keskiviikkona, syyskuuta 26, 2012

Q&A - Rikoksen tekijän tietojen julkaiseminen

Kiitos tosi mahtavasta blogista. Yhteen kysymykseen en ole oikein löytänyt selventävää vastausta nestistä. Jos esimerkiksi minä tai lähiomaiseni joutuu rikoksen uhriksi, poliisi selvittää asiaa esitutkinnassa ja löytää teolle epäillyn. Onko uhrilla, tai milloin uhrilla on oikeus tietää ketä poliisi epäilee rikoksesta? Olen nimittäin kuullut että poliisi on kieltäytynyt kertomasta epäilyn nimeä ihan vain sen takia että rikoksesta epäillyn oikeusturva toteutuu. Ettei “syyllisen” nimeä mennä levittelemään netissä tai että uhri tai uhrin omainen ei ryhdy kostotoimenpiteisiin rikollista vastaan.  Entä minun oikeusturvani? Eikö Suomessa uhrilla tai uhrin omaisella ole mitää oikeusturvaa?

Tutkinnalliset syyt” antavat poliisille ja poliisin tiedottamiselle varsin vapaat kädet. Poliisi voi siis aikalailla itse päättää mitä milloinkin tutkittavasta asiasta kertoo.

Käytännössä asianomistajien pitäisi poliisitutkinnan aikana saada tietää yleensä kaikki asiaan liittyvä. Asianomistajat saavat tietää esim. tutkinnanjohtajan nimen jolta vireillä olevasta tutkinnasta voi tiedustella. Rikoksesta epäillyn henkilöllisyys pitäisi pystyä kertomaan asianomistajalle heti kun joku henkilö tutkinnassa asetetaan epäillyn asemaan.

Poliisin suorittaman esitutkinnan jälkeen rikoasasia etenee syyttäjälle ja lopulta tuomioistuimeen ellei syyttäjä tee syyttämättäjättämispäätöstä. Kannattaa muistaa että seuraava yhteydenotto asianomistajan kuulemisen jälkeen saattaa tulla vasta kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin käräjäoikeudelta kun rikosasian käsittely alkaa.

Rikosasian asianomistajalla on oikeus pyytää loppulausunto esitutkinnan päätteeksi. Tällöin asianomistaja saa käyttöönsä kaiken asiassa kertyneen tutkinta-aineiston, mukaanlukien myös muiden asianosaisten, kuten epäiltyjen nimet, kertomukset ja asiasta tehdyt tutkimukset. Käytännössä viimeistään esitutkinnan päättyttyä asianomistajalla on oikeus tietää rikoksesta epäillyn nimi. Käytännössä tämä tieto on monesti käytettävissä jo esitutkinnan aikana.

Esitutkinta-aineisto tulee pääsäännön mukaan julkiseksi, kun asiassa on nostettu syyte tai tehty syyttämättäjättämispäätös. Tällöin rikoksesta epäillyn nimen voi periaatteessa julkaista. Tiedotusvälineiden toiminnan pohjalla on oma ohjeistuksensa siitä, miten vakavista rikoksista uutisoitaessa mainitaan syytettyjen tai tuomittujen nimiä. Tällainen toimintahjeistus ei kuitenkaan koske yksityishenkilöitä.

Esitutkinta-aineisto on syytteen nostamiseen asti asianosaisjulkista, jolloin epäillyn nimen paljastaminen saattaa täyttää jonkin salassapitorikoksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön. Epäillyn henköllisyyden levittäminen  on johtanut käytännössä kuitenkin korkeintaan sakkorangaistuksiin.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Kaikki aikaisemmat Q&A kysymykset ja niiden vastaukset

Lue:
Onko rikosilmoitus sama asia kuin tutkintapyyntö?
Saako poliisille valehdella?
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus 
Kiinniotto - pidätys - kuulustelu
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Q&A - Poliisikuulustelu - kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Ehdollinen vankeustuomio ei ole rangaistus
Q&A - Rangaistavuus

23 kommenttia:

  1. Tulee tietysti muistaa, että jokainen poliisin prosessien kohteena oleva on SYYTÖN. Ja täten myös kohdeltava. Kaikki ovat vain epäiltyjä, eikä poliisi päätä onko joku syyllinen vai syytön.

    Olisi aikamoista vainoamista, mitä poliisikin kyllä kieltämättä joskus on harrastanut, että julkistettaisiin kenenkään nimiä rikoksesta syytettynä.

