Perusopetuslaki säätelee peruskouluissa tapahtuvaa yleisesisivistävää koulutusta. Perusopetus on kaikille ilmaista. Ilmaisuus on kuitenkin suhteellinen käsite. Koulun tulee antaa ilmaiseksi opiskeluun tarvittavat välineet sekä opiskeluvälineiksi laskettavat koulukirjat.
Helsinki on supistanut rajusti opetustoimeen tarvittavia määrärahoja. Kouluille osoitettujen määrärahojen puute on puolestaan ajanut koulut säästämään kirjahankinnoistaan. Oppikirjojen kierrättäminen on yleistynyt ja monesti lukukauden jälkeen oppilas joutuu palauttamaan eri lukuaineiden oppikirjan takaisin kouluun. Oppikirjan palautusvelvollisuuden seurauksena oppikirjan on oltava siistissä kunnossa, jotta se voidaan antaa seuraavalle kirjan käyttäjälle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että oppikirjoihin ei saa tehdä mitään merkintöjä.
Erityisesti lukihäiriöstä tai muista oppivaikeuksista kärsivälle oppilaalle olisi erityisen tärkeää pystyä visuaalisesti hahmottamaan lukemaansa tekstiä. Tämä tapahtuu normaalisti merkitsemällä oppikirjaan asioita muistiin ja esimerkiksi alleviivaamalla tai yliviivaamalla värikynällä tekstistä oleelliset kohdat. Muistin ohjaaminen visuaalisesti hahmottamalla ja mahdollisuus etsiä ja merkitä oppimisen kannalta tärkeät ja oleelliset kohdat luettavista kappaleista ovat monen oppilaan koulumenestyksen kannalta tärkeitä. Tämä oikeus oli itsestäänselvyys vielä 20 vuotta sitten, mutta ei nykyään.
Koulujen ohjeistama kielto oppikirjoihin merkitsemisestä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Käytännössä monissa perheissä koulukirjan sivuja joudutaan kopioimaan jotta oppilaalla on mahdollisuus tehdä opiskelun ja oppimisen kannalta tarvittavat merkinnät. Joissain perheissä koulukirja ostetaan erikseen jotta oppilas saa tehdä tarvitsemansa merkinnät. Kummassakin tapauksessa oppilaan huoltajille aiheutuu kuluja. Perusopetuksen tulisi kuitenkin olla ilmaista ja se tulisi järjestää lain mukaan siten että siinä tuetaan oppilaan kehitystä. Näin ei nyt tapahdu, ainakaan Helsingissä.
Ohje huoltajille
Helsingin kaupungin ja koulujen kirjapolitiikan osalta huoltajien on vain käveltävä kylmästi tehtyjen päätösten yli ja annettava lapselleen oikeus tehdä tarvittavat merkinnät koulukirjoihin, vaikka opettajat ja koulut pistäisivätkin vastaan. Siinä vaiheessa kun koulu mahdollisesti lähettää laskua oppikirjoista joita lapsi on käyttänyt perusopetuslain mukaisesti oppimiseen oman kehityksensä kannalta oleellisella tavalla, on laskun perusteet syytä riitauttaa.
Opettajia on ohjeistettu kertomaan alaikäisille lapsille, että he joutuvat korvaamaan kirjan mikäli tekevät siihen merkintöjä. Uhkailu tehoaa helposti lapsiin, mikä lienee tarkoituskin. Kirjoja he eivät kuitenkaan joudu korvaamaan. Helsingin kaupunki tai koulu voivat kirjojen korvaamisella uhkailla, mutta mitään automaattista veloitusta heillä ei ole käytössä. Laskun voi aina esittää, sitä ei kuitenkaan tarvitse maksaa. Korvauksen periminen kirjoista olisi käytännössä pitkä prosessi ja se sotisi vahvasti perusopetuslain määräyksiä vastaan. Kyse on enemmän pelkästä uhkailusta. Helsingin kaupunki ei saa koulukirjoista määräämiään laskuja perittäväksi ilman oikeudenpäätöstä.
Vanhempien on syytä nousta kapinaan jo pelkästään lastensa takia, muutoin Helsingin kaupungin ja koulujen hallitsemattomalle mielivallalle ei tule loppua koskaan. Kävelkää rohkeasti Helsingin kaupungin ja koulujen päätösten yli. Pitäkää huoli lastenne oikeuksista. Koulukirjoihin saa ja kuulukin merkitä oppimisen kannalta tärkeää informaatiota.
Lue myös:
Lasten oikeus päivähoitoon
Artikkeli on kolmas osa Helsingin opetustoimea käsittelevässä kokonaisuudessa.
1. HELSINGIN OPETUSTOIMI - OSA 1 (3) - Oppilaan oikeus erityisopetukseen
2. HELSINGIN OPETUSTOIMI - OSA 2 (3) - Mielivaltaa Helsingin 0petusvirastossa
3. HELSINGIN OPETUSTOIMI - OSA 3 (3) - Koulukirjat
Artikkelit perustuvat useisiin blogille toimitettuihin selvityksiin, päätösten ja lausuntojen kopioihin sekä tapauksiin oleellisesti liittyviin muihin asiakirjoihin. Aineisto on käsitelty luottamuksellisesti eikä niissä olevia yksittäisiä tietoja ja tarkempia tapauskuvauksia julkaista.
