Ihmisellä voi olla muitakin syitä pysäköidä ajoneuvonsa esimerkiksi omalle, taloyhtiöltä vuokraamalleen paikalle, kuin halu sitoutua johonkin itselleen täysin hyödyttömään valvontasopimukseen ulkopuolisen yhtiön kanssa.

Valvontayhtiö on ihan ansiokkaasti argumentoinut tosiasialliseen käyttäytymiseen perustuvan sopimuksen syntyperusteen puolesta. Se ei vaan suostu ymmärtämään sitä, että ketään ei voida pakottaa sopimukseen. Sopimus syntyy vain, jos osapuolet sitä nimenomaisesti haluavat. Siksi liikennevälineeseen nouseminen voi synnyttää sitovan sopimuksen. Kukaan tuskin haluaa kuitenkaan sitoutua itsensä rankaisemiseen, ja siksi valvontayhtiön sopimuskonstruktio ei voi toimia. Nimenomainen sopimustahto puuttuu. Ajoneuvon pysäköinti ei ole mikään sopimustahdon ilmaus edes siinä tilanteessa, että pysäköintialueen haltija on asettanut pysäköinnille ehtoja. Pysäköidä voi halutessaan myös ehtojen vastaisesti, sitoutumatta tarjottuun sopimukseen. Tästä pitää seurata viranomaisreaktio. Valvontayhtiön sopimuskonstruktio ei vaan yksinkertaisesti toimi. Ei se toimi Ruotsissakaan ilman asiasta erikseen säädetyn lain tukea.

Miten tästä eteenpäin?

Valvontayhtiö on ilmoittanut hakevansa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen päättyy tammikuussa. Valituslupa-asia ratkeaa yleensä noin 3-6 kuukaudessa ja jos korkein oikeus myöntää valitusluvan, voi lopullisen ratkaisun saamiseen mennä vielä jopa 2-3 vuotta.

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle. Ennakkopäätöksillä pyritään myös varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain ne asiat, joissa se myöntää valitusluvan. Lain mukaan korkein oikeus voi myöntää valitusluvan ainoastaan, milloin lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Asia voidaan käsitellä korkeimmassa oikeudessa myös, jos on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämiselle on jokin muu painava syy.

Sekä Vantaan käräjäoikeuden että Helsingin hovioikeuden ratkaisut tässä asiassa ovat olleet yksimielisiä ja erittäin johdonmukaisesti perusteltuja. Voidaankin sanoa, että laki antaa tällaiseen tilanteeseen hyvin selkeän vastauksen. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioitten yhdenmukaisuus enteilee sitä, että tuomioistuimilla ei tulisi olemaan vaikeuksia soveltaa lakia myöskään tulevissa vastaavissa oikeusriidoissa, eikä lain tulkitsemisesta eri tavalla eri tuomioistuimissa ole myöskään juuri pelkoa. Myös Oikeusministeriössä valmisteilla oleva, yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntöhanke aikaansaa sen, että korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen hyöty asiassa jäisi hyvin lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi. Enemmän hyötyä olisi itse asiassa valituslupahakemuksen hylkäämisestä, koska se selkeyttäisi oikeustilan heti.

Täysin selvää on, että purkuperustetta tai muuta painavaa syytä asiassa ei ole. Kyseeseen tulee ainoastaan valitus ennakkopäätösperusteella. Korkein oikeus kuitenkin hylkää yli 90% valituslupahakemuksista. Tämä juttu on ratkaistavissa yksinomaan Tieliikennelain ja Perustuslain selkeitten säännösten perusteella. En näe mitään syytä, miksi korkeimman oikeuden tulisi myöntää asiassa valituslupa. Laki antaa käsillä olevaan kysymykseen selkeän vastauksen. Ainoastaan valvontayhtiöt sekä yllättäen Kuluttajavirasto eivät suostu tätä tunnustamaan.

Tarvitaanko yksityistä pysäköinninvalvontaa?

Ei ole olemassa mitään estettä sille, etteikö julkista pysäköinninvalvontaa voitaisi saada toimimaan tehokkaasti. Pysäköinninvalvojia voitaisiin palkata huomattavasti lisää ja valvonta voitaisiin laajentaa ympärivuorokautiseksi. Havaituista pysäköintirikkomuksista tulisi voida ilmoittaa pysäköinninvalvonnan päivystykseen ympäri vuorokauden, jolloin valvoja kävisi toteamassa tilanteen ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. Julkinen pysäköinninvalvonta voitaisiin laittaa kuntoon, jos poliittista tahtoa löytyisi.

Mikään edellä mainituista toimenpiteistä ei aiheuttaisi kunnille lisää kustannuksia, vaan päinvastoin ne tuottaisivat kuntien kassaan rahaa. Toiminnan kulut voitaisiin kattaa maksullisesta pysäköinnistä sekä pysäköintivirhemaksuista saatavilla tuloilla, aivan samalla tavalla kuten yksityiset valvontayhtiötkin ovat toimintansa rahoittaneet. Pysäköinninvalvonta on niitä harvoja kunnallisia toimialoja, jotka tuottavat voittoa. Siksihän yksityiset yrittäjät ovatkin pyrkineet kakusta osalliseksi.

Estettä ei nähdäkseni olisi myöskään sille, että lainsäädäntöteitse annettaisiin kunnalliselle pysäköinninvalvonnalle nykyistä laajemmat valtuudet. Esimerkiksi pelastustielle pysäköidyn ajoneuvon hinauksesta voisi päätöksen tehdä aivan hyvin virkavastuulla toimiva kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolloin poliisin resursseja ei tarvitsisi asian johdosta tuhlata.

Kaikki ne tavoitteet, joilla yksityiset pysäköinninvalvontayhtiöt markkinoivat itseään, olisivat saavutettavissa julkisen pysäköinninvalvonnan palveluita käyttämällä. Valvontayhtiöitten edustajien puheet ”anarkiasta” vaikuttavat vahvasti liioitelluilta tilanteessa, jossa heidän kuvailemiaan ongelmia ei ole havaittavissa niissä kunnissa, joissa pysäköinninvalvonta on kokonaan julkisen valvonnan varassa. Kyllähän hyvän rahantekokoneen menettäminen varmasti harmittaa, mutta täysin virheellisiä ovat valvontayhtiöitten edustajien väitteet siitä, että väärinpysäköijille ei tämän tuomion johdosta mahdettaisi mitään. Kyllä mahdetaan, ihan niin kuin ollaan mahdettu tähänkin asti.

