Tiesitkö että lain mukaan yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei tarvitse maksaa!
Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa!

sunnuntaina, huhtikuuta 04, 2010

LUKIJAN ARTIKKELI: Paikallista painostusta

Asioista sopiminen vaatii aina vähintään kaksi osapuolta. Työelämässä sopimuskulttuurilla on ollut pitkät perinteet aina yksittäisistä työsopimuksista liittojen välisiin työehtosopimuksiin. Ainoastaan sopimalla voi saada asiat toimimaan kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla. Riitelemällä ongelmat moninkertaistuvat.

Työnantajille näyttää laman varjolla kasvaneen säälimätön halu tuhota työntekijöiden ja toimihenkilöiden järjestäytyneisyys ja siten heikentää työntekijöiden mahdollisuutta neuvotella työnantajan kanssa niistä ehdoista jotka työehtosopimuksissa on määritelty sovittavaksi paikallisesti. Kun työnantaja haluaa täydellisen määräysvallan, ainoa tapa saavuttaa tavoite on murtaa vastapuolen yhtenäisyys ja neuvottelumahdollisuudet. Kun laillisesti yhdistymistä ja luottamusmiestoimintaa ei voi estää, käytetetään muita pidemmän tähtäyksen keinoja joilla lopulta saavutetaan sama tulos. Silloin kun neuvottelut purkaantuvat yksilötasolle ei tasavertaisuudesta voi puhua edes samassa lauseessa.

Luottamusmies on tärkeä yhteistyöhenkilö työpaikoilla. Luottamismies on työntekijöiden edustaja ja ensimmäinen linja puolustauduttaessa työnantajan mahdollisia aggressioita vastaan. Luottamusmies on se henkilö joka edustaa työntekijöiden yhtenäistä näkemystä ja neuvottelee asiasta työnantajan kanssa.

Mitä tapahtuu kun työntekijöillä ei ole luottamusmiestä?

Yrityksen johto voi esitellä yhteisessä henkilökuntatilaisuudessa ratkaisumallin paikallisesti sovittavista asioista mielensä mukaisesti. Kukaan yksittäinen työntekijä ei uskalla siinä tilanteessa nousta työnantajan esitystä vastaan, koska joutuisi samalla silmätikuksi ja jopa työnantajan toimenpiteiden kohteeksi. Työnantaja voi myös yrittää sopia asioista henkilökohtaisesti jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Paljonko luulette että siinä tilanteessa työntekijällä on neuvotteluvaraa työnantajan sanelulta? Kun yhtenäisyyttä ja yhteistä edustajaa ei ole, vastapuoli on ylivoimaisessa asemassa. Luottamusmies on työntekijöiden edustaja ja siksi työnantajalle on erityisen tärkeää työntekijöiden järjestäytymisen ja luottamusmiehen valinnan estäminen ja toiminnan vaikeuttaminen.

Eräässä pääkaupunkiseudulla toimivassa yksityisessä hoitolaitoksessa työnantajan vuosia kestäneet toimet johtivat viimein toivottuun tulokseen. Pitkään kestänyt luottamusmiesten ahdistelu, hylkiminen ja painostaminen johtivat siihen, että kukaan ei halunnut enää olla luottamusmiehenä. Tämä tarkoitti työnantajalle käytännössä vapaita valtuuksia päättää mistä tahansa asiasta joka oikeasti pitäisi päättää paikallisesti sopimalla työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Nyt työnantaja ainoastaan esittää kuinka sovittavassa asiassa menetellään. Mitään ei siis sovita, asiat määrätään. Kaikki tapahtuu työnantajan etujen mukaisesti eikä kukaan työntekijöistä uskalla vastustaa esitystä oman työpaikkansa menettämisen pelossa.