Tosi kertomuksia pienestä ihmisestä korporaatioiden hallitsemassa maassa, jossa oikeus ei kohtaa yksilöä, ja missä kohtuus on viranomaisten ja yritysten määrittelemä totuudeton arvo. Sota omien oikeuksien puolesta jatkuu ...
maanantaina, syyskuuta 27, 2010
36 kommenttia:
Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)
Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Jokainen kirjoittaja vastaa itse omasta kirjoittelustaan ja oman kommenttinsa sisällöstä.
Itseasiassa juuri näin menettelin kun oma tytär oli 7-luokalla ja kovasti tuntu että oppimisessa ja asioiden muistamisessa on vaikeuksia. Käytin tytärtä neurospykologin lukihäiriötestissä. Lukihäiriö löytyi ja lääkäri kehotti merkitsemään kirjaan yliviivauksella ym. kuvioilla ja merkinnöillä asioita jotka helpottavat muistettavan hahmottamista. Hän oli suoraan sanoen järkyttynyt kun kuuli että kirjoihin ei saa mitään merkitä.
VastaaPoistaYhteys opettajaan, joka sanoi että valitettavasti kirjoihin ei saa mitään merkitä koska koulu säästää ja ne jaetaan seuraavalle vuosikurssille.
Annoin tytölle itse luvan merkitä kirjoihin kaikki tarvitsemansa oppimisen kannalta. Meni pari kuukautta ja jossain vaiheessa aineenopettaja oli huomannut merkinnät ja otti yhteyttä valittaen että kirjat joutuu korvaamaan koska niitä ei voi siirtää seuraavalle vuosiluokalle. Totesin, että lähettäkää lasku jos siltä tuntuu, mutta ilman oikeudenpäätöstä sitä en maksa. Eli haastakaa oikeuteen. Opettajan kanssa välit jäätyivät siihen.
Kun kirjojen palautusaika tuli, tytölle sanottiin vielä silloinkin että "isän kanssa on keskusteltu" ja lasku tulee perässä. Kun kesä meni ohi eikä mitään kuulunut otin yhteyttä rehtoriin ja kysyin voisivatko lähettää virallisen laskun, jotta päästään asiassa eteenpäin. Laskua en maksa mutta pääsette viemään asian oikeuteen. Rehtori ei koskaan vastannut ja nyt kolmeen vuoteen ei ole laskua kuulunut.
Kiitos blogille erinomaisesta aihekokonaisuudesta. Neuvot ovat erittäin hyviä ja minkäkin kehoitan vanhempia kävelemään koulun päätösten yli. Koulujen ja kuntien säästövimma on mennyt täysin yli ja se onnistuu vain sen takia kun vanhemmat hiljaa jupisevat keskenään, mutta eivät saa mitään konkreettisia vastatoimia aikaan.
Yleinen kansalaistottelemattomuus on paikallaan.
Käsittämätöntä touhua.
VastaaPoistaEpäilemättä edellisen artikkelin huuhaa hörhö kommentija itkee kohta täällä kuinka vanhemmat aiheuttavat lisää vain kuormaa veronmaksajille tällaisella menettelyllä, kun ei ole rahaa niin ei ole. Voi voi, se ei kuitenkaan ole vanhempien ongelma vaan kunnan.
VastaaPoistaVittu, tää on kehottamista rikokseen. Se joka on nii tyhmä että hankkii lapsia niin maksakoon kulutkin.
VastaaPoistaJa mikähän se rikos on herra poliisietsivä? Se että käyttää opiskeluun välineitä jotka lain mukaan pitää peruskoulussa kunnan kustantaa?
VastaaPoistaTurhaa uhkailua koulun toimesta ja lapset uskovat. Onneksi on järkeviä vanhempia ja ottavat ohjat käsiin kuten ensimmäinen kommentoija.
"Vittu, tää on kehottamista rikokseen."
VastaaPoista- Taas sama urpo, jonka mielestä kaikki on aina yllyttämistä rikokseen.
Joko olet ilmoittanut blogista poliisille, niinkuin olet toistuvasti luvannut?
Mitä nuoret lapset tekevät kun saavat luvan sotkea kirjojaan? No tietenkin sotkevat. Ja onhan se todellakin niin että koulun pitää järjestää kelvolliset oppikirjat kaikille oppilaille.
VastaaPoistaMutta mistä ne rahat tulevat? Koulut saavat tietyn määrän määrärahoja, ja niitä käytetään kirjoihin ja muihin oppivälineisiin. Kun oma kullannuppu Maija piirtelee lain suomin oikeuksin perhosia kirjoihinsa, niin koulu joutuu säästämään muussa. Ehkä yksi tietokone vähemmän ATK-luokkaan. Ehkä uusia pesäpallomailoja ei osteta. Ehkä puutyöhön ei saada tarpeeksi maalia kaikille.
Tämä blogikirjoutus on keskisormen näyttämistä alipalkatuille opettajille. Ja suoraan sanoen ihan vitun törkeää. Ei ole aina pakko käyttää ihan kaikkia oikeuksiaan. Ainakin kun tämä vittuilu kohdistuu ihan vääriin henkilöihin. Jos haluat urputtaa asiasta, kirjoita paheksuva kirje kunnan päättäjille, äläkä yllytä ärsyttämään viattomia opettajia.