Valvontayhtiöitten yksi markkinointiväite on pelastusteitten pitäminen vapaana. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, miten yksi tuulilasiin laitettu maaginen lappu vähentää pelastustielle pysäköinnin aiheuttamia vaaroja. Pelastuslaki määrää, että pelastustielle pysäköimisestä on tuomittava sakkoon. Lainsäätäjä on katsonut teon niin vakavaksi. Pysäköinninvalvojille ei lainsäätäjä ole antanut asiassa mitään harkintavaltaa. Tiedossa on, että joissain kunnissa pelastusteille pysäköidyille ajoneuvoille määrätään ensisijaisesti pysäköintivirhemaksu. Toiminta ei ole kuitenkaan lain mukaista ja toivottavaa olisikin, että näissäkin kunnissa ryhdyttäisiin noudattamaan lakia. Pelastustielle pysäköity ajoneuvo tulisi aina hinata kuljettajan kustannuksella pikimmiten pois, ellei kuljettajaa välittömästi tavoiteta ja teosta pitäisi aina määrätä rangaistukseksi sakkoa, kuten laki edellyttää. Pelastustiet pysyisivät kyllä vapaina, jos viranomaiset käyttäisivät heille lain suomia valtuuksia.

Paitsi että yksityistä pysäköinninvalvontaa ei tarvita mihinkään, sillä ei edes ole käytettävissään niitä keinoja, jotka ovat tarpeen pelastusteitten pitämiseksi vapaina – he eivät edes teoriassa voi siten toteuttaa hurskaita teesejään. Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kyse rahastuksesta näennäisesti hyviltä ja hyväksyttäviltä vaikuttavien asioitten varjolla. Todellista hyötyä tai tarvetta toiminnalle ei ole.



Artikkeli on blogin asiantuntijalukijan kirjoittama ja julkaistaan blogissa "lukijan artikkelina".


Lue myös:
ParkCom Oy hävisi hovioikeudessa
ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa
ParkCom Oy hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Yksityinen rankaiseminen
Laiton lailliseksi lainvastaisesti

Lukijan artikkelit:
ParkCom Oy hovioikeudessa - valvontayhtiössä ei tunneta pysäköintilainsäädännön perusasioita Kuluttajavirasto ja yksityinen pysäköinninvalvonta

56 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa tässä mieleen koskien pelastuslakia:

33§ "Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti."

jos kerran kiinteistö sopimuksella siirtää kaiken valvonnan ja vastuun koskien ajoreittejä (pelastusteitä), pysäköintiä ym. valvontafirmalle, niin silloinhan valvontafirma on vastuussa pelastusteiden aukipidosta? Eli kun pelastustiellä seisoo väärinpysäköity auto, niin valvontayhtiö syyllistyy yllämainitun pelastuslain kohdan rikkomiseen, ja on tuomittava pelastusrikkomuksesta. Taidanpa tästä lähtien soittaa aina poliisille kun näen parkcomin valvomalla alueella pelastustielle pysäköidyn auton, ja ilmoittaa että kyseisen kiinteistön valtuuttama valvontayritys rikkoo pelastuslakia kun se ei täytä 33§ pykälän velvollisuuttaan pitää pelastustiet ajokelpoisina.

ns. sitä saa mitä tilaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Erinomainen artikkeli. Erityisen hyvä on kannanotto yksityisen valvonnan tarpeellisuudesta. Pitäisi oikeusministeriössäkin ottaa se lusikka kauniiseen käteen ja lopettaa se valvontayhtiöiden lobbauksen kuuntelu ja rikollisen toiminnan suojeleminen. Korjatkaa ihmeessä lakia, mutta tehkää se niin että kehitetään kunnallista pysäköinninvalvontaa eikä yksityistä. Kyllä rankaisumenetelmien käyttö pitää olla vain viranomaisella.

Anonyymi kirjoitti...

Perustuslaki sanoo selvästi että merkittävän julkisen vallan käyttöä ei voi antaa muulle kuin viranomaiselle, ei siis edes lainsäädäntöä muuttamalla. Jos vallan käyttö sisältää oikeuden rangaista se on merkittävää vallankäyttöä aina. Oikeusministeriön kaavailemat lainmuutokset ovat perustulainvastaisia kuten blogikin jossain aikaisemmassa artikkelissaan kirjoitti. Riippumatta siitä kuin kauniisti oikeusministeriö yrittää muuta tulkitakin.

Sitäpaitsi, oikeusministeriön tulkinta siitä että uusi laki ei rikkoisi perustuslakia lähtee siitä että kiinteistönomistajalla on se oikeus olemassa jonka olemassaolon hovioikeus on nyt kumonnut.

Anonyymi kirjoitti...

Oikeusministeri Tuija Braxin olisi syytä erota. Hänen ministeriönsä säätelee suomessa lakeja vastoin perustulsain henkeä. Lisäksi mm. sähköiseen vaaliäänestykseen liityviä ongelmia salailtiin. Herää kysymys miksi meillä saa olla ministeri joka ei osaa tehtäviään ja edistää kansalaisten oikeuksien polkemista? Miksi hänen ei pidä erota. Kun eräs toinen ministeri lähettää tekstiviestejä hänet ajetaan eroon. Kumpi on kansalaisten mielestä suurempi syy erota? Se että lähettää rivoja viestejä naiselle vai se että ei osaa hoitaa hommaansa ja aiheuttaa suurta vahinkoa kansalaisille.

EROA TUIJA BRAX

Anonyymi kirjoitti...

Samaa mieltä, eroa TUIJA BRAX.