Maksimaalista voiton tavoittelua ilman yhteiskunnallista vastuuta

Nykyisten yritysten ainoa agenda on maksimaalisen voiton tavoitteleminen osakkeenomistajille. Näistä periaatteista ei luovuta edes laskusuhdanteen tai laman aikana. Henkilökunta ja henkilökunnan hyvinvointi ovat ne jotka joustavat. Työntekijöitä sanotaan irti. Jäljelle jääville tarjotaan pienempää palkkaa, yhä enemmän töitä ja merkityksetöntä vastuuta ilman mahdollisuutta vaikuttaa. Kun oma terveys ja yksityiselämä lopulta kaatuu raskaan työn alle, työnantajaliittojen vastaus tähän on ehdotus palkattomasta sairaslomasta.

Yritykset unohtavat yhteiskunnallisen vastuun - ennen kaikkea vastuun ihmisistä ja ympäristöstä. On muistettava, että yritykset käyttävät yhteiskunnan varoilla koulutettua henkilöstöä ja infrastruktuuria. Kokonaisvastuu on laajempi kuin pelkästään osakkeidenomistajille maksettu tuotto. Vielä 80-luvulla ainoa tapa sanoa irti vakinaista henkilökuntaa oli tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Tämä taas tarkoitti oikeasti tuotannon selkeää supistumista tai yrityksen talouden aseman oleellista muuttumista huonommaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana taloudellinen ja tuotannollinen muutos on tarkoittanut yrityksen osakkeenomistajille maksaman tuoton pienentymistä. Yritys voi tuottaa voittoa satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja. Voitto ei silti ole riittävä. Ihmisiä irtisanotaan vaikka työt eivät ole vähentyneet. Kasaantuneet tehtävät ohjataan jäljelle jääneille työntekijöille jotka uupuvat ylisuuren työkuorman alla.

Olemmeko tosiaan menossa tilanteeseen missä työn oikealla tekijällä ei ole mitään arvoa? Kun työnantajien välinpitämättömyys, koventuneet otteet ja työntekijöiden painostus yhdistetään järjettömään voiton tavoitteluun ja jatkuvasti kiristyviin työvaatimuksiin ollaan hyvin lähellä tilannetta missä työntekijöiden sietokyvyn raja pitäisi tulla viimein vastaan - myös Suomessa! Ehkä on aika ryhtyä toimiin ranskalaiseen malliin, jossa ainoa keino puhua työnantajille järkeä on väkivallalla uhkaaminen ja panttivankien ottaminen! Siihenkö suuntaan haluamme mennä?

Lue myös blogin aikaisempia artikkeleja:

20 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

EK:n toiminta on viimekuukausien lakkojen aikana ollut todella kaksinaismoralistista. Nimittäin suurin osa lakoista on nimenomaan EK:n aiheuttamia.

Esimerkiksi yksityisellä hoitoalalla sekä työnantaja että työntekijäliitto pääsivät sopuun. EK:n mielestä kuitenkin sopimus oli huono joten se "kielsi" työnantajaliittoa hyväksymästä sopimusta. Nyt ollaan sitten sopimuksettomassa tilassa ja odotetaan lakkoja. Arvatenkin ei ole vaikea ennustaa että jos lakkoon joudutaan niin seuraavaksi EK päivittelee ja tuomitsee mediassa lakkoilijat suunnilleen isänmaanpettureiksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä että lakkoilu on ainoa asia saavuttaa jotain tai edes ylläpitää nykyinen taso. Työnantajat käyttävät säälimättömästi lamaa tekosyynä heikentää kaikkia mahdollisia etuuksia.

Nimetön kirjoitti...

Meilläkin on pikkufirma jossa luottamusmieheksi ei kukaan uskalla asettua kun edellinen ajettiin sairaslomalle mielivaltaisen pompttelun seurauksena. Kysymys ei ollut mistään muusta kuin siitä että haluttiin varmistaa että paikallisesti sovittavat TES korotuksen saa työnantaja päättää kuinka ne jaetaan. Nyt kun ei ole luottaria kukaan ei uskalla sanoa mitään vastaan koska sen jälkeen voi olla varma että työpaikkaa ei ole.

Nimetön kirjoitti...

Ammattiliitot on liian heikkoja suomessa. Enemmän järeämpiä otteita ja munaa siihen touhuun!!

