Q&A - Työhaastattelussa esitettävät kysymykset

”Huomasin Hesarin sivuilla että Elinkeinoelämän keskusliiton työlainsäädännön asiantuntija varatuomari Mikko Nyyssölä väittää että työhaastattelussa työantaja saa kysyä mitä tahansa, myös perhesuunnitelmiin, terveydentilaan, sukupuoliseen suuntautumiseen, raskauteen ym. liittyviä yksityisasioita niin kauan kuin asioita ei kirjata paperille. Kuulostaa todella oudolta. Pitääkö tämä paikkansa vai onko se puhdasta paskaa?”

Varatuomari Mikko Nyyssölän puheet ovat sitä itseään, yhtä leveää kuin paksuakin. Elinkeinoelämän keskusliiton tehtävähän on venyttää lakia ja sen tulkintaa työnantajien hyväksi joten sen suhteen tämä lapiollinen ei ole mikään yllätys.

Työnantaja kysyy työhaastattelussa tämän tyyppisiä asioita vain ja ainoastaan hankkiakseen lisäinformaatiota päätöksen tueksi palkataanko haastateltava töihin. Tämän tiedon hankinnan tarkoitus ei katoa sillä, että tietoa ei kirjata mihinkään. Tieto on kirjaamattomanakin työnantajan päätöksen tukena ja on kohtuullisen lapsellista todeta, että tätä tietoa ei työnantaja saa käyttää päätöksen perusteena vaikka sitä kysyykin. Työnantaja ei kysy näitä tietoja ellei tietoa ole tarkoituskin käyttää työntekijän valinnan perusteena.

Samalla tavoin Mikko Nyyssölän vapaata tulkintaa voidaan laajentaa toteamalla, ettei tämän tyyppisten kysymysten osalta myöskään haastateltavalla ei ole velvollisuutta puhua totta. Jos kyse on ”vapaamuotoisesta keskustelusta” jota ei kirjata mihinkään, eikä työnantaja saa käyttää tietoa päätöksen perusteena, ei myöskään haastateltavan valehteleminen  ole myöhemmässä vaiheessa peruste työsuhteen päättämiselle, koska edellä manituilla asioilla ei ole voinut olla alunperinkään osuutta työnantajan päätöksessä palkata henkilö.

Fakta on myös se että työntekijä, palkattu tai haastattelussa, on aina heikommassa asemassa kuin iso korporaatio. Blogi suosittelee että jokainen työhaastattelussa käyvä ihminen nauhoittaa älypuhelimellaan tai muulla laitteella haastattelutilanteen talteen, jotta myöhemmin riitatilanteessa voidaan tarkastella mistä asioista puhuttiin ja mitkä asiat ovat voineet vaikuttaa päätöksentekoon, syrjintään työtehtävään valittaessa tai myöhemmin syntyviin päätöksiin esimerkiksi työsuhteen päättämisestä tai purkamisesta.

Keskustelun tallentaminen, johon itse osallistuu, on täysin laillista eikä siitä tarvitse, eikä myöskään pidä kertoa erikseen. Vain tällä tavoin työntekijä voi turvata selustaansa niitä työnantajia vastaan jotka noudattavat varatuomari Mikko Nyyssölän kyseenalaisia ja lainvastaisia neuvoja.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Omien puheluiden tallentaminen
Keskustelun tallentaminen

Lue myös työsuhdeasioista
Q&A - Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Saako sairauslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A - Sairastuminen kesälomalla
Q&A - Kesäloma
Q&A - Työsuhde ja kilpailukielto
Q&A - Isännänvastuu

Allekirjoituspakko

Blogiin on tullut useita kyselyjä erilaisista tilanteista jossa on vaadittu allekirjoituksella vahvistamaan erinäisiä asioita. Työnantaja on vaatinut allekirjoittamaan työehtoja heikentäviä sopimuksia. Haastemies on tuonut haasteen ja vaatinut allekirjoitusta haasteen vastaanottamisesta. Naapuri on vaatinut allekirjoitusta paperiin jossa sitoudutaan taloyhtiön järjestyssääntöihin. Poliisi on vaatinut allekirjoitusta kuulustelupöytäkirjaan. Kolaritilanteessa on vaadittu allekirjoitusta onnettomuuskertomukseen. Esimerkkejä on lukuisia.

Allekirjoitus eli nimikirjoitus on nimen kirjoitettu asu tai muu tunnistusmerkki, jonka henkilö kirjoittaa asiakirjaan todisteeksi henkilöllisyydestä ja tahdosta. Allekirjoitus sitoo sen kirjoittajan asiakirjaan. Monissa asiakirjoissa allekirjoitus todistaa allekirjoittajan henkilöllisyyden ja antaa sen lisäksi näytön hänen aikomuksestaan sopimuksen suhteen, tiedon sen sisällöstä sekä suostumuksestaan siihen.

