Väistämisvelvollisuus

Elämä on mielenkiintoista lakia tulkitessaan ja varsinkin lukiessaan asiantuntijoiden tekemiä tulkintoja. Tieliikennelain luulisi olevan liikennesääntöinen kohtuullisen selkeää, mutta ei tässäkään asiassa pahemmin voisi olla väärässä.

Tieliikennelaki (3.4.1981/267) pykälä 14, väistämisvelvollisuus. Pääsääntö väistämisvelvollisuudesta on kerrottu edellämainitun pykälän 1. momentissa: "Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa."

Oikeuskäytännön mukaan kyseistä sääntöä sovelletaan käytettäväksi myös piha-alueilla ja parkkipaikoilla. Ellei liikennemerkeillä muuta osoitetta, oikealta tulevaa ajoneuvoa pitää väistää niin risteysalueella kuin pihalla tai parkkipaikallakin.

Samaisessa tieliikennelain 14§:ssä on kuitenkin tulkinnanvaraa aiheuttava poikkeus 3:ssa momentissa: "Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä."

Kun kolaroi autonsa parkkipaikalla voi olla varma, että syyllisyydestä saadaan helposti aikamoinen vääntö aikaiseksi. Parkkipaikalta poistuttaessa väistövelvollisuus on selkeä. Parkkipaikalta poistuva väistää muita. Tulkintaa syntyykin siitä, milloin parkkialueelta "oikeasti" poistutaan. Parkkipaikka alueen sisällä kulkevat väylät voidaan tulkita ns. eriarvoisiksi väyliksi, jolloin parkkipaikka-alueen sisällä ei pädekkään 14§ 1 mom, eli oikealta tulevien väistäminen, vaan 14§ 3 mom, parkkipaikka-alueelta poistuvan velvollisuus väistää. Katsotaan alla olevaa kuvaa.

Jos väylä, jota kuvassa ajoneuvo B ajaa katsotaan kuuluvan parkkialueeseen, silloin ajoneuvon B on väistettävä ajoneuvoa A, koska ajoneuvo A tulee oikealta. Asiaa voidaan myös tulkita siten, että ajoneuvon B:n käyttämä väylä parkkialueen sisällä on eriarvoinen ajoneuvon A:n käyttämään väylään nähden. Tällöin ajoneuvo A on poistumassa varsinaiselta pysäköintialueelta ja ajoneuvon A onkin väistettävä ajoneuvoa B.

Oleellinen kysymys tulkinnassa on, ovatko ajoneuvojen käyttämät väylät eriarvoisia. Tästä seuraa väkisinkin kaksi eri näkemystä joiden ratkaiseminen ei ole helppoa.

Liikennevahinkolautakunnan päätöksissä todetaan, että "Pysäköintialueilla väylien eriarvoisuuden harkintaan vaikuttaa ajoväylien leveys, millaisena väylien luonteen voidaan olettaa näyttäytyvän osapuolille ja mihin väylät johtavat, sekä muut väylien luonteesta asiassa esitetyt seikat".

Liikennevahinkolautakunnan päätöksiä voi lukea heidän sivuiltaan. Kannattaa käydä tutustumassa. Päätöksiä parkkialueilla tapahtuneista kolareista on tehty kummankin tulkinnan mukaan. Autoilijalle voi tulla yllätyksenä oma väistövelvollisuus, kun autoilija omasta mielestään selkeästi parkkialueella ajaneena olettaa, että häntä väistetään oikealta tulevana. Jos toisen ajoneuvon käyttämä väylä parkkialueen sisällä katsotaan kuitenkin eriarvoiseksi, voi väistämisvelvollisuus olla päinvastoin. Joskus eriarvoisuus on selkeä ja joskus eriarvoisuus on taas täysin epäselvä, jolloin väistämisvelvollisuus on täysin tulkinnanvaraista. Tulkitaanko tilanne tieliikennelain 14§ 1 mom vai 14§ 3 mom mukaan.

Onneksi meillä on vakuutukset.

