keskiviikkona, marraskuuta 24, 2010

Kiinniotto - pidätys - kuulustelu

Ohjeet on tarkoitettu kenelle tahansa Suomessa asuvalle ihmiselle varautumiseksi sitä tilannetta varten jolloin edessä on poliisin suorittama kiinniotto, pidättäminen tai jopa tuomioistuimen päätöksellä vangitseminen. Kenenkään ei pidä syyllistyä rikoksiin. Valitettavasti Suomessa kuitenkin otetaan kiinni ja pidätetään hyvinkin mielivaltaisesti ihmisiä sekä syytetään ja tuomitaan syyttömiä. Poliisin tehtävä on ottaa kiinni ja syyttäjän tehtävä saada tuomiolle. Resurssit ovat vähissä ja aika on kortilla. Työssä on tehokkuusvaatimukset jotka sotivat monesti yksilön oikeusturvaa vastaan. Syytönkin voidaan tuomita. Siksi on hyvin tärkeää miettiä asioita etukäteen, turvata omat oikeudet ja tunnustaa reaalimaailman todellisuus siitä mistä poliisikuulustelussa on todellisuudessa kyse ja mitkä ovat poliisin suorittaman kuulustelun tavoitteet. Viranomaisten toimintaan ei voi luottaa.

Kuka saa ottaa sinut kiinni?

Kenellä tahansa on Pakkokeinolain (1§) mukaisesti oikeus ottaa kiinni henkilö joka on tavattu pakenemasta tai verekseltään tekemässä rikosta josta voi seurata vankeutta tai rikos on lievä kavallus tai -pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö, käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai -petos. Tämä oikeus siis koskee kaikkia henkilöitä, ei pelkästään vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Henkilön kiinniottamiseen voi käyttää tarvittavia voimakeinoja jotka kokonaisuutena voidaan katsoa puolustettaviksi. Kiinniotettu henkilö tulee luovuttaa viipymättä poliisin huostaan.

Poliisilla on laajemmat kiinniotto-oikeudet. Poliisi voi ottaa henkilön kiinni jos hänet on etsintäkuulutettu tai määrätty saapuvaksi kuulusteluun. Henkilön voidaan olettaa olevan vaaraksi itselle, muille tai yleiselle turvallisuudelle. Henkilö on syyllistynyt rikokseen tai poliisi pitää mahdollisena henkilön syyllistyvän rikokseen. Poliisi voi ottaa henkilön myös kiinni silloin kun se on henkilötietojen selvittämiseksi tarpeen jos henkilön epäillään tehneen tai liittyvän tapahtuneeseen rikokseen.

Kiinniotettaessa ei pidä pääsääntöisesti tehdä vastarintaa. Kiinniotetulla on rikoslaissa (4 luku, 4§) mainitun hätävarjelun perusteella oikeus käyttää voimakeinoja puolustaakseen itseään silloin mikäli kiinniottaja on siviili.

Kannattaa hyvin tarkkaan miettiä mitä kiinnioton yhteydessä kertoo poliisille vai kertooko mitään. Poliisin toiminnan tarkoituksena on saada asia selvitettyä. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kiinniotetun etua, ei edes silloin vaikka sinut olisi otettu kiinni syyttömänä. Poliisi yleensä vetoa siihen, että asia olisi nyt hyvä saada selvitettyä ja yhteistyö auttaa tilanteen selkiytymistä. Kannattaa olla hyvin varovainen. Suurin osa rikoksista selviää sen takia että syytetty lopulta tunnustaa tahallisesti tai tahattomasti.

Henkilötiedot ovat ainoa asia jotka sinun on pakko kertoa poliisille. Suomen kansalaisella ei kuitenkaan ole ehdotonta velvollisuutta pitää mukanaan henkilöllisyyspapereita. Poliisilain (2 luku 10§) mukaan poliisikin voi vaatia henkilötietoja vain tehtävän suorittamiseksi, ei siis huvikseen.

Henkilötietoja ei tarvitse kertoa muille kuin poliisille.

