Nordean vaatimukset saapua konttorille eivät perustu lakiin

Yhä useampi on kysynyt miksi erityisesti Nordea vaatii asiakkaitaan saapumaan konttorille selvittämään raha-asioitaan. Kutsuja on tullut satunnaisesti, mutta myös silloin kun henkilö on tallentanut isompia summia tililleen automaatin kautta.

Julkisessa mediassa on viimeaikoina kirjoitettu paljon aiheesta, mutta uutisoinnissa on unohdettu yksi tärkeä elementti. Asiakkaan ei ole pakko hyppiä pankin tahdon mukaan ja mennä konttorille selvittämään asioita! Kysymykseen, onko pankin konttorille pakko lähteä ja järjestää aikaa vaikka kesken työpäivän jos pankki niin haluaa? Yksiselitteisesti ei ole!

Blogi on julkaissut aiheesta aikaisemmin Q&A -artikkelin jossa taustat toiminnalle selvitetään tarkemmin.

Rahanpesulaissa toimintavelvollisuus on asetettu ainoastaan pankeille! Laissa ei määritellä mitään velvollisuuksia pankin asiakkaille. 

Nordean vaatimukset asiakkaalle saapua konttorille selvittämään asioita eivät siis perustu mihinkään lainmukaiseen velvollisuuteen. Kyse on itseasiassa Nordean kyvyttömyydestä hoitaa selvitystyötä muutoin kuin asiakasta juoksuttamalla.

Jos joku juoksee asiaa selvittämässä, se on pankki!

Ehdotammekin että seuraavan kerran kun virkailija soittaa ja vaatii saapumaan konttorille voi todeta, että toimintavelvollisuus on asetettu vain pankille ja jos pankki haluaa asian selvittää, voidaan sopia lyhyt palaveri pankin edustajan kanssa esimerkiksi työpaikalle tai kotia.

Missään tapauksessa asiakas ei ole se joka juoksee!

Nordealla olisi mahdollisuus pyytää selvitykset verkkopankkinsa kautta tai puhelimitse asiakkaan tunnistamalla.Tämä menettely näyttää kelpaavan hyvin muille pankeille, mutta ei Nordealle.

Nordea pyytää jopa eläkeläisiä konttorille ja kyselee tarkat tiedot eläkkeistä ja talletuksista muissa pankeissa. Näihin kysymyksiin ei tarvitse vastata! Ne eivät perustu rahanpesulakiin, vaan Nordean haluun päivittää asiakasrekistereitään jotta se voisi paremmin tarjota ja myydä palveluitaan.

Blogi suosittelee että Nordean kaltaisen epäluotettavan toimijan kanssa asioidessaan asiakkaat nauhoittavat sekä puhelunsa että keskustelut virkailijan kanssa pankin tiskillä. Nordeaan ei pankkina voi luottaa ja on jokaisen oikeusturvan kannalta tärkeää pystyä todistamaan mitä pankin edustajan kanssa on keskusteltu.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A - Pankki vaatii selvitystä rahojen alkuperästä

Q&A - Pankki vaatii selvityksen rahojen alkuperästä

"Lyhyt kysymys. Tallensin pari tuhatta euroa Nordean tallennusautomaatilla omalle pankkitilille. Jonkin ajan kuluttua Nordeasta soitettiin ja vaadittiin tulemaan paikalle konttoriin selvittämään mistä olen rahat saanut. Siis mitä helvettiä? Mitä se niille kuuluu mistä ne rahat on saatu, eikä mulla todellakaan ole aikomustakaan mennä pankkiin selvittämään asiaa. Mitä ne tekee? Sulkee tilin?"