Samaisessa 14§:ssä olevat muut poikkeukset koskevat polkupyöriä ja mopoilijoita, joiden ajotielle tullessaan on aina väistettävä muuta liikennettä sekä raitiovaunun etuajo-oikeutta edellisistä pykälistä poiketen.

ParkCom Oy hävisi Kuluttajariitalautakunnassa

ParkCom Oy on hävinnyt tapauksen Kuluttajariitalautakunnassa (Dnro 3541/39/2006, annettu 8.6.2007) . Lautakunta on yksimielisellä päätöksellä edellyttänyt ParkCom Oy:tä palauttamaan 40 euron valvontamaksun ajoneuvon kuljettajalle korkoineen.

ParkCom Oy mainostaa omalla internetsivullaan aikaisempia itselleen myönteisiä Kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Onko kenestäkään yllättävää, että ParkCom Oy:lle kielteisestä Kuluttajariitalautakunnan päätöksestä ei olekaan yhtiön sivuilla mitään mainintaa? Koska ParkCom Oy on aikaisemmin vedonnut Kuluttajariitalautakunnan antamiin ratkaisusuosituksiin, kuluttajalla on oikeus olettaa, että ParkCom Oy on sitoutunut noudattamaan päätöksiä, myös niissä tapauksissa, jotka eivät ole valvontayhtiölle myönteisiä.

Autoilija oli pysäköinyt kesällä 2006 Kauppakeskus Sellon pysäköintihalliin ns. 15 minuutin pysäköintipaikalle ylittäen sallitun pysäköintiajan. ParkCom Oy on määrännyt valvontamaksun pysäköintisopimuksen rikkomisesta. Kauppakeskus Sellon parkkihallin etuovilla on ParkCom Oy:n kyltit joissa kerrotaan pysäköintikiekon käyttöpakosta. Pysäköinti on sallittu vain merkityille paikoille ja korkeintaan 5 tunnin ajaksi. Kauppakeskuksen sisällä on kuitenkin erikseen vielä ns. lyhyitä pysäköintipaikkoja, joille saa pysäköidä vain 15 minuutiksi. Nämä kyltit ovat erillisiä kauppakeskuksen asentamia kylttejä.

Kuluttajariitalautakunta on ratkaisussaan todennut, että sitovat sopimusehdot pysäköinnistä muodostuvat ParkCom Oy:n kylteissä määrättyjen ehtojen perusteella. Pysäköintihallissa ParkCom Oy:n kylttien pysäköintiehdoissa edellytetään pysäköintiä merkityille paikoille ja korkeintaan 5 tunniksi. Vaikka pysäköintihallissa on lisäksi erillisiä kieltokylttejä, jotka rajoittavat pysäköinnin joillakin paikoilla 15 minuutiksi, nämä ehdot eivät ole osa tai tule osaksi sopimusta pysäköinnistä. 15 minuutin rajoitusta ei ole erikseen kerrottu ParkCom Oy:n kylteissä. Tämä tarkoittaa sitä, että autoilijan ja valvontayhtiön väliset sitovat sopimusehdot kerrotaan vain ja ainoastaan ParkCom Oy:n omien pysäköintiehdoista kertovissa kylteissä. Pysäköinnistä syntyvän sopimuksen ehdoiksi ei voi sisällyttää mitä tahansa, ainoastaan sen mitä lukee kylteissä. Koska 15 minuutin pysäköintipaikoilla ei ole erikseen ParkCom Oy:n sopimuskylttiä 15 minuutin pysäköinnin rajoituksesta, kyseinen kieltokyltti ei ole osa autoilijan ja valvontayhtiön välille syntynyttä sopimusta.