Poliisin kuten myös vartijan on aina näytettävä virkamerkkinsä sitä pyydettäessä. Sinulla on myös oikeus saada tietää sinun kiinniottaneiden poliisien tai vartijoiden nimet.

Kuinka kauan vapauttasi voidaan rajoittaa?

Jokaisen on syytä erottaa käsitteet kiinniotettu, pidätetty ja vangittu.

Poliisi saa pitää kiinniotettuna henkilöä korkeintaan 24 tuntia. Henkilö jota ei ole päästetty vapaaksi klo 20.00 mennessä voidaan pitää kiinniotettuna klo 8.00 asti, jos siihen asunnon tai yösijan puuttumisen, mutta myös muun erityisen tarpeen takia on aihetta. Alle 18-vuotias kiinniotettu tulee viipymättä luovuttaa huoltajalle. Jos huoltajaa ei tavoiteta, lapsi voidaan luovuttaa lastensuojeluviranomaisille. Lisäksi mielenterveyslaissa ja laissa päihtyneiden käsittelyssä on poikkeuksia kiinniottoaikoihin.

Kiinnioton jälkeen henkilö on vapautettava 24 tunnin sisällä tai pidätettävä mikäli pidättämisen ehdot täyttyvät. Henkilö voidaan pidättää jos epäillystä rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta tai jos maksimirangaistus on vähintään vuosi ja poliisi lisäksi epäilee, että henkilö vapauduttuaan voi syyllistyä uusiin rikoksiin, jatkaa rikollista toimintaa tai haitata esitutkintaa tai paeta maasta.

On hyvä muistaa, että poliisi voi aina tarpeidensa mukaisesti säätää rikosnimikettä haluamakseen jotta henkilö voidaan tarvittaessa pidättää. Lievä pahoinpitely voidaan tulkita törkeäksi pahoinpitelyksi tai lievää vahingontekoa törkeäksi vahingonteoksi. Lopullinen syyte ja rikosnimike selviävät vasta varsinaisen esitutkinnan jälkeen.

Poliisi saa pidättää henkilön korkeintaan kolmeksi vuorokaudeksi (72 tuntia). Pidätetty on vapautettava heti kun edellytyksiä pidättämiselle ei ole. Henkilö on päästettävä vapaaksi viimeistään kolmantena päivänä klo 12.00 tai vangittava. Vangitsemisvaatimus on tuomioistuimessa käsiteltävä viimeistään neljän vuorokauden (96 tunnin) sisällä pidätyksestä. Jos henkilö pidätetään maanantaina klo 9.00 hänet, on vapautettava viimeistään torstaina klo 12.00 tai esitettävä vangitsemisvaatimus. Vangitsemisvaatimuksen käsittely on aloitettava tuomioistuimessa viimeistään perjantaina klo 09.00

Pidätysoikeus on myös syyttäjällä, tullihallituksen ja rajavartiolaitoksen virkamiehellä.

Monissa sivistyneimmissä maissa pidätysaika on maksimissaan 24 tuntia.

Pidättämisen syy on ilmoitettava heti pidätyksen jälkeen. Pidättämistäsi ei saa ilmoittaa lähiomaisille ilman suostumustasi. Alaikäisen pidättämisestä on aina ilmoitettava huoltajalle. On syytä muistaa, että sinulla ei välttämättä ole oikeutta ottaa yhteyttä lähiomaisiin tai pyytää pidätystä ilmoitettavaksi lähiomaisille jos siitä katsotaan olevan erityistä haittaa rikoksen selvittämiseksi. Lähiomaisille on asiasta kuitenkin ilmoitettava viimeistään silloin, kun vangitsemisvaatimus käsitellään tuomioistuimessa.

Amerikkalaisista elokuvista tuttua oikeutta "yhteen puhelinsoittoon" ei ole suomessa.

Tuomioistuin voi määrätä henkilön vangittavaksi tutkintavankeuteen. Tutkintavankeudella ei ole olemassa käytännön takarajaa vaan siitä päättää tuomioistuin säännöllisin väliajoin. Suomessa on mahdollista joutua olemaan tutkintavankeudessa jopa vuosia riippumatta siitä mikä lopullinen tuomio on.

