Irtisanomisrahalle on vahvat perusteet Suomessa

Irtisanomisrahalla tarkoitetaan työnantajan maksamaa erillistä korvausta irtisanotulle työntekijälle. Monissa EU maissa irtisanomisrahan suuruus riippuu työsuhteen kestosta. Suomessa irtisanomisrahaa ei ole määrätty lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa eikä Suomessa työntekijöille makseta irtisanomisrahaa. Erillinen irtisanomiskorvaus on täysin työnantajan hyvästä tahdosta riippuvainen ja tämän tyyppiset korvaukset ovatkin yleensä sidottuja vapaaehtoisiin irtisanoutumisiin eli eropaketteihin, jotka yleensä eivät ole työntekijöiden kannalta järkeviä pidemmän päälle. Irtisanomisrahaa ei tule myöskään sotkea irtisanomisajan palkkaan joka on lakisääteinen tai laittomasta irtisanomisesta määrättyyn irtisanomiskorvaukseen.

Irtisanomisrahan osalta Suomi ja Norja muodostavat ainoan poikkeuksen EU perheen sisällä. Kaikissa muissa maissa irtisanomisraha on käytössä joko lakisääteisesti, osana työehtosopimuksia tai irtisanomisten yhteydessä laadittavaa sosiaalisuunnitelmaa.

Irtisanominen Suomessa on äärimmäisen halpaa ja irtisanomisen kynnys on muihin EU maihin nähden huomattavan alhaalla. Työnantajajärjestöjen mielestä työntekijästä on päästävä edullisesti ja mahdollisimman helposti eroon ja vain tällä menettelyllä turvataan Suomalainen kilpailukyky.

Irtisanomisraha on käytössä kuitenkin kaikissa vahvoissa EU maissa eikä irtisanomiskynnyksen nostaminen ole aiheuttanut näissä maissa merkittävää ongelmaa yritysten kilpailukyvylle. Suomessa lähtökohta koko keskustelulle on täysin ylösalaisin. Työnantajat lähtevät jatkuvasti liikkeelle siitä, että irtisanomisen kynnystä tulee laskea entisestään ja tehdä se yhä helpommaksi. Tämä näkyykin työmarkkinoiden nykysuuntauksena jossa epätyypilliset työsuhteet, määräaikaiset sopimukset ja vuokratyövoiman käyttö ovat lisääntyneet huimasti. Näistä työntekijöistä työnantaja pääsee eroon hetkessä.

Työnantajat vetoavat monesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan kuluihin joista työnantajien osuudella katetaan 40 % kustannuksista. Tämä on työnantajien mielestä niin sanottua "kollektiivista vastuuta". Todellisuudessa tämä on normaalia yhteiskunnallista toimintaa joka on aivan vastaavasti käytössä myös muissa EU maissa joissa myös irtisanomisraha on käytössä, eikä kollektiivinen vastuu ole koskaan aikaisemminkaan estänyt yksittäistä työnantajaa irtisanomasta.

Irtisanomisen kustannukset voivat jakautua joko irtisanomishetkeen tai pidemmällä aikavälillä työttömyysturvan kaltaisena etuna. Suomessa työttömyysturva on keskimääräistä Eurooppalaista tasoa huomattavasti alempana. Suomessa irtisanomisrahaa ei ole monestakaan syystä pidetty tarpeellisena koska meillä on "kohtuullinen" työttömyysturva joka jatkuu pitkään. Mutta onko meillä? Työttömyysturvan tasoa on laskettu vuosi toisensa jälkeen ja ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu muutoinkin vain työttömyyskassojen jäsenille jotka maksavat palkastaan omaan osuutensa. Samalla vaatimukset työttömyysturvan lyhentämisestä ovat nousseet esiin.  Pitää muistaa että maissa joissa on parempi työttömyysturva kuin Suomessa on myös irtisanomisraha.

Suomalaiseen työoikeudenkäytäntöön kuuluu myös periaate jonka mukaan työntekijä ei saa "tienata" potkuistaan. Tämän syystä kaikki ylimääräiset korvaukset irtisanomisen yhteydessä lasketaan osaksi maksettua palkkaa ja jaksotetaan työttömyysjaksolle tuloksi siten että työttömyyskorvaus käytännössä evätään jaksotetulta ajalta. Tämä muinaisneuvostoperinteinen oikeuskäytäntö pitäisi purkaa ja lainsäädännöllisesti taata työntekijälle oikeus todelliseen irtisanomisrahaan ilman että työntekijä menettää vastaavan suuruisen työttömyyspäivärahan. Raha on tarkoitettu menetetystä toimeentulosta työntekijälle eikä valtiolle.