Tämä vahvistaa sen sopimusoikeuden periaatteen sopimusehdoista, mistä tässäkin blogissa on keskusteltu aikaisemmin. Sopimusehtojen sisältö on vain ja ainoastaan se mitä ParkCom Oy:n kylteissä ehdoiksi kerrotaan. Muiden alueella olevien kylttien noudattamisen valvonta ei kuulu valvontayhtiölle. Esimerkiksi, jos ParkCom Oy:n kyltin pysäköintiehdoissa mainitaan pysäköinnin vaativan vammaisen pysäköintiluvan, autoilija voi halutessaan pysäköidä ajoneuvonsa vaikka poikittain kahteen ruutuun, eikä hän riko sopimusehtoja valvontayhtiön kanssa kunhan vaadittu vammaisen pysäköintilupa on olemassa.

Kuluttajariitalautakunta toteaa myös päätöksessään, että riitatilanteessa pysäköinnin ehdoista näyttövelvollisuus on aina valvontayhtiöllä.

Syksyn aikana on odotettavissa käräjäoikeuden päätöksiä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Myös blogi seuraa tilannetta "aitiopaikalta". Vaikka Kuluttajariitalautakunta on todennut sopimuksen syntymisen kuljettajan ja valvontayhtiön välillä ilman tahdonilmaisua, kannattaa asiassa odottaa oikeuden ennakkopäätöstä. Autoilija voi pysäköidä valvontayhtiön valvomalle alueelle ja olla hyväksymättä kylteissä mainittuja sopimusehtoja, eli pysäköidä oikeudetta. Tällöin valvontayhtiöllä ei ole sopimusoikeudellista perustetta määrätä valvontamaksua, vaan valvonta kuulu kunnalliselle pysäköinninvalvojalle jonka toimivalta on kirjattu laissa. Toiseksi, Suomessa rikoksista ja rikkomuksista sanktion tai seuraamuksen voi määrätä vain laissa määrätty viranomainen. Pysäköintivirheestä määrätty maksu, vaikkakin yksityisellä tontilla, on rangaistusluonteinen, eikä sellaista voi määrätä yksityinen valvontayritys. Kolmanneksi, ajoneuvon haltija tai omistaja ei ole mahdollisen sopimuksen osapuoli silloin kun haltija tai omistaja kiistää olleensa ajoneuvon kuljettaja. Valvontamaksua ei siis voi periä haltijalta tai omistajalta. Näyttövelvollisuus kuljettajasta on aina valvontayhtiöllä.

Katsotaan miten käräjäoikeudessa asioita tulkitaan. Vaikka tässä artikkelissa puhutaan ParkCom Oy:stä Kuluttajariitalautakunnan päätöstä voi soveltaa myös muiden valvontayhtiöiden, kuten ParkPatrol Oy:n tai ParkService Oy:n tapauksissa. Ne autoilijat jotka ovat Sellossa maksaneet valvontayhtiölle 40 euron maksun 15 minuutin pysäköintipaikalta, kehottaisin Kuluttajariitalautakunnan päätökseen vedoten vaatimaan valvontayhtiötä palauttamaan maksetun maksun korkoineen.

Kannattaa lukea blogin artikkeli siitä miksi yhtään yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei pidä maksaa.

Lue myös: ParkCom sakottaa perusteettomasti oman autopaikan käytöstä
Lue myös: Uusi valvontayhtiö Jyväskylässä

Seuraavaksi oleellisia otteita Kuluttajariitalautakunnan päätöksestä Dnro 3541/39/2006, annettu 8.6.2007. ParkCom Oy puolesta asiaa Kuluttajariitalautakunnassa on hoitanut Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy.

Kadotetut vaihtorahat

Miltä tuntuisi jos kaupan myyjä kieltäytysi antamasta ostoksestasi vaihtorahoja takaisin?

