Q&A - Poliisikuulustelun saa tallentaa

"Jouduin poliisikuulusteluun erinäisestä asiasta todistajan roolissa. Hivenen tuli sellainen olo kysymyksistä, että oisko kuitenkin pitänyt olla syytettynä? Nimittäin kysymykset oli sen suuntaisia että en voinut aina vastata. Olisin muuten kriminoinnut itseni asiassa. Pyysin että saanko tallentaa kuulustelun kun heillä ei siihen kuulemma ole välineitä tässä kuulusteluhuoneessa. Ei onnistu, eikä auennut miksi? Kuulustelupöytäkirjassa oli mielestäni asioita jotka olisi pitänyt kirjoittaa eri tavalla. Nyt siihen jäi tulkinnan mahdollisuutta. Kuulustelija ei suostunut tähän joten sanoin että en allekirjoita paperia. Viesti oli hyvin painostava, että olen täällä pitkään jos en allekirjoita. Lopulta kuulustelija suostui tekemään korjauksen ja pistin nimen paperiin. Eli kuten varmaan arvaat kysymykset! Onko pakko allekirjoittaa ja miksi en saa tallentaa kuulustelua johon itse osallistun?"

Kuulustelupöytäkirjaa ei ole pakko allekirjoittaa eikä kuulustelun omatoimiselle tallentamiselle ole olemassa lain mukaista estettä.

Allekirjoittamisen osalta kannattaa lukea blogin aikaisempi artikkeli Allekirjoituspakko. Kuulustelupöytäkirjan allekirjoittamisesta kieltäytyminen ei ole rikos. Poliisi ei voi käyttää voimakeinoja tai vangita kuulusteltavaa sen perusteella että kuulusteltava ei suostu allekirjoittamaan pöytäkirjaa. Jos kuulemispöytäkirja sisältää huonosti muotoiltuja tai tulkinnan varaista sisältöä, pöytäkirjaa ei pidä allekirjoittaa oman oikeusturvansa takia. Poliisin painostukseen ei pidä taipua.

Poliisikuulustelun tallentamiseen ei myöskään ole mitään estettä. Kaiken keskustelun johon itse osallistuu tai on tarkoitettu kuultavaksi saa muutoinkin tallentaa. Tallentamiseen ei tarvitse pyytää lupaa. Poliisi ja jopa oikeuskansleri väittävät täysin virheellisesti, että tallentaminen ei ole sallittua koska esitutkintamateriaali on salainen. Salassapito velvoite ei kuitenkaan estä tallenteen tekemistä, se estää ainoastaan tallenteen julkaisemisen. Toiseksi, itse tehty tallenne ei ole viranomaisasiakirja, joten virallisia asiakirjoja koskeva mahdollinen salassapitovelvoite ei koske itse tehtyä tallennetta.

Poliisikuulustelun tallentamiseen liittyen suosittelemme tutustumista Markus Janssonin blogin erinomaiseen ja kattavaan artikkeliin Saako poliisikuulustelun nauhoittaa? Artikkelissa aihetta on avattu tarkemmalla tasolla.

oikeusjakohtuus.blogpsot.com

Lue:
Markus Janssonin blogi 

Lue myös:
Allekirjoituspakko
Kiinniotto - pidätys - kuulustelu
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa
Q&A - Saako poliisille valehdella?
Poliisin toimet kotietsinnän aikana on syytä videoida
Rikoksen tekijän tietojen julkaiseminen
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
   

Q&A - Rikoksen tekijän tietojen julkaiseminen

“Kiitos tosi mahtavasta blogista. Yhteen kysymykseen en ole oikein löytänyt selventävää vastausta nestistä. Jos esimerkiksi minä tai lähiomaiseni joutuu rikoksen uhriksi, poliisi selvittää asiaa esitutkinnassa ja löytää teolle epäillyn. Onko uhrilla, tai milloin uhrilla on oikeus tietää ketä poliisi epäilee rikoksesta? Olen nimittäin kuullut että poliisi on kieltäytynyt kertomasta epäilyn nimeä ihan vain sen takia että rikoksesta epäillyn oikeusturva toteutuu. Ettei “syyllisen” nimeä mennä levittelemään netissä tai että uhri tai uhrin omainen ei ryhdy kostotoimenpiteisiin rikollista vastaan.  Entä minun oikeusturvani? Eikö Suomessa uhrilla tai uhrin omaisella ole mitää oikeusturvaa?”

“Tutkinnalliset syyt” antavat poliisille ja poliisin tiedottamiselle varsin vapaat kädet. Poliisi voi siis aikalailla itse päättää mitä milloinkin tutkittavasta asiasta kertoo.

Käytännössä asianomistajien pitäisi poliisitutkinnan aikana saada tietää yleensä kaikki asiaan liittyvä. Asianomistajat saavat tietää esim. tutkinnanjohtajan nimen jolta vireillä olevasta tutkinnasta voi tiedustella. Rikoksesta epäillyn henkilöllisyys pitäisi pystyä kertomaan asianomistajalle heti kun joku henkilö tutkinnassa asetetaan epäillyn asemaan.

