Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

tiistaina, toukokuuta 06, 2014

LUKIJAN ARTIKKELI: Tietosuojavaltuutettu asettui yksityisen pysäköinninvalvonta-alan puolelle – laista piittaamatta

Kirjoitin aikaisemmin tapauksesta, jossa yksityinen pysäköinninvalvontafirma –tässä tapauksessa Q-Park Oy - oli laittanut maksulapun autoon ja perustanut haltijasta henkilörekisterin AKE:n tietojen pohjalta, eikä sopimuskumppanistaan, jota he eivät pystyneet lopulta osoittamaan. Perustamalla henkilötietorekisterin ilman henkilön suostumusta, vaadittavaa sopimussuhdetta, tai muuta niihin verrattavaa suhdetta on kyseessä yksiselitteisesti henkilörekisteririkos. Tässä tulee siis huomioida, että kyseessä on tosiaan rikoslain alainen rikos (RL 38:9 1 kohta), eikä lievempi tekomuoto, eli rikkomus. Henkilörekisteririkoksesta voidaan tuomita vankeuteen enintään vuodeksi.

Tapaus tietosuojavaltuutettu

Valitin Q-Parkin tekemästä henkilörekisteririkoksesta tietosuojavaltuutetulle, ja vaadin tietosuojavaltuutettua puuttumaan alalla yleisesti käytössä olevaan henkilötietolain vastaiseen ja täten rikoslain alaiseen käytäntöön, jossa rekisteröidyn henkilöllisyyttä tai tämän suostumusta ei varmisteta ennen rekisterin perustamista.

Tietosuojavaltuutettu on oikea osoite tällaiselle vaatimukselle, sillä hän valvoo Suomessa henkilötietolakiin liittyviä asioita. Henkilötietolain 40 §:n 1 mom mukaan:

tietosuojavaltuutetun on edistettävä hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä ohjein ja neuvoin pyrittävä siihen, että lainvastaista menettelyä ei jatketa tai uusita. Tarvittaessa tietosuojavaltuutetun on saatettava asia tietosuojalautakunnan päätettäväksi taikka ilmoitettava se syytteeseen panoa varten.

Yli vuoden käsittelyn jälkeen tietosuojavaltuutettu teki asiassa kannanoton, joka saa asettaa viranomaisen puolueettomuuden yksityistä pysäköinninvalvonta-alaa kohtaan kyseenalaiseen valoon, sillä kannanotossa todetaan selvin sanoin, että henkilötietorekisteri voidaan perustaa lain kirjaimen vastaisesti kun kyseessä on yksityinen pysäköinninvalvoja. Alla tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion 4.4.2014 antama kannanotto asiassa Dnro 794/452/2013 (alkup. kannanotto on julkinen ja saatavissa tietosuojavaltuutetun toimistosta – en julkaise sitä blogissa asianomistajan yksityisyyden suojaamiseksi):

"En ryhdy mainitsemiinne toimenpiteisiin, koska en ole havainnut Q-Parkin tai Svea Perinnän [rekisterinpitäjä tapauksessa] rikkoneen lakia. Perustelut selviävät alempaa.
Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään (KKO 2010:23) katsonut, että pysäköinnin valvontaa alueella harjoittavan yhtiön ja auton kuljettajan välillä syntyy opastetaulun ehtojen mukainen pysäköintiä koskeva sopimus. Tällöin kiistatta syntyy lainkohdan edellytys henkilötietojen käsittelystä. Nyt on kysymys siitä, voidaanko lainkohtaa soveltaa auton omistajaan tai haltijaan, ellei hän ole pysäköinyt autoa virheellisesti.
Katson, että Q Parkilla on ollut henkilötietolain 8 §:n 2 kohdan nojalla ollut oikeus käsitellä A:n henkilötietoja samoin kuin tietysti vastaavissa olosuhteissa muidenkin henkilötietoja.”

Henkilötietolain 8 §:n 2 kohdassa todetaan:

”Henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan rekisteröidyn toimeksiannosta tai sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, taikka sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä. ”

Kuten kuka tahansa lukija voi huomata, tietosuojavaltuutetun kannanotto on ristiriidassa henkilötietolain selkeästi ja yksilöidyn tarkasti kirjoitetun lain kirjaimen kanssa. Suomessa lakia tulkitaan lähtökohtaisesti siten, kuin se on kirjoitettu. Jos jokin asia kielletään laissa, ei sitä voida tulkita sallittavaksi. Tietosuojavaltuutettu on kuitenkin katsonut, ettei kyseinen oikeusvaltion perusperiaate koske yksityistä pysäköinninvalvonta-alaa.

