Q&A - Isännänvastuu

"Puhdistelin työkaverin kanssa lunta kerrostalon katolta. Alue oli aidattu nätisti ja kaveri valvo liikennettä alhaalla kuin pudottelin jäätynyttä lunta kattoreunan yli. Yhen kerran taisin sitten tuupata vähän lujempaa ja iso jäälevy lensi suoja-alueen ulkopuolella ajaneen auton tuulilasiin. Rikkihän se meni. Vaihdettiin yhteystietoja, kuski antoi omansa ja minä työnantajan. Viikkoa myöhemmin esimies ilmoitti että vahinko oli minun aiheuttama ja saan hoitaa asian itse tai saan kenkää."

Työntekijöiden aiheuttamassa vahingossa puhutaan ns. isännänvastuusta. Isännävastuu on itseasiassa suoja työntekijän korvausvelvollisuutta vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän työtehtäviä suorittaessaan aiheuttaman vahingon korvausvastuu on pääsääntöisesti työnantajalla, koska vahingot kolmannelle osapuolelle katsotaan aiheutuneen työnantajan toiminnasta. Sama vastuu koskee myös kuntaa ja valtiota omien työntekijöidensä osalta. Työnantaja on ensisijainen korvausvelvollinen myös silloin kuin työntekijän aiheuttama vahinko on tahallinen. Käytännössä vahingon sattuessa kolmannen osapuolen tulee kohdistaa vaatimukset aina kyseisen työntekijän työnantajalle. Korvausvastuu voidaan kuitenkin jälkikäteen ulottaa myös työntekijälle jolloin työnantaja voi vaatia vahingon korvaamista kokonaan tai osittain vahingon aiheuttaneelta työntekijältä mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallaan tai lievää törkeämmällä tuottamuksella.

Työntekijää ei voida sanoa irti hänen aiheuttamansa vahingon takia, mikäli kyseessä on vähäinen huolimattomuus. Irtisanominen huolimattomuuden takia edellyttää aina että työntekijää on varoitettu huolimattomuudesta ja työntekijän huolimaton toiminta on ollut jatkuvaa.

Ruotsin kielen asema on purettava Suomessa

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Suomessa 5,4 % kansalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia. Maailmanlaajuisesti ainoastaan 9 miljoonaa ihmistä puhuu ruotsia. Suomenruotsi on puolestaan ruotsin kielen muunnos jota puhutaan Suomessa pääasiallisesti rannikkoalueilla. Suomen kouluissa ruotsin kielen opiskelu on pakollista joko ala-asteelta A1 tai A2 kielenä tai viimeistään B1 kielenä seitsemänneltä luokalta.

Ruotsin kielen pakko-opiskelu on tarpeetonta

Ruotsin kielen opiskelun tarpeelle ei ole olemassa perusteltuja argumentteja. Suomenkielisillä ei ole mitään tarvetta tai edes pätevää syytä opiskella ruotsia. Ennen kaikkea ruotsin kielen opiskelu pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen ja ruotsinkieli asettaa samalla tasolle muiden opiskeltavien kielten kanssa.

Pakkoruotsin opiskelu suomalaisissa kouluissa perustuu kielipoliittiseen päätöksentekoon sekä suomenruotsalaisten valta-aseman turvaamiseen. Pedagogisia perusteita ruotsin kielen pitämisenä pakollisena oppiaineena ei ole. Ruotsin kielellä on nykypäivänä oma keinotekoisesti pakotettu asemansa suomalaisessa kulttuurissa, vaikka ruotsin kielen merkitys yhteiskunnallisesti on valtaväestön näkökulmasta olematonta. Ruotsin kieltä Suomessa tarvitsee vain minimaalinen ruotsinkielinen vähemmistö. Suomalaisen enemmistön, teollisuuden, kauppa- ja kansainvälisten suhteiden sekä turismin näkökulmasta ruotsin kielellä ei ole minkäänlaista asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös liike-elämässä ruotsin kielen asema on nykypäivänä olematon. Suuret monikansalliset yhtiöt jotka toimivat suomessa ja ruotsissa käyttävät virallisena kielenä englantia eivät ruotsia. Ruotsia ei kielenä yksinkertaisesti tarvita mihinkään Suomessa.