Nimetön kirjoitti...

Minusta oli ihmeellistä että näytti ihan siltä kuin Ahtaajien lakon aikana suurin osa nettikeskustelusta olisi ollut ahtajaajien lakon tuomitsevaa?

Ovatko ihmiset todella noin yksinkertaisia tai vain tyhmiä? Meneekö työnantajien ja EK:n propaganda todella noin helposti perille?

Meidän kaikkien etu on saada parempi irtisanomisturva tai korvaus irtisanottaessa! Suomessa on aivan liian helppoa antaa kenkää ihmisille. Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa on käytössä irtisanomiskorvaukset eikä siellä ole järjestelmästä tullut mitään vahinkoa. Sama lama se sielläkin jyllää. Ihmiset sitten kauhistelevat lakkoilua kun yritetään saada muutoksia todella surkeaan irtaisanomisen turvaan. Nähtävästi 80% suomalaisista on idootteja jotka eivät ymmärrä omaa parastaan.

70-luvulla lomarahat saatiin ensin yhdelle alalle lakkoilemassa ja sitten muille aloille seuraavalla kierroksella. Sama olisi pitänyt saada nyt irtisanomiskorvaukselle.

Valitettavasti Räty oli munaton pilkunnussija jolla ei ollut pokkaa katsoa asiaa loppuun asti. Se on harmi. Ammattiliittoihin tavitaan todellisia miehiä isolla M:llä.

Nimetön kirjoitti...

En viitsi edes tota artikkelia lukea, kommenttien luku riittää.

Sen verran sanon että tottakai jokainen haluaa turvaa ja jatkuvuutta elämäänsä. Yrittäjällä sitä ei ole vaan koko elämä on pelissä. Eikä siinä yleensä rikastumaaankaan pääse. Mitä hankalammaksi tehdään työvoiman liikuttaminen, sitä vähemmän pienyritykset palkkaavat työntekijöitä!

Oishan se vuoden muutosturva ihana asia yrittäjällekin, mutta yleensä se huonossa tilanteessa tarkoittaa kämpän myyntiä yrityksen velkojen maksamiseksi. Ja sitten ihmetellään miksi pienet yritykset ovat huonoja työllistäjiä?

Voiskohan johtua siitä, että liittoihin kuuluvat murmelit eivät ole valmiita riskeeraamaan mitään, mutta ovat vaatimassa kaikkea. Ja samalla ihmettelevät miten heitä huijataan...

Nimetön kirjoitti...

Sitä en kyllä tajua kuinka liittoon kuulumaton voi ahtaajien lakossa olla rikkuri!!

Nimetön kirjoitti...

Oishan se vuoden muutosturva ihana asia yrittäjällekin, mutta yleensä se huonossa tilanteessa tarkoittaa kämpän myyntiä yrityksen velkojen maksamiseksi. Ja sitten ihmetellään miksi pienet yritykset ovat huonoja työllistäjiä?

Juuri näitä idiootteja tarkoitan kun sanoin että ihmettelen keskustelun kulkua. Kun ei ole faktoje tiedossa niin on helppo aukoa päätää yrittäjän ongelmista. ota nyt hyvä ihminen huomioon että samallalailla siellä Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa joissa muutosturva (irtisanomisraha) on myös niitä sinunkaltaisia pienyrittäjiä. Hyvin se homma toimii sielläkin, hyvin se toimisi täälläkin.

Sun pitäis tutustua faktoihin. Irtisanomiskorvaus voidaan perustaa rahastoina. Lisäksi korvaus voidaan porrastaa palvelusvuosien mukaan. Eli silloin irtisanoessaan maksumiehenä ei ole kyseinen yritys, jos vaikka irtisanomisraha oli 6 kk palkka, vaan korvaus maksettaisiin rahastastosta. Ymmärrätkö se ei ole sinun pienestä yritystulostasi kiinni eikä sinun tarvitse sitä kämppää myydä. Rahastoon kerätään pääomaa kaikkien yritysten kesken, kolektiivisesti, vertaa vaikka vakuutustoimintaan. Sama malli toimii muissakin EU maissa joten se toimii aivan hyvin suomessakin. Täällä vain on näitä sinunkaltaisia idiootteja jotka eivät yritä edes nähdä sitä mitä yritään ajaa.

