Vuokrasopimuksen lyhyt oppimäärä

Asuinhuoneeseen liittyvä vuokrasopimus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Jos vuokrasopimuksen voimassaoloa ei ole erikseen määritelty se on oletusarvoisesti voimassa toistaiseksi.  Jos vuokrasuhteesta on sovittu useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralaisen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi on uusi vuokrasopimus automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva mahdollisesta määräaikaisehdosta huolimatta.

Vuokrasopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Jos vuokrasopimus ei ole tehty kirjallisesti sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

Vuokra-asunnon vuokraamisesta vaaditaan vuokralaiselta yleensä vakuus. Vakuus asetetaan siltä varalta että sopijapuoli ei täytä vuokrasuhteen aikana velvoitteitaan tai aiheuttaa normaalista asumisesta poikkeavaa vahinkoa. Vuokravakuus on yleensä kahden kuukauden vuokra. Lain mukaan suurimmillaan vuokravakuus voi olla korkeintaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Vakuus tehdään pankkiin maksettavana vakuutustalletuksena, mutta se voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille. Vuokranantajan kannattaa luovuttaa asunnon avaimet vasta vakuusmaksun saatuaan.

Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä edellyttäen että asuntoa on pidetty huolellisesti ja kaikki maksuvelvoitteet on täytetty. Vuokranantajan on palautettava vakuus viipymättä. Vakuutta ei voi käyttää viimeisten kuukausien vuokrien maksamiseen vuokrasuhteen aikana. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuutta asunnon normaalin korjaamisen, pintaremontoinnin tekemistä tai ylimääräistä siivousta varten. Asuntoon vuokrasuhteen aikana ilmestyneet normaaliin kulumiseen liittyvät jäljet eivät ole vuokralaisen vastuulla eikä niiden korjaamiseen voi pidättää maksettua vuokravakuutta.

Vuokralaisen on syytä kuvata asunto tyhjänä ennen vuokrasuhteen alkamista jotta vuokralainen voi jälkeenpäin todentaa asunnon alkuperäisen kunnon vuokrasuhteen päättyessä. Vuokrahuoneiston näyttämisen ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisen aikana käytävä keskustelu on syytä nauhoittaa. Tämä lisää sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeusturvaa.

Vuokra-asunnossa asuvat avio- tai avopuolisot sekä aviopuolisoihin rinnastettavat pariskunnat vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksen velvoitteista. Velvoitteiden osalta ei ole merkitystä sillä onko vuokrasopimuksen tehnyt vain toinen puoliso vai molemmat yhdessä. Mikäli puoliso muuttaa erilleen, vastaa velvoitteista asuntoon asumaan jäänyt osapuoli. Mikäli puoliso jonka nimissä vuokrasopimus on tehty kuolee, on elossa olevalla puolisolla oikeus jäädä asumaan vuokra-asuntoon ja oikeus siirtää vuokrasopimus omiin nimiin vuokranantajaa kuulematta. Siirto on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vuokranantaja ei siirtoa hyväksy hänen on vastustettava sitä tuomioistuimessa.

Vuokralainen ei pääsääntöisesti saa luovuttaa vuokraoikeutta ulkopuoliselle henkilölle. Vuokraoikeuden luovuttamiseen tarvitaan aina vuokranantajan lupa.

Vuokralaisen kuolema ei lopeta vuokrasuhdetta. Vuokralaisen kuoltua hänen kuolinpesänsä on vastuussa vuokraehtojen täyttämisestä. Kuolinpesällä on kuitenkin aina oikeus sanoa vuokrasopimus irti toistaiseksi voimassaolevana sopimuksena.

Vuokran määrä voi monesti olla kiistanalainen, varsinkin jos vuokra nousee vuokrasuhteen aikana. Vuokra pitää olla suhteessa saman veroisiin samalla alueella käytettäviin muihin vuokra-asuntoihin nähden. Vuokran määrään vaikuttaa myös asunnon taso verrattuna muihin asuntoihin. Vuokra on asia joka sovitaan sopimuksella ja sen muuttaminen tuomioistuimessakaan ei ole kovin helppoa. Vuokran pitää selvästi ja olennaisesti poiketa muista vastaavista asunnoista ollakseen kohtuuton. Vuokralaisella on oikeus vaatia vuokran kohtuullistamista tuomioistuimessa. Oikeudenkäsittelyn ajan vuokrasopimusta ei voi irtisanoa vuokranantajan toimesta. Vuokran kohtuullistamista ei voi panna vireille tuomioistuimessa enää vuokrasuhteen päätyttyä.