Soitin vielä tietosuojavaltuutetulle ihmetelläkseni tulkintaa ja puhelimessa asian valmistellut ylitarkastaja Juhani Ketomäki totesi, että vaatimukseni siitä, että yksityisen pysäköinninvalvojat toimisivat vaatimallani tavalla, eli noudattaisivat lakia olisi liian vaikeaa näille toimijoille, sillä hehän joutuisivat silloin varmistamaan sakottamiensa ihmisten henkilöllisyyden hankaloittaen heidän toimintaansa merkittävästi.

Puoltavampaa asennetta voisi tuskin saada edes silloin, jos Q-Park omistaisi tietosuojavaltuutetun toimiston!

Henkilörekisteririkosasiasta on tehty lisäksi poliisille rikosilmoitus, mutta maamme seuraamuslaitos on ajettu sellaiseen alennustilaan, ettei asia ole vuodessa edennyt edes esitutkintaan. Vastaava tutkija ei ole vastannut arviolta 50 tekemääni yhteydenottopyyntööni asiassa ja riskinä on, että sopivan ajan kuluttua asiasta tehdään tutkimattajättämispäätös esitutkintalain luovalla tulkitsemisella. Sillä välin poliisi tekee tärkeää työtä esim tällaisten tapausten tutkimisen parissa:

Siksipä ajattelin lisätä hieman panoksia asiassa. Mikäli jollain lukijalla on vastaava tilanne käsillä olkaa minuun yhteydessä lakiasiaintoimistoni sähköpostin kautta. Annan ohjeet ja valmiit pohjat tutkintapyynnön tekemiseksi. Kun tutkintaan tulee riittävän useita tapauksia ympäri maata, on johonkin niistä syyttäjän tartuttava. Koska kyseessä on rikosasia, ei ilmoituksen tekijän tarvitse muuta kuin vaatia rangaistusta ja syyttäjän velvollisuus on ajaa asiaa – tästä ei aiheudu kustannuksia ilmoittajalle. Asia pitää saattaa oikeuden arvioitavaksi.
  
LUKIJAN ARTIKKELI - oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Kaatuuko yksityinen pysäköinninvalvonta henkilötietolain väärinkäyttöö?
Oy ParkPatrol Finland Ab konkurssiin - valvontamaksuja ei yritetty periä oikeusteitse
  
Muistathan:
Yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!

33 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Luulisi että Reijo Aarnio omaa jonkin tasoisen lainopillisen koulutuksen, mutta tämän artikkelin perusteella lainopinnollinen tutkinto on taidettu voittaa arvalla.

”Henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan rekisteröidyn toimeksiannosta tai sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, taikka sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä. ”

Jopa maallikkokin ymmärtää perusteet miloin henkilötietoja saa käsitellä:

1)ainoastaan rekisteröidyn toimeksiannosta

2)sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena

3)rekisteröidyn pyynnöstä

Valvontayhtiö tallentaa ajoneuvon omistajan ja haltijan tietoja omaan henkilörekisteriinsä. Valvontayhtiön tekemä väitetty sopimus syntyy kuitenkin kuljettajan kanssa.

Valvontayhtiö voi tallentaa henkilörekisteriin ainoastaan ajoneuvon kuljettajan tiedot. Ei ajoneuvon omistajan tai haltijan tietoja.

Omistajaan ja haltijaan ei päde kohdat 1) eikä 3). Yksikään haltija tai omistaja ei ota yhteyttä valvontafirmaan ja omasta toimeksiannosta tai pyynnöstä haluaa tietojaan rekisteriin.

Kohta 2) taas edellyttää että rekisteröity on osallisena sopimuksessa. Mutta kun ei ole. Ainoastaan ajoneuvon kuljettaja joka ei välttämättä ole ajoneuvon omistaja tai haltija.

Se mikä on pöyristyttävää on se että. Että KKO:n päätöksessä käämmettyä todistustaakkaa ei hyväksytty vaikka valvontayhtiö sitä yritti, koska se olisi kuluttajansuojalain vastaista. Sopimukseen vetoavan tulee näyttää sopimusrikkomus ja sopimuskumppaninsa. KKO vielä totesi että tämä ei muutu sillä että valvontayhtiöllä on erityinen vaikeus tietää kuka ajoneuvoa ajoi.

Nyt Reijo Aarnion mielestä tämä erityinen vaikeus tietää sopimuskumppaniaan oikeuttaa henkilötietorekisteriin.

Anonyymi kirjoitti...

... oikeuttaa henkilötietorikokseen!

Anonyymi kirjoitti...

Muutamia vuosi sitten Reijo Aarnion toimisto uhkaili yksittäistä sivuston pitäjää joka keräsi kuvia väärinpysäköidyistä autoista.

