Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiöstä asunnosta kauppakirjat tehnyt ja asunnon hinnan myyjälle maksanut uusi asukas voi menettää asuntonsa vielä kaupanteon jälkeen jos taloyhtiö tai joku taloyhtiön nykyisistä asukkaista päättää lunastaa asunnon. Asunnon ostajan on siis aina syytä selvittää onko taloyhtiössä lunastuslauseke yhtiöjärjestyksessä. Mikäli asunnon päättää ostaa, on syytä muistaa, että asunto on varmuudella oma vasta kun lunastusaika on päättynyt.
Lunastusoikeudesta on säädetty ensimmäinen laki 1800 luvulla. Kiinteistövälittäjienliiton vastustuksesta huolimatta lunastuspykälä säilytettiin myös 2010 asunto-osakeyhtiö lain uudistuksen yhteydessä. Lunastuslauseke yhtiöjärjestyksessä on vapaan kaupankäynnin este, mutta ennen kaikkea se antaa mahdollisuuden rasistiseen ja etniseen syrjintään silloin kun taloyhtiöön ei haluta ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia.
Lunastusoikeuden säilyttämistä perustellaan osakkeenomistajan oikeuksiin kuuluvalla etuostomahdollisuudella tai sillä että lunastusoikeus on osa suomalaista sopimusvapautta. Katsotaan tilannetta kahden todellisen esimerkin näkökulmasta.
- Ulkomailta Suomeen pari vuotta aikaisemmin muuttanut tummaihoinen pariskunta päätti hankkia kolmen huoneen asunnon Helsinkiläisestä taloyhtiöstä. Taloyhtiö vaikutti mukavalta vaikka ensitapaaminen muutaman lähimmän tulevan naapurin kanssa osoittikin pariskunnan mielestä jonkintasoista suhtautumisongelmaa pariskuntaan. Pariskunta haki lainan pankista, teki kauppakirjat, maksoi asunnon hinnan 490 000 euroa myyjälle. Koska asunto oli heti vapaana, pariskunta muutti asuntoon seuraavalla viikolla. Tämän jälkeen käynnistyivät ongelmat joiden rasistisesta alkuperästä ei ollut epäselvyyttä. Pariskuntaa nimiteltiin, halveksittiin ja heistä ensimmäisen asumisviikon aikana tehtiin isännöitsijälle kolme aiheetonta valitusta. Seuraavan viikon alussa lähin naapuri ilmoitti käyttävänsä yhtiöjärjestyksessä mainittua lunastusoikeuttaan. Virallisesti hänen ei tarvinnut kertoa syytä lunastusoikeuden käyttöön, mutta kahden keskeisessä keskustelussa pariskunnan kanssa, hän kertoi inhoavansa tummaihoisia ihmisiä. Asukas lunasti asunnon ja pariskunta joutui muuttamaan. Kuukautta myöhemmin asunto oli jälleen myynnissä.
- Somaliperhe oli Espoossa asunut kaupungin vuokra-asunnossa viimeiset 11 vuotta. Perheen isä oli kouluttanut itsensä ja saanut hyväpalkkaista työtä. Äiti työskenteli siivoojana ja perheen neljä lasta kävivät koulua. Perhe päätti hankkia pienehkön kolmen huoneen asunnon vanhasta 60-luvulla rakennetusta taloyhtiöstä. Pankki myönsi lainan. Kaupat tehtiin ja asunto siirtyi perheelle 285 000 euron kauppahinnalla. Taloyhtiön 50:stä osakkaasta kaikki olivat suomalaisia kantaväestöön kuuluvia. Viikko muuttamisen jälkeen taloyhtiö ilmoitti lunastavansa asunnon. Perheen kysyessä syytä, talohallituksen puheenjohtaja ei halunnut asiaa kommentoida, mutta isännöitsijä kertoi epävirallisesti että sen jälkeen kun talohallitukseen valittiin uusi hallitus viisi vuotta aikaisemmin, asunto on lunastettu aina jos asunnon uudet ostajat ovat ulkomaalaistaustaisia ja varsinkin jos maahanmuuttajia.
On siis turha väittää että lunastuspykälässä ja lunastuslausekkeessa kyse ei olisi syrjintäpykälästä. Jos lunastusoikeuden olemassaoloa perustellaan sopimusvapaudella, sehän vain osoittaa että Suomessa on mahdollista harrastaa laillista rasismia ja etnistä syrjintää vetoamalla vastauudistettuun lakiin, oikeuskäytäntöön ja ennen kaikkea siihen kuuluisaan sopimusvapauteen.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?
Taloyhtiön ja isännöitsijän vastuu yksityisessä pysäköinninvalvonnassa