Ohjeet on tarkoitettu kenelle tahansa Suomessa asuvalle ihmiselle varautumiseksi sitä tilannetta varten jolloin edessä on poliisin suorittama kiinniotto, pidättäminen tai jopa tuomioistuimen päätöksellä vangitseminen. Kenenkään ei pidä syyllistyä rikoksiin. Valitettavasti Suomessa kuitenkin otetaan kiinni ja pidätetään hyvinkin mielivaltaisesti ihmisiä sekä syytetään ja tuomitaan syyttömiä. Poliisin tehtävä on ottaa kiinni ja syyttäjän tehtävä saada tuomiolle. Resurssit ovat vähissä ja aika on kortilla. Työssä on tehokkuusvaatimukset jotka sotivat monesti yksilön oikeusturvaa vastaan. Syytönkin voidaan tuomita. Siksi on hyvin tärkeää miettiä asioita etukäteen, turvata omat oikeudet ja tunnustaa reaalimaailman todellisuus siitä mistä poliisikuulustelussa on todellisuudessa kyse ja mitkä ovat poliisin suorittaman kuulustelun tavoitteet. Viranomaisten toimintaan ei voi luottaa.Kuka saa ottaa sinut kiinni?
Kenellä tahansa on Pakkokeinolain (1§) mukaisesti oikeus ottaa kiinni henkilö joka on tavattu pakenemasta tai verekseltään tekemässä rikosta josta voi seurata vankeutta tai rikos on lievä kavallus tai -pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö, käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai -petos. Tämä oikeus siis koskee kaikkia henkilöitä, ei pelkästään vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Henkilön kiinniottamiseen voi käyttää tarvittavia voimakeinoja jotka kokonaisuutena voidaan katsoa puolustettaviksi. Kiinniotettu henkilö tulee luovuttaa viipymättä poliisin huostaan.
Poliisilla on laajemmat kiinniotto-oikeudet. Poliisi voi ottaa henkilön kiinni jos hänet on etsintäkuulutettu tai määrätty saapuvaksi kuulusteluun. Henkilön voidaan olettaa olevan vaaraksi itselle, muille tai yleiselle turvallisuudelle. Henkilö on syyllistynyt rikokseen tai poliisi pitää mahdollisena henkilön syyllistyvän rikokseen. Poliisi voi ottaa henkilön myös kiinni silloin kun se on henkilötietojen selvittämiseksi tarpeen jos henkilön epäillään tehneen tai liittyvän tapahtuneeseen rikokseen.
Kiinniotettaessa ei pidä pääsääntöisesti tehdä vastarintaa. Kiinniotetulla on rikoslaissa (4 luku, 4§) mainitun hätävarjelun perusteella oikeus käyttää voimakeinoja puolustaakseen itseään silloin mikäli kiinniottaja on siviili.
Kannattaa hyvin tarkkaan miettiä mitä kiinnioton yhteydessä kertoo poliisille vai kertooko mitään. Poliisin toiminnan tarkoituksena on saada asia selvitettyä. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kiinniotetun etua, ei edes silloin vaikka sinut olisi otettu kiinni syyttömänä. Poliisi yleensä vetoa siihen, että asia olisi nyt hyvä saada selvitettyä ja yhteistyö auttaa tilanteen selkiytymistä. Kannattaa olla hyvin varovainen. Suurin osa rikoksista selviää sen takia että syytetty lopulta tunnustaa tahallisesti tai tahattomasti.
Henkilötiedot ovat ainoa asia jotka sinun on pakko kertoa poliisille. Suomen kansalaisella ei kuitenkaan ole ehdotonta velvollisuutta pitää mukanaan henkilöllisyyspapereita. Poliisilain (2 luku 10§) mukaan poliisikin voi vaatia henkilötietoja vain tehtävän suorittamiseksi, ei siis huvikseen.
Henkilötietoja ei tarvitse kertoa muille kuin poliisille.
Poliisin kuten myös vartijan on aina näytettävä virkamerkkinsä sitä pyydettäessä. Sinulla on myös oikeus saada tietää sinun kiinniottaneiden poliisien tai vartijoiden nimet.
Kuinka kauan vapauttasi voidaan rajoittaa?
Jokaisen on syytä erottaa käsitteet kiinniotettu, pidätetty ja vangittu.
Poliisi saa pitää kiinniotettuna henkilöä korkeintaan 24 tuntia. Henkilö jota ei ole päästetty vapaaksi klo 20.00 mennessä voidaan pitää kiinniotettuna klo 8.00 asti, jos siihen asunnon tai yösijan puuttumisen, mutta myös muun erityisen tarpeen takia on aihetta. Alle 18-vuotias kiinniotettu tulee viipymättä luovuttaa huoltajalle. Jos huoltajaa ei tavoiteta, lapsi voidaan luovuttaa lastensuojeluviranomaisille. Lisäksi mielenterveyslaissa ja laissa päihtyneiden käsittelyssä on poikkeuksia kiinniottoaikoihin.
Kiinnioton jälkeen henkilö on vapautettava 24 tunnin sisällä tai pidätettävä mikäli pidättämisen ehdot täyttyvät. Henkilö voidaan pidättää jos epäillystä rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta tai jos maksimirangaistus on vähintään vuosi ja poliisi lisäksi epäilee, että henkilö vapauduttuaan voi syyllistyä uusiin rikoksiin, jatkaa rikollista toimintaa tai haitata esitutkintaa tai paeta maasta.
On hyvä muistaa, että poliisi voi aina tarpeidensa mukaisesti säätää rikosnimikettä haluamakseen jotta henkilö voidaan tarvittaessa pidättää. Lievä pahoinpitely voidaan tulkita törkeäksi pahoinpitelyksi tai lievää vahingontekoa törkeäksi vahingonteoksi. Lopullinen syyte ja rikosnimike selviävät vasta varsinaisen esitutkinnan jälkeen.
Poliisi saa pidättää henkilön korkeintaan kolmeksi vuorokaudeksi (72 tuntia). Pidätetty on vapautettava heti kun edellytyksiä pidättämiselle ei ole. Henkilö on päästettävä vapaaksi viimeistään kolmantena päivänä klo 12.00 tai vangittava. Vangitsemisvaatimus on tuomioistuimessa käsiteltävä viimeistään neljän vuorokauden (96 tunnin) sisällä pidätyksestä. Jos henkilö pidätetään maanantaina klo 9.00 hänet, on vapautettava viimeistään torstaina klo 12.00 tai esitettävä vangitsemisvaatimus. Vangitsemisvaatimuksen käsittely on aloitettava tuomioistuimessa viimeistään perjantaina klo 09.00
Pidätysoikeus on myös syyttäjällä, tullihallituksen ja rajavartiolaitoksen virkamiehellä.
Monissa sivistyneimmissä maissa pidätysaika on maksimissaan 24 tuntia.
Pidättämisen syy on ilmoitettava heti pidätyksen jälkeen. Pidättämistäsi ei saa ilmoittaa lähiomaisille ilman suostumustasi. Alaikäisen pidättämisestä on aina ilmoitettava huoltajalle. On syytä muistaa, että sinulla ei välttämättä ole oikeutta ottaa yhteyttä lähiomaisiin tai pyytää pidätystä ilmoitettavaksi lähiomaisille jos siitä katsotaan olevan erityistä haittaa rikoksen selvittämiseksi. Lähiomaisille on asiasta kuitenkin ilmoitettava viimeistään silloin, kun vangitsemisvaatimus käsitellään tuomioistuimessa.
Amerikkalaisista elokuvista tuttua oikeutta "yhteen puhelinsoittoon" ei ole suomessa.
Tuomioistuin voi määrätä henkilön vangittavaksi tutkintavankeuteen. Tutkintavankeudella ei ole olemassa käytännön takarajaa vaan siitä päättää tuomioistuin säännöllisin väliajoin. Suomessa on mahdollista joutua olemaan tutkintavankeudessa jopa vuosia riippumatta siitä mikä lopullinen tuomio on.
Kuinka minua tulee kohdella kiinnioton, pidätyksen tai tutkintavankeuden aikana?
