Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asuntoloissa

"Eilen nuo valvojat keksi jo tunkeutua vessaan kun olin kusella samaan aikaan, kun ne räpsähti sisälle." (lainaus lukijan kirjeestä)

"Jokaiseen asuntoon tunkeudetaan jokaisena arkipäivän aamuna tarkastamaan kouluun lähtemiset." (lainaus lukijan kirjeestä)

"Asuntolaissa asuu myöskin vaikeasti vammaisia, jotka ei osaa tai pysty sanomaan missään kohtaan vastaan" (lainaus lukijan kirjeestä)

"Olin menossa kymmeneen kouluun ja vahti iski kesken unieni kämppään vähän ennen yhdeksää. Kuulin kyllä hänen tulonsa, mutta päätin olla reakoimati. Hän kuitenkin päätti alkaa metelöimään ja herättelemään. Alkoi siinä sitten tivaan, että menenkö kymmeneen ja vastasin hyvin ylimielisesti, että ehkä menen. " (lainaus lukijan kirjeestä)

Suomessa kotirauha on perustuslaissa (11.6.1999/731, 10§) ja rikoslaissa (9.6.2000/531, 24 luku 1§-2§, 11§) turvattu ja taattu oikeus jokaiselle Suomessa asuvalle henkilölle. Ihmisillä on oikeus olla ja elää rauhassa kenenkään häiritsemättä siinä piirissä jota voidaan katsoa hänen sen hetkiseksi kodikseen. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat kaikki oikeusjärjestyksessä hyväksytyllä tavalla asumiseen tarkoitetut tilat. Esimerkiksi asunnot, kesämökit, lomasunnot, hotellihuoneet, asuntovaunut, asuttavat alukset, laivat sekä edellämainittujen asuintilojen välittömässä yhteydessä olevat yksityisalueet kuten pihat ja kerrostalojen porraskäytävät. Asumisen ei myöskään pääsääntöisesti tarvitse olla vakinaista, riittää että henkilö oleskee kyseisellä alueella. Henkilö joka luvatta tunkeutuu kotirauhansuojaamalle alueelle on velvollinen välittömästi kehoitettaessa poistumaan alueelta. Jotta kotirauhan rikkominen olisi rangaistavaa, teon tulee olla oikeudeton.

Joissakin opiskelija-asuntoloissa ovat yleistyneet lainvastaiset järjestyssäännöt ja asuntolan omien järjestyssääntöjen lainvastainen tulkinta, jonka mukaan ohjaajalla tai valvojalla on oikeus tunkeutua asuntoon ilman erillistä lupaa omilla avaimilla. Tällaisia tilanteita ovat olleet esimerkiksi tarkastuskäynnit kun epäillään asunnossa ylimääräisiä vieraita, tarkastetaan aamulla ovatko kaikki oppilaat läheneet kursseille, sijanneet vuoteensa, siivonneet asuntonsa, onko valoja jätetty päälle tai ikkunoita auki. Joissakin tapauksissa jopa tiedotteet ja viestit tuodaan suoraan omilla avaimilla asuntoihin sisälle.

Asuntolatoimintaa tarjoavia oppilaitoksia on paljon. Joissakin oppilaitoksissa järjestyssäännöt ovat varmasti lainmukaisia ja opiskelijoiden oikeuksia kunnioitetaan. Joistakin oppilaitoksista on tullut valituksia hyvinkin mielivaltaisisista otteista. Seuraavassa on esimerkin vuoksi otteita Invaliidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen opiskelija-asuntojen järjestyssäännöistä. Vastaavankaltaisia järjestyssääntöjä on myös lukuisissa muissa opiskelija-asuntoloissa.

1§ Opiskelija-asuntolat ovat osa oppilaitoksen toimintaa ja niihin ulottuu sekä oppilaitoksen hallinto- että valvontaoikeus ja –velvollisuus. Opiskelijoiden asumista näissä asuntoloissa säätelevät: voimassaolevat lait ja asetukset, opiskelija-asuntoloiden järjestyssääntö, koulutuskeskuksen henkilökunnan erikseen antamat ohjeet

2§ Asuntolapaikka on tarkoitettu säännöllistä asumista varten

6§ Koska oppilaitoksella on vastuu asuntolatoiminnasta, on henkilökunnalla asuntolatoimintaan liittyvissä asioissa oikeus käydä kaikissa asuntolatiloissa

Opiskelija-asunnot ovat kyseisten opiskelijoiden sen hetkisiä asuinpaikkoja, koteja, ja siten täysimääräisesti kotirauhan suojaamia paikkoja. Valvojilla tai ohjaajilla ei ole oikeutta tunkeutua asuntoihin omilla avaimillaan. Edellämainituissa säännöissä vedotaan oppilaitoksen hallinto- että valvontaoikeuksiin ja niiden muodostamaan velvollisuuteen toteuttaa hallinto- ja valvontamenettelyä käytännössä. Samoissa säännöissä kerrotaan asuntojen olevan nimenomaisesti säännölliseen asumiseen tarkoitettuja - opiskelijoiden opiskeluajan kodiksi soveltuvia asuntoja. Vaikka oppilaitoksella onkin vastuu asuntolatoiminnasta ei se anna henkilökunnalle oikeutta edes asuntolatoimintaan liittyvissä asioissa käydä kaikissa asuntolatiloissa täysin ennalta ilmoittamatta.