Kuinka minua tulee kohdella kiinnioton, pidätyksen tai tutkintavankeuden aikana?

Määräykset perustuvat sisäasianministeriön ohjeeseen joka perustuu pitkälti lakiin poliisien säilyttämien henkilöiden kohtelusta, poliisilakiin ja päihtyneiden käsittelystä annettuun lakiin. Pääsääntöisesti sinulla on oikeus seuraavaan:
  • eri sukupuolta olevia ei saa sijoittaa samaan säilytystilaan
  • alle 18-vuotias on pidettävä erillään muista säilytettävistä henkilöistä
  • sinulla on oikeus perustarpeisiin kuten ravintoon, lepoon (klo 21.00-07.00), puhtauteen, sairauden hoitamiseen
  • jos vapauden menetys kestää yli 24 tuntia sinulla on oikeus vähintään tunnin kestävään päivittäiseen ulkoiluun tai muuhun liikuntaan säilytyshuoneen ulkopuolella
  • sinulla on oikeus tarpeen mukaan sairaanhoitohenkilökunnan tai psykologin tapaamiseen
  • sinulle on järjestettävä lääkärin apua sekä lääkärin määräämä lääkitys
  • mikäli terveyttäsi ei asianmukaisesti voida hoitaa poliisin tiloissa sinut on toimitettava sairaalahoitoon
  • pääsääntöisesti saat käyttää omia vaatteita
  • sinulla on oikeus puhtaisiin vuodevaatteisiin ja patjaan
  • vapauden menettäneeltä talteen otettu omaisuus on kirjattava ja säilytettävä huolella erillään muiden omaisuudesta
Muista että tarvittaessa ja halutessaan poliisi voi ...
  • lukea sinulle tulevat kirjeet
  • kuunnella sinun puheluita
  • evätä sinulta vieraan tapaamisoikeuden
  • sitoa sinut kiinni
Monista näistä asioista päättää ainoastaan säilytystilan esimies. Näitä keinoja käytetään myös painostuksen apuvälineinä.

Mitä pitää muistaa kun minua kuulustellaan?

Poliisin suorittama kuulustelu on osa poliisitutkintaa tai esitutkintaa.

Rikoksesta epäiltynä sinun ei tarvitse kertoa mitään muuta kuin nimesi ja henkilötietosi. Poliisin tehtävä on selvittää rikos ja etsiä asianosaiset. Poliisien resurssit ovat tiukalla joten selvittämisen kiire ja tulostavoitteellisuus voivat ja monesti vaarantavatkin puolueettoman käsittelyn.

Kuulusteluissa todistajana olevan henkilön tulee puhua aina totta eli kertoa kyseessä olevasta asiasta ne tiedot ja faktat jotka hänellä on tiedossaan. Tämä tarkoittaa toden puhumista muiden tapahtumaan liittyvien asianosaisten toimista. Itseään ei tarvitse syyllistää edes todistajan roolissa. Lähiomaisia vastaan ei tarvitse todistaa. Rikoksesta epäillyllä kuten myös todistajalla on itsekriminointi -suoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Tämä periaate antaa käytännössä rikoksesta epäillylle myös oikeuden valehdella tutkittavassa asiassa.

Poliisin on ilmoitettava kuulusteltavan asema esitutkinnassa. Monesti henkilöä voidaan kuulustella ensin tietyn asian todistajana, jolloin kuulusteltavalla on totuudessapysymysvelvollisuus. Henkilön asema muutetaan vasta myöhemmin rikoksesta epäillyksi. Tällä menettelyllä käytännössä yritetään kiertää itsekriminoinnin -suojaa. On syytä pitää mielessä, että myöskään todistajana kuulusteltaessa henkilön ei tarvitse kertoa sellaista mikä voisi johtaa syytteeseen häntä itseään tai lähiomaista vastaan. Itsekriminointi-suoja ajaa myös totuudessapysymisvelvollisuuden ohi. Lisätietoa artikkelista "Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa".