Tämä on hieman eri asia kun perintätoimiston/parkkifirman kanssa tappeleminen. Kaikki aika mitä opettaja käyttää vanhempien kanssa kinasteluun on OMAN LAPSEN OPETUKSESTA POIS!
Huhhuh. Kun itse olin vielä ala/yläasteella, opettajat pistivät maksamaan kirjat vain, jos sivut olivat täynnä kirkkoveneitä ja "Petteri on homo"-juttuja sekä muita töhryjä. Jotkut (harvat) opettajat eivät kyllä selvästi tykänneet edes alleviivaamisesta, mutta se oli heidän oma henkilökohtainen ongelmansa. Suurin osa opettajista suorastaan kannusti tekemään merkintöjä.
VastaaPoistaTehtäväkirjoihin ei periaatteessa saanut tehdä merkintöjä ymmärrettävästä syystä. Silloinkin koulu tarjosi vihkoja tehtävien tekemistä varten. Ihan nuorimpien oppilaiden kohdalla tuostakin säännöstä saatettiin joskus luistaa, kun jollekin 6-vuotiaalle upouusi matematiikan kirja saattoi olla niin tärkeä, ettei muuten suostunut laskuja laskemaankaan.
Mitä nuoret lapset tekevät kun saavat luvan sotkea kirjojaan? No tietenkin sotkevat. Ja onhan se todellakin niin että koulun pitää järjestää kelvolliset oppikirjat kaikille oppilaille.
VastaaPoistaTuskin blogissa tarkoitetaan sitä että kirjoja saa sotkea vapaasti. Kyse on siitä että saako niitä käyttää oppimiseen, eli käyttää yliviivausta ja alleviivausta tms. Aikamoista saivartelua taas ruveta vetämään artikkelia samalle linjalle kuin edellisen artikkelin kommentoijat. Turhaan yritätte vähätellä asiaa.
Pointti on siinä että oppikirjaan tulee ja kuuluu saada tehdä merkintöjä joilla oppiminen ja muistaminen tehostuu. Kukaan ei ole väittänyt että oppikirjoihin saa tahalleen piirellä ja turmella.
lapsi on käyttänyt perusopetuslain mukaisesti oppimiseen oman kehityksensä kannalta oleellisella tavalla
Tämä on minusta hyvin sanottu.
No, sehän oli odotettavissa että tänne taas ilmestyy kommentoijia jotka eivät ymmärrä koko asiasta yhtään mitään. Missä kohdin täällä on vaadittu oikeutta turmella kirjoja?
VastaaPoistaLukekaa vaikka toi ensimmäinen kommentti se kertoo kaiken.
Itse olen lopettanut yläasteen 3 vuotta sitten ja voin kyllä vakuuttaa että yksikään opettaja ei antanut lupaa yliviivata tai tehdä mitään merkintöjä lukukirjaan. JA NYT EN PUHU HUVIKSEEN PIIRTELEMISESTÄ, vaan asioiden painamisesta mieleen. Oppimisesta, opiskelusta, joka pitäis olla kaikkien oikeus.
Faija on ostanu yläasteella mun kirjat koska mul on vaikea lukihäiriö ja tarvitsen lukutekstiin paljon apumerkintöjä. Ilman niitä opiskeluun menee ihan järjetön määrä aikaa. Koulu kielsi merkinnät. Nyt on sikäl harmi että tän artikkelin perusteella ois voinut vain merkitä ja vähät välittää opettajien vaatimuksist. Pitää näyttää tää artikkeli faijalle jos nuoremman siskon kanssa tulee samoja ongelmia niin ei mene enää maksaa kirjoja.
VastaaPoistaHöpö höpö, koulu lähettää sulle laskun kirjoista ja pistää ulosottoon jos et maksa. Blogin ohjeet on taas ihan paskaa.
VastaaPoistaJeree
VastaaPoistaHöpö höpö, koulu lähettää sulle laskun kirjoista ja pistää ulosottoon jos et maksa. Blogin ohjeet on taas ihan paskaa.
VastaaPoistaJust, kannattaa vielä käydä niitä kouluja jotta oppii perusasiat yleissivistyksestä.
Ensinnäkin, ulosottoon saa suoraan vain ne maksut jotka on laissa säädetty ulosottokelpoisiksi tai ne on tuomioistuimen voimassaolevalla päätöksellä julistettu ulosottokelpoisiksi.
Koulu/opetusvirasto voi toki lähettää laskun koulukirjoista, mutta sitä ei tietenkään pidä maksaa. Sen jälkeen jää koulun/opetusviraston harteille viedä asia käräjäoikeuteen päätöksen saamiseksi. Nyt jos kyse on kirjaan tehdyistä merkinnöistä jotka ei ole huvikseen piirreltyjä törkyä tms. niin on erittäin epätodennäköistä että huoltaja velvoitettaisin kirjat korvaamaan koska perustopetuslain mukaan oppimisvälineet tulla olla ilmaisia.
Kyse on puhtaasti koulun ja opetusviraston harrastamasta uhkailusta. Uhkailusta joilla ei ole juridisia perusteluja.
Eli jos oppikirjaan tarvii tehdä merkintöjä, niin siitä vaan!