Pakollinen ruotsinkieli ei edistä myöskään yhteiskunnallista vuorovaikutusta tai tasa-arvoisuutta. Pakollinen ruotsinkieli hankaloittaa merkittävästä kouluttautumista ja jatko-opiskelua koska moni globaalinen ja tulevaisuuden työtehtäviä varten tärkeämpi kieli jää opiskelematta pakollisen ruotsin takia. Kielten opiskelussa on keskityttävä oleellisiin ja tärkeisiin kansainvälisiin kieliin joilla on yksilön kannalta merkitystä, ei yhteen mitättömään pohjoismaiseen kieleen. Mikäli kielen opiskeluperusteiksi halutaan väkisin vääntää kulttuuriset arvot, olisi keskityttävä opiskelemaan samaan suomalaiseen, suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään ja kulttuuriin kuuluvia kieliä, kuten saamea tai viroa.

Ruotsin kielen nykyasema Suomessa on poliittisen ja taloudellisen korruption tulosta

Ruotsin kielen virallisella asemalla pyritään varmistamaan suomenruotsalaisen rikkaan eliitin mahdollisuus saada palveluja omalla äidinkielellään. Väestöstä 94% pakotetaan opiskelemaan täysin tarpeeton kieltä vain sen takia että ruotsinkieltä äidinkielenään puhuva väestö saisi oman palvelunsa omalla äidinkielellään. Kielellinen demokratia on kaukana. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus suomenkielisten- ja ruotsinkielisten välillä on ennenäkemätön.

Ruotsinkielen nykyinen asema suomessa on poliittisen järjestelmän manipuloinnin ja korruption tulosta. Rikkailla ruotsinkielisillä suvuilla on valta-asema suomalaisessa politiikassa. Valta-asema on tulosta voimakkaasta taloudellisesta tuesta suomaiselle päätöksentekokoneistolle ruotsinkielen aseman säilyttämiseksi. Viranomaiset ja ministeriöt toimivat poliittisin perustein. Ruotsinkielen nykyinen asema on rahalla ja lahjuksilla ylläpidetty. Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ainoa olemassaolon tarkoitus on turvata suomenruotsalaisten parempi ja etuoikeutettu asema valtaväestöön nähden ja jatkaa suomenkielisen enemmistön syrjimistä omassa maassaan. RKP on "aina" hallituksessa varmistamassa ruotsinkielen ja ruotsinkielisen eliitin asemia. Hallituspaikka aukeaa, koska RKP sopeutuu mihin tahansa hallitusohjelmaan turvatakseen oman agendansa ruotsalaisuuden vahvistamisessa.

Lokakuussa 2009 Espoo suunnitteli suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten sijoittamista samoihin tiloihin kustannussyistä. RKP:n edustajat järkyttyivät ehdotuksesta koska se olisi heidän mielestään tarkoittanut ruotsin kielen katoamista ja olisi negatiivisesti vaikuttanut ruotsalaiseen kulttuuriin. On tietysti selvä, että RKP:n edustajien mielestä suomenkielinen roskasakki ei ole tarpeeksi sivistynyttä toimiakseen edes samoissa tiloissa ruotsinkielisten kanssa. RKP edustaa ruotsalaisen eliitin ja ruotsinkielisen vähemmistön etuja viimeiseen asti. RKP:ssä suomalaisuus ja ennen kaikkea suomen kieli ovat kirosanoja ja olomuotoja joita RKP:n edustajat avoimesti halveksivat.

Poliittinen eliitti toimii vastoin enemmistön tahtoa

Suomalaisuuden liitto on tutkituttanut säännöllisesti vuoden 1990 jälkeen Taloustutkimus Oy:llä mielipidettä ruotsinkielen pakollisuudesta suomalaisissa kouluissa. Noin 70% väestöstä haluaa luopua ruotsinkielen pakollisesta opetuksesta. Viranomaiset puolestaan perustavat tarpeellisuusvaatimukset poliittisiin tarkoitusperiin ei todellisiin tarpeisiin. Vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi opetushallitukselta lupaa opettaa venäjää vaihtoehtona pakkoruotsille koska venäjän kielen osaamiselle Itä-Suomessa on selkeästi voimakkaampi tarve kuin ruotsille. Opetusministeriö luonnollisesti hylkäsi hakemuksen.