Määräykset perustuvat sisäasianministeriön ohjeeseen joka perustuu pitkälti lakiin poliisien säilyttämien henkilöiden kohtelusta, poliisilakiin ja päihtyneiden käsittelystä annettuun lakiin. Pääsääntöisesti sinulla on oikeus seuraavaan:
- eri sukupuolta olevia ei saa sijoittaa samaan säilytystilaan
- alle 18-vuotias on pidettävä erillään muista säilytettävistä henkilöistä
- sinulla on oikeus perustarpeisiin kuten ravintoon, lepoon (klo 21.00-07.00), puhtauteen, sairauden hoitamiseen
- jos vapauden menetys kestää yli 24 tuntia sinulla on oikeus vähintään tunnin kestävään päivittäiseen ulkoiluun tai muuhun liikuntaan säilytyshuoneen ulkopuolella
- sinulla on oikeus tarpeen mukaan sairaanhoitohenkilökunnan tai psykologin tapaamiseen
- sinulle on järjestettävä lääkärin apua sekä lääkärin määräämä lääkitys
- mikäli terveyttäsi ei asianmukaisesti voida hoitaa poliisin tiloissa sinut on toimitettava sairaalahoitoon
- pääsääntöisesti saat käyttää omia vaatteita
- sinulla on oikeus puhtaisiin vuodevaatteisiin ja patjaan
- vapauden menettäneeltä talteen otettu omaisuus on kirjattava ja säilytettävä huolella erillään muiden omaisuudesta
- lukea sinulle tulevat kirjeet
- kuunnella sinun puheluita
- evätä sinulta vieraan tapaamisoikeuden
- sitoa sinut kiinni
Mitä pitää muistaa kun minua kuulustellaan?
Poliisin suorittama kuulustelu on osa poliisitutkintaa tai esitutkintaa.
Rikoksesta epäiltynä sinun ei tarvitse kertoa mitään muuta kuin nimesi ja henkilötietosi. Poliisin tehtävä on selvittää rikos ja etsiä asianosaiset. Poliisien resurssit ovat tiukalla joten selvittämisen kiire ja tulostavoitteellisuus voivat ja monesti vaarantavatkin puolueettoman käsittelyn.
Kuulusteluissa todistajana olevan henkilön tulee puhua aina totta eli kertoa kyseessä olevasta asiasta ne tiedot ja faktat jotka hänellä on tiedossaan. Tämä tarkoittaa toden puhumista muiden tapahtumaan liittyvien asianosaisten toimista. Itseään ei tarvitse syyllistää edes todistajan roolissa. Lähiomaisia vastaan ei tarvitse todistaa. Rikoksesta epäillyllä kuten myös todistajalla on itsekriminointi -suoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Tämä periaate antaa käytännössä rikoksesta epäillylle myös oikeuden valehdella tutkittavassa asiassa.
Poliisin on ilmoitettava kuulusteltavan asema esitutkinnassa. Monesti henkilöä voidaan kuulustella ensin tietyn asian todistajana, jolloin kuulusteltavalla on totuudessapysymysvelvollisuus. Henkilön asema muutetaan vasta myöhemmin rikoksesta epäillyksi. Tällä menettelyllä käytännössä yritetään kiertää itsekriminoinnin -suojaa. On syytä pitää mielessä, että myöskään todistajana kuulusteltaessa henkilön ei tarvitse kertoa sellaista mikä voisi johtaa syytteeseen häntä itseään tai lähiomaista vastaan. Itsekriminointi-suoja ajaa myös totuudessapysymisvelvollisuuden ohi. Lisätietoa artikkelista "Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa".
Kuulustelussa sinulla on aina oikeus avustajaan. Kuulusteluun voi vaatia myös paikalle todistajan. Monesti tämä todistaja saattaa olla toinen poliisi, joten todistuksen luotettavuuteen myöhemmin kannattaa suhtautua varauksella. Älä hyväksy todistajaksi toista poliisia.
Poliisin on kohdeltava rikoksesta epäiltyä kuulusteluissa syyttömänä. Poliisin on siis otettava samanarvoisesti huomioon epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat tai todisteet. Kuulostaa hienolta, mutta totuus voi olla toinen.
Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen hoitamaan kuulusteluja asiassa jossa hän itse tai hänen lähisukulainen on asianosaisena, jos asia liittyy hänen palvelussuhteeseen tai muuhun toimeksiantoon tai jos hänen puolueettomuus voi muusta syystä olla vaarantunut.
Poliisin suorittama kuulustelu voi tapahtua monella tavalla. Pääsääntöisesti kuulusteltavaa pyydetään kertomaan omin sanoin mitä on tapahtunut. Poliisi saattaa kysyä johdattelevia kysymyksiä, esimerkiksi: "silloinko henkilö X löi henkilöä Y kasvoihin" tai "silloinko sinä sitten löit". Johdattelevat kysymykset ovat hyvin vaarallisia koska niillä pyritään ohjaamaan kuulustelua tiettyyn suuntaan, joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Kuulusteltavan ei pidä tuudittautua siihen, että kuulustelussa vastaaminen olisi kuulusteltavan etu. Poliisi tarvitsee todisteita asian selvittämiseksi. Yli 70% rikoksista selvitetään koska asianomainen myöntää syyllisyytensä tavalla tai toisella. Asia mutkistuu poliisin kannalta huomattavasti, jos epäily systemaattisesti kieltäytyy puhumasta mistään. Tähän epäillyllä on myös oikeus. Poliisi saattaa käyttää "laillisia" painostuskeinoja, kuten jatkuvia ja pitkään kestäviä kuulemistilanteita sekä viitata asioiden monimutkaistumiseen ja tilanteen pahenemiseen epäillyn ja hänen omaistensa, esimerkiksi lasten, kannalta. Tosiasiassa, jos sinua kuulustellaan jo epäiltynä rikoksesta, tilanne on jo niin huono, että on syytä miettiä onko tilanteen pahentaminen ja todisteiden luovuttaminen vapaaehtoisesti puhumalla enää yksilön oikeusturvan kannalta tarpeellista. Kuulustelijat ovat ammattilaisia ja kuulustelussa käytettävillä tekniikoilla on tarkoitus saada asia epäilykset näytettyä toteen. Se onko lopputulos kuulusteltavan etujen mukaista, on täysin toisarvoista kuulustelun tavoitteiden suhteen, sanoivat kuulustelijat sitten mitä tahansa.
Poliisi valitettavasti käyttää kuulusteluissa monesti myös lainvastaisia menetelmiä joilla painostetaan tunnustamaan tai kertomaan tiedossa olevia seikkoja. Kuulusteltava yritetään murtaa henkisesti voimakkaalla henkisellä painostuksella. Poliisille on todellisuudessa annettu vapaus käyttää myös arveluttavia menetelmiä koska mahdollisena sanktiona lain vastaisten menetelmien käyttämiselle on käytännössä poikkeuksetta huomautus. Eli ei mitään. Tämä eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin linjaus poliisin sallituista menettelytavoista on johtanut poliisin käytännön oikeuksien lisäämiseen.
Syyllinen kunnes toisin todistetaan, vai miten se oli?
Lue myös:
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Muista että tarvittaessa ja halutessaan poliisi voi ...
VastaaPoistalukea sinulle tulevat kirjeet
kuunnella sinun puheluita
evätä sinulta vieraan tapaamisoikeuden
sitoa sinut kiinni
Onko tosiaan näin? Sitoa kiinni?
Suomen poliisi saa nyt tehdä mitä tahansa. Kotietsintäkin onnistuu herra ylikomissarion päätöksellä, ei siihen tarvita tuomioistuinta.
VastaaPoistaLisäksi kannattaa muistaa, että poliisit saattaa kuulusteluissa tuntua myös hyvin lempeiltä. Esimerkiksi jos sinun autollasi ajetaan liikennevalvontakameraan ylinopeutta ja menet kuulusteluihin, niin kyttä saattaa tuntua kaverilliseltakin sanomalla esimerkiksi "no cmon kyllähän nyt suomalainen mies tietää kuka sen autolla ajaa.. minäkin muistan kun.." . Kuulustelutaktiikka tuokin.
VastaaPoistaLisäksi kuulustelijat käyttävät kivapoliisi / pahapoliisi taktiikkaa, kuulustelutekniikkaa sekin.
VastaaPoistaMatkalippujen tarkastajalle pitää myöskin kertoa henkilöllisyys. Eikä saa valehdella. Papereita ei tarvitse esittää.
VastaaPoistaKiinniotettaessa ei pidä pääsääntöisesti tehdä vastarintaa. Kiinniotetulla on rikoslaissa (4 luku, 4§) mainitun hätävarjelun perusteella oikeus käyttää voimakeinoja puolustaakseen itseään silloin mikäli kiinniottaja on siviili.