Vuokran korottamiseen on aina oltava peruste. Lain mukaan vuokrasopimukseen liittyvä ehto joka antaa vuokranantajalle oikeuden yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksesta ja ajankohdasta, on mitätön, ellei samalla ole sovittu korotuksen perusteista. Yleisin ja helpoin tapa on sitoa vuokra hintakehitykseen ja sopia indeksiehdosta, yleisen hintatason mukaisesta indeksikorotuksesta.

Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Määräaikaisuus sitoo kumpaankin osapuolta, myös vuokralaista. Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on sovittu sopimuksen päättymispäivä. Vuokrasopimus päättyy sovittuna päivänä automaattisesti eikä erillistä irtisanomista tarvita.

Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisajat ovat laissa säädettyjä. Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasopimuksessa ja kuusi kuukautta yli vuoden kestäneessä sopimuksessa. Irtisanomisilmoitukset on aina tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika lasketaan sen kalanterikuukauden viimeisestä päivästä jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Sellaiset ehdot jotka pidentävät vuokralaisen oikeutta sanoa sopimus irti tai lyhentävät vuokranantajan irtisanomisaikaa ovat mitättömiä.

Toistaiseksi voimassaolevalle vuokrasuhteelle laki antaa irtisanomissuojaa. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen edellyttää lainmukaista ja hyväksyttävää syytä. Toistaiseksi voimassaolevaa vuokrasopimusta ei voi irtisanoa jos irtisanomisperusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa olisi pidettävä kohtuuttomana.

Vuokralainen voi riitauttaa irtisanomisperusteen. Vuokralaisen on saatettava asia tuomioistuimen käsittelyyn vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksiannosta. Irtisanomisperusteen riitauttaminen on yksi keino katkaista vuokrasuhteen purkaminen. Oikeudenkäynti voi kestää pitkään ja vuokrasopimus on oikeudenkäynnin ajan voimassa entisin ehdoin.

Vuokralaisella on oikeus saada vahingonkorvausta sellaisen irtisanomisen perusteella jota ei voida pitää hyvän tavan mukaisena. Vuokralaisella on oikeus saada vuokranantajalta korvausta muuttokustannuksista ja uuden huoneiston hankinnasta aiheutuneista kulusta. Kannattaa myös muistaa että jos vuokrasopimuksessa on sovittu siitä, että vuokralainen vastaa huoneiston kunnosta tai kunnossapidosta, vuokralaisella on oikeus saada korvausta vuokranantajalta suorittamistaan huoneiston  arvoa nostaneista korjaustöistä.

Vuokrasopimus voidaan myös purkaa. Jos vuokrasopimus puretaan se pääsääntöisesti päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Vuokrasopimusta ei voi purkaa ennen kuin vuokralaiselle on annettu menettelystä kirjallinen varoitus ja vuokralainen on varoituksen johdosta viivytyksettä täyttänyt velvollisuutensa.

Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen jos vuokralainen laiminlyö vuokran maksaminen säädetyssä ja sovitussa ajassa, jos vuokralainen luovuttaa huoneiston toisen käytettäväksi, jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää tai jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti tai aiheuttaa huoneistolle vahinkoa. Jos vuokralaisen menettelyllä on vähäinen merkitys, purkamisperustetta ei ole.

Vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti ilman irtisanomisaikaa jos asunto ei ole valmis tai vapaa silloin kun vuokralaisella olisi oikeus saada se hallintaan. Vuokralainen voi purkaa sopimuksen myös silloin jos huoneisto ei ole vaadittavassa tai sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa tai huoneiston kunto tulee puutteelliseksi vuokrasuhteen aikana muusta syytä kuin vuokralaisen laiminlyönnin tai huolimattomuuden seurauksena. Purkamisoikeus on myös silloin jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.