Jälleen kerran erinomanen artikkeli! Todella kattava kolmen kokonaisuus opetustoimesta ja sen ongelmista Helsingissä.
VastaaPoistaIhmiset voivat uskoa mitä tahansa viranomaisista ja heidän pyyteettömästä pyrkimyksestään toimia aina lain mukaan. Puhdasta propagandaa joka on istutettu syvälle suomalaisiin sieluihin. Jos viranomaiselle ei ole tiedossa sanktiota lain noudattamatta jättämisestä niin ennen pitkään lakia jätetään noudattamatta. Jos ei muun, niin "rahanpuutteen" takia. Rahanpuute on hipsuissa siksi että sekin on keinotekoisesti hankittu syy. Kun on mahdollisuus supistaa, supistetaan. Käytetään tilannetta hyväksi kun ei ole sanktioita. Rahaa kyllä riittää perusasioisin ja varsinkin niihin lakisääteisin jos halutaan. Aina voi jättää konserttisalin rakentamatta, jäähallin pysyttämättä tai kalliitta lämmitettäviä urheilukenttiä tukematta. Tai niin, jos kaupungilla ei olisi töissä edesvastuuttomia ja suorastaan rikollisia sosiaalijohtajia jotka kylmäkiskoisesti tuhlaavat veronmaksajien rahoja 70 000 euroa design huonekaluihin, niin sitä rahaa voisi riittää myös niihin lakisääteisiin palveluihin.
Jeeus mitä spedejä tätäkin artikkelia 'lukee'. Olisi varmaan ollut aiheellista muutamankin kommentoijan tehdä merkintöjä niihin oppikirjoihin aikanaan, jos olisi vaikka oppinut lukemaan.
VastaaPoista1. Ns. kirkkoveneiden piirtely ja oppimista edesauttavien tarpeellisten merkintöjen tekeminen ovat kaksi eri asiaa. Ei voi olla vaikea hahmottaa. Opiskeluvälineet ja niiden käyttö pitää olla peruskoulussa ilmaista. Kirjan käyttöön kuuluu myös se, että tarpeellisia merkintöjä saa tehdä. Kirkkoveneet tuskin koskaan ovat tarpeellisia, joten niitä ei saa piirrellä. Siististi alleviivattu kirja ei ole seuraavalle käyttäjälle käyttökelvoton.
2. Laskun voi lähettää ihan mistä tahansa, voin minäkin tästä liipaista laskun 'idioottimaisesta kommentoinnista', kunhan joku antaa yhteystietonsa. Sen laskun saamiseksi ulosottoon tarvitaan kuitenkin (lainvoimainen) maksutuomio käräjäoikeudesta (tai ylempää, jos siitä valitetaan). Vasta tuon tuomion perusteella, jos laskua ei silloinkaan makseta, voi erikseen hakea pakkotäytäntöönpanoa eli ulosottoa.
Mitenkähän kävisi mokomalle laskulle oikeudessa?
Se, että oppikirjoista kirjoitettua laskua ei missään tapauksessa voisi joutua maksamaan, ei ole päivänselvää - kuten ei ole sekään, että sen joutuisi maksamaan.
Jos asia on ajankohtainen eli oma lapsi oppimisvaikeuksien vuoksi tarvitsee mahdollisuuden tehdä merkintöjä oppikirjoihin, ne kannattaa myös tehdä. Jos ja kun koulu alkaa uhkailla laskulla, kannattaa asiasta keskustella koulun (ja asiaa tuntevan juristin) kanssa.
Ottaen huomioon koulukirjojen hinnat vs. mahdollinen kuluriski oikeudenkäynnissä, on ainakin blogin kirjoittaman perusteella epätodennäköistä, että kunta riskeeraisi oikeudenkäynnin ja tappion; tällainen asia saisi väkisinkin aikaan negatiivista julkisuutta jo vireille tullessaan - "lukihäiriöinen lapsi alleviivasi kirjojaan - koulu karhuaa oppikirjan hintoja äidiltä" - ja mikäli kunta häviäisi, avautuisi tulvaportti sille, että kaikki muutkin alkaisivat menetellä samoin.
Kunnalle saattaa hyvinkin olla kannattavampaa painaa asia villaisella.
Kyllähän se niin on että kyse on puhtaasti koulun ja opetusviraston uhkailusta. Fakta on sen, että perusopetuslain mukaan koulunkäynti peruskoulussa on ilmaista ja tähän kuuluu oppimisvälineet. Jos lapsen tarvitsee tehdä asiallisia merkintöjä kirjoihin oppimisen tukemiseksi tämä on ja täytyy olla täysin sallittua.
VastaaPoistaKaupungin pitäisi joka tapauksessa lähettää ensin lasku. Huoltajan pitäisi kieltäytyä maksamasta. Tämän jälkeen on kaupungin tehtävä viedä asia oikeuteen ja hankkia ulosottokelpoinen päätös. Oikeus ei kuitenkaan nykylain pohjalta voi vaatia korvaamaan kirjoja sillä perusteella että koulu/opetusvirasto on kieltänyt merkinnät, ellei kyse sitten ole tahallisesta suttaamisesta tyyliin "kirkkoveneet". En myöskään usko että kaupunki on innokas kokeilemaan tätä asiaa oikeudessa. Laki on tältä osin hyvin selvä.