VastaaPoistaAihetta sivuten olisi kiva tietää miten toisen kansalaisen (eli vartijan) tekemään kiinniottoon pitää suhtautua. Mitä teet jos kävelet ulos kaupasta ja vartija tulee kysymään että "Näytäkkö laukun sisältöä vai odotetaanko poliisia?"? Oletuksena tietenkin ettet ole varastanut mitään mutta stevari ei pidä naamasta/pitää epäilyttävänä/arpoo sut tarkastettavaks.
Käytännössä tietysti 90% prosenttia vartijoista ei lähde painimaan jos vaan kävelee pois. Se 10% onkin sit ikävämpää. Voiko syytön ihminen vedota hätävarjeluun jos toinen siviili yrittää pakolla riistää vapauden?
Wikistä:
VastaaPoistaKiinniotolla tarkoitetaan jokaista laillisessa tarkoituksessa toimeenpantua pakkokeinoa, jossa estetään henkilön poistuminen alueelta. Vartija tekee toimenpiteen kohteelle selväksi että hänen poistumisensa tullaan estämään. Kiinniottoon ei välttämättä liity fyysistä kontaktia, vaan se voi tapahtua suusanallisesti.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (Lytp) 28§ 2.mom mukaan vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Myös näpistyksen yritys on kiinnioton peruste. [23].
Lain mukaan kiinniotto-oikeus vartijalla (kuten myös pakkokeinolain mukainen jokamiehen kiinniotto-oikeus) syntyy myös kaikissa sellaisissa teossa joista saattaa seurata vankeutta. Rikoslain (19.12.1889/39) mukaan myös esimerkiksi 24 luvun 9§ tarkoittama kunnianloukkaus on kiinnioton peruste koska siitä saattaa seurata vankeutta.
Vartijalla on kiinniotto-oikeutta käyttäessään oikeus pitää henkilöä säilytyshuoneessa mikäli kiinni otettu käyttäytyy vaaraa-aiheuttavasti. Henkilöä ei kuitenkaan saa jättää tilaan yksin [26].
------------
Eli vartijan oikeudet täsmälleen samat kuin joka miehen oikeudet. Ainoastaan VEREKSELTÄÄN (eli näkee esim. varastavan) tai PAKENEMASTA. Se että vartija tulee kaupassa käynnin jälkeen vaatimaan kassin avaamista pitää perustua siihen että hän on nähnyt sinun varastavan, muutoin hänellä ei ole siihen oikeutta.
Mielenkiintoiseksi asian tekee tämä:
VastaaPoistaVoimankäyttöoikeus perustuu Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 luvun 28§ 4. momenttiin.
Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut yrittää estää vartijaa suorittamasta em. lakiin perustuvia henkilöön kohdistuvia toimia, on vartijalla oikeus sellaisten voimakeinojen käyttämiseen joita voidaan pitää puolustettavana.
Lisäksi vartija voi käyttää tilanteeseen nähden tarpeellisia voimakeinojaesimerkiksi pakkotilan tai hätävarjelutilan ollessa kyseessä.
Vartijan käyttäminen voimakeinojen liioittelusta säädetään rikoslaissa.
Vartijalla on oikeus voimakeinojen käyttämiseen jos hän on tehnyt kiinnioton. Toisaalta, yksityisellä henkilöllä on oikeus myös itsepuolustukseen kuten blogikin kertoo mikäli kiinniottaja on siviili. Vartija (toisin kuin järjestyksenvalvoja) on siivili!!!
Entä jos kiinniotto on perusteeton? Kiinniotonhan pitää perustua tapahtumaan jonka vartija näkee VEREKSELTÄÄN tai henkilö PAKENEE. Jos kyse on siitä että vartija vittuillakseen pyytää aukaisemaan kassin ilman perusteita ja jos henkilö ei suostu aukaisemaan kassia ja vartija ottaa henkilön kiinni ... mitäs sitten?
Nimittäin se on selvää jos joku naapurin hemmo siviilinä yrittää käyttää jokamiehen oikeuttaan ottaa minut kiinni niin minulla on on oikeus käyttää itseni puolustamiseen tarvittavia voimakeinoja.
Voiko syytön ihminen vedota hätävarjeluun jos toinen siviili yrittää pakolla riistää vapauden?
VastaaPoistaUskaltisin veikata että vaikka vartijakin on siviili niin on eroa siinä vastustaako voimakeinoin vartijan kiinniottoa vai "oikean" siviilin kiinniottoa.
Kyllähän jokaisella ihmisellä on oikeus itsepuolustukseen. Poliisit ja vartijat ovat ihmisiä. Kyllä poliisikin voi syyllistyä brutaaliin väkivaltaan ja hakkamiseen puhumattakaan vartijoista.
Niin lain kuin moraalisenkin ja ihmisoikeuksien näkökulmasta kenenkään ei tarvitse joutua hakatuksi, sinulla on oikeus puolustaa itseäsi.
Suomessa vain ei tunnusteta sitä tosiasiaa että poliisit ja vartijatkin voivat syyllistyä väkivaltarikoksiin, aina oletetaan että poliisi tai vartija on ollut oikeassa ja jos henkilö on vastustanut kiinniottoa syy on kiinniotetussa.
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200802257294799_hi.shtml
VastaaPoistaKäsittääkseni tästä ei tullut vartijoille rangaistusta?
Hyvä kirjoitus.
VastaaPoistaKiteytettynä: Älä puhu poliisille - ikinä.
Pysy johdonmukaisesti vaiti. Älä lähde mukaan mihinkään poliisin sanaleikkiin. Pidä pääsi kylmänä vaikka sinua ja perhettäsi uhkaillaan ja sinua syytetään täysin perusteetta.
Puhumalla poliisille voit ainoastaan pahentaa omaa tilannettasi. Älä kuvittele pystyväsi puhumaan itseäsi ulos tilanteesta. Poliisi on johdattelun ammattilainen. Poliisi saa sinut näyttämään syylliseltä vaikka et olisi.
Poliisin tehtävä ei ole löytää todisteita syyttömyydestäsi, vaan syyllisyydestäsi. Poliisi saa sulkia hattuunsa pidätyksistä ja sakottamisista, ei auttamisestasi.
Tässä on erinomainen video aiheesta:
Dont Talk to Police
Nimittäin se on selvää jos joku naapurin hemmo siviilinä yrittää käyttää jokamiehen oikeuttaan ottaa minut kiinni niin minulla on on oikeus käyttää itseni puolustamiseen tarvittavia voimakeinoja.
VastaaPoistaSe ei ole ollenkaan selvää. Jokamiehen kiinniotto-oikeus perustuu lakiin, joka antaa myös oikeuden käyttää voimakeinoja, jos kiinniotettava tekee vastarintaa. Hätävarjelu puolestaan on sallittua vain, jos hyökkays on oikeudeton. Lakiin perustuva kiinniotto ei ole oikeudeton hyökkäys.
Lakiin perustuva kiinniotto ei ole oikeudeton hyökkäys.
VastaaPoistaOn se, mikäli kiinniotolle ei ole laissa mainittuja perusteita tai käydään kravattiin käsiksi ilman syytä, jolloin hätävarjelu pätee.
Mitä tulee itse aiheeseen, niin kannattaa kuulusteluissa muistaa lukea se kuulustelupöytäkirja ajatuksella ja ajan kanssa läpi ja vaatia korjaamaan siitä kaikki pilkkuvirheitä myöden ennen allekirjoittamista. Näin siksi, ettei tule epäselvyyksiä jälkeenpäin.
"On se, mikäli kiinniotolle ei ole laissa mainittuja perusteita tai käydään kravattiin käsiksi ilman syytä, jolloin hätävarjelu pätee."
VastaaPoistaKyse olikin siitä, ettei oikeutta hätävarjeluun ole, mikäli kiinniotto on perusteltu.
Oikeuksistaan kiinni pitäminen on tärkeää, mutta hiukan kyllä kummastuttaa artikkelin ja monien kommentoijien neuvo pysyä täysin vaiti kuulusteluissa. Pääsääntöisesti, ainakin omien kokemuksieni pohjalta, asia kannattaa yrittää selvittää mahdollisimman perinpohjaisesti, eikä alkaa leikkiä mykkää vain sen takia, että siihen on oikeus. Jokainen voi kuvitella itsensä kuulustelijan asemaan ja miettiä, kuinka itse reagoisi tilanteessa jossa kaikkitietävä oikeustieteiden yo. leikkii mykkää, kun yrität selvittää tapahtumien kulkua. Asia on tietenkin eri, mikäli on syyllinen.
Silloin voi vain olla hiljaa ja pyöritellä päässään salaliittoteorioita siitä, kuinka väkivaltakoneiston kloonisotilaat yrittävät epäreilusti murtaa sinut laittomin keinoin. Olen kuullut kaverin kaverilta, että tälläistä vallan väärinkäyttöä tapahtuu usein.
