Tutkintapyyntö ja rikosilmoitus ovat esitutkintaprosessin vireillepanotoimia. Näiden
ilmoitusten perusteella voidaan käynnistää esitutkinta, jos poliisi arvioi ilmoituksen perusteella syytä epäillä rikosta. Poliisin on aina vastaanotettava ja kirjattava tutkintapyyntö tai rikosilmoitus. Poliisi ei voi kieltäytyä ilmoituksen vastaanottamisesta.
Esitutkinta on menettely jossa poliisi pyrkii selvittämään rikokseksi epäillyn tapahtuman olosuhteet. Poliisitutkinnalla puolestaan tarkoitetaan poliisin toimittamaa muuta tutkintaa kuin rikoksen esitutkintaa. Poliisitutkinta voi olla esimerkiksi henkilön katoamisen tai kuolemansyyhyn liittyvä tutkinta. Mikäli poliisitutkinnassa ilmenee viitteitä rikoksesta, käynnistetään esitutkinta.
Yleinen harhaluulo kansalaisten keskuudessa on ollut, että tutkintapyynnön tekeminen, vaikka aiheettomasti, ei voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin kuten kunnianloukkaukseen. Tämän väitetään johtuvan siitä, että tutkintapyyntö on menettely selvittää onko rikosta tapahtunut. Ketään ei siis syytettäisi rikoksen tekemisestä, toisin kuin rikosilmoituksessa.
Käytännössä rikosilmoituksella ja tutkintapyynnöllä ei ole eroa. Myös aiheettomasta tutkintapyynnöstä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tästä on esimerkkinä korkeimman oikeuden päätös
KKO:2006:10 jossa henkilö oli tehnyt tutkintapyynnön poliisille toisen henkilön väitetyistä seksuaalirikoksista. Korkeimman oikeuden tuomion perusteella henkilön katsottiin syyllistyneen kunnianloukkaukseen.
Länsimaisen oikeuskäsityksen ja ihmisoikeuksiin kuuluvan keskeisen periaatteen mukaisesti jokainen rikoksesta epäilty on syytön kunnes tuomioistuin oikeudenkäynnin päätteeksi toisin päättää. Ainoastaan tuomioistuimella on valta kumota syyttömyysolettama. Poliisi ei siis käytännössä koskaan tutki "
rikoksia" vaan ainoastaan
epäiltyjä rikoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan henkilö, edes poliisi tai syyttäjä ei voi todeta rikosta tapahtuneen. Rikoksen voidaan katsoa tapahtuneen ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Poikkeuksena tästä on rangaistusmääräysmenettely jolloin poliisi tai syyttäjä voi todeta rikoksen tapahtuneen ja määrätä rangaistuksen. Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä ilman oikeudenkäyntiä päiväsakkorangaistus, jos teosta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tämä edellyttää myös että rikoksesta epäilty myöntää rikoksen.
Koska poliisi ei koskaan tutki rikoksia, vaan ainoastaan epäiltyjä rikoksia on poliisille jätetty rikosilmoitus aina teknisesti tutkintapyyntö jossa poliisi selvittää onko rikosta mahdollisesti tapahtunut, eli onko syytä epäillä rikosta. Jos poliisi löytää todisteita tai viitteitä rikoksesta asia etenee aikanaan syyttäjälle ja mahdollisesti myös tuomioistuimeen joka viime kädessä päättää onko rikosta tapahtunut.
Rikosilmoitusta ja tutkintapyyntöä voidaan pitää edellä mainituin perustein samana asiana.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös
Q&A - Saako poliisille valehdella
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Rangaistavuus
Pitääkö poliisille paljastaa kovalevyn suojauksen purkuavain
Megan Kanka ja Meganin laki