Teidän ainoa ajatus on saada nyhdettyä työläisistä viimeinenkin ripaus työnantajalle. Palkattomat sairaslomat, minimaaliset vuosilomat, 12 tunnin päivät ja minipalkka, sekään tuskin riittäisi jos se teistä olisi kiinni.

Kaiva niitä faktoja esiin ja tutustu siihen miten asia on esim. ruotsissa tai saksassa järjestetty.

Nimetön kirjoitti...

En viitsi edes tota artikkelia lukea, kommenttien luku riittää.

No siinähän virheen teet. En tiedä kuka täällä jauhaa Ahtaajista mutta artikkeli ei ainakaan käsittele ahtaajia eikä muutosturvaakaan. Muutoin täyttä faktaa.

Nimetön kirjoitti...

Mitä hankalammaksi tehdään työvoiman liikuttaminen ...

Niin, tällähän ne yrittäjät tarkoittavat sitä että pitää pystyä mahdollisimman helposti pääsemään työntekijästä eroon. Se on ainoa synonyymi tuolle työntekijän liikuttamiselle.

Eli kun yrittäjällä on vaikeaa turvata koko elämä ja pelko on että kaikki voi mennä niin sitten sama pitää olla työntekijöilläkin vai? Kyllä niillä työntekijöilläkin on oikeus odottaa jonkinlaista jatkuvuutta ja turvaa mielivallalta. On niillä työläisilläkin kämppiä ja lapsia jotka pitää elättää. Ihan samoin kuin yrittäjälläkin, joten jos työntekijöiden aseman turvaamista ajetaan irtisanomistilanteessa, niin kyllä meikä ainakin kannattaa!!! Yrittäjänä ei ole paikko olla jos on niin vaikeeta. Jätä se sellaselle jolla on munaa.

Nimetön kirjoitti...

Mielenkiintoista. Onko tosiaan niin että luottamusmiehet koetaan uhkana pienyrittäjien keskuudessa?

Jos näin on, silloinhan blogin artikkeli on täyttä faktaa, eli pienyrittäjien keskuudessa yritetään kaikin keinoin estää järjestäytyminen ja luottamusmiehen valinta.

Asia pitäis nähdä niin kuin se on. Luottamusmies on TYÖNTEKIJÖIDEN edustaja, hän siis edustaa työnteijöitä. Työnantaja ei voi neuvotella työntekijöiden kanssa jos työntekijöillä ei ole edustajaa! Tai sitten on nimenomaan tarkoitus että ei haluta edes neuvotella vaan ainoastaan määrätä!

Nimetön kirjoitti...

Hoh hoijaa, munattomat pellet itkevät oikeuksiensa perään...

Ihan vaan vinkkinä, ottakaa vastuu elämästänne ja lopettakaa tuo nyhverö oikeuksienne perään itkeminen. Maailma on kova ja kenkää tulee jos tuottoa ei tule tarpeeksi. BYYÄÄÄÄH.

Ottasitte vastuun omasta elämästänne ja kokeilisitte miltä tuntuu olla se päätöksien tekijä! Vaikka eihän teistä varmaan siihen ole. Se tarkoittaisi että samalla teidän pitäisi ottaa myös riskejä!

Nimetön kirjoitti...

Ihan vaan vinkkinä, ottakaa vastuu elämästänne ja lopettakaa tuo nyhverö oikeuksienne perään itkeminen. Maailma on kova ja kenkää tulee jos tuottoa ei tule tarpeeksi. BYYÄÄÄÄH.