Jokamiehen kiinniotto-oikeus perustuu lakiin, joka antaa myös oikeuden käyttää voimakeinoja, jos kiinniotettava tekee vastarintaa. Hätävarjelu puolestaan on sallittua vain, jos hyökkays on oikeudeton. Lakiin perustuva kiinniotto ei ole oikeudeton hyökkäys.
VastaaPoistaLakiin perustuu myös hätävarjelu, eli itsensä puolustaminen oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Se että joku käyttää esim. minuun pakkokeinolain mukaista kiinniotto-oikeutta on uhkarohkeaa joka tapauksessa, koska jos kyse on siviilistä, minä puolustaudun varmasti.
Toisaalta, kiinniotettavalla on oikeus käyttää voimakeinoja puolustaessaan itseään jos joku siivili yrittää ottaa häntä kiinni. Lähipiiristä tiedän tapauksen jossa kaupan sankariasiakas yritti ottaa varasta kiinni mutta erehtyi henkilöstä (koska varkaalla ja ulkopuolisella oli samanlainen kesätakki). Hän sai turpaansa ja vetosikin poliisikuulustelussa kiinniotto-oikeuteen. Hän sai kuitenkin syytteen pahoinpitelystä, tosin niin sai ulkopuolinenkin koska oli käyttänyt tilanteeseen nähden liian suuria voimakeinoja.
Eli siviilin kyllä kannattaa tosissaan miettiä haluaako käyttää kiinniotto-oikeuttaan. Siinä saattaa käydä huonosti eikä sillä ole siinä vaiheessa merkitystä vaikka olisikin ollut oikeessa.
Siviilin tekemässä kiinniotossa on aina suuri vaara erehtymiselle. Poliisilla on laki laajemmin takana joka suojaa erehtymisen tuomilta riskeiltä toisin kuin siviiliä joka helposti saa kiinniotosta syytteen.
VastaaPoistaOikeuksistaan kiinni pitäminen on tärkeää, mutta hiukan kyllä kummastuttaa artikkelin ja monien kommentoijien neuvo pysyä täysin vaiti kuulusteluissa.
VastaaPoistaKyse on itsensä suojelemisesta, siis oli sitten oikeasti syytön tai syyllinen. Toki jos luotat poliisiin ja niihin hienoihin kirjattuihin arvoihin, niin puhu ihmeessä. Suomessa kuitenkin poliisin tehtävä on etsiä tapahtumalle joku syyllinen. Jos sinusta saa sen, se tehdään, se että oletko oikeasti syyllinen on yhdentekevää.
Pääsääntöisesti, ainakin omien kokemuksieni pohjalta, asia kannattaa yrittää selvittää mahdollisimman perinpohjaisesti, eikä alkaa leikkiä mykkää vain sen takia, että siihen on oikeus.
Nimenomaan ei pidä. Se että vaikenet ei tee sinusta syyllistä. Poliisin tehtävä on asiaa tutkia ja etsiä väitteille ja tapahtumille todisteet ja näytöt.
Jokainen voi kuvitella itsensä kuulustelijan asemaan ja miettiä, kuinka itse reagoisi tilanteessa jossa kaikkitietävä oikeustieteiden yo. leikkii mykkää, kun yrität selvittää tapahtumien kulkua.
Mitä sillä on väliä miltä se näyttää? Toi sinun ajatuksesi on juuri se dilemma mikä ihmisillä on lapsesta asti upotettu aivoihin. Poliisiin voi luottaa ja poliisi on ystävä. Poliisi saa toki selvittää tapahtumien kulkua mutta fakta on se että jos sinua vastaan ei ole esittää mitään näyttöä ei sitä kannata edes vahingossa antaa alkamalla poliisikuulustelussa keskusteluun. Nimittäin kokemusta on myös minulla. Kysymysten johdattelemisella saadaan syytönkin näyttämään äkkiä syylliseltä. Pidätettynä voit kuitenkin olla vain 3 päivää. Vangittuna vuosina.
Asia on tietenkin eri, mikäli on syyllinen.
Oletpa yksinkertainen. Siis jos on syyllinen pitää vaieta, jos olet syytön pitää puhua? Olisipa noin yksinkertaista. Tiesitkö että rikoksesta epäiltynä saan puhua paskaa niin paljon kuin haluan? Onko se parempi kuin vaikeneminen?
Kun kokemuksesta puhutaan niin 3 kk tutkintavankeudessa syyttömän istuneena voin sanoa että on äärimmäisen vaarallista puhua poliisin kanssa kuulustelussa yhtään mitään. Minä puhuin ja yhtäkkiä sitten haettiinkin puheeni perusteella oikeudesta vangitsemismääräystä. Olisi pitänyt pitää turpa kiinni eikä yrittää "selvittää asiaa". Jälkeenpäin ei tullut edes anteeksipyyntöä ja valtionkonttoriltakin vaatimattomat 5000 euroa korvauksia. Ei se paljon lohduta kun työpaikkakin meni 15 vuoden palveluksen jälkeen alta.
VastaaPoistaÄLKÄÄ LUOTTAKO POLIISIIN.
ÄLKÄÄ PUHUKO.
"Oletpa yksinkertainen. Siis jos on syyllinen pitää vaieta, jos olet syytön pitää puhua? Olisipa noin yksinkertaista. Tiesitkö että rikoksesta epäiltynä saan puhua paskaa niin paljon kuin haluan? Onko se parempi kuin vaikeneminen?"
VastaaPoistaTarkoitin lähinnä sitä, ettei ole mitään syytä vaieta jos ei ole mihinkään syyllistynyt. Pidän rikosten selvittämistä tärkeänä asiana, enkä näe mitään syytä pyrkiä sitä hankaloittamaan pelkästään vainoharhaisuuteni takia.
Mikäli poliisi saa jotenkin pelkästään kuulustelemalla väännettyä syyttömän syylliseksi, niin silloin on tapahtunut selkeä virhe johon tulee puuttua esim. kantelemalla. En kuitenkaan usko tämän olevan kovin yleistä.
"Oletpa yksinkertainen. Siis jos on syyllinen pitää vaieta, jos olet syytön pitää puhua? Olisipa noin yksinkertaista. Tiesitkö että rikoksesta epäiltynä saan puhua paskaa niin paljon kuin haluan? Onko se parempi kuin vaikeneminen?"
VastaaPoistaTarkoitin lähinnä sitä, ettei ole mitään syytä vaieta jos ei ole mihinkään syyllistynyt. Pidän rikosten selvittämistä tärkeänä asiana, enkä näe mitään syytä pyrkiä sitä hankaloittamaan pelkästään vainoharhaisuuteni takia.
Mikäli poliisi saa jotenkin pelkästään kuulustelemalla väännettyä syyttömän syylliseksi, niin silloin on tapahtunut selkeä virhe johon tulee puuttua esim. kantelemalla. En kuitenkaan usko tämän olevan kovin yleistä.
Tulee myös muistaa että jos väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä estää vartijaa suorittamasta tehtäväänsä, syyllistyy henkilö turvallisuutta ylläpitävän henkilön vastustamiseen. Tämä taas on kiinniottoperuste. Antaa mieluummin epäpätevien vartijoiden tehdä virheensä jonka jälkeen asia käydään vastaavan hoitajan ja mahdollisesti poliisin kanssa läpi.
VastaaPoistaVartijan oikeudet
VastaaPoistaVartija työskentelee hyvin pitkälle jokamiehenoikeuksien voimin. Lisäksi uudessa laissa on vartijalle annettu poisto- sekä erillinen kiinniotto-oikeus. Sisällöltään vartijan kiinniottoa käsittelevät lainkohdat vastaavat jokamiehenoikeuksia, lukuun ottamatta turvallisuustarkistusta ja poistamisoikeutta.
Vartijalla on lisäksi tehostettu rikosoikeudellinen suoja. Vartijan lakiin tai asetukseen perustuvan tehtävän suorittamisen estäminen on rangaistava teko. Väkivallaton vastustaminen on päiväsakolla rangaistava teko. Väkivaltaisesta vastustamisesta rangaistaan sen mukaan, miten vakavaa väkivalta on, kuitenkin enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksella, ellei teosta muun lainkohdan perusteella seuraa ankarampaa rangaistusta.
Tarkoitin lähinnä sitä, ettei ole mitään syytä vaieta jos ei ole mihinkään syyllistynyt. Pidän rikosten selvittämistä tärkeänä asiana, enkä näe mitään syytä pyrkiä sitä hankaloittamaan pelkästään vainoharhaisuuteni takia.
