keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2015

LUKIJAN ARTIKKELI: Väkivalta lopettaa vittuilun

Väkivaltainen nuoria ryöstellyt katujengi ei saanut rangaistusta! (HS, 21.04.2015)

Ehdollinen vankeustuomio ei ole rangaistus.

* * *
Oli harvinaisen huvittavaa seurata Helsingissä etnisen ryhmän harrastaman katuväkivallan syystä ja seurauksista käytyä keskustelua. Järkyttävintä koko kommentoinnissa on huomata, että monien mielestä näiden nuorien käytöstä tulisi ymmärtää ja heidän ongelmistaan pitäisi pystyä peilaamaan perusteita järjettömälle väkivallan käytölle. Rivien välistä voi lukea, että yritetään etsiä hyväksyntää teoille joita todellisuudessa ei pitäisi sietää lainkaan.

Etninen ryhmä ottaa kohteekseen nuoren jolta hakataan hampaat sisään, katkotaan sormia, kaadetaan maahan, potkitaan päähän. Entä kun etniseen vähemmistöön kuuluvat nuoret hakkaavat ja potkivat miestä kadulla kun asia meni omien sanojen mukaan vähän ”överiksi”. Entä kun nuoret maahanmuuttaja ”lapset” raiskaavat yhdessä tuumin nuoren naisen paremman tekemisen puutteessa.

Tätä käytöstäkö pitäisi ymmärtää koska näillä tekijöillä nyky-yhteiskunnassa on niin vaikeaa?

Tämän tyyppiset ihmiset eivät ymmärrä mitään muuta viestiä kuin väkivallan. Siksi näiden nuorten kohdistamaan väkivaltaan tulee vastata sillä ainoalla kielellä jota he itse osaavat. 

Sössötykset siitä että ihminen katuu tekoaan ja pahin rangaistus on joutua elämään tekojen kanssa voi jättää täysin omaan arvoonsa. Tosiasia on, että ihminen joka pystyy summittaiseen väkivaltaan, ilman syytä ja provokaatiota omaksi huvikseen ei myöskään pidemmän päälle kadu tekojaan. Katumus ja syyllisyyden tunto ovat täysin suhteellisia käsitteitä eikä niitä pitäisi sotkea rangaistuksen tai sovittamisen kanssa edes samaan lauseeseen.

Ongelmissa olevia nuoria, etnisiä tai kantaväestöön kuuluvia pitää auttaa ennen kuin turhautuminen kasvaa väkivallaksi. Siinä vaiheessa kun väkivalta on yksi huvittelun muoto, ollaan pahasti myöhässä.

Ei ole ensimmäinen kerta kun tällainen nuori nauraa katketakseen rangaistuksille, yhteiskuntapalvelulle, sakoille ja ehdollisille tuomioille. Mikään näistä ei ole rangaistus joka menee perille, mutta teon seurauksina nämä ovat kuin märkä rätti uhrin silmille. Sama nuori jatkaa tekojaan kerta toisensa jälkeen ilman seurauksia.Yhteiskunnan pitäisi suojella kansalaisiaan eikä antaa tällaisten apinoiden riehua kadulla kerta toisensa jälkeen.

Yhteiskunta ja kaikki sosiaalitädit vihervasemmistosta alkaen tarjoavat tukea, ymmärrystä ja apua väkivallan tekijälle, mutta uhri unohdetaan täysin. Kun etninen ryhmä harrasta silmitöntä väkivaltaa, järjestetään tilaisuuksia joissa halutaan keskustella rasismin lisääntymisestä Suomessa.

Väkivaltaiselle nuorelle tarjotaan kriisiapua, kuntoutusta, psykologia ja kaikkea muuta roskaa samaan aikaan kun uhri viruttuaan kunnallisessa sairaalassa päästetään kotia nuolemaan haavojaan. 

Ongelmaa lisää entisestään hiljainen hyväksyntä, kun viranomaiset poliisista lähtien pitävät satoja väkivaltarikoksia yksittäistapauksina. Halutaan kyllä kertoa kantaväestöön kuuluvien rasistisiksi väitetyistä rikoksista, mutta etnisten väestönosien tekemistä rikoksista halutaan vaieta. Tilastoja vääristellään jotta ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset eivät saa huomiota. Kun kyseessä on etninen henkilö, myös oikeuslaitos käyttää rangaistuksissa lievintä mahdollista asteikkoa. Edes laki ei ole sama kaikille. 

Ulkomaalaistaustaisten tekemiä väkivaltarikoksia hyssytellään ja vähätellään kerta toisensa jälkeen. Poliisi haluaa puhua mieluummin tavallisista väkivaltarikoksista ja media ei halua kertoa tekijöiden etnisestä taustasta yhtään mitään. Kaikki nämä tiedot ovat kuitenkin oleellisia asioiden yleisessä arvioinnissa.