Asiaa voidaan katsoa myös oppilaitoksen näkökulmasta. Oppilaitoksella on velvollisuus valvoa järjestystä lain suomin keinoin ja yksi tapa pyrkiä valvomaan on luoda järjestyssäännöt joiden noudattamisella pyritään järjestyksen ylläpitoon sekä kaikkien viihtyvyyteen asuntolassa. Järjestyssäännöt eivät ohita lain määräyksiä. Velvollisuus valvoa järjestystä tai sääntöjen noudattamista ei oikeuta lain rikkomiseen. Sääntöjä ei voi rakentaa tai tulkita sen perusteen mukaisiksi, että se antaisi mitkä tahansa keinot valvojien käytettäväksi varsinaisen valvonnan ja valvonnan päämäärien saavuttamiseksi. Oppilaitoksen näkökulmasta on tietysti helpointa jos valvoja vain kävelee asuntoon sisään omilla avaimillaan. Oppilaan kannalta tämä loukkaa hänen perustuslaillisia oikeuksiaan kotirauhaan ja yksityisyyteen. Voi vain kuvitella minkälaisen paineen alla opiskelijat elävät jos omassa kodissaan joutuu pelkäämään suihkussa käyntiä sen takia että valvoja voi koska tahansa rynnätä sisälle ilman mitään ennakkoilmoitusta.

Oppilaitoksen valvojilla voi olla perusteltu syy päästä sisään opiskelija-asuntoon, mutta silloinkin asiasta pitää pääsääntöisesti sopia erikseen asukkaan kanssa. Mikäli asukas ei ole kotona, valvojalla ei ole myöskään omin luvin oikeutta tarkistaa asuntoa. Jos tarve päästä asuntoon on ilmeisen äkkinäinen, voitaneen soveltaa samankaltaisia perusteita, jotka on säädetty osakkeenomistajan ja vuokralaisen osalta asunto-osakeyhtiölaissa ja asuinhuoneiston vuokrauksesta säädetyssä laissa. Vastaavat syyt ovat perusteltu myös hallituksen esityksessä ( HE 184/1999) kotirauhasta. Tällaisia syitä voisivat olla kiireellisten korjaustöiden tekeminen tai esimerkiksi putkivuoto. Ilman edellämainittua äkkinäistä syytä asuntoon tunkeutuminen täyttää kotirauhan häirinnän tunnusmerkit.

Seuraavaksi tietysti valitetaan siitä kuinka vaikeaa on saada juhlivaa opiskeluporukkaa kuriin jos asuntoihin ei saa mennä omilla avaimilla tai oppilaitokselta riistetään pois menettelytavat asuntolan valvomiseksi. Teknisesti katsoen oppilaitokselta ei voi riistää pois menettelytapaa joka itsessään on jo lainvastainen. Suomessa poliisi on viranomainen jolla on oikeus tietyin laissa määritellyin edellytyksin mennä asuntoihin sisälle. Oppilaitos voi tarvittaessa pyytää virka-apua poliisilta, mutta oppilaitoksella ei milloinkaan ole oikeutta ottaa viranomaisille tarkoitettua valtaa itselleen.

Alkuperäisen hallituksen esityksen (HE 184/1999) mukaisesti jopa tilapäiseen majoitukseen tarkoitetut teltat, asuntovaunut ja rekka-auton vetovaunu (mikäli vetovaunussa on nukkumiseen tarkoitettu osa) ovat kotirauhan suojaamia paikkoja. Asumiseen käytetyille tiloille asetettu vaatimus, että niiden tulee olla asumiseen tarkoitettuja oikeusjärjestyksessä hyväksytyllä tavalla, merkitsee sitä, että esimerkiksi toisen maalla telttaileva saadaan kotirauhan suojan estämättä poistaa alueelta, jos leiriytymisen kesto ilman lupaa ylittäisi sen, mitä jokamiehen oikeuksien perusteella pidetään hyväksyttävänä. Rikoslain ja hallituksen esityksen rikoslain muuttamiseksi osalta on selvää, että opiskelijoiden käyttämät oppilaitoksen tarjoamat majoitustilat ovat oikeusjärjestyksen mukaisesti hyväksyttäviä asuinpaikkoja ja siten kotirauhan suojaamaa aluetta.

En väitä että kaikki opiskelija-asuntolat ovat samanlaisia, mutta mikäli kotirauhan rikkomiset jatkuvat omassa opiskelija-asunnossasi kannattaa ensin selkeästi kieltää valvojaa tulemasta asuntoon ilman lupaa. Mikäli valvoja kiellosta huolimatta tunkeutuu asuntoon kannattaa asiasta tehdä rikosilmoitus ja vaatia oppilaitokselle sekä kyseiselle valvojalle rangaistusta. Kotirauhan rikkominen on asianomistajarikos ja rangaistuksen vaatiminen on edellytys asian tutkimiselle.

Lue myös:
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus
Sananvapautta ja loukattua kunniaa
Rikosilmoitusta ja esitutkintaa
Oikeus päästä asuntoon