VastaaPoistaKyse ei ole vainoharhaisuudesta vaan realisesta faktasta. Se on hienoa että sinä uskot poliisin rehellisyyteen ja pyrkimykseen ratkaista asiat tasapuolisesti ja rehellisesti. Poliisit eivät ole robotteja tai tietokoneita, he ovat ihmisiä jotka toimivat myös tunnepohjaisesti kuten kaikki muutkin. Loogisesti kaikista parasta henkilölle joka on kuulustelussa on olla vaiti tapahtumien kuluista, varsinkin silloin jos on rikoksesta epäiltynä.
Mikäli poliisi saa jotenkin pelkästään kuulustelemalla väännettyä syyttömän syylliseksi, niin silloin on tapahtunut selkeä virhe johon tulee puuttua esim. kantelemalla. En kuitenkaan usko tämän olevan kovin yleistä.
Älä, onko tapahtunut virhe? Niin, se ei varmaan sinua auta jos poliisi leipoo sinut syylliseksi ja oikeudessahan poliisin sana painaa monta kertaa enemmän kuin siviilin vaikka poliisi valehtisi päin naamaa. Tämä on monta kertaa nähty. Toinen juttu kanteluista, mitä se hyödyttää? Kantelun seurauksena voi olla vain huomautus jos sitäkään? Ei kantelun pelko ole estänyt poliisia toimimasta koskaan väärin?
Myönnetään toki että rehellisiä poliiseja on, jotka yrittävät toimia viranomaiselle kuuluvan arvojen mukaisesti. Minä en kuitenkaan henkilönä pysty tietämään kuka on rehellinen ja kuka ei, joten turvallisin vaihtoehto on olla hiljaa.
Vartija työskentelee hyvin pitkälle jokamiehenoikeuksien voimin. Lisäksi uudessa laissa on vartijalle annettu poisto- sekä erillinen kiinniotto-oikeus. Sisällöltään vartijan kiinniottoa käsittelevät lainkohdat vastaavat jokamiehenoikeuksia, lukuun ottamatta turvallisuustarkistusta ja poistamisoikeutta.
VastaaPoistaVartijalla on lisäksi tehostettu rikosoikeudellinen suoja. Vartijan lakiin tai asetukseen perustuvan tehtävän suorittamisen estäminen on rangaistava teko. Väkivallaton vastustaminen on päiväsakolla rangaistava teko. Väkivaltaisesta vastustamisesta rangaistaan sen mukaan, miten vakavaa väkivalta on, kuitenkin enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksella, ellei teosta muun lainkohdan perusteella seuraa ankarampaa rangaistusta.
Siis kyse on tilanteesta jossa esim. vartija (tai miksi ei myös poliisi) ottaa sinut perusteettomasti kiinni ja käyttää sinua kohtaan perusteettomasti väkivaltaa. Näitä tapauksia on ollut oikeudessakin jossa vartija hakkaa ilman syytä henkilöä. Se on selvää että tällaisessa tapauksessa jokaisella ihmisellä on oikeus puolustautua. Rikoslain 4 luvun hätävarjelu ei rajoita puolustautumista vartijoita tai yleensäkään ketään vastaan. Se koskee puolustautumista oikeudetonta hyökkäystä vastaan.
Eli, vartijan väkivaltainen vastustaminen on rikos. Jos vartija kohdistaa kiinniotettuun väkivaltaa, esim. hakkaa, kaataa maahan ja potkii, on kiinniotetulla oikeus puolustautua. Se kuinka henkeä uhkaava tilanne vartijan suorittama väkivalta on ratkaisee puolustukseen käytettävän voiman tarpeen. Pahimmassa skenaariossa kiinniotettava voi puolustautua vartijan väkivaltaa vastaan jopa tappavasti.
Eli, oli kyseessä sitten kuka tahansa, kenenkään ei tarvitse alistua hakattavaksi vain sen takia että vastapuolena on vartija tai poliisi.
Eihän tästä ole pitkä aika kun vartija jäi kiinni henkilön hakkaamisesta sairaakuntoon ja pysyvän vamman aiheuttamisesta. Tässä kohdin kiinniotettu ei puolustautunut vaan antoi hakata tai ei kyennyt puolustautumaan. Näitä asioita ei ratkaista jälkikäteen koska vartijan väkivalta voi aiheuttaa pysyviä vammoja, se ei paljon jälkeenpäin lohduta vaikka vartija saisikin sakot. Itseensä saa aina puolustaa.
Et kai tosissasi väitä jos vartija hakkaa ja potkii sinulla ei ole oikeutta puolustautua? Ja ennen kuin väität että edelläkuvatun kaltainen toiminta vartijalta ei ole mahdollista niin mieti uudelleen.
Ravintoloiden pokeilla on vähän sama mentaali ongelma kuin vartijoilla. Kun on annettu oikeuksia järjestyksen pitoon kuvitellaan että silloin saa tehdä mitä tahansa. Onneksi näitä ihmistyyppejä on vähemmistö.
VastaaPoistaOma poika joutu vartijan väkivallan uhriksi 2000-luvun alussa. Asia meni aikanaan oikeuteen ja vartija sai 2,5 vuotta vankeutta vakavan ruumiinvamman tuottamisesta. Kyse oli "silmittömästä" väkivallasta 17 vuotiasta poikaa vastaan jonka ainoa "rikos" oli esiintyä päihtyneenä kauppakeskuksessa. Valvontatallenteista näkyi että poika oli aluksi vastustellut poistamista suullisesti. Todistajien mukaan pyytänyt nähdä vartijakorttia jota vartija ei ollut suostunut näyttämään. Vartija kävi käsiksi raahasi ulos. Siellä nähtävästi syntyi suukopua jonka jälkeen vartija tönäisi maahan ja potkaisi kolmekertaa poikaa päähän. Pysyvä aivovamma. Se että poika olisikin "lässyttänyt" vartijalle ei oikeuta väkivaltaan. Jopa oikeudessa todettiin että vartijan asema edellyttää provoisoinnin kestämistä ja missään tapauksessa milloinkaan ei oikeuta väkivaltaan jota nyt tapahtui.
VastaaPoistaSikäli harmittaa itse että poika ei pystynyt puolustautumaan vartijaa vastaan, jo sen takia että hän oli huomalassa ja hyökkäys ulkona tuli täysin puuntakaa ja yllättäen. Tuon teon jälkeen vartija olisi ansainnut kuolla ja ... jätetään sanomatta.
Kiitos hyvästä artikkelista. Aälkää luottako virkavaltaan tai mihinkään varauksettomasti. Muistakaa, teillä on aina oikeus puolustautua ja puolustaa terveyttänne vaikka vastassa olisikin vartija.
Tuo veti kyllä hiljaiseksi
VastaaPoistaToisaalta, kiinniotettavalla on oikeus käyttää voimakeinoja puolustaessaan itseään jos joku siivili yrittää ottaa häntä kiinni.
VastaaPoistaIlmeisesti tarkoitus on tehdä tästä väitteestä 'totta' toistelemalla sitä loputtomiin.
Jos kiinnottoon on laissa säädetyt perusteet, kyseessä ei ole oikeudeton hyökkäys, eikä kiinniotto silloin oikeuta hätävarjeluun riippumatta siitä, onko kiinniottaja poliisi vai siviili. Jos taas kiinniottoon ei ole laissa säädettyjä perusteita, kyse on oikeudettomasta hyökkäyksestä, jonka torjumiseksi hätävarjelu on oikeutettua riippumatta siitä, onko kiinniottaja poliisi vai siviili.
Suomessa ei kyllä saa ikinä tappaa ketään hätävarjeluna. Oletettavasti lainsäätäjän tarkoituksena on että on parempi että kuolee itse.
VastaaPoistaJos kiinnottoon on laissa säädetyt perusteet, kyseessä ei ole oikeudeton hyökkäys, eikä kiinniotto silloin oikeuta hätävarjeluun riippumatta siitä, onko kiinniottaja poliisi vai siviili. Jos taas kiinniottoon ei ole laissa säädettyjä perusteita, kyse on oikeudettomasta hyökkäyksestä, jonka torjumiseksi hätävarjelu on oikeutettua riippumatta siitä, onko kiinniottaja poliisi vai siviili.
VastaaPoistaIkävä nähdä taas jälleen kerran blogin huonosti alustama keskustelu, missä termit menee täysin sekaisin. Helppoa on heitellä asioita ilmaan, vaikeampi tulkita niitä asialisesti.