Mitä tulikaan todistettua! Juuri tämähän se asenne on joka ajaa työpaikoilla tilanteen kriisiin. Kyseinen henkilö edustaa juuri sitä lajityyppiä jonka mielestä työntekijät ovat työpaikoilla orjia vailla mitään oikeuksia. Kun sitten uskaltaa oikeuksiensa perään hakea on heti hankala työntekiä.

Tämäntyyppisillä yrittäjillä ainaa unohtuu se tilanne mistä lähdetään liikkeelle. Meillä on tyälainsäädäntö ja työehtosopimukset joita noudatetaan. Lisäksi on tietysti työsopimus joka määrittelee peruspuitteet. Mutta kun näitä ei haluta noudattaa niin se on sama kun kaivaa verta nenästään ja se on sitten ruha ikeä jälkeenpäin hankkimaan elämä kun pitäisi itse hankkia se tietotaito pyörittää sitä yritystä.

Nimetön kirjoitti...

Meikäläinen luulee että ongelma aikapitkälti tässä nuoremmassa yrittäjäsukupolvessa jotka lähestyvät asioita määräämisen kautta pikemmin kuin neuvottelun.

Olen ollut yrittäjänä 35 vuotta ja palkkalistoilla on ollut parhaimmillaan 7 työntekijää. On ollut vaikeita aikoja kuten 90-luvun lama. Silloin esitin henkilökunnalle asiat faktoina, näytin miten tilausten määrä on romahtanut ja miten firman vakavaraisuus on vaarassa. En halunnut luopua hyvistä työntekijöistä joten lomautin suurimman osan pahimman kauden ajaksi. Osa lähti muihin duuneihin osa palas takaisin. Asioista puhuttiin avoimesti. Toki viimeinen sana on aina työnantajalla mutta en näe mitään syytä miksi linjan pitäisi olla tyly. Avoimuudella saadaan paras ilmapiiri duunipaikalla aikaan.

Mitä tulee iritsanomisrahaan niin minulla ei ole mitään sitä vastaan jos se perustetaan rahaston kaltaisena. Ymmärrän hyvin työntekijöitä joilla on pieniä lapsia ja asuntovelat että haluaisivat jotain jatkuvuutta ja turvaa irtisanomisen jälkeen etsiä uutta duunia. Voin hyvin sijoittaa muutosturvarahastoon oman osuuteni.

Sitten unohdetaan ikärasismi joka näkyy työelämässä. Itse olen yrittäjä, mutta jos olisin työntekijä ja vielä yli 50 vuotias niin olisin kyllä todella peloissani ja vaatimassa ensimmäisenä kunnollista turvaa irtisanomisajan jälkeiseen aikaan. Nimittäin yli 50 vuotiaan on todella hankala löytää töitä. Kun sinut irtisanotaan 55 vuotiaana niin on 99% varmaa että uutta työtä ei löydy ja 100% varmaa että eläkeputkeen ei pääse koska eläkeputki on vain 40- ja 50-luvulla syntyneiden etuoikeus.

Luottamusmies on hyvä olla, vaikka monesti alle 10 henkilön firmoissa sellaista ei olekaan. Itse ehdotin työntekijöille yhden ryhtymistä luottamusmieheksi. On paljon helpompi neuvotella yhden kuin seitsemän kanssa. Hyvät välit luottamusmieheen on ehdoton tavoite. Se ei tarkoita periksi antamista vaan asioista keskustelemista. Luottamusmies on vastapuolen edustaja. Ihmiset eivät ole niin tyhmiä ettäkö eivät ymmärtäisi kun asiat selitetään kuten ne on faktojen kanssa. En yhtään ihmettele että kärhämä syntyy jos työnantajan ilmoittaa kylmästi tyyliin "hunosti menee, nyt saa puolet potkut". Eihän siinä kerrota mitään tai edes neuvotella. Monesti työntekijäpuolelta voi tulla hyviä ideoita, sen olen itse oivaltanut.

Yrittäjyys on elämäntapa, mutta kaikille se ei sovi. Se on myös oikea asennekysymys.

Nimetön kirjoitti...