Monissa tapauksissa allekirjoittaminen on järkevää. Kun teet kauppasopimuksen autosta tai esimerkiksi asunnosta. Otat lainan pankista tai kuittaat luottokorttiostoksesi. Ihmisiä kuitenkin monesti painostetaan allekirjoittamaan asiakirjoja joita heidän ei ole pakko allekirjoittaa.

Työnantaja ei voi vain muuttaa työsopimusta yksipuolisesti ja vaatia sitä allekirjoitettavaksi. Työnantaja ei voi vaatia allekirjoitusta omien sisäisten ohjeidensa hyväksymiseksi. Työantaja voi tarjoita kaikenlaisia sopimuksia tai sopimuksen kaltaisia papereita allekirjoitettavaksi, mutta niitä ei koskaan ole pakko allekirjoittaa. Härskimmissä tapauksissa on vaadittu allekirjoittamaan työsopimuksen liite jossa työntekijä luopuu ylityökorvauksista koska työnantaja haluaa että ylityökorvaukset sisältyvät kuukausipalkkaan. Mitään tällaista sopimusta ei pidä eikä tarvitse allekirjoittaa. Työnantaja voi antaa työntekijälleen kirjallisen varoituksen ja vaatia allekirjoitusta varoituksen vastaanottamisesta. Tätäkään ei ole pakko, eikä edes suositeltavaa allekirjoittaa.

Tiedoksiannoista huolehtivat sekä haastemiehet että poliisi. Niinsanottussa haastetiedoksiannossa ei vaadita vastaanottajan allekirjoitusta, vaan sitä käytetään tilanteissa, joissa on todettu tai oletettavaa, että tiedoksiannon kohde ei ole halukas ottamaan haastetta tai muuta tiedoksiantoa vastaan. Haastemies tai poliisi allekirjoittaa haastetiedoksiannot, kun vastaanottaja on tavoitettu. Joskus haastemiehet esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi yrittävät tiedoksiantoa postitse ja pyytävät vastaanottajaa allekirjoittamaan tiedoksiannettavan asiakirjan vastaanotetuksi. Jos vastaanottaja kuitenkin kieltäytyy allekirjoittamasta, jää ainoaksi vaihtoehdoksi, että haastemies tai poliisi käy antamassa asiakirjan käteen.

Rikoksesta epäilty vahvistaa kuulustelukertomuksensa allekirjoituksellaan. Siihenkään ei ketään voida pakottaa. Epäillyllä on oikeus olla vastaamatta kuulustelijan kysymyksiin. Samaan lopputulokseen päästään, jos vastailee kysymyksiin lämpimikseen, mutta jättää kuulustelupöytäkirjan allekirjoittamatta. Ei siihen ketään fyysisesti pakoteta.

Lähinnä "allekirjoituspakkoa" voisi olla tilanne, jossa henkilö käsketään rikoksen esitutkinnan yhteydessä todistajana kuulusteluun. Poliisin käskystä jokaisen on saavuttava kuultavaksi ja todistajalla on totuudessapysymisvelvollisuus. Todistajalla on myös itsekriminoinninsuoja joten edes todistajana ollessaan itseään ei tarvitse kriminoida mihinkään tekoon. Kuulusteltavan on siis kerrottava tietonsa, muiden osapuolten tekemiset totuudenmukaisesti ja vastailtava kuulustelijan kysymyksiin. Todistajan kuulustelusta laaditaan pöytäkirja, jonka todistajana kuultu allekirjoittaa sen vahvistamiseksi, että kuulustelija on merkinnyt hänen lausumansa pöytäkirjaan oikein. Jos todistaja nyt kieltäytyisi allekirjoittamasta kuulemispöytäkirjaa, voisi kuuleminen todennäköisesti kestää hyvinkin pitkään. Poliisi ei tällöinkaan voi käyttää mitään fyysisiä pakkokeinoja eikä kuulustelupöytäkirjan allekirjoittamisesta kieltäytyminen ole rikos joka oikeuttaisi todistajan vangitsemiseen. Todennäköisesti kuulustelija merkitsisi pöytäkirjaan, että todistajana kuultu ei suostunut allekirjoittamaan kertomustaan.

Kenenkään ei ole pakko allekirjoittaa mitään, ellei halua. Ketään ei voida myöskään pakottaa allekirjoittamaan mitään missään tilanteessa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com