Vuokranantajalla on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokralainen estää vuokranantajan pääsyn huoneistoon. Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten tai jos huoneisto on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa. Pääsy huoneistoon on sallittava viivytyksettä, kummallekin osapuolelle sopivana ajankohtana. Vuokralaisella on oikeus olla asunnossa toimenpiteiden aikana.

Myös vuokralaisella on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokranantaja ilmeisen oikeudettomasti estää vuokralaista käyttämästä hänelle vuokrasopimuksen tai lain mukaan kuuluvaa asumisoikeutta kyseiseen vuokra-asuntoon.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?
Oikeus päästä asuntooni
Avain Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
Haitallista melua
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asunnoissa

Taloyhtiöiden lunastuspykälät tekevät rasismista ja etnisestä syrjinnästä laillista

Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestykseen on mahdollista asettaa lunastuslauseke jonka perusteella taloyhtiöllä tai osakkeenomistajalla on oikeus hankkia itselleen yhtiön ulkopuoliselle taholle siirtyvät osakkeet. Yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke perustuu asunto-osakeyhtiö lakiin (AYOL, 2 LUKU 5§)

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiöstä asunnosta kauppakirjat tehnyt ja asunnon hinnan myyjälle maksanut uusi asukas voi menettää asuntonsa vielä kaupanteon jälkeen jos taloyhtiö tai joku taloyhtiön nykyisistä asukkaista päättää lunastaa asunnon. Asunnon ostajan on siis aina syytä selvittää onko taloyhtiössä lunastuslauseke yhtiöjärjestyksessä. Mikäli asunnon päättää ostaa, on syytä muistaa, että asunto on varmuudella oma vasta kun lunastusaika on päättynyt.

Lunastusoikeudesta on säädetty ensimmäinen laki 1800 luvulla. Kiinteistövälittäjienliiton vastustuksesta huolimatta lunastuspykälä säilytettiin myös 2010 asunto-osakeyhtiö lain uudistuksen yhteydessä. Lunastuslauseke yhtiöjärjestyksessä on vapaan kaupankäynnin este, mutta ennen kaikkea se antaa mahdollisuuden rasistiseen ja etniseen syrjintään silloin kun taloyhtiöön ei haluta ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia.

Lunastusoikeuden säilyttämistä perustellaan osakkeenomistajan oikeuksiin kuuluvalla etuostomahdollisuudella tai sillä että lunastusoikeus on osa suomalaista sopimusvapautta. Katsotaan tilannetta kahden todellisen esimerkin näkökulmasta.

1. Ulkomailta Suomeen pari vuotta aikaisemmin muuttanut tummaihoinen pariskunta päätti hankkia kolmen huoneen asunnon Helsinkiläisestä taloyhtiöstä. Taloyhtiö vaikutti mukavalta vaikka ensitapaaminen muutaman lähimmän tulevan naapurin kanssa osoittikin pariskunnan mielestä jonkintasoista suhtautumisongelmaa pariskuntaan. Pariskunta haki lainan pankista, teki kauppakirjat, maksoi asunnon hinnan 490 000 euroa myyjälle. Koska asunto oli heti vapaana, pariskunta muutti asuntoon seuraavalla viikolla. Tämän jälkeen käynnistyivät ongelmat joiden rasistisesta alkuperästä ei ollut epäselvyyttä. Pariskuntaa nimiteltiin, halveksittiin ja heistä ensimmäisen asumisviikon aikana tehtiin isännöitsijälle kolme aiheetonta valitusta. Seuraavan viikon alussa lähin naapuri ilmoitti käyttävänsä yhtiöjärjestyksessä mainittua lunastusoikeuttaan. Virallisesti hänen ei tarvinnut kertoa syytä lunastusoikeuden käyttöön, mutta kahden keskeisessä keskustelussa pariskunnan kanssa, hän kertoi inhoavansa tummaihoisia ihmisiä. Asukas lunasti asunnon ja pariskunta joutui muuttamaan. Kuukautta myöhemmin asunto oli jälleen myynnissä.