    Mutta niin tai näin, lainsäädännöllisesti ja oikeastaan ainoa järkevä tapa onkin, että tutkivat elimet ovat erillään tuomielimistä. Ja poliisit ovat vain tutkivia elimiä jotka kertovat omat mielipiteensä ja todisteensa syyllisyyden tueksi. Tämäkään ei tarkoita vielä, että nämä RIITTÄVÄT. Voi olla ihan oikeasti, että koko syytetyllä (= epäillyllä) ei ole asian kanssa mitään tekoa. Ja syyttömien tuomitseminen olisi karmaisevin asia mitä kukaan tietää. Joten tämän vuoksi todisteidenkin on oltava VEDENpitäviä, jotta tuomiota yleensä voidaan antaa.

    VastaaPoista
  2. Tuppaa käymään vain joissain rikosasioissa sillein, että uhri ottaa oikeuden omiin käsiinsä kun kuulee kuka on epäiltynä.

    Niin - epäiltynä. Eli ei syyllinen, ei syytön, vaan selvitys kesken.

    Ja sitten hupsista vaan jälkeenpäin selviääkin että ko. epäillyllä ei ollut alkuperäisen rikoksen kanssa mitään tekoa ja hänet hakattiin/tapettiin/uhkailtiin täysin turhaan.

    VastaaPoista
  3. Komppaan edellisiä. On aina muistettava, että rikostutkinnan aikana epäiltyä on pidettävä lähtökohtaisesti syyttömänä. Hänen nimeään ei tule julkaista tai levittää, eikä häneen tule kohdistaa oikeusjärjestyksen ulkopuolisia toimenpiteitä.

    En ymmärrä artikkelissa esitettyä väitettä, että rikoksen uhrin oikeudet jäävät jollain tavalla toteutumatta, mikäli poliisi kieltäytyy kertomasta epäiltyjen tietoja.

    VastaaPoista
  4. En ymmärrä artikkelissa esitettyä väitettä, että rikoksen uhrin oikeudet jäävät jollain tavalla toteutumatta, mikäli poliisi kieltäytyy kertomasta epäiltyjen tietoja.

    Siis hetkinen.

    Kyllä uhrin kuuluu saada tietää ketä rikoksesta epäillään tai kuka yleensä on epäiltynä. Kuinka joku voi edes ajatella että tämä tieto pitäisi salata uhrilta vain sen takia että on pieni mahdollisuus että jonkun rikoksen uhri saattaisi käyttää tietoa väärin ja levittää epäilystä tietoa?

    Tässä on nyt kaksi eri asiaa. Tieto ja saadun tiedon käyttäminen väärin. Siis ihan oikeasti, salataan tietoa jottei kukaan vaan käytä sitä väärin tarkoitusperiin. Ei hyvää päivää. Pitäisiköhän meidän sitten kieltää autoilukin vain varmuuden vuoksi kun saattaahan joku syyllistyä siinäkin rikkomukseen tai peräti rikokseen. Ihan vain varmuuden vuoksi.

    Juuri tämän asenteen takia Suomi on täydellinen takapajula. Yhteiskunta ja viraomaiset haluavat holhota viimeiseen asti mitä kukakin saa tehdä ja sanoa.

    Epäillyn tiedot kuuluvat uhrille. Niitä ei todellakaan voi salata vain sen takia että joku uhri saattaisi niitä levitellä. Tällainen ajattelumalli sotii totaalisesti uhrin oikeusturvaa vastaan. Jos uhri levittelee tietoa niitä käsitellään sitten normaalin rikosprosessin mukaisesti.

    VastaaPoista
  5. Samaa mieltä kuin edellinen.

    VastaaPoista
  6. Minusta tämän blogistin asenteessa on jotain todella kieroutunutta.

    Tällainen toimintahjeistus ei kuitenkaan koske yksityishenkilöitä.

    Epäillyn henköllisyyden levittäminen on johtanut käytännössä kuitenkin korkeintaan sakkorangaistuksiin.


    Ihan kuin tässä vähäteltäisiin seurauksia joita voi syntyä kun epäillyn tietoja lähdetään levittämään. Ihan kun annettaisiin ymmärtää että tällainen on ihan ok.

    VastaaPoista
  7. On totta että epäilty on syytön kunnes toisin todistetaan. Sitten tullaan kuitenkin näihin selviin tapauksiin jossa uhrin kannalta tilanne on selvä ja syyllinenkin on varma. Kyse on vain siitä että henkilöä ei ole vielä tuomittu.