Toinen kysymys on se onko asiallisia merkintöjä (yliviivaus, alleviivaus jne) täynnä oleva kirja sovelias seuraavalle oppilaalle. Ei ole. Nimittäin voidaan olettaa että myös seuraavalla opiskelijalla on oikeus saada kirja johon voi tehdä oman oppimisen kannalta oleelliset merkinnät. Ne eivät siis ole samat kuin edellisen oppilaan. Ihmiset ovat yksilöitä.
Kokonaisuudessaan tämä kirjojen kierättäminen on hyvä juttu, mutta se ei saa olla itseisarvo rajoittaa oppimisprosessia. Kirjat käydään läpi ja jos on hyvä kuntoisia siirretään kiertoon. Kaikki kirjat joissa on merkintöjä pitää jättää laittamatta kiertoon.
Laissa ei sanota että oppikirjat ovat koulun omaisuutta. Siellä sanotaan että opetusmateriaalin tulee olla ilmaista. Oppilaalle annettu oppikirja on siis tarkoitettu oppilaalle oppimisen tueksi. Se on siis annettu oppilaalle.
VastaaPoistaSiihen saa tehdä merkintöjä sano koulu sitten mitä tahansa.
Minäpä soitin koulun rehtorille ja kerroin tästä artikkelista ja sanoin että tästä lähtien lapseni saa merkitä biologian, maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin kirjaan kaikki tarvitsemansa merkinnät.
VastaaPoistaMeni aivan hiljaiseksi ja sanoi palaavansa asiaan! Heillä on "sisäiset" ohjeet siitä että oppikirjoihin ei saa tehdä merkintöjä. Kyse ei ole oppimisen estämisestä vaan säästöistä.
Minusta nuo kaksi asiaa tässä tapauksessa ovat täsmälleen sama asia.
Laissa ei sanota että oppikirjat ovat koulun omaisuutta. Siellä sanotaan että opetusmateriaalin tulee olla ilmaista. Oppilaalle annettu oppikirja on siis tarkoitettu oppilaalle oppimisen tueksi. Se on siis annettu oppilaalle.
VastaaPoistaKoulu on kirjat ostanut/maksanut, eli koulu on omistaja. Kirjat on lainattu oppilaille opetuskäyttöön ilman maksua. Missä kohti tässä vaihtuu kirjan omistajaksi oppilas?
Se kuka tuotteen tai asian ostaa tai maksaa ei automaattisesti ole aina omistaja. Omistajuus voi siirtyä myös toiselle osapuolelle jos tuote annetaan toisen käyttöön. Tämä on hyvin tulkinnallinen kysymys ja toisaalta epäoleellinen tässä tapauksessa. Esimerkiksi tehtäväkirjat joihin oppilaat tekevät tehtäviä jäävät oppilaan omaisuudeksi. Lukukirjat eivät välttämättä.
VastaaPoistaMutta kuten sanoin tässä kohdin omistajajuudella ei ole käytännön merkitystä. Oppimateriaali on annettava ilmaiseksi oppilaalle peruskoulussa. Oppimateriaalia tarkoittaa materiaalia, kuten kirjoja, jotka on tarkoitettu oppimista varten ja oppimisen tueksi. Oppilas voi siis käyttää hänelle annettua materiaali siten että oppiminen on mahdollisimman tehokasta. Eli kirjoihin voi tehdä vapaasti merkintöjä. Tietenkään kirjoja ei saa tahallisesti vandalisoida. Se on täysin eria asia kuin kirjan käyttäminen opiskeluun.
Ei ole rehtori mitään vastaillut ... mutta odotellaan ...
VastaaPoistaVoi voi, se ei kuitenkaan ole vanhempien ongelma vaan kunnan.
VastaaPoistaViimekädessä se ON vanhempien ongelma, koska nehän ne kirjat kuitenkin maksavat veroina.
Itse en osaa sanoa tuohon kirjajuttuun oikein mitään muuta kuin sen saman, mikä jo esitettiinkin. Eli ne muistiinpanot ym. siirtyy sille seuraavalle kirjankäyttäjälle, joka ei niistä kenties innostu.
Vaikka laki velvoittaa oppimateriaalin olevan ilmaista, niin kirjathan ei itse asiassa siirry oppilaan omaisuudeksi lain mukaan. Oppilaalla on vain ilmainen käyttöoikeus kirjoihin koulunkäynnin aikana. Siinä mielessä koululla on oikeus rajoittaa kirjojen käyttöä. Voihan kirjoista kuitenkin ottaa kopioita tietyissä rajoissa ja Kelakin taitaa antaa rahaa oppimateriaaleihin, jos on tarvetta.
Omistajuus voi siirtyä myös toiselle osapuolelle jos tuote annetaan toisen käyttöön.
VastaaPoistaTähän nyt vielä tartun sen verta, että toisen käyttöön ja toisen omistukseen siirtyminen ovat kaksi täysin eri asiaa siinä mielessä, että toisen käyttöön antaminen ei tarkoita sitä, että voit tehdä esineellä mitä haluat, ellei näin ole sovittu erikseen. Laki ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro, että koulumateriaali olisi automaattisesti oppilaan omaisuutta ja hyvin yleinen tapa onkin, ettei se sitä ole. Ja kuten aiemmin mainitsin, niin materiaaleista saa ottaa kohtuullisissa rajoissa kopioita ja niitä kopioita saa suttailla miten lystää.