Uhkauksen syy oli se että kuvat joissa näkyy rekisterinumero muodostavat henkilörekisterin jonka ylläpitämiseen ei ole henkilötietolain mukaista oikeutta.

Sivusto poistettiin.

Tämä päätös Q-Parkin osalta on taas täysin päinvastainen. Valvontafirmalla on oikeus kerätä tietoja henkilöistä jotka eivät ole osallisena sopimukseen eivätkä ole pyytäneet päästä rekisteriin.

Yritys siis saa rikkoa lakia!

Reijo Aarnion nyt antaman tiedon valossa aion aloittaa uudelleen väärinpysäköityjen ajoneuvojen kuvaamisen ja rekisterinumeroiden julkaisemisen.

Reijo Aarnio voi tulkintansa työntää sinne minne aurinko ei paista! Tällä kertaa en sivustoa sulje ja pidän huoli että se on ulkomaisella palvelimella.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös Juhani Ketomäki myönnä että tulkinta on lainvastainen omalla toteamuksellaan?

Juhani Ketomäki totesi, että vaatimukseni siitä, että yksityisen pysäköinninvalvojat toimisivat vaatimallani tavalla, eli noudattaisivat lakia olisi liian vaikeaa näille toimijoille, sillä hehän joutuisivat silloin varmistamaan sakottamiensa ihmisten henkilöllisyyden hankaloittaen heidän toimintaansa merkittävästi.

Jyrki Boy kirjoitti...

Osoitus taas suomalaisen oikeusjärjestelmän korruptoituneesta tilasta!

Anonyymi kirjoitti...

Aivan. Reijo Aarnio kuuluu tähän samaan elinkeinoelämän lahjomaan ja korruptoituneeseen porukkaan kuin koko poliittinen eliitti.

Paljoko Aarniolle on tuosta lausunnosta maksettu valvontafirman toimesta? Mikään muu ei selitä tuollaista vastausta.

Isot yritykset maksavat poliitikkojen kampanjat. Poliitikot jäävät velkaa ja tekevät palveluksia lainsäädännössä elinkeinoelämälle. Näitä esimerkkejä on paljon, kuten Lex Nokia, Lex Karpela jne..

Tietosuojavaltuutetun toimisto on vain yksi pesäke tässä korruptoituneessa hyvä veli järjestelmässä.

Surullista!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä puoli tässä edelleen on se mitä blogistikin joka sivulla toitottaa. YKSITYISEN KIRJOITTAMAA VALVONTAMAKSUA EI TARVITSE MAKSAA. Se on täysin vapaaehtoista.

Itselläni on KUUSI Q-Parkin maksua maksamatta, mutta yhtään ei kyseinen lafka halua viedä oikeuteen ratkaistavaksi.

Missä viipyy laki joka säätelisi tätä toimintaa?

Anonyymi kirjoitti...

Aarnion lausunnot voi nyt jättää täysin omaan arvoonsa. Samanlaista sontaa kuin Jyrki Virolaisen höpinät. Kumpikin luulevat ovansa erityisen fiksuja mutta kumpaakaan ei kukaan ota tosissaan.

oik.yo kirjoitti...

Henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä säädetään Henkilötietolain 8:ssä Lain mukaan henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan:

1) rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella;

2) rekisteröidyn toimeksiannosta tai sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, taikka sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;

3) jos käsittely yksittäistapauksessa on tarpeen rekisteröidyn elintärkeän edun suojaamiseksi;

4) jos käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvoitteesta;

5) jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus);

6) jos kysymys on konsernin tai muun taloudellisen yhteenliittymän asiakkaita tai työntekijöitä koskevista tiedoista ja näitä tietoja käsitellään kyseisen yhteenliittymän sisällä;

7) jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän toimeksiannosta tapahtuvaa maksupalvelua, tietojenkäsittelyä tai muita niihin verrattavia tehtäviä varten;

8) jos kysymys on henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä tai elinkeinoelämässä kuvaavista yleisesti saatavilla olevista tiedoista ja näitä tietoja käsitellään rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeuksien ja etujen turvaamiseksi; tai

9) jos tietosuojalautakunta on antanut käsittelyyn 43 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan.

Kaikkia edellämainittujen perusteiden ei tarvitse täyttyä yhtä aikaa, vaan riittää, että henkilötietojen käsittely voidaan perustaa yhteen johonkin perusteista.

Pysäköintiä valvovan yhtiön harjoittamaan henkilötietojen keräämiseen sovelutvat edellä mainitun pykälän kohdat 1)suostumus, 2) sopimus ja 5) asiallinen yhteys.

Autoilija antaa suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn, kun se omasta vapaasta tahdostaan pysäköin sellaisellle alueelle, jota valvontayhtiö alueen omistajan toimeksiannosta on oikeutettu valvomaan. Henkilötietolain 3 §:n 7 kohdan mukaan suostumuksella tarkoitetaan kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn. Suostumuksen ei tarvitse olla kirjallinen.