Huomasiteko muuten nelosen uutisissa kuinka Tom Ek kertoi että heillä on kaikkien toimeksiantajien tuki takana? Unohti kuitenkin kertoa että kauppakeskus Sello (heidän suurin valvottavansa) on luopunut parkcomin palveluista.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä eräs kokemus hs.fi:n keskustelupalstalta:

"Braxilta tuli vastaukseksi senkaltainen viesti, että onhan tuo puolisoni kokemus ikävä, mutta että yksityistä elinkeinonvapautta ei saa rajoittaa ja että sen vuoksi lakia pitää muuttaa yksityistä pysäköinninvalvonnan harjoittamista selventäväksi"

Eli oikeusministerin mielestä yksityisen yrityksen elinkeinonvapaus on tärkeämpää kuin perustuslain kansalaiselle takaamat oikeudet?

Anonyymi kirjoitti...

Heh, no sakkofirmojen etuna on kyllä tuo Brax, sehän on kävelevä katastrofi. :) Ei tule kyllä eroamaan, teki mitä tahansa.

jurristi kirjoitti...

Siis miten niin sopimussakon pitää korreloida tosiasiallisen vahingon kanssa? Esimerkiksi rakennusurakoissa sopimussakot urakan viivästymisestä ovat täysin tavanomaisia, eikä asiaan vaikuta se, aiheutuuko viivästyksestä vahinkoa.

Muilta osin lienee syytä viitata Jukka Kemppisen blogiin ja siellä käytävään keskusteluun. (Muille kuin asiantuntijalukijoille selvennykseksi, että prof. Kemppinen on pitkän linjan juristi, joka on aikanaan ollut KKO:ssa esittelijänä.) Myös Jyrki Virolainen näyttäisi osallistuvan Kemppisen blogin keskusteluun.

Anonyymi kirjoitti...

Eihän lain vastaista sopimusta voi syntyä ''mainoskylttien'' ohi ajamalla. Siksi on ymmärrettävää, että HO ei ole tätä sopimuksen syntymisasiaa erityisen perusteeellisesti käsitellyt.

Anonyymi kirjoitti...

Jurristille: sopimussakot ovat täysin tavanomaisia liiketoiminnassa. Esimerkiksi rakennusurakoissa on tyypillistä, että viivästyksistä maksetaan sopimussakkoa. Tällainen yhtäältä motivoi osapuolia täyttämään velvollisuutensa ajoissa, toisaalta se korvaa esimerkiksi viivästyksestä aihetuvan taloudellisen menetyksen. Sopimussakko on sopimusoikeudellinen instrumentti, jolla jo etukäteen varaudutaan siihen, että sopimusosapuoli ei kykene vastaamaan velvoitteistaan. Sopimussakon suuruus on tietenkin sovittavissa, mutta kyllä sen jollakin tapaa, vaikka vain karkeastikin, on perustuttava todelliseen vahinkoon. Täysin hatusta vedetty sopimussakon suuruus, jolla ei ole mitään tekemistä aiheutuneen vahingon kanssa, on sopimusehtona pätemätön.

Sopimussakko on varsin spesialisoitunut oikeudellinen instrumentti. Vaikka se on liike-elämässä yleinen, kuluttajasopimuksissa se on erittäin harvinainen. Vaikka yksinkertainen sopimus esim. henkilökuljetuksesta voikin perustua tosiasialliseen käyttäytymiseen (kulkuvälineeseen nousu), niin sopimussakosta sopiminen edellyttää kyllä ehdottomasti nimenomaista sopimusta.

Sopimussakkoa ei siis voi "määrätä" kenellekään. Sopimussakosta on sovittava, ja ihan nimenomaisesti. Ei todellakaan voida katsoa, että ajoneuvon kuljettaja olisi pysäköidessään hyväksynyt tällaisen sopimussakkoehdon - jos olisi, niin silloinhan hän ilomielin maksaisi sen sakkonsa, eikä olisi asiasta lainkaan harmissaan. Olisihan sakosta silloin YHDESSÄ SOVITTU.

Kun valvontayhtiö laputtaa julkisessa tilassa ennalta määräämätöntä joukkoa ajoneuvoja, joitten kuljettajat ovat tälle tuntemattomia, niin täysin selvää on, että mistään "sopimussakosta" ei siinä tilanteessa voi olla kyse.

Anonyymi kirjoitti...

"Kumpi on kansalaisten mielestä suurempi syy erota? Se että lähettää rivoja viestejä naiselle vai se että ei osaa hoitaa hommaansa ja aiheuttaa suurta vahinkoa kansalaisille."

Onhan se nyt jo moneen kertaa nähty, että eroamiseen tarvitaan Iltapaska -lehtien tuki. Se on ihan sama mikä syy siihen sitten taustalla on. Ja kun ihmiset on pääsääntöisesti varsin yksinkertaista porukkaa, niin totta kai tekstiviestit vie kiinnostavuudessa voiton kaikesta missä joutuisi rasittamaan aivosolujaan. Tästä seuraa, että Iltapaskat kirjoittelee jonninjoutavista asioista ikään kuin isoina yhteiskunnallisina kysymyksinä paljon mieluumin kuin yhteiskunnan perusteisiin pureutuvista kysymyksistä.

Anonyymi kirjoitti...

Aamen

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

"Braxilta tuli vastaukseksi senkaltainen viesti, että onhan tuo puolisoni kokemus ikävä, mutta että yksityistä elinkeinonvapautta ei saa rajoittaa ja että sen vuoksi lakia pitää muuttaa yksityistä pysäköinninvalvonnan harjoittamista selventäväksi"

Siis hä? Jos alan oikein isolla porukalla maahantuomaan pirtua ja teen elantoni sillä, niin pitäisikö lakia muuttaa että minun elinkeinovapauteni ei asiasta kärsi? Haloo Brax, meneekö hissi vinttiin asti?

Anonyymi kirjoitti...

Muilta osin lienee syytä viitata Jukka Kemppisen blogiin ja siellä käytävään keskusteluun. (Muille kuin asiantuntijalukijoille selvennykseksi, että prof. Kemppinen on pitkän linjan juristi, joka on aikanaan ollut KKO:ssa esittelijänä.) Myös Jyrki Virolainen näyttäisi osallistuvan Kemppisen blogin keskusteluun.