Omistusoikeus on täysin epärelevantti. Koulukirjat on tarkoitettu oppimusmateriaaliksi, oppimisen tueksi aivan kuten vihkot, kynät ja kumitkin. Oppilaas saa ja hänen tulee saada käyttää materiaalia oppimisen kannalta oleellisella tavalla. Piste. Jos tämä edellyttää oppimisen kannalta tärkeiden merkintöjen tekemistä kirjoihin, oppilaitos EI voi sitä kieltää. Tämä on myös perusopetuslain tasapuolisen oppimiskäsitteen ja tasa-arvon kysymys. Oppilaita ei voi laittaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella että toinen oppii merkitsemättä ja toinen ei. Oppimateriaali on tarkoitettu kustannuksitta oppimisprosessiin.
VastaaPoistaOppikirjoihin saa tehdä asiallisia merkintöjä sanoi opetusvirasto tai koulu mitä tahansa. Mitään sanktiota vanhemmille tästä ei ole. Koulu voi laskun lähettää mutta ei pysty sitä perimään. Tältä osin koulun kannalla ei ole merkitystä. Kyse on vanhempien päätöksestä.
Keskustelin asiasta oman kunnan viranomaisten kanssa 1,5 vuotta sitten. He myönsivät että rahaa pitää säästä ja tämä on yksi keino. Tosin, jos oppikirjaan on tehty yliviivauksia tai alleviikauksia niin heillä ei ole laillista keinoa puuttua siihen. Nämä kirjat siirretään syrjään ja kierrätykseen laitetaan ainoastaan oppikirjat joissa ei ole merkintöjä.
VastaaPoistaMitä väliä? Meinaan, ihan samoin kun kunnille ei ole sanktioo siitä että eivät noudata lakia, esim. erityisopetuksen suhteen niin ei vanhemmillekaan tai oppilaille ole sanktioita siitä että tekevät merkintänsä oppikirjoihin. Simple as that ... it's a draw
VastaaPoistaOmistusoikeus on täysin epärelevantti. Koulukirjat on tarkoitettu oppimusmateriaaliksi, oppimisen tueksi aivan kuten vihkot, kynät ja kumitkin. Oppilaas saa ja hänen tulee saada käyttää materiaalia oppimisen kannalta oleellisella tavalla. Piste. Jos tämä edellyttää oppimisen kannalta tärkeiden merkintöjen tekemistä kirjoihin, oppilaitos EI voi sitä kieltää. Tämä on myös perusopetuslain tasapuolisen oppimiskäsitteen ja tasa-arvon kysymys. Oppilaita ei voi laittaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella että toinen oppii merkitsemättä ja toinen ei. Oppimateriaali on tarkoitettu kustannuksitta oppimisprosessiin.
VastaaPoistaOppikirjoihin saa tehdä asiallisia merkintöjä sanoi opetusvirasto tai koulu mitä tahansa. Mitään sanktiota vanhemmille tästä ei ole. Koulu voi laskun lähettää mutta ei pysty sitä perimään. Tältä osin koulun kannalla ei ole merkitystä. Kyse on vanhempien päätöksestä.
Tämä kirjoitus nyt lähinnä edustaa nykyaikaista "vähät minä muista-asennetta".
En lähde sinänsä sanomaan sitä, saako vaiko eikö saa tehdä sitä sun tätä, mutta asenteissa on kuitenkin korjaamisen varaa.
Selkeä mielipide kerrotaan täytenä totuutena, josta ei jousteta. Kun minun perheeni tulee kysymykseen, niin muut saavat väistää.
Laki nyt ei yksinkertaisesti sano, että ne oppikirjat ovat opiskelijan OMAISUUTTA. PISTE.
Kumien ja kynien rinnastaminen nykypäivänä todella kalliiden kirjojen kanssa on lähinnä vitsi.
Kirjahan on ilman "alleviivausoikeuttakin" erittäin iso tuki opiskelussa. Voithan toki kokeilla tuhertaa koko peruskoulun ilman kirjojakin.
Se on ihan oikeasti "epärelevanttia" onko laissa tai missään muussakaan erikseen mainittu sanktioita kirjojen sotkemisesta. Pitäisi olla päivän selvää, että muutkin pitäisi ottaa huomioon.
Vaihtoehtoja kun on. Kirjoista voi ottaa kopioita tai hakea Kelasta rahoitusta omiin kirjoihin ym.
"Tämä kirjoitus nyt lähinnä edustaa nykyaikaista "vähät minä muista-asennetta"."
VastaaPoista- Aika yksioikoinen on omakin kantasi, että kirjoihin ei pidä tehdä merkintöjä, vaan pitää etsiä muita keinoja, kuten Kelan rahoitusta (hah hah, onnea vaan yritykseen) tai ottaa kopioita (omalla rahalla ja se siitä tasa-arvoisesta ja maksuttomasta opetuksesta).
Jos kerran lain mukaan lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja maksuttomiin tarpeellisin oppimisvälineisiin, niin väite, että ainakin joillekin kirja, johon saa tehdä omia merkintöjä oppimistarkoituksessa, on ihan perusteltu.