Kuulustelussa sinulla on aina oikeus avustajaan. Kuulusteluun voi vaatia myös paikalle todistajan. Monesti tämä todistaja saattaa olla toinen poliisi, joten todistuksen luotettavuuteen myöhemmin kannattaa suhtautua varauksella. Älä hyväksy todistajaksi toista poliisia.

Poliisin on kohdeltava rikoksesta epäiltyä kuulusteluissa syyttömänä. Poliisin on siis otettava samanarvoisesti huomioon epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat tai todisteet. Kuulostaa hienolta, mutta totuus voi olla toinen.

Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen hoitamaan kuulusteluja asiassa jossa hän itse tai hänen lähisukulainen on asianosaisena, jos asia liittyy hänen palvelussuhteeseen tai muuhun toimeksiantoon tai jos hänen puolueettomuus voi muusta syystä olla vaarantunut.

Poliisin suorittama kuulustelu voi tapahtua monella tavalla. Pääsääntöisesti kuulusteltavaa pyydetään kertomaan omin sanoin mitä on tapahtunut. Poliisi saattaa kysyä johdattelevia kysymyksiä, esimerkiksi: "silloinko henkilö X löi henkilöä Y kasvoihin" tai "silloinko sinä sitten löit". Johdattelevat kysymykset ovat hyvin vaarallisia koska niillä pyritään ohjaamaan kuulustelua tiettyyn suuntaan, joko tahattomasti tai tarkoituksella.

Kuulusteltavan ei pidä tuudittautua siihen, että kuulustelussa vastaaminen olisi kuulusteltavan etu. Poliisi tarvitsee todisteita asian selvittämiseksi. Yli 70% rikoksista selvitetään koska asianomainen myöntää syyllisyytensä tavalla tai toisella. Asia mutkistuu poliisin kannalta huomattavasti, jos epäily systemaattisesti kieltäytyy puhumasta mistään. Tähän epäillyllä on myös oikeus. Poliisi saattaa käyttää "laillisia" painostuskeinoja, kuten jatkuvia ja pitkään kestäviä kuulemistilanteita sekä viitata asioiden monimutkaistumiseen ja tilanteen pahenemiseen epäillyn ja hänen omaistensa, esimerkiksi lasten, kannalta. Tosiasiassa, jos sinua kuulustellaan jo epäiltynä rikoksesta, tilanne on jo niin huono, että on syytä miettiä onko tilanteen pahentaminen ja todisteiden luovuttaminen vapaaehtoisesti puhumalla enää yksilön oikeusturvan kannalta tarpeellista. Kuulustelijat ovat ammattilaisia ja kuulustelussa käytettävillä tekniikoilla on tarkoitus saada asia epäilykset näytettyä toteen. Se onko lopputulos kuulusteltavan etujen mukaista, on täysin toisarvoista kuulustelun tavoitteiden suhteen, sanoivat kuulustelijat sitten mitä tahansa.

Poliisi
valitettavasti käyttää kuulusteluissa monesti myös lainvastaisia menetelmiä joilla painostetaan tunnustamaan tai kertomaan tiedossa olevia seikkoja. Kuulusteltava yritetään murtaa henkisesti voimakkaalla henkisellä painostuksella. Poliisille on todellisuudessa annettu vapaus käyttää myös arveluttavia menetelmiä koska mahdollisena sanktiona lain vastaisten menetelmien käyttämiselle on käytännössä poikkeuksetta huomautus. Eli ei mitään. Tämä eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin linjaus poliisin sallituista menettelytavoista on johtanut poliisin käytännön oikeuksien lisäämiseen.

Syyllinen
kunnes toisin todistetaan, vai miten se oli?