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (ns. Rahanpesulaki) mukaan ovat laissa määritellyt ilmoitusvelvolliset velvollisia tekemään havaitsemastaan epäilyttävästä rahaliikenteestä ilmoituksen keskusrikospoliisissa toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle. Laki velvoittaa ilmoitusvelvolliset tunnistamaan asiakkaansa, olemaan perillä heidän rahaliikenteensä alkuperästä ja varmistamaan vastaanottamiensa tai välittämiensä varojen laillisuus. Laissa määriteltyjä ilmoitusvelvollisia ovat luotto- ja rahalaitokset sekä muut maksuliikennepalveluita tarjoavat yritykset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt, panttilainaamot, arpajais- ja rahapeliyhteisöt, kiinteistönvälittäjät, tilintarkastajat, kirjanpitäjät, verokonsultit, omaisuudenhoitopalveluiden tarjoajat, rahoitusjärjestelyitä koskevien oikeudellisten palveluiden tarjoajat sekä sellaiset tavaran myyjät ja välittäjät, jotka ottavat vastaan yli 15.000 euron käteissuorituksia.

Rahanpesulaissa toimintavelvollisuus on asetettu rahalaitoksille ja muille ilmoitusvelvollisille. Laki ei pidä sisällään näiden asiakkaita velvoittavia määräyksiä. Mikään laki ei siis varsinaisesti velvoita esimerkiksi pankin asiakasta selvittämään pankille tilitapahtumiaan tai varojensa alkuperää millään tavalla. Pankin tiliehdoissa saattaa tällaisia ehtoja kuitenkin olla. Jos pankki esimerkiksi vaatii talletusautomaatilla omalle tililleen varoja tallettanutta henkilöä saapumaan konttorille selvittämään varojen alkuperää, sen on kyettävä osoittamaan se tiliehtojen kohta, johon vaatimus perustuu. Jos asiakas ei suostuisi antamaan selvitystä, pankin ainoa mahdollisuus painostaa asiakastaan olisi tilisopimuksen irtisanominen tai purkaminen. Tähänkin pitäisi löytyä tiliehdoista selkeä peruste.

Jos asiakas ei pyynnöstä selvittäisi tallettamiensa varojen alkuperää, pankki todennäköisesti tekisi tällaisessa tilanteessa ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle, joka oman harkintansa mukaan voi käynnistää tai olla käynnistämättä asiassa esitutkinnan. Epäilyttävästä rahaliikenteestä lain edellyttämän ilmoituksen tekeminen ei edellytä ilmoittajaltaan mitään konkreettista näyttöä lainvastaisesta toiminnasta. Pelkkä epäily riittää. Siksi on syytä olettaa, että laissa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden tunnollista noudattamista osoittaakseen pankit todennäköisesti tekevät epäiltyä rahanpesua koskevia ilmoituksia varsin matalalla kynnyksellä.

Rahanpesulain ainoa kohta, joka tosiasiallisesti asettaa selvitysvelvollisuutta myös rahalaitoksen tai muun laissa määritellyn ilmoitusvelvollisen asiakkaan suuntaan, on ilmoitusvelvollisen korvausvelvollisuutta koskeva kohta. Lain 39 §:n mukaan ilmoitusvelvollinen on velvollinen korvaamaan taloudellisen vahingon, joka asiakkaalle on aiheutunut liiketoimen selvittämisestä, epäilyttävästä liiketoimesta ilmoittamisesta taikka liiketoimen keskeyttämisestä tai liiketoimesta kieltäytymisestä vain, jos ilmoitusvelvollinen ei ole noudattanut sellaista huolellisuutta, jota häneltä olosuhteet huomioon ottaen voidaan kohtuudella vaatia. Toisin sanoen, noudattamalla normaalia huolellisuutta ja normaaleja vakiintuneita käytäntöjään, pankki ei joudu korvaamaan asiakkaalleen mitään tämän varojen alkuperän selvittelyyn liittyviä kuluja tai edes asian esitutkinnasta ja sen aiheuttamasta liiketoiminnan keskeytymisestä asiakkaalle aiheutuneita vahinkoja, vaikka epäily sittemmin osoittautuisi täysin aiheettomaksi.

Oikeuskäytäntöä asiasta ei ole, joten selkeää vastausta siihen, mihin turhien selvityspyyntöjen ja turhien rahanpesuepäilyä koskevien, poliisille tehtävien ilmoitusten raja vedetään, ei ole olemassa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com