Kemppiselle kaikki kunnia arvokkaasta työstä ja vahvoista mielipiteistä. Mutta kuten monesti, hänen käsityksensä harhailevat välillä erikoisesti kokonaisuudesta ja siitä miten asioita oikeasti tulkitaan. Maailma ei ole niin mustavalkoinen eikä professori aina oikeassa. Mitä tulee Virolaisen mielipiteeseen, niin jättäisin ne omaan arvoonsa, niillä ei tämän asian suhteen ole merkitystä eikä minkäänlaista painoarvoa.

Virolaisen kommentti Kemppisen blogissa

Toiminta ei ole lainvastaista, vaan perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jonka ehdot autoilija hyväksyy pysäköidessään alueelle. Kun tällaista toimintaa, bisnestä, ei ole laissa kielletty, se on sallittua.

Virolainen ei ole oikeuslaitos ja hänellä on toki oikeus mielipiteeseen mutta lopullisen totuuden sanoo hovioikeus, kuten on tehnut. Toiminta on laitonta. Virolainen osoittaa sen että hän ei itsekkään ymmärrä mistä asiasta on kysymys.

Professoreillakin pitäisi olla tiedossa että sopimuksen syntyminen edellyttää tahtoa kummaltakin osapuolelta. Jos sopimuksessa on mainittu sopimussakko, silloin molemminpuolista sopimuksen hyväksyntään edellytetään selkeää tahdonilmaisua. Ajoneuvon ajaminen pysäköintialueelle ei ole tahdonilmaisu koska voin myös päättää olla hyväksymättä sopimusehtoja, eli käyttää parkkipaikkaa oikeudetta. Minua ei siis voi pakottaa hyväksymään sopimusta koska silloin se olisi jo itsessään pätemätön. Miksi edes haluaisin tehdä sopimusta jonka ainoa vastine minulle on sopimussakko. En saa sopimuksesta itselleni mitään muuta hyödykettä (kuten linja-autoon noustessa palveluna matkan paikasta a paikkaa b). Parkkipaikalle pysäköiminen ei ole tuo hyödyke koska pysäköinti on jokatapauksessa ilmainen.

Anonyymi kirjoitti...

Luulisi, että kun sopimussakkojen suuruuksia mietitään, niin kuluttajilla on eri asema niissä kuin b2b sopimuksissa. Jälkimmäisissä kun ei ole mitään kuluttajasuojalakia sanomassa, että kohtuuttomia ehtoja ei saa tehdä.

Anonyymi kirjoitti...

Sellon asemaparkin puolella on vielä Parkcomin valvontaa. Pysäköinti on maksullista ma-pe 6-16 tms, pysäköimällä hyväksyt ehdot. Samanlainen käytäntö on myös Tapiolassa hiekkaparkkipaikalla. Siellä valvojana on Autoparkki, pysäköinti maksullista 24 h, pysäköimällä hyväksyt ehdot. Ovatko nämä sitten myös laittomia?

Anonyymi kirjoitti...

Maksullisen pysäköintipaikan pitäminen on edelleenkin laillista. Mutta pysäköintivirhemaksuja saa määrätä vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta.

lakkimies kirjoitti...

Myös liikesopimuksissa sopimuksen ehtoa voidaan kohtuullistaa oikeustoimilain 36 §:n nojalla, vaikka se onkin harvinaista. Kohtuullistaminen on kuitenkin poikkeus myös kuluttajasopimusten osalta.

Näkökulmasta riippuu, mikä merkitys on sillä kysymyksellä, voidaanko pysäköintiä pitää tahdonilmaisuna. Sopimushan voi syntyä muutenkin kuin nimenomaisin tahdonilmaisuin.

Kemppisen mielipide on toki vain Kemppisen mielipide. Kemppisen aivoituksista on välillä hieman vaikeaa päästä jyvälle. Virolainen taas ei ole sen syvällisemmin perustellut kantaansa, mutta hän mainitsee mielestäni olennaisen perusidean: kaikki sopimukset, joita ei ole jostain syystä pidettävä kiellettyinä, ovat sallittuja.

Tässä asiantuntijalukijan artikkelissa on se vika, että siinä väitetään asian olevan selvä. Yleensä kun joku sanoo, että jokin oikeudellinen kysymys on täysin selvä, niin silloin se ei sitä ole. Tässä tapauksessa eri auktoriteettien kannanotot menevät ristiin, mistä ei mielestäni myöskään voi tehdä sitä vastakohtaispäätelmää, että asia olisikin aidosti selvä.

Yksityisen pysäköinninvalvonnan kannalla näyttävät olevan oikeusministeriö, kuluttajariitalautakunta, valtakunnansyyttäjä (tavallaan) ja muutama oikeustieteen tutkija. Kielteistä kantaa näyttäisivät edustavan ainakin Vantaan käräjäoikeus, Helsingin hovioikeus ja vastaavasti muutama oikeustieteen tutkija.

Viimeisen sanan sanoo KKO - joko jättämällä valitusluvan myöntämättä tai antamalla ennakkoratkaisun.

Anonyymi kirjoitti...

Professorit ovat kommentoineet asiaa yleisellä tasolla, pohtien sitä, miten asioitten pitäisi olla. Kaikki heistä eivät ole osoittaneet perehtyneensä juttuun kovinkaan huolella.

Tuomioistuimilla on ratkaisupakko. Niitten on annettava perusteltu ratkaisu oikeusriitoihin. Ratkaisun on perustuttava voimassa olevaan lakiin.

Yleisellä tasolla, tarvitaanko yksityistä pysäköinninvalvontaa vai ei, eri auktoriteettien mielipiteet menevät kovasti ristiin. Sen sijaan kysymys siitä, mikä on voimassa olevan lainsäädännön kanta nyt kyseessä olevaan oikeusriitaan, on ratkaistu täysin yksimielisesti jo kahdessa eri oikeusasteessa.

