Tutkintapyyntö ja rikosilmoitus ovat esitutkintaprosessin vireillepanotoimia. Näiden ilmoitusten perusteella voidaan käynnistää esitutkinta, jos poliisi arvioi ilmoituksen perusteella syytä epäillä rikosta. Poliisin on aina vastaanotettava ja kirjattava tutkintapyyntö tai rikosilmoitus. Poliisi ei voi kieltäytyä ilmoituksen vastaanottamisesta.
Esitutkinta on menettely jossa poliisi pyrkii selvittämään rikokseksi epäillyn tapahtuman olosuhteet. Poliisitutkinnalla puolestaan tarkoitetaan poliisin toimittamaa muuta tutkintaa kuin rikoksen esitutkintaa. Poliisitutkinta voi olla esimerkiksi henkilön katoamisen tai kuolemansyyhyn liittyvä tutkinta. Mikäli poliisitutkinnassa ilmenee viitteitä rikoksesta, käynnistetään esitutkinta.
Yleinen harhaluulo kansalaisten keskuudessa on ollut, että tutkintapyynnön tekeminen, vaikka aiheettomasti, ei voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin kuten kunnianloukkaukseen. Tämän väitetään johtuvan siitä, että tutkintapyyntö on menettely selvittää onko rikosta tapahtunut. Ketään ei siis syytettäisi rikoksen tekemisestä, toisin kuin rikosilmoituksessa.
Käytännössä rikosilmoituksella ja tutkintapyynnöllä ei ole eroa. Myös aiheettomasta tutkintapyynnöstä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tästä on esimerkkinä korkeimman oikeuden päätös KKO:2006:10 jossa henkilö oli tehnyt tutkintapyynnön poliisille toisen henkilön väitetyistä seksuaalirikoksista. Korkeimman oikeuden tuomion perusteella henkilön katsottiin syyllistyneen kunnianloukkaukseen.
Länsimaisen oikeuskäsityksen ja ihmisoikeuksiin kuuluvan keskeisen periaatteen mukaisesti jokainen rikoksesta epäilty on syytön kunnes tuomioistuin oikeudenkäynnin päätteeksi toisin päättää. Ainoastaan tuomioistuimella on valta kumota syyttömyysolettama. Poliisi ei siis käytännössä koskaan tutki "rikoksia" vaan ainoastaan epäiltyjä rikoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan henkilö, edes poliisi tai syyttäjä ei voi todeta rikosta tapahtuneen. Rikoksen voidaan katsoa tapahtuneen ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Poikkeuksena tästä on rangaistusmääräysmenettely jolloin poliisi tai syyttäjä voi todeta rikoksen tapahtuneen ja määrätä rangaistuksen. Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä ilman oikeudenkäyntiä päiväsakkorangaistus, jos teosta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tämä edellyttää myös että rikoksesta epäilty myöntää rikoksen.
Koska poliisi ei koskaan tutki rikoksia, vaan ainoastaan epäiltyjä rikoksia on poliisille jätetty rikosilmoitus aina teknisesti tutkintapyyntö jossa poliisi selvittää onko rikosta mahdollisesti tapahtunut, eli onko syytä epäillä rikosta. Jos poliisi löytää todisteita tai viitteitä rikoksesta asia etenee aikanaan syyttäjälle ja mahdollisesti myös tuomioistuimeen joka viime kädessä päättää onko rikosta tapahtunut.
Rikosilmoitusta ja tutkintapyyntöä voidaan pitää edellä mainituin perustein samana asiana.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös
Q&A - Saako poliisille valehdella
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Rangaistavuus
Pitääkö poliisille paljastaa kovalevyn suojauksen purkuavain
Megan Kanka ja Meganin laki
Tosi kertomuksia pienestä ihmisestä korporaatioiden hallitsemassa maassa, jossa oikeus ei kohtaa yksilöä, ja missä kohtuus on viranomaisten ja yritysten määrittelemä totuudeton arvo. Sota omien oikeuksien puolesta jatkuu ...
torstaina, toukokuuta 10, 2012
15 kommenttia:
Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)
Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Jokainen kirjoittaja vastaa itse omasta kirjoittelustaan ja oman kommenttinsa sisällöstä.