Lue myös:
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa

lauantaina, marraskuuta 13, 2010

Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä

Avara Asunnot Oy:n toimitusjohtajan paikalta ulospotkittu Perttu Liukku on runsaan 150 000 euron osakejärjestelyillä noussut Avain Asumisoikeus Oy:n suuromistajaksi ja saanut määräysvallan asumisoikeusyhtiössä. Kaupat tehtiin valvovan viranomaisen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) siunauksella. Määräysvalta yleishyödyllisessä Avain Asumisoikeus Oy:ssä on siirtynyt nyt kokonaisuudessaan yksityiselle osakesijoittajalle.

Asumisoikeusasunto on rakennuttajayhtiön omistama asunto johon asukas ostaa asumisoikeuden. Asumisoikeusmaksu maksetaan muuton yhteydessä jonka lisäksi asukas maksaa myös kuukausittaista käyttövastiketta joilla katetaan taloyhtiön- sekä rakennuttajayhtiön kuluja. Asumisoikeusasuntojen hallintaa säätelee laki asumisoikeusasunnoista. Asumisoikeusjärjestelmän tulisi olla yleishyödyllinen ja toimia asukkaiden terveen, demokraattisen, omakustannusperiaatteisen ja taloudellisen asumisen hyväksi.

Suomalainen asumisoikeusjärjestelmä on luotu kopioimalla ruotsin vastaava järjestelmä ja toteuttamalla ruotsalaisen järjestelmän huonoimmat ominaisuudet. Suomeen aikaan saatu asumisoikeusjärjestelmä ja siitä vastaavaa laki ovat olleet fiaskoja syntymästään asti. Asukasdemokratia on vitsi. Asuminen on kallista ja käyttövastikkeet ovat nousseet inflaatiota nopeammin. Asumisoikeusasumisen kustannukset ovat monin paikoin asumisoikeuslain vastaisesti korkeampia kuin saman alueen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vaikka kustannusten pitäisi perustua omakustannusperiaatteeseen. Vastikkeet nousevat mielivaltaisesti samalla kun rakennuttajayhtiöt salaavat liikesalaisuuteen vedoten kiinteistökohtaiset lainoitustaseet. Lainoitustaseet ovat suurin menoerä asumisoikeusasuntojen vastikkeissa. Nyt kun ensimmäinen asumisoikeusyhtiö, Avain Asumisoikeus Oy, on siirtynyt yksityiselle osakesijoittajalle voi asukkailla olla edessä ennenäkemätön kustannusten nousu ja jopa asuntojen myyminen vapaille markkinoille.

Lain mukaan talon omistaja ei voi irtisanoa asukasta kuin poikkeustapauksissa. Asumisoikeussopimuksen pitäisi olla elinikäinen ja siirtyä myös perintönä eteenpäin. Asumisoikeuslaissa sanotaan selvästi, että asumisoikeussopimus velvoittaa myös mahdollista uutta omistajaa. Tämä kuulostaa hienolta, mutta käytäntö on aivan toinen. Yksityiset sijoittavat eivät hanki määräysvaltaa asumisoikeusasuntoihin yleishyödyllisyyden takia vaan tehdäkseen rahaa. Perttu Liukulla on enemmistön hankintaan syy, business case, jonka tarkoitus on tahkoa rahaa omistajalleen. Mutta miten?

Nykyinen laki asumisoikeusasunnoista on monimutkainen, vaillinainen ja täynnä Perttu Liukun kaltaisten sijoittajaihmisten mentäviä porsaanreikiä. ARA on täysin kyvytön viranomaisena valvomaan ja varsinkin puuttumaa asumisoikeusrakennuttajien toimintaan. Asuntoasioista vastaava ministeri Jan Vapaavuori on rauhoitellut 5300 Avain Asumisoikeus Oy:n asukkaita toteamalla että nykyinen laki asumisoikeusasunnoista suojaa asukkaita. Rauhoittelu on kuitenkin yhtä luotettavalla pohjalla kuin tuulen suhina asumisoikeusasuntojen parvekkeilla. Suomalainen päätöksentekojärjestelmä on korruptoitunut ja täysin kovan rahan sijoittajien ja korporaatioiden ohjauksessa. Suomalainen virkamieskoneisto ja poliitikot tekevät päätökset omassa elitistisessä joukossaan rahan ja tukiaisten ohjaamina. Paljonkohan Vapaavuori on saanut vaalitukea rakennuttajayhtiöiltä tai yhtiöiden lähellä olevilta muilta tahoilta? Se siitä luottamuksesta. Korruptoitunut järjestelmä hyväveliverkostolla tarjoaa kyllä Perttu Liukun kaltaisille sijoittajille mahdollisuuden realisoida ja nakertaa itselleen mittavat voitot asumisoikeusasukkaiden taskuista.