Suomessa on tultu tienhaaraan jossa "riittävällä" ja "pitkällä" työttömyysturvalla ei voida perustella irtisanomisrahan puuttumista. Irtisanomisraha onkin saatava pakolliseksi kaikilla toimialoilla eikä irtisanomisen kynnystä tule laskea. Irtisanomisen kynnys on nostettava tarpeeksi korkealle jotta työnantajat oikeasti miettivät vaihtoehtoja myös sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
LUKIJAN ARTIKKELI: Pankkiirien pahin painajainen
Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa
Työehdot - pidä oikeuksistasi kiinni
LUKIJAN ARTIKKELI: Paikallista painostusta

Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa

"Mä olen ollut työttömänä kolmatta vuotta. Niukasti on eletty eikä ole paljoa juhlittu. Nyt tarjoutui mahdollisuus lähteä etelän reissulle pariksi viikoksi tyttöystävän kanssa. Työkkäristä kuitenkin virkailija totesi tiukasti, että jos lähden, menetän työttömyyskorvauksen. Miten niin en saa lähteä? Vieläkö suomessa on käytössä vanhoja neuvostoperinteitä? Minun on oltava kuulemma työmarkkinoiden tavoitettavissa. Mitä ihmettä? Työtä ei ole tarjottu vuosiin, voiko tämä nyt olla viikosta kiinni? Kysyin asiaa työkkärin esimieheltä ja väitti ihan samaa. Eli se siitä matkasta, niinkö? "

Työ- ja elinkeinotoimisto ei voi estää sinua matkustamasta ulkomaille. He eivät siis voi puuttua sinun liikkumiseen. He kuitenkin pystyvät epäämään työttömyyskorvauksen sillä perusteella että heillä on oikeus arvioida onko työttömyyskorvauksen maksamiselle yleensä edellytyksiä. He ovat katsoneet että maasta poistumisen jälkeen et ole työmarkkinoiden käytettävissä ja siten sinulle ei tarvitse myöskään maksaa työttömyyskorvausta.

Perustuslain 9§ mukaisesti suomen kansalaisella on liikkumisvapaus niin kotimaassa kuin kotimaasta ulkomaillekin. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi. Mitään muita rajoituksia ei ole. Kukaan ei voi estää sinua poistumasta maasta sen takia että olet työttömänä.

Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtuvan hoidon johdosta. Saman lain mukaan henkilön on kuitenkin katsottava olevan työmarkkinoiden käytettävissä jos hän on etukäteen ilmoittanut matkasta työ- ja elinkeinotoimistolle ja kyseessä on satunnainen ja lyhyt ulkomaanmatka jonka aikana hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Yleiseksi käytännöksi on linjattu eri valitusasteissa viikon ulkomaanmatka yhden vuoden aikana joka ei johda työttömyyskorvauksen menettämiseen jos matkasta on ilmoitettu etukäteen työ- ja elinkeinotoimistolle. Internetin, sähköpostin ja kännyköiden aikakaudella tavoitettavuus ei ole edes ongelma.

Suomessa on valitettavasti käytössä paljon lainsäädäntöä joka on perustuslainvastaista. Suomi ei ole tältä osin sivistysvaltio. Suomessa perustuslaillinen valvonta tehdään etukäteen perustuslakivaliokunnassa samojen kansanedustajien toimesta jotka äänestävät ja päättävät lain voimaantulosta. Tämän seulan läpi pääsee perustuslainvastaisia lakeja niin vahingossa kuin tarkoituksellakin. Monessa sivistyneessä maassa on käytössä perustuslakituomioistuin jonka pääasiallinen tehtävä on valvoa perustuslain toteutumista.

Työttömyysturvalakia ei ole säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä eikä perustuslain toteutumisen arviointia ole suoritettu. Käytännössä työttömyysturvan epääminen ulkomaanmatkan takia on pakote jolla estetään perustuslaillinen oikeus vapaaseen liikkumiseen. Työttömyysturvalaki on vastoin perustuslakia ja käytäntö jolla rajoitetaan työttömyysturvan maksamista sillä perusteella että työtön käyttää perustuslaillista liikkumisvapauttaan on perustuslainvastainen. Menettely loukkaa myös ihmisoikeuksia, mikä sinänsä ei ole poikkeuksellista Suomessa.

Valitettavasti voimassaolevan käytännön mukaisesti on elettävä. Virallisesti sinulla on siis kerran vuodessa oikeus viikon matkaan ulkomaille sillä edellytyksellä että ilmoitat matkasta työ- ja elinkeinotoimistoon etukäteen.

Perustuslainvastaisesta säädöksestä ei sinänsä kannata välittää. Kansalaistottelemattomuus on monesti paikallaan. Kiinnijäämisen riski on mitättömän pieni joten kannattaa pakata uimahousut mukaan. Hyvää matkaa.