Mielenkiintoista. Tämä oli hyvää informaatiota. Kiitos.
VastaaPoistaJuuri näin. Poliisin omilla nettisivuilla on linkki "sähköinen rikosilmoitus", jossa voi tehdä tutkintapyynnön netissä, poliisilaitoksella käymättä. Vaikka termi "rikosilmoitus" onkin arkisessa kielenkäytössä hyvin yleinen ja poliisi itsekin käyttää sitä nettisivuillaan, ovat kaikki rikosilmoitukset kuitenkin oikeudellisesti aina nimenomaan tutkintapyyntöjä riippumatta siitä, miten ne otsikoidaan.
VastaaPoistaHienoinen sävyero voi toki olla siinä, että jos kirjallisesti tekemässään tutkintapyynnössä/rikosilmoituksessa väittää nimenomaisesti jonkun tietyn henkilön syyllistyneen rikokseen, voi kunnianloukkauksen tms. tunnusmerkistö tietenkin täyttyä herkemmin, kuin jos ilmoittaja vain pyytäisi poliisia tutkimaan, onko jotakuta syytä epäillä rikoksesta.
Uutta tietoa minulle. Kiitos kirjoituksesta.
VastaaPoistaMinulta on kaksi kertaa varastettu polkupyörä. Kummallakin kerralla tein rikosilmoituksen. Jos olisin tehnyt tutkintapyynnön olisi varmaan poliisi nauranut minut ulos.
VastaaPoistaMinulta on kaksi kertaa varastettu polkupyörä. Kummallakin kerralla tein rikosilmoituksen. Jos olisin tehnyt tutkintapyynnön olisi varmaan poliisi nauranut minut ulos.
VastaaPoistaJa ei muuten olisi. Se olisi kirjannut ilmoituksen järjestelmään, kuten laki vaatii.
Mikä ihmeen tuomioistuin? Ei tässä maassa ole kuin arpajaislaitoksia ja bingon pelaajia.
VastaaPoistaTämän päivän uutisissa jälleen todellista suomi-neuvosto meininkiä. Henkilö vapauttiin huumerikossyytöksestä kun auttoi poliisia. Päätös salattiin eikä syyttäjä hakenut edes kannanottoa korkeimmasta moiselle menettelylle. Nähtävästi suomessa on oikeat henkilöt ja kaveripiiriin kuuluvana mahdollisuus päästä pälkähästä rikoksesta kuin rikoksesta jos vain auttaa poliisia.
VastaaPoistaItselläni on seuraava kokemus Helsingin poliisista:
VastaaPoistaTein rikosilmoituksen naapurista, nuoresta taloyhtiöön kuukausi aikaisemmin muuttaneesta miehestä, joka oli kännipäissään usean silminnäkijän todistuksella potkinut autoni kyljen sisään parkkipaikalla.
Jouduin kolme kertaa kysymään rikosilmoituksen perään, koska poliisi ei ottanut sitä millään tutkiakseen.
Sain lopulta selville että auton potkija onkin jonkun ison poliisikihon poika. Kun kyselin tämän asian perään niin alkoikin aikamoinen vainoaminen. Poliisi pysäytteli autoani kahdeksan kertaa kolmen viikon aikana milloin mistäkin syystä. Kaksi kertaa annettiin sakko liikenteen vaarantamisesta. En todellakaan ollut tehnyt yhtään mitään, mutta vainoamiseltahan tuo vaikutti.
Lopullinen niitti oli se että sosiaaliviranomaiset tulivat kotia koska "poliisille oli tehty" ilmoitus että lapsia kohdellaan huonosti. Kyllä se oli selvä että poliisilta moinen ilmoitus oli itseltään lähtenyt. Uhattiin lapsien huostaanotolla ja viikkoa myöhemmin kävi siviilipukuinen henkilö (tunnistin poliisiksi kun olin nähnyt Itäkeskuksen asemalla) antamassa vihjeen, että jos en vedä rikosilmoitusta pois niin tämä on kuulema vasta alkua.
