Viranomainen ei voi vaatia henkilön tunnistamista julkisiin asiakirjoihin liittyvissä pyynnöissä.Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta määrittelee viranomaisten asiakirjat julkisiksi, ellei laissa erikseen muuta säädetä. Lain tarkoitus on toteuttaa käytännössä avoimuutta ja hyvää hallintotapaa sekä turvata kansalaisen tiedonsaantioikeutta. Tämä siis tarkoittaa, että jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta joka on julkinen. Oletusarvoisesti kaikki asiakirjat ovat julkisia. Asiakirjan pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei henkilöllisyyden selvittäminen ole tarpeen siltä osin kun viranomainen haluaa selvittää onko pyytäjällä oikeus saada asiakirja joka ei suoraan ole julkinen.
"Vastaus asiakirjapyyntöönne; Oikeusministeriö ei katso voivansa suostua asiakirjojen toimittamista koskevaan pyyntöön, koska siitä puuttuvat sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 9 § edellytetyt asianmukaiset lähettäjätiedot" (Oikeusministeriön lähettämä vastaus sähköpostiin)
Joidenkin viranomaisten toimesta on yleistynyt tapa jossa julkista asiakirjaa ei luovuteta, mikäli henkilö pyytää sitä sähköpostilla osoitteesta joka ei "identifioi" henkilöä. Tämä tarkoittaa sitä että sähköpostiosoite on esimerkiksi muotoa "kansalainen@" tai "make45@" eikä esimerkiksi "ville.virtanen@". Todellisuudessahan mikään edellä mainituista osoitteista ei identifioi oikeaa henkilöllisyyttä, identifiointi on jälkimmäisessäkin vain näennäinen. Viranomainen kuitenkin perustaa vaatimuksensa lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoimituksessa ja viranomaisten yleisimmän perustelun mukaan pyynnöstä puuttuu sähköisenasioinnin edellyttämät asianmukaiset lähettäjätiedot.
Lain mukaan julkisen tiedon pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään eikä kertoa miksi hän tietoja haluaa. Sähköisessä asiakirjapyynnössä sähköpostiosoite yksilöi pyytäjän yhtä tarkasti kuin henkilökohtaisessakin käynnissä. Sähköpostiosoite ei identifioi lähettäjän henkilöllisyyttä, mutta se yksilöi tarkasti kenelle vastaus tulee lähettää. Viranomainen ei voi kieltäytyä julkisen asiakirjan toimittamisesta sillä perusteella että lähettäjätiedosta ei voida yksilöidä henkilöllisyyttä. Viranomaisen on vastattava sähköisiin pyyntöihin, oli lähettäjän sähköpostiosoite sitten ville.virtanen@email.com tai anonyymi123@email.com.
Jopa oikeusministeriön oma ohjeistus toteaa selvästi, että pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään.
Lue myös:
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
Asiantuntija lääkäreiden nimet ovat julkisia
Saako vastaanotetun kirjeen julkaista
Pankeilla on oikeus loukata yksityisyyttä
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Televisiomaksutarkastajan kiristyksen kohteena
Juu, itse sain samanlaisen kohtelun Helsingin virastosta. Minun olisi pitänyt sähköpostiin liittää mukaan nimi, osoite ja HENKILÖTUNNUS, siis suojaamattomaan sähköpostiin? Kun vaadin puhua heidän tietoturvasta vastaavan kanssa niin löivät luurin kiinni. Todella hienoa toimintaa.
VastaaPoistaNiin, itse tein kerran testin. Pyysin julkista asiakirjaa sähköpostilla osoitteesta adcf4452@xxx.com ja matti.meikalainen@xxx.com. Arvatkaapa, ensimmäiseen en saanut vastausta lainkaan ja toiseen sain sen mitä pyysin.
VastaaPoistaNiin ja sitten kun pyydetyt tiedot poimitaan henkilörekisteristä, niin meidän pitää julkisuuslain 16 § 3 momentin mukaan jostain selvittää että pyytäjällä on henkilötietolain mukaan oikeus käsitellä ko. tietoja, olivat ne sitten julkisia tai ei. Ei tää kuule ole niin yksinkertaista tälläkään puolen tiskiä.
VastaaPoistaNiin ja sitten kun pyydetyt tiedot poimitaan henkilörekisteristä, niin meidän pitää julkisuuslain 16 § 3 momentin mukaan jostain selvittää että pyytäjällä on henkilötietolain mukaan oikeus käsitellä ko. tietoja, olivat ne sitten julkisia tai ei. Ei tää kuule ole niin yksinkertaista tälläkään puolen tiskiä.
VastaaPoistaTuli taas vain osoitettua että ne "puurot ja vellit" näyttää olevan sekaisin siellä tiskin toisella puolella. Koulutuksen paikka?
Kysehän oli nyt JULKISISTA asiakirjoista.
Oletusarvoisesti kaikki asiakirjat ovat julkisia. Asiakirjan pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei henkilöllisyyden selvittäminen ole tarpeen siltä osin kun viranomainen haluaa selvittää onko pyytäjällä oikeus saada asiakirja joka ei suoraan ole julkinen. blogisti
Henkilörekisteristä lähetettävät otteet jotka koskee yksittäisiä henkilöitä eivät ole julkisia asiakirjoja. On silloin selvää että viranomaisen pitääkin nimenomaan varmistaa että pyytäjä on oikeutettu tietoihin. Jos kyse on muutoin julkisesta tiedosta niin sillä ei tasan tarkkaan ole väliä vaikka tietoa pyytäisi aku.ankka@ankkalinna.com, tieto on julkista riippumatta siitä kuka sitä pyytää.
Henkilörekisteristä lähetettävät otteet jotka koskee yksittäisiä henkilöitä eivät ole julkisia asiakirjoja.
VastaaPoistaTäysin väärää tietoa! Kehotan kommentoijaa ostamaan yhden pörssiosakkeen!
Niin, en ole edellinen kommentoija, mutta kumpikin on oikeassa. On olemassa asiakirjoja jotka koskevat yksittäisiä henkilöitä ja ovat julkisia. Toisaalta on olemassa asiakirjoja, kuten terveystietoihin, taloudellisiin tukiin ym. liittyvät asiakirjat jotka voidaan luovuttaa vain asianosaiselle ja silloin viranomaisen on selvitettävä että pyytäjä on kuka väittää olevansa.
VastaaPoistaSilloin kun asiakirja on julkinen se kuuluu luovuttaa ilman että tarvitsee kertoa henkilöllisyyttään. Asiakirjat jotka sisältävät lain tarkoittamaa salassapidettävää aineistoa kuten terveystietoja eivät ole julkisia.
On tämänkin blogin taso laskenut kuin lehmänhäntä.
VastaaPoista