Väkivalta on monesti ratkaisu myös itse ongelmaan.

Kun ihminen joka hakkaa muita huvikseen kadulla saa samalla mitalla takaisin, oppii myös läksynsä. Väkivalta on täysin hyväksyttävä keino ratkaista tilanteita monissakin asioissa. Kun toisia huvikseen hakkaava nuori saa itse muutaman kerran kunnolla turpaansa ja kärsii vammoistaan loppuelämänsä samoin kuin uhrinsa, on lääke syy ja seuraus suhteineen paljon tehokkaampi kuin pään paijaaminen.

Väkivalta lopettaa vittuilun.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Tiesitkö että suurin osa raiskauksista on etnisten ryhmien tekemiä
Monikulttuurisuuden todellisuus – raiskaukset

maanantaina, huhtikuuta 13, 2015

Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää selkeästi

Työsuhteen alkamiseen liittyy monesti koeaika. Koeaika on jakso työsuhteen alussa jonka aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Viime vuosien aikana työnantajat ovat härskisti käyttäneet koeaikaa hyväkseen säästääkseen kustannuksissa. Kärsijänä ja huijattuna on työntekijä joka monesti menettää koko toimeentulonsa työnantajan aggression takia. Koeaikaa onkin syytä lyhentää työnantajien yhä enenevissä määrin kasvavien väärinkäytösten takia.

Työsuhteen purkaminen epäasiallisin ja syrjivin perustein on koeajalla kielletty. Käytännössä tämänkaltaisten perusteiden osoittaminen jälkikäteen on mahdotonta, koska työsuhteen purkamista ei koeaikana tarvitse perustella. Koeaika on nykyisen lainsäädännön mukaisesti korkeintaan neljä kuukautta työsuhteen alusta alkaen. Jos määräaikainen työsuhde kestää alle kahdeksan kuukautta, koeaika voi olla korkeintaan puolet työsuhteen sovitusta kestosta. Mikäli koeajasta ei ole työsopimuksessa sovittu erikseen, koeaikaa ei ole.

Työnantajat ovat löytäneet porsaanreiän koeajasta jolla työntekijöiden hyväksikäyttö on noussut täysin uusiin mittasuhteisiin. Kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä tai yksittäisistä tapauksista, vaan yhä useampi keskisuuri ja pienempi yritys käyttää koeaikaa tilapäisen työn teettämiseen.

Useissa ammattiliitoille raportoiduissa tapauksissa työntekijä on ollut vaihtamassa vakituista työpaikkaansa uuteen. Uuden työpaikan ilmoituksessa ja haastattelussa on puhuttu vakinaisesta työsuhteesta. Vakinainen työsuhde on kirjattu myös työsopimukseen. Työnantajan tarkoituksena on kuitenkin houkutella monesti oman alansa asiantuntija töihin yksittäiseen projektiin lupaamalla vakinaisen paikan ja hyvät edut. Harva asiantuntija nimittäin suostuu vaihtamaan vakinaista työsuhdettaan lyhyeen määräaikaisuuteen.

Ensimmäinen projektin tai tehtävän valmistuttua koeajan sisällä, työnantaja yllättäen purkaakin työsopimuksen ja lähtee etsimään seuraavaa uhria. Työntekijä on luullut saaneensa vakituisen paikan, mutta huomaa tulleensa huijatuksi ja joutuu työttömäksi. Monissa esille tulleissa tapauksissa koeajalle on määritelty pienempi palkka ja sopimukseen kirjattu houkuttimena roima palkan tarkistus koeajan päätyttyä. Sen sijaan tarjotaankin kengän kuvaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on siunannut tämän toiminnan kaikessa hiljaisuudessa eikä näe asiassa ongelmaa. EK:ssa on jopa kiistetty ongelman olemassaolo.

Kokoomus on puolestaan ajamassa pidennystä koeaikaan - ihmisiä kun pitäisi pystyä käyttämään hyväksi kauemmin. Tämä on luonnollisesti kokoomuksen linjan ja arvojen mukaista toimintaa, mutta työntekijälle tämä on kuitenkin suuri riski jos epärehellinen työnantaja hakee vakituiseen työsuhteeseen aikomatta kuitenkaan pitää henkilöä kuin koeajan.

EK:n ja työnantajien aggressioon pitää puuttua raskaalla kädellä. Koeaikaa on lyhennettävä reilusti ja samalla määriteltävä rajaehdot työnantajalle sekä näyttövelvollisuus perusteista joilla työsopimuksen voisi koeajalla purkaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille?
Q&A – Hätätyö
Q&A - Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Palkan alentaminen
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Työsuhdepuhelin – kuka määrää, mikä mättää? 

Lue myös:
Irtisanomisrahalle on vahvat perusteet Suomessa
Kun mikään ei riitä