Ehdollinen vankeustuomio ei ole rangaistus.
Etninen ryhmä ottaa kohteekseen nuoren jolta hakataan hampaat sisään, katkotaan sormia, kaadetaan maahan, potkitaan päähän. Entä kun etniseen vähemmistöön kuuluvat nuoret hakkaavat ja potkivat miestä kadulla kun asia meni omien sanojen mukaan vähän ”överiksi”. Entä kun nuoret maahanmuuttaja ”lapset” raiskaavat yhdessä tuumin nuoren naisen paremman tekemisen puutteessa.
Tätä käytöstäkö pitäisi ymmärtää koska näillä tekijöillä nyky-yhteiskunnassa on niin vaikeaa?
Tämän tyyppiset ihmiset eivät ymmärrä mitään muuta viestiä kuin väkivallan. Siksi näiden nuorten kohdistamaan väkivaltaan tulee vastata sillä ainoalla kielellä jota he itse osaavat.
Sössötykset siitä että ihminen katuu tekoaan ja pahin rangaistus on joutua elämään tekojen kanssa voi jättää täysin omaan arvoonsa. Tosiasia on, että ihminen joka pystyy summittaiseen väkivaltaan, ilman syytä ja provokaatiota omaksi huvikseen ei myöskään pidemmän päälle kadu tekojaan. Katumus ja syyllisyyden tunto ovat täysin suhteellisia käsitteitä eikä niitä pitäisi sotkea rangaistuksen tai sovittamisen kanssa edes samaan lauseeseen.
Ongelmissa olevia nuoria, etnisiä tai kantaväestöön kuuluvia pitää auttaa ennen kuin turhautuminen kasvaa väkivallaksi. Siinä vaiheessa kun väkivalta on yksi huvittelun muoto, ollaan pahasti myöhässä.
Ei ole ensimmäinen kerta kun tällainen nuori nauraa katketakseen rangaistuksille, yhteiskuntapalvelulle, sakoille ja ehdollisille tuomioille. Mikään näistä ei ole rangaistus joka menee perille, mutta teon seurauksina nämä ovat kuin märkä rätti uhrin silmille. Sama nuori jatkaa tekojaan kerta toisensa jälkeen ilman seurauksia.Yhteiskunnan pitäisi suojella kansalaisiaan eikä antaa tällaisten apinoiden riehua kadulla kerta toisensa jälkeen.
Yhteiskunta ja kaikki sosiaalitädit vihervasemmistosta alkaen tarjoavat tukea, ymmärrystä ja apua väkivallan tekijälle, mutta uhri unohdetaan täysin. Kun etninen ryhmä harrasta silmitöntä väkivaltaa, järjestetään tilaisuuksia joissa halutaan keskustella rasismin lisääntymisestä Suomessa.
Väkivaltaiselle nuorelle tarjotaan kriisiapua, kuntoutusta, psykologia ja kaikkea muuta roskaa samaan aikaan kun uhri viruttuaan kunnallisessa sairaalassa päästetään kotia nuolemaan haavojaan.
Ongelmaa lisää entisestään hiljainen hyväksyntä, kun viranomaiset poliisista lähtien pitävät satoja väkivaltarikoksia yksittäistapauksina. Halutaan kyllä kertoa kantaväestöön kuuluvien rasistisiksi väitetyistä rikoksista, mutta etnisten väestönosien tekemistä rikoksista halutaan vaieta. Tilastoja vääristellään jotta ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset eivät saa huomiota. Kun kyseessä on etninen henkilö, myös oikeuslaitos käyttää rangaistuksissa lievintä mahdollista asteikkoa. Edes laki ei ole sama kaikille.
Ulkomaalaistaustaisten tekemiä väkivaltarikoksia hyssytellään ja vähätellään kerta toisensa jälkeen. Poliisi haluaa puhua mieluummin tavallisista väkivaltarikoksista ja media ei halua kertoa tekijöiden etnisestä taustasta yhtään mitään. Kaikki nämä tiedot ovat kuitenkin oleellisia asioiden yleisessä arvioinnissa.
Väkivalta on monesti ratkaisu myös itse ongelmaan.
Kun ihminen joka hakkaa muita huvikseen kadulla saa samalla mitalla takaisin, oppii myös läksynsä. Väkivalta on täysin hyväksyttävä keino ratkaista tilanteita monissakin asioissa. Kun toisia huvikseen hakkaava nuori saa itse muutaman kerran kunnolla turpaansa ja kärsii vammoistaan loppuelämänsä samoin kuin uhrinsa, on lääke syy ja seuraus suhteineen paljon tehokkaampi kuin pään paijaaminen.
Väkivalta lopettaa vittuilun.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Tiesitkö että suurin osa raiskauksista on etnisten ryhmien tekemiä
Monikulttuurisuuden todellisuus – raiskaukset