    VastaaPoista
  8. Onko muuten tuomitun henkilön tietojen levittäminen tehdystä rikoksesta lain vastaista? Entä kun hän on tuomionsa istunut, entä sen jälkeen jos levitän tietoa että herra X on istunut linnassa esim. 4 vuotta tästä ja tästä rikoksesta?

    VastaaPoista
  9. Mihin se uhri niitä epäiltyjen tietoja tarvitsee?

    Vastaan: Ei mihinkään.

    VastaaPoista
  10. Mihin se uhri niitä epäiltyjen tietoja tarvitsee?

    Vastaan: Ei mihinkään.


    Eihän kyse ole tarpeesta tietää vaan oikeusta tietää. Nämä on kaksi ihan eriasiaa.

    Jos sä joudut esim. vakavan pahoinpitelyn uhriksi niin tottakai sulla on oikeus tietää ketä asiasta epäillään. Sinähän olet jutussa asianosaisena ja täytyy sanoa että on todella erikoinen ajatusmaailma että tapauksen toiselle asianosaiselle, uhrille, ei kerrottaisi asian selvittelyyn liittyviä asioita.

    Vai oletko ihan oikeasti sitä mieltä että tämä tieto pitäisi salata? Koko ajatus on hyvin sivystymätön eikä todellakaan tue uhrin kannalta avointa ja rehellistä käsittelyä asialle.

    Seuraavaksi varmaan ehdotetaan että myös syylliseltä pitää salata tietoa mistä häntä syytetään ettei vain hän kohdista toimenpiteitä uhria vastaan.

    Vittu että ootte uunoja!

    VastaaPoista
  11. Ei yllätä nämä kommentit lainkaan. Suomessa on jo neuvostoperimänä kova salailu ja holhoamisen kulttuuri. Esim. viranomaiset ja poliitikot haluavat salata päätöksiä vaikka laki lähtee avoimmuudesta ja julkisuuden periaatteesta.

    Voidaanhan me sanoa että salataan päätöksiä koska et sä sillä tiedolla kuitenkaan mitään tee. Noh, sitähän ei voi tietää ennen kuin näkee sen tiedon, vai mitä.

    Tuskin moni meistä tavallisista kansalaisista on innokas tutkimaan esim. kunnan tekemiä päätöksiä eikä sillä tiedolla varmsti mitään tehdä monestikaan, mutta pointti onkin siinä että meillä on oikeus nähdä ne tiedot tarvittaessa.

    VastaaPoista
  12. Mikäli epäilty ei ollutkaan mitenkään tekemisissä rikoksen kanssa, niin mitä se uhrille kuuluu kuka kyseinen epäilty oli?

    VastaaPoista
  13. En myöskään ymmärrä mihin rikoksen uhri tarvitsee epäillyn tietoja. Mikäli jonkun epäillyn kohdalla asia etenee syytteeseen asti, uhri ja syytetty kohtaavat oikeudessa.

    Siinä ei ole mitään järkeä että rikoksen uhrille aletaan luetella epäiltyjen tietoja kun rikostutkinta on kesken.

    VastaaPoista
  14. Q&A - Rikoksen tekijän tietojen julkaiseminen

    Otsikko on jo itsessään paradoksi kun peilaa sitä itse artikkeliin. Esitutkinnoissa kuullaan monasti ihmisiä epäiltyinä vaikka eivät loppupeleissä asiaan mitenkään liitykään. Tuon "kysymyksen" logiikkaan en viitsi edes mennä...

    Ihan ekana tulee mieleen tämä harrikkamies, joka viattomana paskapäivälehtien välityksellä palkkiota vastaan etsi yliajajaansa joka oli ollut liikkeellä mustalla bemarilla... Asiahan ei tainnut olla ihan noin yksinkertainen eikä autokaan ollut edes bemari. Tumma se taisi kyllä olla. Mutta tulihan syyllistettyä bemareiden omistajia ja saatua jokainen naapurikyttääjä ilmiantamaan kaikki naapuruston mustat bemarit palkkion toivossa! Tämäkö sitten sitä oikeutta ja kohtuuta on?

    VastaaPoista
  15. Otsikko tosiaan on harhaanjohtava. Tuolla otsikolla "Rikoksen tekijän tietojen julkaiseminen" pitäisi puhua pikemminkin henkilön tietojen julkaisemisesta joka on jo tuomittu oikeudessa rikoksesta.