Koska kyseessä on myös yksityisoikeudellinen sopimus, voi henkilötietojen käsittely perustua henkilötietolain 8.1 &:n 2) kohtaan.

Autoa ajaneen henkilön ja/tai auton rekisteriin merkityn omistajan henkilötietojen käsittely on mahdollista perustaa asialliseen yhteyteen, 8.1 &:n 5) kohta. Asiallinen yhteys perustuu sillä, että auto on ollut parkkeerattuna valvotulle alueelle. Peruste auton omistajan henkilötietojen käsittelylle on siis se, että auton omistajan auto on ollut valvotulla alueella parkkeerattuna, vaikka auton omistaja ei itse olisi autoa siihen ajanut.

oik.yo kirjoitti...

Valvontayhtiöiden henkilötietojen käsittely ei ole lainvastaista, eikä rikosilmoitukset laittomasta henkilötietojen käsittelystä tule menestymään.

Ihmettelen Lakiaisiantoimisto Nodsrtömin ammattitaidotonta touhua tässä asiassa. Kyseisen firman henkilökunnalla näyttää juridinan harkinta pahasti pettäneen. On täysin selvää, että valvontayhtiöt eivät toimi henkilötietolain vastaisesti, joten kiihottaminen rikosilmoitusten tekemiseen on perusteetonta.

Anonyymi kirjoitti...

5) jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus);

oik.yo:n tulkinta ei pidä paikkaansa!

Kohdassa 5 edellytetään asiakas- tai jäsenyys tai palvelussuhdetta tai muuta niihin verrattavan yhteyden olemassaoloa.

Jos ajoneuvon omistaja ei ole toiminut kuljettajana, ajoneuvon omistajalla ei ole mitään suhdetta tai niihin verrattaa muuta yhteyttä valvontafirmaan. Se että henkilö omistaa ajoneuvon ei muodostu sellaiseksi yhteydeksi valvontafirman kanssa joka antaisi oikeuden tallentaa väitetyksi syntyneen sopimuksen nähden täysin ulkopuolisen henkilön tietoja.

oik.yo kirjoitti...

5) kohdan tarkoittama asiallinen yhteys muodosutuu juuri siitä, että auto on ollut parkissa parkkiyhtiön valvomalla alueella. Kyseinen lainkohta oikeuttaa valvontayhtiön käsittelemään auton omistajan henkilötietoja, vaikka autom omistaja ei itse olisi autoa valvotulle alueelle parkeerannut. Rekisteröidyn (auton omistajan) ja rekisteinpitäjän (valvontayhtiön) välille on muodostunut 5) kohdan tarkoittama asiallinen yhteys.

Anonyymi kirjoitti...

oik.yo:n tulkintahan sallii silloin kerätä henkilörekisteriin minkä tahansa henkilön tietoja omistussuhteen perusteella vaikka itse toiminnalla tai sopimussuhteella ei olisi mitään tekemistä omistajan kanssa.

Otetana esimerkki.

Meillä on nettipalveluita jotka mainostavat myytäviä asuntoja ja mahdollisia toimeksiantokohteita sivullaan. Siis kohteita joista ei ole tullut toimeksiantoa, mutta jotka ovat olemassa.

Asuntomyynti palvelu saa siis tallentaa henkilörekisteriin niiden asukkaiden tiedot jotka ovat tehneet toimeksiannon asuntonta (kohteen) markkinnoinnista tai myynnistä.

Asuntomyynnillä ei kuitenkana ole ollut oikeutta tallentaa henkilörekisteriin muiden kiinnostavien asuntojen omistajien tietoja jos asunnon omistajat eivät ole antaneet tähän lupaa tai tehneet toimeksianto/markkinointi sopimusta.

Tämän pitäisi olla selkeää.

Paitsi että nyt oik.yo väittää että koska yrityksen toimintaan liittyy asuntojen myynti on firmalla oikeus tallentaa myös muidenkin asuntojen omistajien henkilötiedot asuntojen omistusoikeuden perusteella.

Tietenkään ei ole. Tämä ei eroa mitenkään siitä että yksityinen firma valvoo pysäköintia ja tallentaa henkilörekisteriinsä henkilön tietoja joka ei ole osallisena sopimuksessa, ei ole antanut mitään suostumasta ja perusteena vain se että hän omistaa auton.

Anonyymi kirjoitti...

kohdan tarkoittama asiallinen yhteys muodosutuu juuri siitä, että auto on ollut parkissa parkkiyhtiön valvomalla alueella.