Niin ja totean vielä edelliseen kirjoitukseeni että blogin artikkeli, kuka sitten kirjoittanutkin on todella asian ytimessä. Tosin en kannata väkivallalla uhkaamista!

Nimetön kirjoitti...

Hoh hoijaa, munattomat pellet itkevät oikeuksiensa perään...

Ihan vaan vinkkinä, ottakaa vastuu elämästänne ja lopettakaa tuo nyhverö oikeuksienne perään itkeminen. Maailma on kova ja kenkää tulee jos tuottoa ei tule tarpeeksi. BYYÄÄÄÄH.


Eikö voi ajatella, että työntekijöillä on myytävänä työsuorituksia ja työehtosopimuksilla ym. sovitaan, millä ehdoin työnantajat voivat näitä suorituksia ostaa? Turha siinä työnantajan on itkeä, jos ei huvitakaan pitää kiinni sovituista ehdoista.

AY-liikkeen suuntaan voi esittää 'mitäs vittua?'-kysymyksen jos luottamusmiesten asema todella on niin heikko kuin kirjoituksessa kuvataan. Jos työnantajat nakertavat luottamusmiesjärjestelmää, niin tilanne pitää korjata asianmukaisin painostustoimin.

Nimetön kirjoitti...

Ammattiliitot on luopuneet aivan liiasta ja antaneet todellista vastaa käsistään. Blogi on aivan oikeassa siinä että nykyisin kaikki asiat halutaan paikallisesti sovittavaksi. Se tarkoittaa sitä että työnantaja neuvottelee työntekijöiden kanssa asioista. Työntekijöitä edustaa luottamusmies jonka toiminta yritetään estää tai jonka toimintaan yritetään vaikuttaa. Mitään paikallista sopimista ei ole. Se on yhtä kusetusta johon ammattiliitto on hurahtanut, tiedä sitten miksi. Kaikki asiat jotka sopimuksissa merkitään paikallisesti sovittavaksi tarkoittavat käytännössä sitä että työnantajalle annetaan päätösvalta.

Nimetön kirjoitti...

Pitäisi ottaa oikeudet takaisin itselle, jos ei muuten niin yleislakolla. Tosin nykyiset ammattijärjestöjen johtajat ovat sen verran munattomia ettei ole ainesta eikä uskallusta yleislakkoon.

Nimetön kirjoitti...

Hieman on yksipuolista tämä keskustelu, sillä myös ammattiliitto, kuten Toimihenkilöunioni, on neuvottelutaidoton. Tästä hyvänä esimerkkinä on luottamusmiehen poistuminen kesken työnantajan käytyjen neuvottelujen neuvottelupöydästä, sekä heti sen perään alkanut laiton lakko DNA:lla vuoden vaihteen tienoilla.

Nimetön kirjoitti...

Meidän alan työehtosopimuksessa lukee muutamassa kohdassa "ellei paikallisesti toisin sovita". Työnantaja lukee tämän niin että automaattisesti voidaan poiketa tes:n määräyksistä, vaikka luottamusmies sanoo ettei hän ole mitään paikallisia sopimuksia tehnyt...

Nimetön kirjoitti...

Hieman on yksipuolista tämä keskustelu, sillä myös ammattiliitto, kuten Toimihenkilöunioni, on neuvottelutaidoton. Tästä hyvänä esimerkkinä on luottamusmiehen poistuminen kesken työnantajan käytyjen neuvottelujen neuvottelupöydästä, sekä heti sen perään alkanut laiton lakko DNA:lla vuoden vaihteen tienoilla.

Tämähän on ihan normaalia. Ei neuvottelua ole se että työnantaja sanelee ehdot. Se on täysin selvää että luottamusmies poistuu paikalta jos neuvottelut eivät johda mihinkään työnantajan asenteen takia. Samasta syystä käytetään lakkoa painostustoimena.

Ei asiasta voi neuvotella jos toinen osapuoli (=työnantaja) haluaa edetä täsmälleen oman agendansa mukaisesti. Neuvottelussa on kyse asioiden sopimisesta ja kompromissin löytämisestä.