Asiakas meni heinäkuussa 2007 Kuopion H&M myymälän (Hennes & Mauritz) alennusmyyntiin. Kassalla ostokset syötettiin kassakoneeseen. Asiakas antoi 50 euron setelin ja myyjä kuitin. Kuitista kuitenkin näki, että osa luvatuista alennuksista ei ollut oikein. Asiakas huomautti asiasta myyjälle. Myyjä harmitteli kuinka hankalaa alennusten korjaaminen on jälkeenpäin, mutta teki korjaukset ja syötti tuotteet uudelleen kassakoneeseen ja sai aikaiseksi uuden kuitin. Nyt alennukset olivat kunnossa. Asiakas pyysi saada vaihtorahansa 32 eur takaisin antamastaan 50 eur setelistä. Yllättäen myyjä ei enää muistanut oliko hän alunperin antanut vaihtorahan takaisin vai ei, joten myyjä kieltäytyi palauttamasta vaihtorahaa. Asiakas vaati vaihtorahojaan, johon myyjä totesi, että kassa pitää laskea. Asiakas suostui odottamaan laskennan ajan, mutta myyjän soitettua ensin myymäläpäällikölle, hän ilmoittikin, että kassa lasketaan vasta illalla klo 19.00 jälkeen. Jos kassa ei tuolloin täsmää asiakas voi hakea rahansa seuraavana päivänä.

Illalla puoli kahdeksan aikoihin myyjä soitti ja ilmoitti, että kassa ei täsmännyt ja asiakas voisi hakea 32 eur edestä vaihtorahoja seuraavana päivänä klo 10.00 jälkeen liikkeen avauduttua.

Seuraavana aamuna saavuttuaan liikkeeseen 32 eur palautettiin asiakkaalle. Hämmästys oli kuitenkin suuri kun myyjä ei hyvittänyt töppäilyään millään muulla tavoin kuin pahoittelemalla. Asiakkaan mielestä vähintään matkakulut ylimääräisestä käyntikerrasta tulisi korvata, koska virhe oli tapahtunut täysin myyjän toimesta, ei asiakkaan.

Asiakas poistui liikkeestä vaihtorahat saatuaan. Tämän jälkeen hän otti yhteytä Kuopion H&M:n myymäläpäällikköön puhelimitse. Puhelinkeskustelu tallennettiin varmuuden vuoksi. Myymäläpäälliköllä oli kuitenkin asiaan otetta ja hän kertoi H&M:n yleensä pyrkivän hoitamaan tämän suuntaiset asiat tyylikkäästä. Matkakulut olivat vähintä mitä heidän tulisi korvata. Myymäläpäällikkö lupasi lähettää asiakkaalle postitse lahjakortin korvauksena ylimääräisestä matkustamisesta ja mielipahasta. Asialla oli siis onnellinen loppu.

Miksi kassaa ei voinut laskea heti virheen tapahduttua? Onko asiakkaan suostuttava siihen, että myyjä ei omaan unohdukseen vedoten suostu antamaan vaihtorahoja takaisin?

Myymäläpäällikkö kertoi puhelimessa, että turvallisuusmääräykset estävät kassan laskemisen paikanpäällä. Tämä voi toki olla totta, mutta kassan voi viedä takahuoneeseen laskettavaksi myös keskellä päivää. Kysymys on asiakaspalvelusta ja joustavuudesta. Jos kassaa ei lasketa heti virheen tapahtuessa, voi olla täysin mahdollista, että kassa tekee ennen liikkeen sulkeutumista uuden virheen, jolloin kassan täsmäytys ei ole yhtenevä alkuperäisen virheen kanssa. Esimerkiksi antaa toiselle asiakkaalle huomaamattaan 50 eur liikaa.

Entä pitääkö asiakkaan sitten suostua moiseen kohteluun? Ei tarvitse. Jos myyjä myöntää virheensä ja epäselvä tilanne johtuu myyjän "muistikatkoksesta", on vähintään kohtuullista, että kassa suljetaan ja asiakkaalle palautetaan rahat heti laskennan jälkeen. Ei voida pitää kohtuullisena, että liikkeellä on oikeus pidättää panttina asiakkaan vaihtorahoja seuraavaan päivään tai jopa mahdollisten pyhien yli. Entä jos kyseessä olisi asiakkaalle välttämättömät rahavarat esimerkiksi lääkkeiden ostoon, tai mahdollisesti ruuan hankintaan? Ei kenenkään tarvitse lähteä tuntemattomalle myyjälle perustelemaan miksi hän tarvitsee omat rahansa jo samana iltana. Vaihtorahat kuuluu saada takaisin heti ja ne pitää myös vaatia takaisin. Väittäisin, että tässä kohdin liikkeen toiminnassa liikutaan omavaltaisesti "varkauden" ja jopa "petoksen" rajamailla. Asiaa voi ajatella myös kohtuullisuuden periaatteella. Kummalle 32 euron menettämisestä on enemmän haittaa, liikkeelle vai asiakkaalle. Virhe oli kuitenkin kokonaisuudessaan liikkeen.