Höpöpö, tuskin uskot itsekkään tuohon. Edellinen asuntomyynti esimerkki oli hyvä. Se että omistat "väärin" pysäköidyn auton ei luo mitään yhteyttä valvontayhtiön välille.

Valvontayhtiön tekemä sopimus on valvontayhtiön ja ajoneuvon kuljettajan välinen. Sopimusta ei voi tehdä ajoneuvon kanssa. Jos voisi, silloin yhteys saattaisi olla olemassa, ei muuten. Joten ajoneuvon omistajuus ei luo lain tarkoittamaa "niihin verrattaa" yhteyttä.

oik.yo kirjoitti...

Henkilötietojen käsittely ei edellytä sitä, että rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välillä olisi olemassa yksityisoikeudellinen sopimus. Sopimus on vain yksi henkilötietojen käsittelyn peruste.

Henkilötietolain 8§:ssä on useita kohtia, jotka oikeuttavat parkkifirman käsittelemään auton parkkeeraajan/auton omistajn henkilötietoja!

Anonyymi kirjoitti...

Ei valitettavasti ole tulkittavissa nykyisestä lainsäädännöstä. Henkilötietoja saa käsitellä vain rekisteröidyn toimeksiannosta tai pyynnöstä sekä sellaisen sopimuksen täytäntöönpanoksi johon rekisteröity on osallisena. Puolestaan kohta 5 asiakas- palvelussuhteen, jäsenyyden tai muuhun niin verrattavaan suhteeseen ei liity auton omistajuus jos sopimuksen on tehnyt ajoneuvon kuljettaja.

Ei tämä tästä vääntelemällä ja kääntelemällä miksikään muutu. Itseasiassa tuossa linkitetyssä artikkelissa on hyvin käyty läpi näiden muidenkin kohtien soveltuvuus tulkinnan perusteeksi.

Henkilötietolain 8§:ssä on useita kohtia, jotka oikeuttavat parkkifirman käsittelemään auton parkkeeraajan/auton omistajn henkilötietoja!

Surkea väite. Mitkä "useat" kohdat? Nimittäin siinä kun ei ole yhtään kohtaa jonka perusteella parkkifirmalla olisi oikeus käsitellä ajoneuvon haltijan tai omistajan tietoja jos henkilö ei ole toiminut ajoneuvon kuljettajana.

Jos näitä kohtia olisi käytettävissä tulkinnan osalta myös muita niin luulisi että Reijo Aarnio oli käyttänyt päätöksensä perusteena juuri näitä oik.yo:n mainitsemia "useita kohtia"

Aarnio on kuitenkin perustellut päätöstään nimenomaisesti ja ainoastaan kohdalla 2)

2) rekisteröidyn toimeksiannosta tai sellaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa rekisteröity on osallisena, taikka sopimusta edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;

Joka juuri ei sisällä mahdollisuutta ajoneuvon omistajan tietojen rekisteröimiseen koska omistaja ei ole osallisena sopimuksessa eikä ole esittänyt pyyntöä tai antanut lupaa.

Reijo Aarniolla on siis täysin muut motiivit tulkita lakia täysin erilailla kuin se kirjoitettu. Samanlainen käsitys tulee artikkelin kohdasta jossa Juhani Ketomäki kertoo suoraan että "noudattaisivat lakia olisi liian vaikeaa näille toimijoille".

Eli suomeksi. Jostain perimmäisestä syystä (korruptio?) tietosuojavaltuutettu antaa parkkifirmalle oikeuden rikkoa lakia koska lain noudattaminen olisi liian vaikeaa.

Uskomatonta!

Anonyymi kirjoitti...

Eli suomeksi. Jostain perimmäisestä syystä (korruptio?) tietosuojavaltuutettu antaa parkkifirmalle oikeuden rikkoa lakia koska lain noudattaminen olisi liian vaikeaa.

Tämä onkin mielenkiintoinen väite. Onko siis nyt ensimmäinen kerta kun korkeassa laillisuusvalvontaelimessä on nähtävillä kokoomusmainen elinkeinoelämän huoraus?

Onhan se jonkin tason korruptoitumista jos tietosuojavaltuutetun toimistosta kerrotaan että on ihan ok rikkoa lakia jos sen noudattaminen on liian vaikeaa!

Anonyymi kirjoitti...

Onhan se jonkin tason korruptoitumista jos tietosuojavaltuutetun toimistosta kerrotaan että on ihan ok rikkoa lakia jos sen noudattaminen on liian vaikeaa!

Niin, munkin on aina mieli tehnyt puhkoa ton väärinpysäköijän renkaat. Nyt mä katson että mulla on oikeus siihen koska lain noudattaminen tässä kohdin vaatii aivan liian suuria ponnisteluja.

Anonyymi kirjoitti...