Kyllä näitten tuomioistuinten päätösten valossa voidaan ihan perustellusti sanoa, että juttu on varsin selvä. Siitä voidaan sitten keskustella, onko lainsäädäntö ajan tasalla ja miten asioitten pitäisi olla.

Anonyymi kirjoitti...

kaikki sopimukset, joita ei ole jostain syystä pidettävä kiellettyinä, ovat sallittuja

Näin asia on periaatteessa, mutta yrittäkää nyt ymmärtää että on asioita joista ei voi sopia sopimuksin, tai vaikka olisi sovittu niillä ei ole oikeussuojaa. Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on juuri tästä kysymys.

Työelämässä on paljon asioita jotka määritellään laissa. Työntekijä ja työnantaja voivat tehdä sopimuksia asioista mutta niissä ei voi sopia sellaista mikä on lainvastaista. Esimerkiksi työntekijä lupaa tehdä 500 tuntia ylitöitä vuodessa ilman korvausta. Tällaisella sopimuksella ei ole lainvoimaa vaikka sen voikin tehdä.

Jos ostan tontin, rakennan tontin läpi jalkakäytävän ja laitan kyltit kumpaankin päähän tonttia jossa kävelytien käyttäjä sitoutuu ehtoihin joiden mukaan tontiomistaja voi teljetä hänet kellariin kävelytien luvattomasta käyttämisestä viikoiksi. Kyseessähän on laissa määritelty vapaudenriisto josta kävelytien käyttäjän ja omistajan välillä ei voi sopimusoikeudellisin keinoin muuttaa. Minulla on kuitenkin sopimusvapaus eikä laissa ole määritelty missään ettei tällaista sopimusta voisi tehdä. Pysäköinninvalvonta on lain ja oikeuskäytännön mukaan rangaistusluoneista toimintaa joka on osa viranomaisille tarkoitettua vallan käyttöä. Sitä ei voi sopimusoikeudellisin keinoin ottaa tai antaa kenellekään. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa voiko sopimus syntyä. Kyllä se ehkä voi, mutta sillä ei ole oikeussuojaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kai tuota enää paremmin voi rautalangastakaan vääntää. KKO ei todennäköisesti myönnä valituslupaa. Mahdollinen uusi lainsäädäntö on siten kokonaan oma juttunsa. Piste.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä merkitys sopimuksen syntymiselle ja pätevyydelle on sillä, että kyseessä ei ole mikä tahansa sopimus vaan vakioehtoinen kuluttajasopimus? Niiden kohtuuttomista ehdoista on yleiseurooppalaista säätelyä mm. direktiivin muodossa, ja kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajaa.

Direktiivissä on tarkoitettu pidettäviksi kohtuuttomina mm. ehtoja, joihin kuluttajalla ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ennen sopimukseen sitoutumista. Kohtuutonta on myös se, jos vain toisella osapuolella on mahdollisuus arvioida, onko sopimusehtoja noudatettu.

Minusta kuljettajalla ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua jonkin täynnä pientä tekstiä olevan kyltin sisältöön ennen pysäköintiä. Parkkipaikat ovat erittäin onnettomuusalttiita, jolloin kuljettajan on keskitettävä huomionsa liikenteen seuraamiseen eikä tekstikylttien tutkimiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Usein B2B puolella sopimussakoista pystytään myös neuvottelemaan. Tarkoittaa sitä että vaikka sakko laukeaisikin niin asiasta kuitenkin keskustellaan että mitä siitä itseasiassa seuraakin. Osapuolet ymmärtävät että ei kannatta lähteä oikeuteen tappelemaan vaan hoidetaan asia kuntoon. Usein myös vaikka sakko voisikin laueta niin siitä ei edes nosteta pöydälle jos asiasta ei ole ollut oikeasti mitään haittaa ja jos se vahingoittaa yhteistyötä jatkossa.

Näissä parkkipulju jutuissa moista kuviota ja neuvottelumahdollisuutta ei ole missään muodossa joten kyseessä on todellakin rangaistus eikä mitenkään rinnastettavissa sopimussakkoihin.

Anonyymi kirjoitti...

Tulipahan vaan mieleen, että eikös siinä Helsingin hovioikeuden päätöksessä nimenomaan todettu, ettei yksityisellä maanomistajalla ole oikeutta määrätä pysäköintivirhemaksua, jonka oikeuden sitten voisi sopimuksella siirtää edelleen toiselle osapuolelle (esim. Parkcom).

Pitäisikö laittaa kyselykamppanja suurten ostoskeskusten tahoille siitä, että onko heillä tällaista oikeutta ja ovatko he kenties sopimuksella siirtäneet tämän (laittoman) oikeuden toiselle osapuolelle? Ja jos ovat, niin ovatko he valmistautuneet korvaamaan jatkossa mahdollisesti laittomasti perityt maksut?
Voi olla, että pysäköintivalvontafirmojen sopimukset tulisivat nopeastikin uudelleen pohdinnan alle...

Anonyymi kirjoitti...

Miten minun pitäisi toimia, kun olen reklamoinut Sveaan että Parkcomiin ja olen saanut heiltä sellaisen päätöksen, että eivät jatka perintää, mutta asia jää odottamaan käsittelyä. "Sakko" kasvaa korkoa kokoajan. Eli voivat esim. kahden vuoden päästä, jos voittavat KKO:ssa, laittaa melko ison laskun tulemaan?

Voinko mitenkään muuttaa tilannetta, nyt kun lasku on todettu laittomaksi?

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki ParkComin maksamattomat "asiakkaat" ovat saaneet uhkailun, että oikeus odottaa jos ei maksa.

Mitään ei ole tehtävissä, sori.

Liiketoimintakielto olisi tosin kyllä nyt poikaa, koska vahvasti näyttää siltä että tämä edisodi on saanut päätepisteen hovin päätöksen kautta.

Kenen sitten tuollaita liiketoimintakieltoa pitäisi hakea, en tiedä. Toimeksiantajien tulisi ehkä hakea ParkComit yms. omaisuudenhukkaamiskieltoon, jotta toimeksiantajien oikeat asiakkaat tarvittaessa saisivat palautukset oikeasta osoitteeesta - muutoin toimeksiantajille saattaa tulla hieman maksettavaa tulevaisuudessa... :)

Anonyymi kirjoitti...