Olisi aidosti mielenkiintoista nähdä, kun joku kunta karhuaisi alleviivattujen kirjojen perusteella korvausta oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen vanhemmilta - etenkin, mikäli vanhemmilla olisi lyödä pöytään lääkärin lausunto siitä, että käytetty alleviivaus tms. merkintätapa on edistänyt ko. lapsen oppimista (ja sellaisen lausunnonhan yksityiseltä saa, kun pyytää).
- Aika yksioikoinen on omakin kantasi, että kirjoihin ei pidä tehdä merkintöjä, vaan pitää etsiä muita keinoja, kuten Kelan rahoitusta (hah hah, onnea vaan yritykseen) tai ottaa kopioita (omalla rahalla ja se siitä tasa-arvoisesta ja maksuttomasta opetuksesta).
VastaaPoistaYksioikoinen?
Pari kysymystä:
1. Missä kohtaa väitän, ettei kirjoihin saisi kirjoittaa?
2. Miksei Kelasta saisi rahoitusta kirjoihin hyvillä perusteilla?
3. Missä koulussa ei ole kopiokonetta ilmaiseen käyttöön?
Voi hyvää päivää ...
VastaaPoistaLaki nyt ei yksinkertaisesti sano, että ne oppikirjat ovat opiskelijan OMAISUUTTA. PISTE.
SILLÄ EI OLE VÄLIÄ KENEN OMAISUUTTA NE ON. PISTE!!! Kirjat on tarkoitettu opiskelua ja opintoja varten. Yksi oppimisen prosessi on että kirjaa luetaan ja siihen tehdään oman oppimisen kannalta oleelliset merkinät. Älä viitsi jauhaa selvästä asiasta.
Se on ihan oikeasti "epärelevanttia" onko laissa tai missään muussakaan erikseen mainittu sanktioita kirjojen sotkemisesta. Pitäisi olla päivän selvää, että muutkin pitäisi ottaa huomioon.
Sotkeminen? Kukaan ei täällä ole hyväksynyt sotkemista ... ja se SOTKEMINEN on eri asia kuin MERKITSEMINEN!
Kirjoista voi ottaa kopioita
Tätähän se opetusvirasto ja koulu juuri ajaa takaa. Me kiellämme merkitsemästä kun säästämme rahaa, ottakaa itse kopioita. Perusopetus KUULUU olla ilmaista KAIKILLE. Hienoa että kannatat epätasa-arvoisuutta tässäkin. Ottakoon ne kopiot joilla on varaa.
tai hakea Kelasta rahoitusta omiin kirjoihin ym.
Nähtävästi et ole hakenut KELA:sta mitään koskaan? Mietitäänpä. Pistän hakemuksen sisään ja .... a'vot, mikä on vastaus? "Emme myönnä. Perustopetuslain mukaan peruskoulun käynti on ilmaista ja kaupungin kustannettava".
Pari kysymystä:
1. Missä kohtaa väitän, ettei kirjoihin saisi kirjoittaa?
2. Miksei Kelasta saisi rahoitusta kirjoihin hyvillä perusteilla?
3. Missä koulussa ei ole kopiokonetta ilmaiseen käyttöön?
1. Useassa kohdassa (mikäli ovat sinun kirjoittamiasi) vaadit kopioiden ottamista ja KELA:n kustantamaa. Mielestäsi jos siis on tarve merkitä, merkitköön muuten kuin kirjoihin. Ei tätä voi väärin käsittää.
2. Miksi saisi? KELA perustaa toimintansa lakiin. Jos yrität hakea peruskoulukirjoihin avustusta vastaus on kuten yllä sanoin. Ei myönnetä, koulukirjat kuuluu lain mukaan optuksenjärjestäjälle hankkia. Nyt hei järki käteen!
3. Ei missään nykypäivänä. Se on ollut ensimmäisiä säästön kohteita kaikissa kouluissa. Kopiomäärien vähentäminen. Ensimmäiseksi kiellettiin oppilailta mahdollisuus ottaa kopioita.
Eiköhän päätetä tämä keskustelu tähän. Blogin aikaisemmasta kolmesta artikkelista päätellen HELSINGIN OPETUSVIRASTON linjaus on tällä hetkellä hyvin mielivaltainen, epätasa-arvoinen, ei noudata lakia ja lainvaistainen toiminta on kaiken lisäksi viranomaisten suojeluksessa ...
VastaaPoista1. Useassa kohdassa (mikäli ovat sinun kirjoittamiasi) vaadit kopioiden ottamista ja KELA:n kustantamaa. Mielestäsi jos siis on tarve merkitä, merkitköön muuten kuin kirjoihin. Ei tätä voi väärin käsittää.
VastaaPoistaKuten missä kohtaa?
Lisäksi toit aivan uuden perspektiivin. Eli olen vaatimassa jotain?
2. Miksi saisi? KELA perustaa toimintansa lakiin. Jos yrität hakea peruskoulukirjoihin avustusta vastaus on kuten yllä sanoin. Ei myönnetä, koulukirjat kuuluu lain mukaan optuksenjärjestäjälle hankkia. Nyt hei järki käteen!
Sinun ongelmasi on selkeästi se, että se järki todellakin on kädessä, eikä päässä.
Kelasta saa apua rahallisesti opetukseen.