"Juhani Ketomäki totesi, että vaatimukseni siitä, että yksityisen pysäköinninvalvojat toimisivat vaatimallani tavalla, eli noudattaisivat lakia olisi liian vaikeaa näille toimijoille, sillä hehän joutuisivat silloin varmistamaan sakottamiensa ihmisten henkilöllisyyden hankaloittaen heidän toimintaansa merkittävästi."

Monessa muussa asiassa henkilötietolakia noudatetaan tarkasti hankaloittaa se sitten toimintaa tai ei. Voiko esimerkiksi potilastietoja tästä eteen päin käsitellä noudattamatta lakia? Allekirjoitusten pyytäminen hankaloittaa toimintaa joten sen voi sitten jättää noudattamatta.

Ketomäki, onko lain noudattamatta jättäminen sallittua vain perustuslain vastaiselle yksityiselle pysäköinninvalvonnalle????

KORRUPTIOTA !!!

Anonyymi kirjoitti...

5) kohdan tarkoittama asiallinen yhteys muodosutuu juuri siitä, että auto on ollut parkissa parkkiyhtiön valvomalla alueella. Kyseinen lainkohta oikeuttaa valvontayhtiön käsittelemään auton omistajan henkilötietoja, vaikka autom omistaja ei itse olisi autoa valvotulle alueelle parkeerannut. Rekisteröidyn (auton omistajan) ja rekisteinpitäjän (valvontayhtiön) välille on muodostunut 5) kohdan tarkoittama asiallinen yhteys.

Yhteyden asiallisuudesta voidaan perustellusti olla montaa mieltä. Sakkofirmat rekisteröivät ajoneuvon haltijan tai omistajan tiedot, mutta käsittelevät tätä kuitenkin ajoneuvon kuljettajana. Vaikka useassa tapauksessa omistaja/haltija on saattanutkin olla kuljettaja, näin ei kuitenkaan aina ole asian laita.

Rekisteröinnin käyttötarkoituksen osoittaa selkeästi se, että rekisteröinnin jälkeen käynnistyy perintäkirjeiden rumba. Sakkofirma vaatii ajoneuvon omistajaa tai haltijaa maksamaan määräämänsä parkkisakon eli "valvontamaksun".

Tietosuojavaltuutetun toiminta tilanteessa on harvinaisen munatonta. Tämä ei sinänsä yllätä. Tein tietosuojavaltuutetulle selvityspyynnön asiasta jo vuonna 2007, mutta tietosuojavaltuutettua ei tuolloin kiinnostanut antaa edes tilannetietoa siitä, missä vaiheessa asian käsittely oli.

Anonyymi kirjoitti...

Kohdasta 5 keskustelu minkäänlaisena perusteena henkilörekisteriin lisäämiselle on mielestäni tässä yhteydessä täysin turhaa. Katsotaan vielä kertaalleen:

5) jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus);

Eli rekisterinpitäjällähän ei ole mitään edellämainituista suhteista edes ajoneuvon kuljettajaan. Kuljettajan tai auton omistajana pysäköintivalvontayritys ei minua millään tavalla palvele, enkä ole heidän jäsenensä tai asiakkaansa. Kyseisenlainen suhde on vain ja ainoastaan parkkialueen omistajan ja/tai pysäköinninvalvonnasta sopineen tahon kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Edelliseen vielä lisäyksenä, että tilannehan olisi aivan toinen, jos parkkialuuen omistaja vuokraisi tai myisi parkkialueen pysäköinninvalvontayritykselle. Silloin alueen käyttäjä olisi selkeästi palvelusuhteessa aluetta hallitsevan tahon (pysäköinninvalvontayrityksen) kanssa ja auton kuljettajaa voisi mahdollisesti laskuttaa. Auton kuljettaja pitäisi silti pystyä tunnistamaan, eikä omistajan voisi suoraan olettaa olevan kuljettaja.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

Ilmeisesti sitten rikollisjengien toimintaankaan ei tulisi puuttua, kun se lakien noudattaminen saattaa haitata heidän bisneksiä?

Sele-vä.

Kenenkäs alaisuudessa tietosuojavaltuutettu toimii tai kenelle hän on vastuussa, ts. kuka sen toimintaa valvoo? Olisi aika hyvä kohta nimittäin valittaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kenenkäs alaisuudessa tietosuojavaltuutettu toimii tai kenelle hän on vastuussa, ts. kuka sen toimintaa valvoo? Olisi aika hyvä kohta nimittäin valittaa.

Mitä väliä? Ei näitä kuitenkaan koskaan saada vastuuseen. Ainoastaan iltalehdet pystyy erottamaan virkamiehiä tai poliitikkoja, eikä niitä kiinnosta asia tarpeeksi. Tai jos kiinnostaakin, niin perinteisesti sielläkin mennään rahan ehdoilla.