Kannattaa muistaa että Avain Asumisoikeus Oy:n johto on jo kerran lainvastaisesti siirtänyt yleishyödyllisen yhtiönsä asukkaiden keräämiä peruskorjausrahoja 8.5 miljoonaa euron edestä vapaarahoitteisten asuntojen rakennuttamiseen. Tämän teon härskiys oli jo liikaa viranomaisillekin, joten näennäisen valvonnan illuusion ylläpitämiseksi viranomaiset määräsivät rahat palautettavaksi.

Viranomaisten ja lainsäätäjien aloitetta muuttaa asumisoikeuslakia asukkaan kannalta paremmaksi on käytännössä tuomittu epäonnistumaan. Nykyisessä laissa on enemmän reikiä kuin kalaverkossa, joten muutaman reiän tukkiminen ei tee siitä vedenpitävää. Toisaalta viranomaisilla ja poliitikoilla ei ole intressissä muuttaa lakia todellisesti koska ohjausnuorat ovat isojen rakennuttajayhtiöiden käsissä. Yhtiöt sanelevat lain ehdot kuten tekivät alunperin lakia luotaessa.

Avain Asumisoikeus Oy:n asukkaiden kannattaa aloittaa katselemaan uutta asuntoa jostain muualta tai varautua vastikkeiden hillittömään nousuun tai jopa asunnon myymiseen kovanrahan markkinoille. Ennemmin tai myöhemmin se kuitenkin on edessä. Asuntoa etsiessä kannattaa ehkä luopua koko asumisoikeusjärjestelmästä ja siirtyä vapaille vuokramarkkinoille. Siellä sentään pelisäännöt ovat huomattavasti selvemmät.

Lue:
Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2 - Totta vai tarua? - Asumisoikeusasunnot on helppo muuttaa kovanrahanasunnoiksi.

Lisätietoa:
Asumisoikeusasunto
Perttu Liukku osti pilkkahinnalla enemmistön asumisoikeusyhtiöstä
Asumisoikeusasukkaat: Porsaanreiät tukkoon keinottelulta
Asumisoikeus.info
Suomi korruptiota parhaimmillaan
Pilkkahinnalla asumisoikeusasunnot
Entinen toimitusjohtaja otti määräysvallan asumisoikeusyhtiössä
Asukkailta kerätty satoja miljoonia ylimääräistä vuokraa

sunnuntai, marraskuuta 07, 2010

Älkää maksako hyvitysmaksuja - kansalaistottelemattomuutta tarvitaan!

Verkkokauppa.com on hävinnyt oikeudessa kiistan hyvitysmaksuista. Kannetta ajoi tekijänoikeusjärjestö Teosto. Helsingin käräjäoikeus määräsi Verkkokauppa.com:n virolaisen tytäryhtiön Arctecho OÜ:n vahingonkorvauksiin taannehtivasti maksamatta jääneistä hyvitysmaksuista. Verkkokauppa.com kiersi hyvitysmaksun myymällä tyhjät DVD/CD-aihiot virolaisen tytäryhtiönsä kautta yksittäisille kuluttajille. Opetusministeriön ja tullin ohjeiden mukaan yksityishenkilö saa yksityiseen käyttöön tuoda ulkomailta kerralla 100 kpl erä tyhjiä DVD/CD-aihioita ilman hyvitysmaksua.