Taas menee suurimmalla osalla sekaisin käsitteet väkivalta ja voimatoimi. Ikävä kyllä blogi ei taaskaan asiaa halua sen enempää valaista. Mielestäni osoittaa bloginpitäjän puolelta välinpitämättömyyttä lukijoitaan kohtaan. Karhunpalvelus, sanoisin...
Hehe, taas kaikenmaailman nettijuristit paikalla. Hankkikaa se oikeustieteellinen tutkinto (HTM tai oik. tradenomi ei ole sellainen) ennen kuin tulette tänne ohjailemaan kansalaisia.
VastaaPoistaKonkurssilaki mahdollistaa niskoittelutapauksissa pitämään 6 kk vankilassa ennen kuin niskoittelu lopetetaan.
Asiaan hieman liittyen mielenkiintoinen juttu Voiman 2010 numerosta 9:
VastaaPoistahttp://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-9/virkavaltaa-mielivaltaa
Poliisi lavasti aserikoksen
VastaaPoistaHelsinkiläinen asekauppias Markus Weckström oli kesällä 2007 pitkän uransa tukalimmassa tilanteessa. Hän oli saanut kihlakunnansyyttäjä Johanna Hervosen haastehakemuksen, jossa väitettiin Weckströmin myyneen pimeän haulikon miehelle, jolla ei ollut aseenostolupaa.
Syyte oli vakava, tuomio sellaisesta veisi asekauppiaalta luvat ja elinkeinon.
Muuan laitosmies oli väittänyt poliisille ostaneensa Weckströmin aseliikkeestä vuonna 2004 haulikon ja hankkineensa jälkikäteen ostoluvan, johon kauppiaan pitäisi merkitä myyjän tiedot.
”Kauppias ei suostu lupaa täyttämään”, valitti laitosmies Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Markku Hakamäelle.
Tarina on perin outo. Ensinnäkin ostolupa pitää hankkia etukäteen – laitosmies kertoi siis syyllistyneensä aserikokseen. Kun kauppias myy aseen, hänellä ei ole mitään syytä olla täyttämättä osaltaan ostolupaa. Poliisi kuitenkin halusi uskoa tarinaan.
Hakamäki meni esimiehensä, tarkastaja Jukka Kasken kanssa etsimään haulikon tietoja Weckströmin liikkeen asekirjanpidosta. Poliisimiehet olivat kovasti tohkeissaan, kun niitä ei löytynyt. Weckström huomautti, ettei haulikosta ole merkintää, koska se ei ole koskaan liikkeessä käynytkään. Tarkastajat eivät huomautuksesta piitanneet vaan tekivät rikosilmoituksen.
Esitutkinnassa molemmat poliisimiehet vakuuttivat todistajina Weckströmin syyllistyneen rikokseen, koska haulikko ei ollut asekirjanpidossa. Mistä he niin päättelivät? Kun poliisi ei sitä selvittänyt, Weckström aloitti omat tutkimuksensa.
Kun aseen hankintalupa myönnetään, ostaja saa kolminkertaisen paperin, johon kaikki osapuolet tekevät omat merkintänsä. Yksi osa arkistoidaan poliisilaitokselle. Weckström vaati ja sai siitä kopion.
Ilmeni, että hänet oli henkilökohtaisesti merkitty haulikon myyjäksi. Väärennöksen oli tehnyt ylikonstaapeli Markku Hakamäki, joka oli jättänyt Weckströmistä rikosilmoituksen ja esiintyi esitutkinnassa todistajana. ”Rikos” oli poliisin lavastus.
Merkintää ei ollut tehty Weckströmin vaan ylikonstaapeli Markku Hakamäen käsialalla. Käräjäoikeudessa Hakamäki tunnusti merkinneensä Weckströmin myyjäksi.
Weckström vaati uutta esitutkintaa, jossa selvitettäisiin erityisesti ylikonstaapelin puuhat. Syyttäjä Johanna Hervonen esti tutkinnan pääosin, erityisesti väärennöksen osalta.
....
... Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2008 lavasteet sortuivat lopullisesti. Laitosmies oli hankkinut haulikon osia, rakennellut niistä toimivan haulikon, hakenut vasta sitten laittomalle aseelleen lupaa ja hätäpäissään valehteli Weckströmin myyjäksi.
VastaaPoistaYlikonstaapeli Hakamäki myönsi oikeudessa kirjanneensa Weckströmin myyjäksi. Syyte hylättiin puhtaasti, ja nolattu syyttäjä ymmärsi olla valittamatta.
Oikeusvaltiossa olisi nyt tullut tilinteon aika, mutta Suomessa toimitaan toisin.
Markus Weckström jätti rikosilmoituksen laitosmiehestä, Markku Hakamäestä ja Jukka Kaskesta. Kaikki olivat puhuneet perättömiä esitutkinnassa, virkamiehiä oli syytä epäillä virkarikoksesta ja lisäksi Hakamäkeä väärennöksestä. Koska mukana oli poliisimies, asian selvittely jaettiin espoolaisen rikoskomisario Henrik Niklanderin ja kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkisen kesken.
He päättivät nopeasti, ettei poliisilaitoksen henkilökunnan tekemisiä tutkita lainkaan. He väittivät olevan tavanmukaista, että poliisi kirjoittelee aseen ostolupaan myyjän merkinnät.
”Ei ole. Vain myyjä itse voi ne kirjoittaa”, kommentoi poliisin aselupayksikön tuolloinen päällikkö Jouni Laiho.
Sen sijaan laitosmies katsottiin sopivaksi uhrata ja hänen perättömistä lausumistaan aloitettiin esitutkinta. Hän oli esiintynyt asianomistajana, ja asianomistajan on puhuttava poliisille totta.
Weckström teki uuden rikosilmoituksen, jossa hän laajensi rikosepäilyn koskemaan nyt myös rikoskomisario Henrik Niklanderia ja syyttäjä Tapio Mäkistä. Epäilty rikos on virka-aseman väärinkäyttö.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske esti joulukuun 2009 alussa, valtionsyyttäjä Jukka Rappen esittelystä, virkamiesten toimien esitutkinnan. Päätöksessä ei edes yritetä perustella, miksi virkamiesten valehtelu esitutkinnassa ei olisi rikos, miksi aseluvan väärentäminen ei olisi rikos, miksi näiden rikosten peittely ei olisi rikos.
Weckström jätti Poliisihallitukselle maaliskuussa 2010 järjestyksessä kolmannen tutkintapyynnön laajentaen asian koskemaan nyt myös Kalsketta ja Rappea; epäilty rikos virka-aseman väärinkäyttö. Asia on kesken Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.
Kaava on vakio. Syyttäjät estävät poliisien virkarikosten tutkinnan ja poliisit estävät syyttäjien virkarikosten tutkinnan. Molemmat luottavat siihen, että kansalainen uupuu pyörityksessä. Tämäkin prosessi on kestänyt jo viisi ja puoli vuotta.
Laitosmies tuomittiin joulukuussa 2009 käräjäoikeudessa 50 päiväsakkoon perättömästä lausumasta esitutkinnassa. Tuomio on lainvoimainen. Hän on ainoa lavastukseen osallinen, jonka osuus on tutkittu ja tuomittu.
Paitsi laittoman haulikon osalta. Sen poliisi jätti tutkimatta.
(lähde:http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-9/virkavaltaa-mielivaltaa)
Rikosilmoituksia ei edes lueta
VastaaPoistaKun poliisia epäillään rikoksesta, tutkinnanjohtajaksi tulee syyttäjä, jonka nimeää valtakunnansyyttäjänvirasto. Maaliskuussa 2010 valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kehui eräässä toimittajien tilaisuudessa poliisirikosten tutkinnan hyvää tasoa virastossaan:
”Poliisista tehdyt rikosilmoitukset tarkastaa ensimmäiseksi tutkinnanjohtajana kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto. Hänet on nimetty varta vasten tähän tehtävään tämän vuoden alusta. Haapalehto seuloo heti päältä pois ilmeisen aiheettomat ilmoitukset”, Koivisto selosti. Hän pilkkasi poliiseista rikosilmoituksia jättäneitä:
”Käykää katsomassa Haapalehdon päättyneiden juttujen luetteloa. Siitä selviää, mitä on käsitelty ja miten suuri osa on aivan aiheettomia. Monista näkee heti, että kirjoittajalta ovat jääneet aamulla lääkkeet ottamatta.”