2. Somaliperhe oli Espoossa asunut kaupungin vuokra-asunnossa viimeiset 11 vuotta. Perheen isä oli kouluttanut itsensä ja saanut hyväpalkkaista työtä. Äiti työskenteli siivoojana ja perheen neljä lasta kävivät koulua. Perhe päätti hankkia pienehkön kolmen huoneen asunnon vanhasta 60-luvulla rakennetusta taloyhtiöstä. Pankki myönsi lainan. Kaupat tehtiin ja asunto siirtyi perheelle 285 000 euron kauppahinnalla. Taloyhtiön 50:stä osakkaasta kaikki olivat suomalaisia kantaväestöön kuuluvia. Viikko muuttamisen jälkeen taloyhtiö ilmoitti lunastavansa asunnon. Perheen kysyessä syytä, talohallituksen puheenjohtaja ei halunnut asiaa kommentoida, mutta isännöitsijä kertoi epävirallisesti että sen jälkeen kun talohallitukseen valittiin uusi hallitus viisi vuotta aikaisemmin, asunto on lunastettu aina jos asunnon uudet ostajat ovat ulkomaalaistaustaisia ja varsinkin jos maahanmuuttajia.

On siis turha väittää että lunastuspykälässä ja lunastuslausekkeessa kyse ei olisi syrjintäpykälästä. Jos lunastusoikeuden olemassaoloa perustellaan sopimusvapaudella, sehän vain osoittaa että Suomessa on mahdollista harrastaa laillista rasismia ja etnistä syrjintää vetoamalla vastauudistettuun lakiin, oikeuskäytäntöön ja ennen kaikkea siihen kuuluisaan sopimusvapauteen.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?
Taloyhtiön ja isännöitsijän vastuu yksityisessä pysäköinninvalvonnassa

Q&A - Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?

”Asun Rovaniemellä omistusasunnossa. Meillä on taloyhtiössä muutamia parvekkeita joilla ei ole parvekelasitusta. Nyt taloyhtiö aikoo päättää, tai ainakin niin on yhtiökokouksen esityslistalla, että äänestetään parvekelasien hankinnasta niihin parvekkeille joilla lasitusta ei ole. Jokainen jolla lasitusta ei ole maksaisi oman lasituksensa. Kustannus olisi minullakin n. 2500 euroa mikä on yksinhuoltajalle täysin mahdoton ajatus vaikka kustannus laitettaisiin vastikkeeseen ja jaettaisiin parille vuodelle. Hyvä kun pystyn nykyistä vastiketta maksamaan. Talohallituksen puheenjohtajana on suoraan sanottuna eläkkeellä oleva vanha natsi joka määrää itsevaltiaana ja kukaan asukkaista ei uskalla vastustaa. Hän juoksee mm. asunnoissa tekemässä ”tarkistuksia” ihan yllättäen soittaa ovikelloa ja haluaa tarkistaa jotain jne. Hän sanoi minulle että on selvittänyt asioita ja taloyhtiö voi kuulemma hankkia lasituksen parvekkeelle minulta kysymättä koska se pienentää taloyhtiön kustannuksia mm. parvekekorjauksia ja lämmityskuluja jne. Lisäksi hän vetosi johonkin 35 pykälään joka takaa heille oikeuden tehdä näin. Jos lasitusta ei hankita niin olen kuulemma vastuussa parvekkeelle vedestä ja lumesta syntyvistä vahingoista josta voi tulla kuulemma jopa kymmenien tuhansien eurojen kustannukset minulle. Voitko pikaisesti neuvoa miten tässä menetellään? Voiko taloyhtiö todella pakottaa ostamaan parvekelasit omalla kustannuksella?”


Taloyhtiö ei voi pakottaa sinua ottamaan parvekelaseja omalla kustannuksella. Yhtiökokouksessa tai talohallituksessa tehty päätös jossa parvekelasit hankitaan vain niille parvekkeille joilla lasitusta ei ole ja hankintakustannus osoitettaisiin ainoastaan niille joille lasituksen asennus tehdään, ei ole mahdollinen. Tällainen päätös on asunto-osakeyhtiölain vastainen ja suoraan mitätön. Tällainen päätös ei sido sinua.

Taloyhtiö voi tehdä yhteishankinnan parvekelaseista jolloin siihen osallistuu kaikki halukkaat osakkaat joilla parvekelasia ei ole. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja lasituksen hankinnan ja asennuksen kustannukset maksaa jokainen osakas joka yhteishankintaan osallistuu.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön kustannukset tulee jakaa kaikkien osakkaiden kesken. Yhtiöjärjestyksessä voi olla lisäksi määräys kustannusten jakamisesta osakkaille hallinnassa olevan asunnon neliömäärän mukaisesti.