Anonyymi kirjoitti...

Yleisesti on tiedossa, että lakia ei aina voi noudattaa, sillä eri lakien välillä voi olla ristiriitoja (esim. Euroopan ihmisoikeustuomionistuimen ratkaisut sanavapauskysymyksissä). Tällöin relevanttien lainkohtien ja oikeushyvin kesken pitää tehdä punnintaa.

Blogin mainitsemassa tilanteessa pitää huomioida maanomistajan oikeus saada yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuva korvaus maansa käytöstä sääntöjen vastaiseen pysäköintiin. Hänen (tämänkin blogin mukaansa kiistatonta) oikeuttaan korvaukseen ei voida blogissa mainitulla mielivaltaisella tavalla rajoittaa tulkitsemalla henkilötietolain pykäliä sananmukaisesti, sillä tämä käytännössä tekisi korvauksen saamisen mahdottomaksi. Tämä on sitä PEURSOIKEUSMYÖNTEISTÄ laintulkintaa.

Anonyymi kirjoitti...

Edelliselle kommentoijalle. Höpö höpö. Maanomistajalla voi olla oikeus korvauksiin sääntöjen vastaisesta pysäköinnistä ajoneuvon kuljettajalta. Oikeusasteissa on aikaisemminkin todettu että valvontayhtiön vaikeus todistaa kuljettajaa eli sopimuskumppaniaan ei oikeuta kuluttajansuojalain vastaisesti esim. käänteiseen todistustaakkaa vaikka toki käänteinen todistus (omistajan pitäisi todistaa ettei hän ajanut autoa) helpottaisi kovasti valvontayhtiön toimintaa.

Sitäpaitsi mainittua ristiriitaa ei lakien suhteen tässä asiassa edes ole. Henkilötietolaki henkilörekisterin pitämisestä ei ole millään tavoin ristiriidassa maanomistajan mahdolliseen oikeuteen hakea korvauksia alueensa väärin käytöstä. Henkilötietolaki ei esteä omistajaa tai valvontayhtiö tallentamasta ajoneuvon kuljettajan tietoja. Siis nimenomaan syntyneen sopimuksen toisen osapuolen tietoja. Se mitä henkilötietolaki selvästi kieltää on sopimuksen ulkopuolisen henkilön tietojen tallentamisen ilman asianomaisen lupaa. Ristiriitaa ei siis ole. Ainoa ristiriita tässä on korruptoituneen Aarnion ja Ketomäen päätös asiasta.

Anonyymi kirjoitti...

Muistetaans nyt yksi asia tässä. Jokainen selväjärkinen ymmärtää että virheellisestä pysäköinnistä rankeiseminen on perustuslain 124§ mukaisesti toimintaa joka kuuluu vain viranomaisille. Yksityinen pysäköintivalvonta itsessään on jo perustuslain vastaista. Senhän takia pysäköinninvalvonnan lainsäädäntöä ollaan uudistamassa jotta perustuslain vastainen toiminta saadaa kuriin!

Se että KKO on päättänyt asiassa jotain muuta on ihan yhtä tyhjän kanssa. KKO on väärässä eikä sitä päätöstä ole mitään tarve kunnioittaa tai tunnustaa. Pitäisi enemmänkin kysyä paljonko KKO:n tuomareille maksettiin perustuslain vastaisen päätöksen tehtailusta?

Se että KKO päättää että kuu on juustoa tarkoittaa vain sitä että päätös on tehty, mutta kuu ei edelleenkään ole juustoa.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta on häkellyttävää huomata suomalaisen kolmiopin mukaisen mallin sisältämä mittava korruptio. Lainsäädäntö valta tekee lakeja jotka on rakennettu maksettujen poliitikkojen ajamien korporaatioiden etujen mukaisiksi (Lex Nokia, Lex Karpela jne).

Tuomiovalta on taas täynnä "presidenttejä" jotka ohjaavat oman maksetun agendansa perustella lainsäädäntövaltaa tekemään lakeja ja samalla jättävät huomioitta säädettyjä lakeja tuomioissaan. Tulkitsevat siis asioita täysin mielensä mukaisesti jos muunlainen vaikuttaminen ei ole ollut mahdollista.

Entä sitten toimeenpano valta ja poliisi. Poliisi ja sisäministerö on pahiten sisäisesti korruptoituneita laitoksia joissa suurin osa toimintamalleista ei perustu mihinkään lainsäädäntöön. Eikä heidän tarvitse lakia noudattakaan. Yksityinen ihminen joutuessaan poliisin mielivallan kohteeksi ei pysty asialle paljoa tekemään ja jos asia saataisiin edes tuomiolle poliisien sanktiot ovat huomautus.