(lähde:http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-9/virkavaltaa-mielivaltaa)
Poliisien ja syyttäjien virkarikokset eivät olisi niin yleisiä, ellei media vaikenisi niistä niin visusti. On helppo nähdä, että aihe on medialle tabu, mutta paljon vaikeampi on sanoa miksi. Muutamia mahdollisia syitä:
VastaaPoista1. Rikosuutisten painoarvo on nykyään suuri, erityisesti iltapäivälehdissä, eikä tietolähteitä kannata suututtaa. Poliisilta ja syyttäjiltä saa keskeneräisistä jutuista ylimääräistä tietoa, kun välit ovat hyvät. Välit pysyvät hyvinä, kun vaikenee poliisien rikoksista.
2. Myytti nuhteettomasta poliisista on pitkälle median luomus. Sen romuttaminen merkitsee sen tunnustamista, että lukijoita on aiemmin petetty.
3. Lukijoiden ja katselijoiden pelätään suuttuvan, jos myytti romutetaan.
4. Toimittajien ammattitaito ei riitä. Moniko toimittaja on lukenut edes poliisi- ja esitutkintalain?
5. Poliisin virkarikosten osoittaminen edellyttää tiedon lisäksi myös paljon aikaa, vaivaa – siis rahaa, eivätkä mediayhtiöt halua sellaiseen satsata.
6. Eivät varsinkaan, jos työ iskee omaan nilkkaan – palaa kohtaan yksi.
http://www.youtube.com/watch?v=x3V2cXDk2J0
VastaaPoistaVartija väkivaltaa: http://www.youtube.com/watch?v=MvsUA-qEzy0
VastaaPoistaIdiootti vartija, ei saa kuvata
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=AjKmNlIKO_c
Kaava on vakio. Syyttäjät estävät poliisien virkarikosten tutkinnan ja poliisit estävät syyttäjien virkarikosten tutkinnan. Molemmat luottavat siihen, että kansalainen uupuu pyörityksessä. Tämäkin prosessi on kestänyt jo viisi ja puoli vuotta.
VastaaPoistaEikö Suomessa ole mahdollista eräin edellytyksiä ajaa rikossyytteitä myös omatoimisesti, tarvittaessa vaikka kokonaan syyttäjästä ym. riippumatta?
Voisiko siis itse hoitaa tutkinnan, kerätä näytön ja haastaa ketkut oikeuteen?
Weckströmin tapaus on mielenkiintoinen, jos kommenteissa esitetyt faktat pitävät paikkansa...
VastaaPoistaNoista videopostauksista en voi sanoa muuta kuin että voi voi ja taas voi. Aina on helppo irtoittaa asioita yhteyksistään jä väittää ties mitä...
Yksityinen henkilö ei saa puolustautua voimakeinoin laillista toimenpidettä vastaan vaan henkilöön kohdistetun toimenpiteen on oltava yksiselitteisesti lainvastainen. Poliisit, eikä vartijat, eivät kuitenkaan käy ihan sattumanvaraisesti ihmisiä hakkaamaan. Puhumalla selviää varmasti. Kummastelen blogin pitäjän motivaatioa tähän kirjoitukseen. Juopaa poliisin ja kansalaisten välillä kun ei ole mitään syytä kasvattaa. Jos olet selvästi syytön, vaikeutat poliisin työtä olemalla vain hiljaa. Ne rajalliset resurssit menee tällöin aivan hukkaan.
VastaaPoistaLisäksi puuttuisin pieneen virheeseen, vartijoilla ei ole virkamerkkiä vaan vartijakortti ja usein sen lisäksi vartiointiliikkeen henkilökortti. Poliisi ei voi toimia anonyymisti (virkamies) mutta vartija periaatteessa voi. Tämä toimii näyttämällä vartijakortissa oleva kuva sekä voimassaoloaika. Tällöin on selvää että ko. henkilö on hyväksytty vartijaksi. Jos kyseisestä vartijasta haluaa tehdä valituksen viranomaiselle, vartija voi henkilötietojen sijasta antaa vartijakortin numeron. Tällöin henkilö on yksilöitävissä poliisin toimesta.
Oli juuri hauskaa lukea uutisita kuinka ihmisoikeusjuristit arvostelevat voimakkaasti suomen rikoslainuudistusta koska vieläkään ei puututa kotietsintään. Suomi on ainoa länsimaa jossa kotietsinnästä voi päättää poliisi. Kaikkialla muualla kotietsintään tarvitaan joko tuomarin, tuomioistuimen tai vähintään syyttäjän lupa.
VastaaPoistaYksityinen henkilö ei saa puolustautua voimakeinoin laillista toimenpidettä vastaan vaan henkilöön kohdistetun toimenpiteen on oltava yksiselitteisesti lainvastainen.
VastaaPoistaSe onko kyse lainmukaisesta voimatoimesta ei ole todellakaan yksiselitteistä tilanteen olleessa päällä. Viimekädessä tuomioistuin päättää toimenpiteen laillisuudesta. Yksityisellä henkilöllä on siis oikeus hyvässä uskossa puolustaa itseään mahdollisesti laitonta kiinniottoa vastaan. Se onko kiinniotto laiton vai laillinen toimenpide on aina tulkintakysymys.
Poliisit, eikä vartijat, eivät kuitenkaan käy ihan sattumanvaraisesti ihmisiä hakkaamaan.
Naivia lapsen uskoa, ei muuta. Poliisit kuten vartijatkin ovat ihmisiä joten mitä tahansa voi sattua. Suomessa on lukuisia tuomioita joissa vartija ja myös poliisi on tuomittu pahoinpitelystä. Eli kyllä sitä poliisi ja vartijakin osaa hakata ihmisiä vaikka huvikseen.
Kummastelen blogin pitäjän motivaatioa tähän kirjoitukseen. Juopaa poliisin ja kansalaisten välillä kun ei ole mitään syytä kasvattaa. Jos olet selvästi syytön, vaikeutat poliisin työtä olemalla vain hiljaa. Ne rajalliset resurssit menee tällöin aivan hukkaan.
Kun se ei mene jakeluun, niin ei mene. Katsos, ei ole eroa sillä oletko syytön vai ei omasta mielestäsi. Poliisin tulkinta voi asiasta olla aina toinen. Edelleen, jos vain viitsit etsiä löytyy lukemattomia tosikertomuksia kuinka syyttömäiä ihmisiä on joutunut poliisin toimien kohteeksi ja kuinka syyttömiä on tuomittu ihan vankilaan asti. Tottakai se vaikeuttaa poliisin toimia jos olet hiljaa. Ymmärrätkö, SE ON TARKOITUSKIN. Siihen ei kannata tuudittautua että jos on syytön ettei voisi joutua syytteeseen.
Jos kyseisestä vartijasta haluaa tehdä valituksen viranomaiselle, vartija voi henkilötietojen sijasta antaa vartijakortin numeron.
Lain mukaan vartijan on näytettävä korttinsa sitä pyydettäessä. Riittää kun saa yksilöivän tiedon.
Poliisit, eikä vartijat, eivät kuitenkaan käy ihan sattumanvaraisesti ihmisiä hakkaamaan.
VastaaPoistaToistanpa tarinani ... kyllä hakkaavat, mielivaltaisesti, päteäkseen osoittaakseen ylemmyyttään,tyhmyyttään jne. valitse listalta.
Oma poika joutu vartijan väkivallan uhriksi 2000-luvun alussa. Asia meni aikanaan oikeuteen ja vartija sai 2,5 vuotta vankeutta vakavan ruumiinvamman tuottamisesta. Kyse oli "silmittömästä" väkivallasta 17 vuotiasta poikaa vastaan jonka ainoa "rikos" oli esiintyä päihtyneenä kauppakeskuksessa. Valvontatallenteista näkyi että poika oli aluksi vastustellut poistamista suullisesti. Todistajien mukaan pyytänyt nähdä vartijakorttia jota vartija ei ollut suostunut näyttämään. Vartija kävi käsiksi raahasi ulos. Siellä nähtävästi syntyi suukopua jonka jälkeen vartija tönäisi maahan ja potkaisi kolmekertaa poikaa päähän. Pysyvä aivovamma. Se että poika olisikin "lässyttänyt" vartijalle ei oikeuta väkivaltaan. Jopa oikeudessa todettiin että vartijan asema edellyttää provoisoinnin kestämistä ja missään tapauksessa milloinkaan ei oikeuta väkivaltaan jota nyt tapahtui.
Blogi on täysin oikeassa, ihan turha lässyttää muuta. Itseään suojellakseen kannattaa olla puhumatta yhtään mitään. Jos on noin naivi suhtautuminen ja luottamus viranomaisiin kuin joillakin kommentoijilla, niin siitä vaan. Syyttäkää sitten itseänne kun istutte tuomioita syyttömänä.