Kun tätä oli jatkunut aikansa enkä suostunut vetämään rikosilmoitusta pois sain kutsun kuulusteluihin joissa minua epäiltään kunnianloukkauksesta ja pahoinpitelystä. Pahoinpitelyä en ollut voinut tehdä koska olin silloin toisella puolella suomea. Poliisilla oli kuitenkin todistajat pahoinpitelystä. Olin kuulema pahoinpidellyt autoa potkineen miehen tyttöystävää. Vaikka pystyin todistamaan etten ollut edes paikalla, ei auttanut kun poliisilla oli omat "maksetut" todistajansa jotka väittivät muuta. Syyttäjälle juttu ei koskaan mennyt, mutta kiusa se oli kiusa juoksuttaa asemalla jatkuvasti kuulusteluissa kuulustelun perään.
Nyt on mennyt toista vuotta enkä ole rikosilmoitusta vetänyt pois, tosin vuoden alussa kun kyselin tapauksen perään, niin moista rikosilmoitusta ei enää edes löytynyt.
Piiri on pieni kun suojellaan tosiaan. Suomi on edelleen perimässään vanha neuvostovaltio. Oikeusjärjestelmä, poliisi ja viranomaiset ovat enimmäkseen yhtä mätiä kuin vuoden katuosajassa maannut omena.
Hyvä kirjoitus. Näin asiat Suomessa juurikin ovat.
PoistaOn ne poliisit kilttejäkin. Pohjois-karjalassa jäin kiinni reippaasta ylinopeudesta. Sakkojen hinnaksi minun tulollani olisi tullut n. 4500 euroa. Ehdotin kummallekin poliisille että makssan 500 euroa per lärvi. Ajettiin automaatille, rahat käteen ja homma oli hoidettu.
VastaaPoistaSe että suomalaista poliisia ei pysty lahjomaan on paskapuhetta. Kun on hyvä tilaisuus se toimii kyllä.
Mistä maasta me nyt puhutaan?
VastaaPoistaSovjet-Finland, mistäs muusta? Aika herätä siitä naiviuden uskosta. Mieti miksi suomi saa ihmisoikeustuomioistuimesta enemmän tuomioita kuin muut pohjoismaat yhteensä ja enemmän väkilukuun nähden kun Venäjä? Ihan oikeasti, aukaise silmät. Suomi on harvinaisen paska maa. Niin vähän väkeä ja niin pienet piirit viranomaisissa ja oikeuslaitoksissa.
VastaaPoista"Henkilö vapauttiin huumerikossyytöksestä kun auttoi poliisia. Päätös salattiin eikä syyttäjä hakenut edes kannanottoa korkeimmasta moiselle menettelylle."
VastaaPoista- KKO:sta haettiin valituslupaa, mutta sitä ei myönnetty.
"Mieti miksi suomi saa ihmisoikeustuomioistuimesta enemmän tuomioita kuin muut pohjoismaat yhteensä ja enemmän väkilukuun nähden kun Venäjä?"
- Esimerkiksi em. tapauksessa HO toimi IOTI:n ratkaisulinjan mukaisesti jättäessään syytetyn tuomitsematta. Mitä lehdessä ei tietenkään lukenut. Tarkista HO:n tuomiosta...
"Se että suomalaista poliisia ei pysty lahjomaan on paskapuhetta. Kun on hyvä tilaisuus se toimii kyllä."
VastaaPoistaJoo ehkä pystyy, mutta suomessa se on vähän "tupla tai kuitti" meininkiä, toisin kuin jossain esim venäjällä, missä poliisiksi ei edes pääse jos ei osaa ottaa lahjuksia.
Lienee selvää, että myös suomalainen poliisi on ajoittain lahjottavissa. Onkelma vaan on siinä, että yleensä et tiedä, kuka. Venäjällä ylinopeudet voi kuitata käteisellä, mutta Suomessa samaa yrittävä ottaa kyllä melkoisen riskin.
VastaaPoista