Taloyhtiö voi pakottaa parvekelasituksen jokaiselle parvekkeelle jolla lasitusta ei ole enemmistöpäätöksellä, jos hankinnasta aiheutuneet kustannukset jaetaan kaikkien osakkaiden kesken, myös niiden joilla parvekelasit ennestään ovat. Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain uudistuksen myötä niillä osakkailla joilla on lasitus ennestään on oikeus hyvitykseen. Näiden osakkaiden kustannusosuuteen hyvitetään olemassa olevien parvekelasien hankintahinta ikävähennys huomioiden. Käytännössä hyvitys on hyvin pieni ellei lasitusta ole hankittu korkeintaan muutamaa vuotta aikaisemmin. Uskoisin, että tositilanteessa tällainen päätös ei mene yhtiökokouksessa äänestyksessä läpi, koska tuskin kukaan muu osakas enemmistöstä joilla lasitus on, haluaa osallistua muiden lasituksen hankintaan.

Kustannusten jakaminen kaikkien kesken on kuitenkin ainoa tapa ”pakottaa” lasitus parvekkeille. Muutoin kyse on täysin vapaaehtoisuudesta.

Hallituksen puheenjohtaja viittaa todennäköisesti asunto-osakeyhtiölain (AYOL 6 LUKU 35§.5) pykälään jonka mukaisesti

” Yhtiökokous päättää 26 §:ssä tarkoitetulla enemmistöllä siitä, että tiettyihin osakehuoneistoihin kohdistuvaa vain näille huoneistoille etua tuottavaa uudistusta varten ei peritä vastiketta muilta osakkeenomistajilta. Lisäksi päätökseen vaaditaan enemmistö niiden osakkeenomistajien annetuista äänistä, joiden osakehuoneistoihin uudistus liittyy.”

Tämä ei kuitenkaan sovellu parvekelasien hankintaan. Parvekelasien hankinnassa kyse on perusparannuksesta eikä lain tarkoittamasta uudistuksesta. Sen lisäksi parvekelasituksen tuoma hyöty ei pykälän edellyttämällä tavalla kohdistu ainoastaan näihin huoneistoihin, vaan toisi hyötyä nimenomaan taloyhtiölle, kuten puheenjohtaja oli sinulle perustellut.

Hallituksen puheenjohtajan uhkailut parvekkeelle syntyvien vaurioiden kustannusten maksattamisesta eivät ole perusteltuja ja käytännössä tyhjää puhetta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa parvekkeiden kunnossapidosta vaikka parveke olisikin osakkaan yksityiskäytössä. Osakkaalla on huolellisuusvelvoite parvekkeen hoidossa. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa käytännössä parvekkeen puhtaana pitämistä, esim. lumien poistamista sekä kaikkien havaittavien vaurioiden tai ongelmien ilmoittamista taloyhtiölle. Huolellisuusvelvoitetta ei rikota sillä että sinulla ei ole parvekelaseja tai sillä, että et suostu niitä asentamaan.

Asunnot ovat tiukasti kotirauhan suojaamia alueita. Talohallituksen puheenjohtajalla ei ole oikeutta tulla yllättäen asuntoon tekemään mitään tarkistuksia. Jos taloyhtiöllä on perusteltu syy päästä asuntoon, tarpeesta tulee ilmoittaa etukäteen kirjallisesti ja ajankohdaksi sovitaan asukkaalle sopiva ajankohta.

Yhteenveto

Ilmoita taloyhtiölle että et osallistu esitetyn kaltaiseen parvekelasien hankintaan. Ainoa keinoa pakottaa parvekelasit parvekkeelle on tehdä päätös jossa myös kustannukset jaetaan kaikkien osakkaiden kesken ja niillä osakkailla jolla lasitus on ennestään on oikeus hyvitykseen olemassa olevista parvekelaseista ikävähennys huomioiden. Jos taloyhtiö kuitenkin tekee päätöksen hankkia lasituksen parvekkeellesi sinun kustannuksella voit ilmoittaa että päätös on asunto-osakeyhtiö lain vastainen, mitätön, eikä sido sinua. Koska päätös on mitätön sitä ei välttämättä tarvitse edes moittia käräjäoikeudessa. Mikäli parvekelasit todella tilataan sinulla on oikeus estää niiden asennus parvekkeelle. Lasituksen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia ei tule maksaa. Taloyhtiö voi myöhemmin pistää maksut perintään, mutta silloin ilmoitat että maksut perustuvat lainvastaiseen päätökseen joka ei sido sinua. Jos taloyhtiö vie maksamattoman laskun oikeuteen se häviää varmasti, koska voit osoittaa kustannusten syntyneen lainvastaisen päätöksen seurauksena.