VastaaPoistaSe onko kyse lainmukaisesta voimatoimesta ei ole todellakaan yksiselitteistä tilanteen olleessa päällä. Viimekädessä tuomioistuin päättää toimenpiteen laillisuudesta. Yksityisellä henkilöllä on siis oikeus hyvässä uskossa puolustaa itseään mahdollisesti laitonta kiinniottoa vastaan. Se onko kiinniotto laiton vai laillinen toimenpide on aina tulkintakysymys.
VastaaPoista-Muistaakseni tulkinta menee tarkasti ottaen niin, että epäselvässä tilanteessa hätävarjelun oikeutta ei ole. Toimenpiteen on oltava SELVÄSTI lainvastainen. Korostan että tähän asiaan vaikuttaa monta pykälää joten asia ei ole ihan simppeli. Tietysti satunnainen väkivalta on tälläinen tilanne mutta epäselvä suusanallinen kiinniotto ei oikeuta hätävarjeluun. Vartija/poliisi voi toimia väärän tiedon vaikutuksesta jolloin tilanne onkin sitten pois kaikkien hallinnasta. Ihmekkö tuo, että tuollaisen tilanteiden jälkeen kirjoitellaan että siat hakkaa. Hyvä usko kun on vaikea todistaa siellä oikeudessa.
Kun se ei mene jakeluun, niin ei mene. Katsos, ei ole eroa sillä oletko syytön vai ei omasta mielestäsi. Poliisin tulkinta voi asiasta olla aina toinen. Edelleen, jos vain viitsit etsiä löytyy lukemattomia tosikertomuksia kuinka syyttömäiä ihmisiä on joutunut poliisin toimien kohteeksi ja kuinka syyttömiä on tuomittu ihan vankilaan asti. Tottakai se vaikeuttaa poliisin toimia jos olet hiljaa. Ymmärrätkö, SE ON TARKOITUSKIN. Siihen ei kannata tuudittautua että jos on syytön ettei voisi joutua syytteeseen
-Ymmärsin kyllä mutta ehkä olen sitten naivi enkä tätä ihan 100% totuuna niele. Noita kertomuksia on netti tulvillaan ja kaikkien kirjoitusten takana on jonkilainen tarkoitus. Joillain varmasti hyvä ja oikea, toisilla taas ei. Virheitä sattuu, paska homma. Tämä ei varmasti lohduta esim. vapautensa väärin perustein menettänyttä yhtään.
Lain mukaan vartijan on näytettävä korttinsa sitä pyydettäessä. Riittää kun saa yksilöivän tiedon
-Juurikin näin, vartijakortin numero eli lupanumero on yksilöivä tieto. Eli olemme samaa mieltä?
Toistanpa tarinani ... kyllä hakkaavat, mielivaltaisesti, päteäkseen osoittaakseen ylemmyyttään,tyhmyyttään jne. valitse listalta.
- Ikävä tapaus eikä tätä voi puolustella. Umpimulkku vartija ja ei todellakaan soveltuvainen alalle.
Yleisesti ottaen näitä idiootteja on kaikilla turvallisuusaloilla ihan varmasti. Kuten kaikilla muillakin aloilla on sinne sopimattomia, turvapuolella nämä idiootit vain pistävät esiin. Vanha opettajani usein sanoi että 10% ihmisistä aiheuttaa 90% ongelmista, osittain pätee varmasti tähänkin. Sen verran turvallisuuden parissa työskenteleviä tunnen että voin sanoa että suurin osa on normaaleja, asiallisia ihmisiä jotka yrittävän ansaita elantonsa. Yleistäminen ei palvele ketään!
http://www.youtube.com/watch?v=x3V2cXDk2J0
VastaaPoistaEn tapausta tunne, mutta miten poliisit tai järjestyksenvalvojat toimivat tilanteessa väärin?
Naisen oma toiminta oli tilanteen aiheuttanut. Ei se poliisikaan ihan joka pokalle jalkarautoja laita. Mitään ylimääräistä "väkivallan" käyttöä en tosta mikroskoopillakaan löydä. Ehkä paremmat todistajat ovatkin tapahtuman sivulliset seuraajat. Taustaltalta ei kuulu komentteja "kyttä, sika paska perkele..." Mutta kun kohdehenkilö kannetaan autoon kuuluu taputuksia.
Joten mikä oli tarkoirus, kun videon tälle palstalle postasit?
http://www.newsweek.com/2011/02/17/forensics-under-the-microscope.html
VastaaPoistaNewsweekissä juttu kuinka paljon syyttömiä ihmisiä on tuomittu huonojen todisteiden perusteella. Osassa tapauksia poliisi on myös väärentänyt todisteita, että juttu saataisiin "ratkaistua".
Poliisilla on lienee jonkinmoisia suorituspaineita, kun kuulustelevat alaikäisiä esitutkinta § 30 ja 33 vastaisesti.
VastaaPoistaTässä juuri kotiin tuli postia eduskunnanasiamieheltä . . . aiheutti yhden poliisin irtisanoutumiseen . . . saa sen tahran järjestettyä vieläkin ex-virkamiehen nimikirjaan, rikosilmoituksen kautta, tosin samalla lienee saa tutkinnanjohtaja myös nuuskaa asian tiimoilta.
Millä perusteella pidätetyn lähiomainen voi saada yhteyden pidätettyyn, omasta aloitteestaan ei pidätetyn?
VastaaPoistaVoi hyvänen päivä sentään näitä kommentteja. Suomessa on nyt kuitenkin maailman luotettavin ja rehellisin poliisi eli te, jotka ihannoitte niitä maita, joissa tuomioistuimet päättävät kaikesta ja syyttäjät johtavat tutkintaa, kertokaapa seikka, miksi näissä maissa viranomaisvirheitä tapahtuu enemmän, rikosten selvitysprosentit ovat pienempiä ja esitutkinta kehnompaa kuin Suomessa. Taitaa olla kaikki kommentoijat "poliisin vanhoja tuttuja" tai sitten puolustusasianajajia, jotka yrittää keinolla millä hyvänsä saada lisää asiakkaita ja valtuuksia, jotta voisivat olla laskuttamassa valtiota kaikesta mahdollisesta. Suosittelen objektiivista vertailua muihin maihin, miten siellä oikeusjärjestelmä toimii. Ja veikkaan, että tämän sivuston moderaattori saattaa suodattaa tän tekstin pois, toivottavasti ei rajoita sananvapautta, mitä yleensä kaikki "ihmisoikeuspuolustajat" harrastavat, kun haluavat vain oman äänensä kuuluviin. Menkää töihin ja eläkää sääntöjen mukaan.
VastaaPoistaNaapurini kutsui minut lauantai iltana vierailulle (kyseessä oli lapsuuden toveri). Noudatin kutsua ja istuskelimme rauhallisesti n.2 h, kun yllättäen isäntäni tytär tuli huoneestaan poikaystävineen ja alkoivat uhittelemaan minulle, miehelle vastasin että "vaikka olenkin jo vanhempi herra, voin silti puolustautua". Asiassa ei tapahtunut mitään tästä eteenpäin, koko aikana ei ollut edes kosketusta henkilöiden välillä, itse en ollut edes humalassa.
VastaaPoistaYht'äkkiä paikalle saapui poliisi, joka suuntasi sisällä suoraan minua kohti ja kysyi henkilöllisyyttäni, jonka kerroin. Poliisi totesi, että nyt mennään. veivät putkaan, eivät hankkineet yöllä tarvitsemiani diabetes lääkkeitä, mutta veivät aamulla kotiin kuitenkin. Itse jäin hieman ihmettelemään tilannetta, toki se oli ensimmäinen kerta kun minut pidätetään tai pistetään putkaan. Kuitenkin jäin ihmettelemään syytä, ei ihmiskosketusta, ei uhkaavaa käytöstä, ei pidätyksen vastustamista, oikeastaan en keksi syytä, miksi virkavalta minut pidätti ja vei putkaan.
Jos joku osaa selittää, kerro!
itseltäni kiellettiin ruuan saanti? haettiin noin klo 19.30 kotoa
VastaaPoistaja kun kysyin ruokaa no kanttiinista voit ostaa sit
no perille päästyäni ylläri ylläri kanttiini kiinni no voinko tilata pizzan tai jotain syötävää
aamulla sit vasta tulee aamupala? vaikka olisin ollut valmis maksamaan ruuan itse olikohan täysin oikein
kokotapaus oli muutenkin virheellinen ilmianto