Nykyinen kielilainsäädäntö ei vastaa todellista tahtotilaa Suomessa. Mistä löytyy ensimmäinen puolue tai edes yksittäinen kansanedustaja jolla olisi rohkeutta nousta ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa ja ruotsinkielen pakollista opiskelua vastaan? Tuskin mistään. Nykyinen järjestelmä tekee tämänkaltaisista henkilöistä hyvin nopeasti poliittisia ruumiita. Uskoisin kuitenkin että suomenkielisen valtaväestön joukosta kannatus voisi olla ennennäkemätöntä.

Suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi

Suomessa pidetään yllä kahden virallisen kielen järjestelmää koko valtakunnassa vain sen takia että 5% väestöstä ei puhu äidinkielenään suomea. Tästäkin ryhmästä suurin osa asuu rannikolla ja siitä huolimatta ruotsinkielen osaamisen vaatimus on pakollista koko valtakunnan alueella.

Ruotsinkielen virallinen asema maksaa Suomelle huikeita summia vuosittain verorahoina. Iso määrä verorahoista voitaisiin käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin jos kaksikielisyys vaatimukset valtion- ja kunnan hallinnoissa purettaisiin. Kun muistaa että kaksikielisyysvaatimus on ennen kaikkea syrjintää suomenkielistä enemmistöä kohtaan on vähintäänkin oikeutettua vaatia Suomea takaisin suomenkielisille.

Suomen ainoa virallinen kieli on Suomi!

Lue:
Ahvenanmaa – suomalaisuuden tuska

Q&A - Voiko ravintolalaskun jättää maksamatta?

"Pitääkö muuten paikkansa että ravintolaskun voi jättää maksamatta, eli syödä ilmaiseksi, jos väittää myöhemmin että ravintolan palvelu tai ruoka oli huonoa?"

Mikäli menet ravintolaan syömään aikomattakaan maksaa palvelusta, syyllistyt rikokseen. Jos kieltäydyt maksamasta erityisen huonon palvelun tai kelvottoman ruuan takia, kyseessä on yksityisoikeudellinen riita eikä asia kuulu poliisille. Maksuhalukkuus tulee kuitenkin pystyä todistamaan, koska muutoin hyvin helposti voidaan väittää kyseessä olevan petoksen yritys, eli sinulla ei ollut aikomustakaan maksaa palvelusta.

Ravintola tarjoaa palvelua josta kuuluu maksaa korvaus. Tehdessäsi tilauksen ruuasta olet myös sitoutunut maksamaan hinnaston mukaisen korvauksen. Ravintolassa ei siis voi syödä ilmaiseksi. Mikäli palvelu tai tuote ei vastaa sitä mitä kohtuudella voisi olettaa, voidaan katsoa että palvelun tuottaja on korvaus- tai hyvitysvelvollinen tapahtuneesta virheestä. Ravintola voi monesti tarjota vapaaehtoisesti hinnanalennusta tai muuta hyvitystä. Mikäli palvelu on todella ollut ala-arvoista eikä muunlaiseen sopimukseen päästä, maksamisesta voi kieltäytyä. Omat yhteystiedot on kuitenkin syytä jättää ravintolalle asian jatkoselvittämistä varten.

Ravintola voi kutsua paikalle poliisin. Tällöin maksukyky on syytä tehdä selväksi näyttämällä maksamiseen riittävä käteismäärä, pankki- tai luottokortti sekä painottaa että maksamatta jättäminen johtuu ala-arvoisesta palvelusta tai ruuasta. Kyseessä on yksityisoikeudellinen riita, ei rikos, joten poliisin kutsuminen paikalle ei käytännössä auta asiaa. Poliisin toimenkuvaan kuuluu myös asioiden selvittely. Mikäli poliisi tulee paikalle on syytä selkeästi kertoa perusteet omalle toiminnalleen ja painottaa tilanteen olevan yksityisoikeudellinen riitakysymys asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.

Yksityisoikeudelliset riidat ratkaistaan pääsääntöisesti oikeudessa. On hyvin helppo kuvitella mikä oikeuden tulkinta asiassa on jos asiakas on ensin syönyt ja juonut hyvin ja vasta lopuksi valittaa palvelusta tai ruuasta. Mikäli ravintolan palvelussa tai ruuassa on vikaa siitä pitää reklamoida todistettavasti ja heti. Ravintolalle on hyvä antaa mahdollisuus korjata virhe ennen kuin tulkitsee tilanteen sellaiseksi että haluaa jättää laskun maksamatta.