Muista pyytää pöytäkirja taloyhtiön päätöksestä.

Jos haluat pelata varman päälle, voi tehdä haastehakemuksen käräjäoikeuteen taloyhtiötä vastaan jossa vaadit oikeutta vahvistamaan yhtiökokouksessa tehty päätös asunto-osakeyhtiölain vastaiseksi ja mitättömäksi. Yksinkertaisen haasteen tekeminen onnistuu yksityishenkilöltäkin.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Oikeus päästä asuntooni
Haitallista melua
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskeluasunnoissa

Oikeus päästä asuntooni

Asunto-osakeyhtiössä asunnon omistajalla tai asunnon haltijalla on velvollisuus asunto-osakeyhtiölaissa sekä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti huolehtia asunnon kunnosta tai ilmoittaa yhtiölle sellaisista puutteista tai virheistä jotka kuuluvat taloyhtiön korjausvastuuseen. Taloyhtiö on velvollinen huolehtimaan, että huoneistossa on esimerkiksi toimivat lämpö-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Jotta taloyhtiö voisi huolehtia omista velvollisuuksistaan, taloyhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä tai heidän valtuuttamallaan kolmannella osapuolella on oikeus päästä huoneistoon suorittamaan tarvittava korjaustyö. Käynti huoneistossa on kuitenkin järjestettävä osakkeenomistajalle tai huoneiston haltijalle sopivana aikana mikäli työn kiireellisyys tai laatu ei muuta edellytä.

Huoneistoon on siis päästettävä taloyhtiön edustaja korjaamaan taloyhtiön vastuulle kuuluvaa vikaa. Asukkaan ei tarvitse suostua puhtaaseen ilmoitusmenettelyyn korjaushetkestä, vaan korjaus on suoritettava asukkaalle sopivana ajankohtana. Sopivaa ajankohtaa ei ole määritelty tarkemmin. Jos esimerkiksi asukas on lähdössä matkoille tai muutoin poissa asunnosta useita viikkoja, korjaustoimenpide on järjestettävä sellaisena ajankohtana jolloin asukas on paikalla ja asuntoon pääsy muutoin sopii asukkaalle. Kiireellisissä korjaustapauksissa asuntoon voi olla tarve päästä heti. Tällaisia tapauksia voisivat olla esimerkiksi vesivuoto putkistoissa. Yhtiöllä on oikeus pyytää virka-apua esimerkiksi poliisilta. Oikeus päästä asuntoon koskee vain taloyhtiön vastuulle kuuluvien korjaustoimenpiteiden tekemistä. Taloyhtiön hallituksenjäsenillä tai isännöitsijällä ei muutoin ole mitään oikeutta tulla asuntoon tai vaatia päästettäväksi asuntoon.

Mikäli asunnon omistajalla tai haltijalla on tavallisen lukituksen lisäksi myös erillinen turvalukitus, turvalukituksen avainta ei tarvitse luovuttaa huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai talohallituksen jäsenille. Vaikka taloyhtiössä asiaa perusteltaisiin mahdollisen kiireellisen vian korjaamisen tarpeella, asukkaalla ei ole velvollisuutta luovuttaa avainta ulkopuoliselle. Vakuutusyhtiöltä asiaa kysyttäessä vastaus oli selkeä. On parempi että huoneistoon pääsy on rajattu mahdollisimman minimiin. Vakuutusyhtiön suosittelun mukaisesti turvalukon avainta ei pitäisi antaa esimerkiksi huoltoyhtiölle. Mikäli asuntoon todella syntyy kiireellinen tarve päästä sisälle, huoltoyhtiö voi pyytää virka-apua poliisilta tai palokunnalta. Kiireellinen asuntoon pääsyn tarve on hyvin harvinaista.