Jos joudutte itse vastaavaan tilanteeseen, vaatikaa rahojen palauttamista välittömästi. Kassan voi sulkea ja laskea rahat suojatussa tilassa myös keskellä päivää. Tarvittaessa pyytäkää myyjän esimies tai myymäläpäällikkö paikalle. Mikäli tilanne ei silloinkaan ratkea on pyydettävä virkavallan edustaja. Varkaus on aina varkaus, oli kyse kukkarosta tai vaihtorahoista.

Uusi valvontayhtiö Jyväskylässä

Jyväskylässä on aloittanut toimintansa uusi pysäköintivalvontayhtiö Park Service Oy. Yritystietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan yritys on perustettu tämän kesän aikana. "Onnea" Jyväskylän suuntaan!

Blogi on saanut jo useita valituksia kyseisen yhtiön määräämistä yksityisoikeudellisista maksuista. Park Service Oy:n toimintatapa näyttää olevan lievempi kopio ParkPatrol Oy:n vastaavasta mallista. Reklamaation voi lähettää vain kirjallisesti, tosin yrityksen tunnustiedot ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero tiedusteluja varten löytyvät etusivulta - positiivista.

Huvittavinta tosin on jälleen katteeton uhkailu:

"Maksamattomat valvontamaksut annetaan perintätoimiston perittäviksi. Tästä luonnollisesti aiheutuu maksun laiminlyöneelle lisäkustannuksia." (Park Service Oy)

Mitään kustannuksia ei "luonnollisesti" aiheudu kuljettajalle eikä varsinkaan ajoneuvon omistajalle tai haltijalle. Valvontayhtiön määräämät maksut eivät ole ulosottokelpoisia ja yritys perintäyhtiöineen tarvitsee oikeudenpäätöksen määräämälleen maksulle ja maksun perinnästä aiheutuneille kuluille. Riitatilanteessa valvontayhtiön on esitettävä näyttö syntyneestä sopimuksesta sekä ajoneuvon kuljettajasta. Ajoneuvon haltija tai omistaja ei ole vastuussa kuljettajan tekemistä "mahdollisesti" syntyvistä sopimuksista. Tästä on kuluttajaviraston lakimiehen kannanotto,joka on julkaistu blogin keskustelupalstalla.

Maksamatta jättäminen on tällä hetkellä luonnollinen valinta.

"Ainoastaan tällä lomakkeella tehdyt reklamaatiot käsitellään." (Park Service Oy, reklamaatiolomake)

Park Service näyttää kelpuuttavan reklamaatioksi ainoastaan lomakkeen, joka on ladattavissa heidän nettisivuiltaan. Tämä saattaa olla suoranaisesti lain vastaista. Yhdenvertaisuuden perusteella ei voida asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan omistamisen tai varallisuuden perusteella. Kaikilla ihmisillä ei ole käytettävissään nettiä, yhteyksiä nettiin tai taitoa käyttää internet palveluja. Sama kuin asettaisi ehdoksi reklamaation tekemiselle tietyn automerkin omistamisen. Huolimatta mitä Park Servicen sivuilla kerrotaan, reklamaationa tulee hyväksyä myös vapaamuotoinen kirje.

Lue myös: Pitääkö valvontamaksu maksaa?

Lue myös tietoja perintätoimista, perintäkuluista ja perintäprosessista.