3. Ei missään nykypäivänä. Se on ollut ensimmäisiä säästön kohteita kaikissa kouluissa. Kopiomäärien vähentäminen. Ensimmäiseksi kiellettiin oppilailta mahdollisuus ottaa kopioita.
Ainakin jokaisessa koulussa, jossa minä olen ollut koulussa tai töissä.
Lapsellani on pystyviiva-anomalia (pahimpana yksikammiosydän, kaikki vammat fyysisiä, ei esim. kehitysvammaa). Pari vuotta sitten hän joutui jäämään kotiopetukseen koko lukuvuodeksi, jonka tietysti itse annoin, kun köyhä kaupunki olisi mennyt konkurssiin mikäli se olisi järjestänyt 4 tuntia viikossa opetusta. En saanut koulusta hänen kirjojaan mukaan, vaikka lapseni oli koko vuoden koulussa kirjoilla. Yksinhuoltajana ja omaishoitajana tuloni olivat tuolloin vielä alle 500 e/brutto/kk. Tästä summasta maksoin sitten 150 euroa lapseni koulukirjamenoihin.
VastaaPoistaTämä koulukirjaepisodi on hyvä esimerkki siitä, miten ammattitaitoista väkeä Hgin opetusvirastossa on.
Tälläkin hetkellä olemme mm. ilman koulukyytiä. Opetusvirasto on myöntänyt lapseni olevan niin hengenvaarallisesti vammainen, että on myöntänyt hänelle kyydin koko peruskoulun ajaksi lähikouluun, joka on 350 METRIN päässä kotoa. Lähikoulu ei kuitenkaan ilman hengenmenetyksen uhkaa hänelle sopinut ja jouduin valitsemaan lapseni hengen säilymiseksi toisen koulun, johon häntä ei nyt sitten kyyditä.
Olen itse opettaja enkä voi kuin haukkoa henkeäni miten ammattitaidotonta virkakuntaa Hgin opetusvirastossa on!
Tiedän, että ulkopuolinen, tavallinen tallaaja, ei voi tajuta millaista vammaisen elämä voi tämän päivän Suomessa olla. Se on niin uskomatonta, että sitä ei voi todeksi uskoa! En minäkään varmaan uskoisi, ellen olisi saanut vammaista lasta.
Mitä vit.... Kun itse olin alakoulussa 90-luvun lopussa niin kirjat kiersivät silloinkin. Mutta niihin sai lyijykynällä tehdä esimerkiksi haaleita alleviivauksia ja muistiinpanoja. Jotkut tekivät merkinnät highlight-tussillakin eikä opettaja kieltänyt. Miksi olisi, jos ne eivät käytännössä haittaa ketään? Seuraavalle on alleviivatut asiat jo valmiina. Ja hyvällä tuurilla muutama tekstiä avaava oppilaam huomautus :DDD
VastaaPoistaTodella usein joutuu tekemään töitä merkatun kirjan kanssa näin aikuisenakin, mutta jos on lyijykynällä ni ihan sama mulle.
Miksei saisi tehdä lyijykynällä? Jos varovasti pyyhkii pois hyvällä kumilla jäljet niin ei jää merkintöjä eikä paperikaan hajoa.
Aika käsittämätöntä. Kyllähän nyt koulukirjat on ihan se lapsen ensimmäinen tarve, vihkojen, kynien ja kumien lisäksi. Itse asiassa näkisin kirjat noista tärkeimmäksi. Miksi sellaisesta nipistettäisiin eikä mistään muusta? Varmasti löytyy rahaa jokaisen oppilaan perustarpeisiin! Kyllä se budjetti uudet kirjat kestää ostaa joka kolmas vuosi (lyijykynätaktiikka).
Joku tässä mainitsi, että kirjoihin käytetty raha on aina joka vuosi jostain pois, esim. jotain konserttia ei järjestetä. Lapset tuskin pahastuvat, jos eivät näe konserttia, josta heille ei ole vielä edes kerrottu. Kesälomalla, ennen kuin lapset tulevat kouluun, usein jo keväällä jälkeen on päätetty mitä syksyllä tehdään ja kulutetaanko se raha konserttiin vai kirjoihin. Jos vastaus on kirjoihin, eivät lapset tiedä menettäneensä jotain (eikä konsertti ole koululle välttämätön järjestettävä). Ja kun ne kirjat voi ihan oikeesti merkata sillä lyijykynällä... Kyllä se kirja muutaman vuoden kestää ja jos edellinen ei oo merkintöjään pyyhkiny pois ni uus tekee sen, jos haluaa. Jos se ei haittaa lapsia niin ei pitäisi haitata opettajaakaan...
Hiljaiseksi vetää tuo vammaisen lapsen äidin kommentti. Voimia sinulle ja lapsellesi!
VastaaPoistaVarmasti oli hyvinkin "ammattitaitoista" porukkaa Helsingin opetusvirastossa. Ammattitaitoinen tarkoittaa viranomaisten yhteydessä tietoa pimittävää. Näiden kanssa pitää varautua siihen, että ne on koulutetty epäämään sulta kaikki mahdollinen, ettei vain tulis kuluja ja ne ei kerro mitään ylinmääräistä. He eivät todellakaan esittele esimerkiksi, mihin sulla olisi oikeus tai voisiko pulman lapsen koulumatkasta vielä jotenkin ratkaista.