"Taloyhtiön isännöitsijä oli postittanut keskiviikko aamupäivällä kirjeen postiluukusta että ilmanvaihtokanavien puhdistaminen aloitetaan seuraavana päivänä klo 8.00. Mitään aikaisempaa ilmoitusta tästä ei ollut tullut. Ovet pyydettiin jättämään ilman turvalukitusta. Olin samana iltana lähdössä ulkomaille kahdeksi viikoksi enkä halunnut jättää kotioveani ilman turvalukitusta enkä muutoinkaan oikein pitänyt ajatuksesta että poissaollessa asunnossa kävisi vieraita ihmisiä. Soitin isännöitsijälle joka sano että heillä on oikeus päästä asuntoon ja turvalukitus on jätettävä auki tai minun on peruttava matka, sitäpaitsi urakka oli kuulema sovittu tehtäväksi torstain ja perjantain aikana joten minulla ei kuulema ole vaihtoehtoja. Kysyin miksi asiasta ei ole ilmoitettu ajoissa, sain vastauksen että hänellä on ollut niin kiire ja sai vasta äskettäin edullisen tarjouksen joten ei ole ollut aikaa ilmoittaa."

Isännöitsijä on väärässä. Sinun ei tarvitse jättää turvalukitusta auki. Asunto-osakeyhtiölain mukaan korjaustoimenpiteet tulee suorittaa asukkaalle sopivalla hetkellä. Lisäksi vajaan vuorokauden etukäteen tullut ilmoitus asuntoon pääsyn tarpeesta on kohtuuton. Isännöitsijän olisi pitänyt hyvissä ajoin ilmoittaa millä viikolla huoltotoimenpide tehdään, jotta sinulla olisi ollut mahdollisuus järjestää asuntoon pääsy. Koska kyse ei ole lain tarkoittamasta kiireellisestä asuntoon pääsy tarpeesta vaatimus turvalukituksen auki jättämisestä tai peräti matkan peruuttamisesta oli täysin kohtuuton.

"Taloyhtiön kokouksessa sovittiin asuntojen ulko- ja sisä -ovien vaihtamisesta. Yhteisesti sovittiin, että muutostyöt aloitetaan vasta kesälomien jälkeen elo-syyskuun vaihteessa. Tämä lukee jopa pöytäkirjassa. Kesällä olin poissa kotoa omalla mökillä yhteensä 6 viikon pituisen ajan. Kun tulin kotia talohallituksen puheenjohtaja tuli pihalla vihaisena vastaan ja vaati selitystä miksi en päästänyt ovien toimittajaa asuntoon tekemään mittauksia. Lappu oli pistetty rappukäytävään ja postitettu kotia viikkoa ennen mittausta ja pyydetty olemana paikalla tai jättämään lukitukset auki. Kun minun asuntoon ei päästy, olivat yrittäneet etsiä minun puhelinyhteystietojani, mutta eivät löytäneet koska ne ovat salaiset. Sain kuulla kuinka olen rikkonut lakia ja aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia ja olisin korvausvelvollinen eikä uusia ovia asennettaisi minun huoneistoon. Jatkossa kuulema turvalukon avain pitää antaa huoltoon, on ihan lain määräykset asiasta ja kuulemma isnnöitsijä on sanonut samaa."

Asunto-osakeyhtiö lain mukaan asuntoon pääsy ei kiireellisissä tapauksissa tehdään asukkaalle sopivalla hetkellä. Turvalukituksen avainta sinun ei tarvitse antaa kenellekään. Viikon pituinen ilmoitusaika on mielestäni kohtuuton varsinkin kesälomakautena. Kenenkään ei voi edellyttää käyvän kotonaan viikon välein tarkistamassa postia. Lisäksi menettely on vähintäänkin erikoinen, koska olitte yhtiökokouksessa sopineet remontin aloittamisesta vasta kesäloman jälkeen. Sinulla ei ole mitään korvausvelvollisuuksia. Taloyhtiön on järjestettävä ovien mittaus sinulle sopivaan ajankohtaan, eikä heillä ole asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus jättää remonttia tekemättä asunnossasi.