Itse saamani vastineen perusteella perintätoimet on lopetettu, mutta yhtiö saattaa haastaa minut oikeuteen.

Tänä aikana ei voi perintäkuluja tulla lisää. Eli siis mikä on lainmukainen viivästyskorko? Tällä hetkellä 11,5%. Eli esim. kahdessa vuodessa 40 euron potti voi kasvaa 49,73 euroon, jos laskee korolle korkoa. Ainakin itse olen valmis ottamaan tämän 10 euron riskin...

Anonyymi kirjoitti...

Toivotonta ajanpeluuta ja k*s*tusta.

Asiahan on pläkki. Johan sitä nauraisivat naurismaan aidatkin, jos KKO kumoaisi kahden alemman asteen tuomion näin selvässä asiassa. Mikäli näin tapahtuisi, voisivat varautua juttutsunamiin, kun joka asiassa haetaan ''korkeinta totuutta''.

Anonyymi kirjoitti...

Mutta mitä jos heillä onkin jokin yksityisoikeudellinen pikavalvontakorko, joka on lähempänä 1000%:a/v? :)))

Anonyymi kirjoitti...

Lukekaas tämä.
TIEDOTE

24.11.2008

Oy ParkPatrol Finland Ab on samoilla kannoilla kuin Oy ParkCom Ab.Yhtiömme liiketoiminta perustuu perustuslaissa kiinteistönomistajille / haltijoille määriteltyihin oikeuksiinsopimusvapaudesta sekä omaisuudensuojasta.

Jatkamme toimintaa normaaliin tapaan, kuten tähänkin mennessä.

Mainittakoon, että Oy ParkPatrol Finland Ab ei ole ollut riitapuolena nykyisessä päätöksessä / hävinnytyhtään juttua oikeudessa. Katsomme, että nykyinen hovioikeuden päätös, joka ei ole saanut lainvoimaa eivelvoita muuttamaan yhtiömme toimintamallia millään lailla.

Mitä tulee valvontamaksujen palauttamisvaatimuksiin, emme käsittele asiaa ennen kuin mahdollinenKorkeimman Oikeuden tuomio on annettu ja saatettu lainvoimaiseksi. Tätä puoltaa myös Kuluttajavirastontiedote: "Virasto ei ole voinut antaa kuluttajille selvää ohjetta maksamisen puolesta tai vastaan, ennen kuinasiasta on lainvoimainen päätös".(20.11.2008)

Lisäksi Kuluttajaviraston aikaisemmin julkistetussa tiedotteessa todetaan: "Koska tuomio ei olelainvoimainen, kuluttajien ei pitäisi tuomion perusteella jättää omia maksujaan maksamatta".(14.12.2007)

Katsomme, että teemme sen työn mistä olemme kiinteistöjen omistajien / haltijoiden kanssa sopineet javalvomme sitä, että heidän pysäköintialueet, invapaikat, pelastustiet ja pihat ovat siinä käytössä mihin ne ontarkoitettu.

Tulemme myös ottamaan vastaan uusia kohteita, kuten oli suunniteltu ennen hovioikeuden päätöstä.

Yhtiöllämme on myös suunnitteilla tehdä pelastustierikoksista tutkintapyyntöjä poliisiviranomaisille, joillevirkavastuulla valvonta kuuluu mm. öiseen aikaan.

Rikosilmoituksista koostamme kuukausittaisen yhteenvedon, joka on saatavissa yhtiömme sähköpostista

info@parkpatrol.fi

. Lisäksi yhteenvetolistaus lähetään oikeusministeriöön -tiedoksi, lainvalmistelu-

työryhmälle. Pahimmassa tapauksessa pelastustielle jätetty ajoneuvo saattaa maksaa ihmishengen, kutenLahdessa kävi. Mikä on ihmishengen arvo? - Pohdittiinko tätä annettaessa hovioikeuden päätöstä?

Ottavatko hovioikeuden tuomarit virkavastuun

kun ihmishenkiä menetetään?

Jatkamme myös pysäköintivalvojan koulutuksen (120 h) suunnittelua, yhteistyössä alan johtavankoulutuskeskuksen kanssa.

Koulutuksen tarkoitus on saattaa alan arvostus parempaan valoon ja saada ammattitaitoisia henkilöitä, jotkaosaavat työnsä kentällä asiakaspalvelijoina. Tulemme esittämään tulevassa laissa pakollista koulutusta

alalle sekä toiminnan luvanvaraisuutta.Lauantaina 22.11.2008 Itäkeskuksen parkkihallissa?oli invapaikalla ajoneuvo, johon kuljettaja vaihtoi talvirenkaita. Ohikulkiessani huomasin tilanteen ja kysyin,että onko tuo korrektia varata invapaikka renkaiden vaihtoon?

Autoilija mulkaisi vihaisesti ja sanoi: "Invapaikka on leveämpi kuin tavallinen ja mitäs vittua se sulle kuuluu?"-" ei täällä kukaan valvo!", "mitä väliä?".

Kysymys on samankaltaisesta asennevammasta, kuin ylinopeutta ajava...-tapa toimia.

Lauri Mustonen

Hallituksen puheenjohtaja

PP Pysäköinninvalvonta Oy /

Oy ParkPatrol Finland Ab

Oy ParkPatrol Finland AbMannerheimintie 107,

00280 Helsinki

www.parkpatrol.fi

Anonyymi kirjoitti...

Samaa vanhaa liturgiaa.

Koko ongelmahan on siinä, että bisnes on pantu pystyyn ennen kuin laki sen sallii. Laki on mikä on ja sen mukaan on näidenkin pyhimysten elettävä.

Jos lakia muutetaan, niin se on kokonaan toinen juttu.

Anonyymi kirjoitti...

"Mitä tulee valvontamaksujen palauttamisvaatimuksiin, emme käsittele asiaa ennen kuin mahdollinenKorkeimman Oikeuden tuomio on annettu ja saatettu lainvoimaiseksi."