Suomessa Teosto hallinnoi ja kerää hyvitysmaksuja ja tilittää maksut eteenpäin. Oikeus kerätä hyvitysmaksua perustuu tekijänoikeuslakiin. Hyvitysmaksut ovat piilokustannuksia, veroluonteisia maksuja joilla ei ole mitään tekemistä tekijänoikeuksien kanssa. Hyvitysmaksut kerätään kuluttajilta heidän ostaessaan Suomessa tyhjiä CD/DVD aihioita. Kuluttaja joutuu maksamaan tekijänoikeuteen liittyvän hyvitysmaksun Teostolle jokaisesta levystä, vaikka levylle tallennettavan materiaalin tekijänoikeudet olisivatkin kuluttajalla, esimerkiksi silloin kun kuluttaja tallentaa aihioihin lomamatkakuvia, lomavideoita tai käyttää levyjä tietokoneen varmuuskopiovälineinä. Hyvitysmaksut menevät tekijänoikeusjärjestöille ja korvauksen tarkoituksena on kattaa niitä kuluja jotka syntyvän laillisesta yksityisestä kopioinnista. Vuoden 2006 alussa voimaan tullut Lex Karpela, uudistettu laki tekijänoikeuksista, käytännössä mahdollistaa, että yksityistä kopiointia ei voi harrastaa rikkomatta lakia. Tehokkaasti suojatun levyn kopiosuojausta ei saa kiertää, joten sen kopiointi on kielletty. Siitä huolimatta kopioinnista, jota ei siis voi enää tehdä laillisesti peritään hyvitysmaksu jonka tarkoitus on kattaa kuluja yksityisestä laillisesta kopioinnista. Edellä kuvatun logiikan mukaisesti myös kopiopaperille pitäisi asettaa hyvitysmaksu. Saattaahan olla, että joku jossain vaiheessa jossain päin Suomea saattaa kopioida jotain kopiokoneella johon jollain on tekijänoikeus. Kannattaa myös muistaa että tekijänoikeusjärjestöt ovat itse päässeet ohjaajan paikalta rakentamaan tekijänoikeuslakia mieleisekseen silloin kun opetusministerinä oli entinen alusvaatemalli Tanja Karpela. Tämä varmasti kertoo paljon siitä miksi tekijänoikeusjärjestöt saivat uuteen tekijänoikeuslakiin kaikki esityksensä läpi. Opetusministeriä vietiin kuin pässiä narusta.

Se mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan. Kansalaistottelemattomuus on nyt paikallaan. Missään tapauksessa kenenkään ei pidä alistua tekijänoikeusjärjestöjen mielivaltaan. Vaikka oikeus periä hyvitysmaksua perustuukin lakiin voidaan hyvällä omallatunnolla todeta lain syntyneen arveluttavissa olosuhteissa korruption seurauksena laista oleellisesti hyötyvien tekijänoikeusjärjestöjen painostuksesta.

Kenenkään yksittäisen kansalaisen EI PIDÄ maksaa tyhjistä DVD/CD-aihioista hyvitysmaksua. Tilatkaa tyhjät DVD/CD -aihiot edelleen ulkomailta välttyäksenne valtion siunaamalta lailliselta ryöstöltä. Tanskassa toimiva Wesellcd.com toimittaa tyhjiä aihioita suomeen jopa postiennakolla - ilman hyvitysmaksua! Palvelu toimii hyvin ja suomen kielellä.

100 kpl Verbatim DVD+R aihioita Suomesta hyvitysmaksuineen: 103.90 eur
100 kpl Verbatim DVD+R aihioita ilman hyvitysmaksua: 33.00 eur

Lukijat voivat kommentteihin lisätä muita hyviä ja luotettavia ulkomaisia verkkokauppoja joista vastaavat tilaukset voi myös tehdä. Älkää lahjoittako rahojanne Teostolle!

Lisätietoa:
Jos hyvitystä ei saa, onko se vahinko? (Turre legal)
Teosto vaatii hyvitystä (Turre legal)
Hyvitysmaksut tuomittiin taannehtivasti
Teosto selätti Verkkokauppa.com:in
Välttäkää maksamasta hyvitysmaksuja
Hyvitysmaksu