Sisäministeri Päivi Räsänen on puolestaa täydellinen esimerkki uskontohihhulin aiheuttamasta vahingosta suomalaiselle yhteiskunnalle. Miten tuollaisessa asemassa oleva henkilö voidaan laittaa päättämään asioista kun hän samalla uskoo taruolentoihin ja raamatun satuihin? Minäkin uskon joulupukkiin ja se on samaa tasoa.

Uskonko minä sitten suomalaisen järjestelmän toimimiseen? En todellakaan!! Vaikka korruptio ei olekaan sillä tasolla että poliisille voi kuitata sakot antamalla muutaman setelin ikkunan raosta niin se pahimman laatuinen korruptio jossa pienet toisensa tuntevat piirit "poliitikot<-->tuomioistuin<-->poliisi" sopivat keskenään asioita hyväveli järjestelmän mukaisesti on suomessa vahvasti hengissään. Se valitettavasti on niin piilossa että edes paljastuessaan järjestelmä pitää huoli ettei ketään aseteta vastuuseen.

Anonyymi kirjoitti...

"Sitäpaitsi mainittua ristiriitaa ei lakien suhteen tässä asiassa edes ole. Henkilötietolaki henkilörekisterin pitämisestä ei ole millään tavoin ristiriidassa maanomistajan mahdolliseen oikeuteen hakea korvauksia alueensa väärin käytöstä. Henkilötietolaki ei esteä omistajaa tai valvontayhtiö tallentamasta ajoneuvon kuljettajan tietoja. Siis nimenomaan syntyneen sopimuksen toisen osapuolen tietoja. Se mitä henkilötietolaki selvästi kieltää on sopimuksen ulkopuolisen henkilön tietojen tallentamisen ilman asianomaisen lupaa. Ristiriitaa ei siis ole."

Jos kerran ristiriitaa ei ole, niin kerropa sitten, että miten sinä käytännössä ajaisit oikeusprosessia maanomistajana ilman, että saat tietoja tallettaa? Et mitenkään.

Tosiasiallisesti ei maanomistajalla ole olemassa tehokkaita keinoja ajaa asiaansa juurikin henkilötietolain vuoksi, joten ristiriita on olemassa. Tällöin on löydettävä tasapaino maanomistajien oikeuksien ja henkilötietolain soveltamisen välillä. Tietosuojavaltuutettu on päätynyt siihen, että on kohtuullista tallettaa auton omistajan tiedot, vaikka onkin mahdollista ettei hän ole sitä kuljettanut. Tämä ei ole mielivaltaista, ottaen huomioon, että auton omistaja on usein joko kuljettaja tai ainakin tietoinen siitä, että kuka ajoneuvoa on kuljettanut, ja tiedon tallentaminen mahdollistaa maanomistajan oikeuksien toteuttamisen. Huomaa, että tämä ei liity mitenkään käänteiseen todistustaakkaan: Se, että maanomistaja saa merkitä talteen sen henkilön tiedot, jotka ovat kriittisiä hänen saamisensa selvittämiseen ei tarkoita sitä, että hänen olisi katsottu näyttäneen toteen saamisensa peruste.

Jaakko Fagerlund kirjoitti...

-- mahdollistaa maanomistajan oikeuksien toteuttamisen.

Pysäköintivirheestä rankaisu ei kuulu maanomistajan oikeuksiin. Maksun saaminen pysäköinnistä kylläkin, mikäli sellaisesta on sovittu.

Pysäköintivirhetapauksissa oikea osoite on poliisi.

Unknown kirjoitti...

Hei! Sain juuri sakkolapun pysäköityäni tuttavani auton kotikerrostaloni pihaan. Auto on minulla lainassa. En aio maksaa sakkomaksua. Miten ehdotat että menettelen asiassa? Tulisiko ottaa yhteyttä qParkiin vai odottaa kunnes qPark selvittää minun eli kuljettajan henkilöllisyyden ja vasta sen jälkeen selvittää asiaa? En halua, että qPark tekee rekisterimerkintöjä minusta tai auton omistajasta.

Anonyymi kirjoitti...

Ajoit siis ystäväsi autoa. Parkkifirma ottaa sitten aikanaan yhteyttä ystävääsi ja vaatii maksua häneltä. Ystävä kiistää ajaneensa ja asia raukeaa. Parkkifirma ei voi todistaa ystäväsi ajaneen, sillä eihän hän ole ajanut autoa.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin sain sakkolapun kun unohdin laittaa parkkikiekon esille. Ajoin myös tuttavani autoa, joten eivät ilmeisesti voi todistaa kuka autoa ajoi? Eikä ilmeisesti kannata maksaa?