    VastaaPoista
  16. Se on nyt aivan selvä että uhrilla on oikeus läpinäkyvään asiansa käsittelyyn ja myös epäiltyjen nimet kuuluvat hänen tietoonsa. Eihän kaikki epäillyt välttämättä ole asian kanssa mitään tekemistä mutta kyllä tämä tutkimuksen luotettavuuden kannalta on oleellinen tieto.

    uhri ja syytetty kohtaavat oikeudessa.

    Ja höpö höpö, onneksi Suomessa ei sentään näin pitkälle olla menty. Uhrillakin on oikeus valmistua oikeudenkäyntiin lakimiehen kanssa ja onneksi uhri saa viimeistään esitutkinnan valmistuttua (kuten blogistikin kertoo) esitutkintamateriaalin käyttöönsä ja siten myös epäiltyjen tiedot.

    Mistä ihmeestä näitä pellejä sikiää? Vasta oikeudenkäynnissä saisi tietää epäillyn nimen. Ettei vaan sulla itselläs ole kokemusta enemmänkin epäiltynä olemisesta.

    VastaaPoista
  17. On se jännä tää salailun kulttuuri ... onneksi uhri kuitenkin saa tietää epäiltyjen nimet viimeistään kun tutkinta valmistuu. Sitten vain nimiä levittämään nettiin ....

    VastaaPoista
  18. Itse kyllä pistin tyttäreni raiskaajan nimen nettiin ja jaoin vielä raiskaajan kerrostaloasunnon rappukäytäviin tiedotteita ihmisille että naapurissanne asuu Herra X joka on raiskaaja.

    Poliisi otti yhteyttä mutta kiistin kaiken. Todisteita ei löytyny että olisin tietoa levittänyt. Poliisi vei tietokoneenkin, mutta se oli kryptattu ja muutoinkin käytin Torria. Kiitos blogille ohjeista.

    Onhan se ikävää jos syytön leimataan, mutta tässä tapaksessa epäilty oli syyllinen eikä se olisi oikeudessa miksikään muuttunut.

    VastaaPoista
  19. Epäilty on vasta epäilty ja joskus heitä voi olla kymmeniä. Ei heidän kaikkien tietoja tosiaankaan pidä mennä antamaan rikoksen uhrille, ennen kuin esitutkinta on valmis ja jätetty syyttäjälle.

    VastaaPoista
  20. No oletetaan nyt vaikka, että kotonaan vastaanottoaan pitävältä prostituoidulta on pöllitty lompakosta rahaa. Poliisi kuulustelee kaikki asiakkaat viimeisten päivien ajalta. Epäiltyjen nimet saatetaan uhrin tietoon joka julkaisee ne netissä omassa blogissaan. Lopulta selviää, että kyseessä olikin erehdys ja rahat löytyvät. Kuka tässä nyt hyötyi?

    Blogisti, mikset ilmoita nimeäsi? Tiedätkö, että voisin tehdä poliisille ilmoituksen vaikkapa kunnianloukkauksesta ja epäiltynä nimesi tulisi tietooni. Joten jos olet sitä mieltä, ettei mitään salailua tarvita, niin miksi sitten et itse kerro nimeäsi, osoitettasi yms.

    Asenteesi taitaa olla se, että poliisi on aina väärässä ja pieni, kansalainen aina oikeassa. Typerä asenne mutta onhan pysähtynytkin kello kahdesti päivässä oikeassa.

    VastaaPoista
  21. to buy hGhYeAkx [URL=http://www.cheapdesigner--handbags.weebly.com/]replica bags[/URL] with low price nWFdhOuS [URL=http://www.cheapdesigner--handbags.weebly.com/ ] http://www.cheapdesigner--handbags.weebly.com/ [/URL]

    VastaaPoista
  22. "Mistä ihmeestä näitä pellejä sikiää? Vasta oikeudenkäynnissä saisi tietää epäillyn nimen. Ettei vaan sulla itselläs ole kokemusta enemmänkin epäiltynä olemisesta."

    Miksiköhän asianomaiselle kerrottaisiin oikeusistunnossa epäiltyjen nimiä, koska oikeudessa nämä henkilöt eivät edes ole.


    Oikeudessa on jo syytetty, epäilty on ennen syyttämispäätöstä.

    VastaaPoista
  23. Mielenkiintoinen postaus. Meidän tutulla on rikosasianajaja etsinnässä. Hän itse joutui uhriksi. Hänelle on tärkeää, että joutuu vastuuseen. https://www.laineenkare.fi/oikeudenkaeynnitrikosasiat

    VastaaPoista

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)

Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Jokainen kirjoittaja vastaa itse omasta kirjoittelustaan ja oman kommenttinsa sisällöstä.