Eivät tietenkään halua käsitellä ennen kuin on pakko. Kannattaisiko todennäköisten velkojien kuitenkin hakea käräjäoikeudelta jotain saatavien turvaamistointa odotellessa?

Anonyymi kirjoitti...

Yhtiöllämme on myös suunnitteilla tehdä pelastustierikoksista tutkintapyyntöjä poliisiviranomaisille, joillevirkavastuulla valvonta kuuluu mm. öiseen aikaan

Eikö se sitten kuulu päiväsaikaan? Vai tarkoittaako tämä sitä, että ParkPatrol ottaa vastuun menetetyistä ihmishengistä päiväsaikaan?

Anonyymi kirjoitti...

ParkPatrolin virallinen artikkeli:

http://www.parkpatrol.fi/kuvat_sivu/tiedote1.pdf

Yritän nyt olla ystävällinen, mutta katsokaa tuon artikkelin ulkoasua, kappalejakoa, kirjoitusvirheitä, sisältöä, sanamuotoja ja vakavia asiasisältö virheitä. Kuka oikeasti haluaa toimia yrityksen kanssa jonka julkiset kannanoton ovat tuota tasoa. Näyttää aivan samalta kuin blogin aikoinaan julkaisema artikkeli "ParkPatrolin" ensimmäisistä sivuista: "Narmer oli ylä-Egyptin kuningas". Jokainen voi vetää johtopäätöksensä itse. Näyttää löytyvän täältä:

http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2006/11/parkpatrol-ht-kdess.html

Mutta sitten asiaan. ParkPatrol on siinä oikeassa että aikanaan kun KKO vahvistaa (tai jättää käsittelemättä) hovioikeuden tuomion tämä on yksittäinen päätös eikä koske hänen yritystään. Se kuitenkin muodostaa asiassa ennakkopäätöksen siitä että heidän yrityksensä määräämät maksut ovat lainvastaisia. Eli ennakkopäätöksen valossa hän ei saa yhtään määräämäänsä maksua perittyä ihmisiltä eikä yksikään kunniallinen perintätoimisto ota maksuja perittäväkseen koska heille ei ole perintäyrityksistä mitään taloudellista hyöytyä.

Laki voi tulla aikanaan, tosin sitäkään ei hyväksy oikeusministeriö vaan eduskunta. Se jäänee aikanaan nähtäväksi. Uudella lailla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä sitä ennen määrättyihin maksuihin. Sitäpaitsi, uusi suuntaus lainsäätämisessä näyttää olevan että tulevaisuudessa yksityinen valvonta alistetaan kunnallisen valvonnan alaisuuteen ja yksityisen valvonnan riitatapaukset käsitellään kuten kunnallisessa, eli hallinto-oikeuden kautta. Mutta kuten sanoin, se riippuu siitä hyväksyykö eduskunta lakia koskaan, siihen taas meillä kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Siis oikeasti. Eihän tuo ParkPatrolin "tiedote" voi olla yrityksen virallinen julkilausuma, eihän? Onkohan ne ulkoistaneet tiedoittamisensa Korkeasaareen? Siis aivan uskomatonta roskaa. Vaikkakin sinänsä hellyyttävää. Mutta kuka tuollaisia yrityksiä voi enää ottaa tosissaan?

Anonyymi kirjoitti...

Jos korkein vahvistaa hovin päätöksen tai ei myönnä valituslupaa, niin "yksityiset pysäköinninvalvontamaksut" ovat olleet laittomia, joista voi tehdä poliisille rikosilmoituksen virkavallan anastuksesta ja törkeästä petoksesta ainakin.

Anonyymi kirjoitti...

Oli pakko tallentaa Lauri Mustosen tiedote talteen, sen verran ammattimaisen kuvan tiedote antaa kirjoitusvirheineen ja asiasammakkoineen.

Kukas laittaa tiedotteen vielä jonnekin tiedostopalvelimelle tarjolle? :D

Piste i:n päällä, sano!

Anonyymi kirjoitti...

Tässäkin maassa sitä on niin paljon mälsää, esim.:
-kuluneilla kesärenkailla liukastelevat
-punaistä päin ajelevat
-kaaharit
-rattijuopot

Kaikki nuokin uhmaavat sivullisten hengen ja omaisuuden suojaa.

Liikekeskusten asiakasparkkipaikoilla syntyy yleensä korkeintaan peltikuhmuja ja ne hoidetaan asianosaisten kesken. Jos unohtaa kiekon, ei tapahdu mitään vahinkoa. Jos unohtaa auton pidemmäksi aikaa ruutuun, jää joku toinen ilman paikkaa. Tälläkö perusteella yksityisille pitäisi antaa rokotusoikeus.

Anonyymi kirjoitti...

Tällaisilla kannanotoilla (tiedote asiakkaille tai uhkailemalla televiossa suurista kuluista KKO:n päätöksen jälkeen) yhtiöt alleviivaavat oman syyllisyytensä.

Jopa asiassa vitkastelleen poliisin pitäisi ymmärtää, että yhtiöt eivät ole tarjonneet pelkästään hirttopuuta ja köyttä, vaan ovat työntäneet päänsä valmiiksi silmukan läpi.

Anonyymi kirjoitti...

"Tampereen kaupungin pysäköinninvalvonnasta vastaavalla katuinsinööri Marjo Hallisella on lisäselitys yksityisen pysäköinninvalvonnan poissaoloon. Kunnalliset tarkastajat pystyvät tarvittaessa valvomaan yksityisiä alueitakin.

- Tampereella valvonnassamme on yli 700 yksityistä aluetta. Kyllä meillä siihen on voimavaroja."

Niinpä, mihin tarvitaan yksityistä valvontaa?

Anonyymi kirjoitti...

Ehh.... Mustonen HIEMAN pihalla. Mitähän se tutkintapyyntö pelastustielle jätetystä autosta sitten auttaa? Pelastaako se hengen kun paloauto/ambulanssi ei pääse paikalle? Mikään tutkintapyyntö ei täytä pelastuslain 33§ vaatimusta että pelastustiet pidetään vapaina. Aina kun heidän valvomalla alueella seisoo auto pelastustiellä, valvontayhtiö syyllistyy pelastuslain 33§ rikkomiseen. Ei muuta kun ottamaan kuvat pelastustiellä seisovasta autosta ja tutkintapyyntöä tekemään valvontafirmasta :)

Anonyymi kirjoitti...

LAKIFIRMA LÄHTI AUTTAMAAN!

Lainvastaisia yksityisiä pysäköinninvalvontamaksuja maksaneet voivat liittyä kanteeseen ja vaatia rahojaan palautettavaksi.

http://www.arcticoutcomes.com/

Anonyymi kirjoitti...

Asiantunteva kirjoitus. Vielä kun lakien nimetkin olisi kirjoitettu oikein eli pienellä alkukirjaimella (tieliikennelaki, perustuslaki).

Anonyymi kirjoitti...

Mites nyt kun näkee tälläsen yksityisen valvontamaksun asettajan, niin voinko ottaa sen poliisiotteella kenttään ja soittaa poliisit paikalle? Tässähän harjoitetaan kiinniotto-oikeutta, koska kaveri on tekemässä petosta?

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

"Mites nyt kun näkee tälläsen yksityisen valvontamaksun asettajan, niin voinko ottaa sen poliisiotteella kenttään ja soittaa poliisit paikalle? Tässähän harjoitetaan kiinniotto-oikeutta, koska kaveri on tekemässä petosta?"

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search[type]=pika&search[pika]=petos
"Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä"

Lainauksen perusteella saa. Lievän petoksen tunnusmerkistö mielestäni täyttyy (kokonaisuutena arvostellen vähäinen), joten ei muuta kuin ilmoittaa maksulapun asettajalle, että teidät on kiinniotettu lievästä petoksesta ja soitat poliisin paikalle. Mikäli henkilö yrittää poistua, voi napata hihasta kiinni.

Suorilta tonttiin tai toiseen ei saa käydä käsiksi, mutta pakenevan rikoksentekijän saa ottaa kiinni tarpeellisia voimakeinoja käyttäen. Tietysti jos kiinniotettu käy päälle, on jokaisella myös oikeus puolustautua tarpeellisia voimkeinoja käyttäen. Se mikä on tarpeellista on sitten toinen juttu ja hyvin ohuen langan varassa.

Anonyymi kirjoitti...

Anna mennä. Mitä sitten että poliisi ei ole halukas asiaa edes tutkimaan tällä hetkellä. Sinulla on kuitenkin laki takana! not

pate kirjoitti...

http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2008/11/yksityinen-parkkisakko-on-laillinen.html

Ihan hyvin perusteltu mielipide, mutta mitä ihmettä muiden pohjoismaiden järjestelyt yksityisestä pysäköinnin valvonnasta kuuluvat tähän?

Anonyymi kirjoitti...

Jyrki Virolainen on lainkäytön professori. Tuo kirjoitus on laadittu prosessioikeuden näkökulmasta unohtaen, että tämä juttu ratkeaa aineellisen lainsäädännön perusteella.

Ihmetystä herättää julkisen valvonnan mollaaminen ja yksityisten reklamaatiokäytännön ylistäminen. Jos valvontafirmat pystyvät tekemään valvonnalla miljoonabisnestä, niin eiköhän julkinenkin valvonta kykenisi nollatuloksella vähintäänkin samaan.

Valvontayhtiöitten "hyvin toimivista" reklamaatiokäytännöistä voikin lukea sitten sivukaupalla vaikka tästä blogista.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200811288665475_uu.shtml

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Olen kommentoinut Hgin HO:n ja Vantaan KO:n tuomioita jutussa blogissani eilen.

Päädyin siihen, että tuomiot ovat virheellisiä ja että pysäköintivalvontayhtiöillä on yksityisoikeudellisen sopimuksen perusteella oikeus valvontamaksujen perimiseen. Valvontamaksu ei ole "rangaistuksenluontoinen" eikä laiton. Laki ei estä yksityistä pysäköinninvalvontaa yksityisillä paikoilla ja kiinteistönomistajan oikeuksiin kuuluu tehdä sopimuksia alueen valvonnasta ja asettaa ehtoja pysäköinnille. Näihin ehtoihin kuuluu valvontamaksun asettaminen ja periminen. Tätäkään ei laki estä.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

"Tätäkään ei laki estä."

Kyllä estää. Väärinpysäköinnistä määrättävä maksu on RANGAISTUS väärinpysäköinnistä. Muussa tapauksessa voisin tontin omistajana laittaa mitä tahansa lappuja, että "Pihalle tulemalla hyväksyt sinun vangitsemisen". Tätäkään ei laki estä, sinun logiikkasi mukaan siis.

Rangaistusmaksujen jakelu on petos, näiden firmojen mittakaavassa törkeä sellainen.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

"kiinteistönomistajan oikeuksiin kuuluu tehdä sopimuksia alueen valvonnasta ja asettaa ehtoja pysäköinnille."

Tuossa olet oikeassa, mutta valvova viranomainen väärinpysäköinnille on poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta.

Ehtoja ja maksuja pysäköinnistä saa toki asettaa, mutta ne ei saa tulla lainvastaisen toiminnan takia.

Anonyymi kirjoitti...

Kysehän on Jyrki Virolaisen mielipiteestä, joka on väärä, koska suomessa tuomiovaltaa käyttävä käräjäoikeus ja hovioikeus ovat todenneet maksut laittomiksi ja siten "kumonneet" Virolaisen mielipiteen perusteet.

Anonyymi kirjoitti...

Käykää katsomassa lakifirma Arctic Outcomes FAQ. Homma selkiää sieltä paljon, ei muuta kuin kanteesee mukaan kaikki!

http://www.arcticoutcomes.com/faq.html

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tuo Narmer on vähän outo nimi firmalle, jonka päätoimiala on rankaiseminen. Narmer tunnetaan paletistaan ja tässä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:NarmerPalette_ROM.jpg

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Parkcom uhkailee poliisia:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812038691817_uu.shtml