Poliisin suorittaman esitutkinnan jälkeen rikoasasia etenee syyttäjälle ja lopulta tuomioistuimeen ellei syyttäjä tee syyttämättäjättämispäätöstä. Kannattaa muistaa että seuraava yhteydenotto asianomistajan kuulemisen jälkeen saattaa tulla vasta kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin käräjäoikeudelta kun rikosasian käsittely alkaa.

Rikosasian asianomistajalla on oikeus pyytää loppulausunto esitutkinnan päätteeksi. Tällöin asianomistaja saa käyttöönsä kaiken asiassa kertyneen tutkinta-aineiston, mukaanlukien myös muiden asianosaisten, kuten epäiltyjen nimet, kertomukset ja asiasta tehdyt tutkimukset. Käytännössä viimeistään esitutkinnan päättyttyä asianomistajalla on oikeus tietää rikoksesta epäillyn nimi. Käytännössä tämä tieto on monesti käytettävissä jo esitutkinnan aikana.

Esitutkinta-aineisto tulee pääsäännön mukaan julkiseksi, kun asiassa on nostettu syyte tai tehty syyttämättäjättämispäätös. Tällöin rikoksesta epäillyn nimen voi periaatteessa julkaista. Tiedotusvälineiden toiminnan pohjalla on oma ohjeistuksensa siitä, miten vakavista rikoksista uutisoitaessa mainitaan syytettyjen tai tuomittujen nimiä. Tällainen toimintahjeistus ei kuitenkaan koske yksityishenkilöitä.

Esitutkinta-aineisto on syytteen nostamiseen asti asianosaisjulkista, jolloin epäillyn nimen paljastaminen saattaa täyttää jonkin salassapitorikoksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön. Epäillyn henköllisyyden levittäminen  on johtanut käytännössä kuitenkin korkeintaan sakkorangaistuksiin.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Kaikki aikaisemmat Q&A kysymykset ja niiden vastaukset

Lue:
Onko rikosilmoitus sama asia kuin tutkintapyyntö?
Saako poliisille valehdella?
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus 
Kiinniotto - pidätys - kuulustelu
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Q&A - Poliisikuulustelu - kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Ehdollinen vankeustuomio ei ole rangaistus
Q&A - Rangaistavuus

Q&A - Saako poliisille valehdella?

"Olen aina miettinyt että jos kaveri on tehnyt jotain ikävää, potkinut vaikka auton kyljen sisään kännipäissään ja poliisipartio etsii häntä, niin onko mun jätettävä kaveri busted, esim. jos poliisi tulee kadulla urkkii missä sun kaveri on, näitkö sun kaveris tekevän ton, minne se meni jne, syyllistynkö johonkin jos en kerro. "

Poliisin suorittama virallinen kuulustelu on osa poliisitutkintaa tai esitutkintaa. Tämä kuulustelu tapahtuu yleisimmin poliisiasemalla. Poliisiasemalla kuulusteltavan henkilön oikeudet ja velvollisuudet pitäisi olla kirjallisessa muodossa paperilla, jotta voit tutustua niihin ennen virallisen kuulustelun aloittamista. Virallinen kuulustelukertomus on annettu vasta sitten, kun kuulusteltava allekirjoituksellaan vahvistaa kuulustelijan laatiman kuulustelupöytäkirjan.

Kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Kuulusteluissa todistajana olevan henkilön tulee puhua aina totta muiden tapahtumaan liittyvien asianosaisten toimista. Lähiomaisia vastaan ei tarvitse todistaa. Rikoksesta epäillyllä on vahvin itsekriminoinnin -suoja. Tämä periaate antaa käytännössä rikoksesta epäillylle myös oikeuden valehdella tutkittavassa asiassa.

Entä miten tilanne on silloin kun poliisi pysäyttää sinut kadulla ja kysyy enemmän tai vähemmän mielestäsi epämiellyttäviä tai kiusallisia kysymyksiä. Saako poliisille silloin valehdella?

Kun poliisi puhuttelee ihmisiä kadulla tai kauppakeskuksissa tai muissa vastaavissa paikoissa puhuttelun kohteella ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta. Tähän ei ole olemassa mitään poikkeuksia. Väärän todistuksen antamisesta ei voi saada rangaistusta niin kauan, kun puhuteltavaa ei kuulla todistajan asemassa. Tämä ei sulje kuitenkaan pois sulje sitä, että tietyissä tilanteissa poliisille valehteleminen saattaa täyttää jonkin muun rikoksen tunnusmerkistön. Lähinnä kysymykseen voisivat tulla rikoslain 16 luvun 3 § :n mukainen haitanteko virkamiehelle tai 4 § :n mukainen niskoittelu poliisia vastaan.

Haitanteosta virkamiehelle voidaan tuomita se, joka ilman väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä. Jos poliisille valehtelemalla siis yrittää vaikeuttaa tämän virkatoimien suorittamista, vaikkapa osoittamalla väärän suunnan, jonne epäilty on lähtenyt tai antamalla epäillystä totuudenvastaisia tuntomerkkejä, niin haitanteon virkamiehelle tunnusmerkistö voi täyttyä.

Niskoitteluun poliisia vastaan voi syyllistyä mm. vääriä tietoja antaen poliisin toimintaa vaikeuttamalla. Tämän tunnusmerkistön voisi kuvitella täyttyvän varsin helpostikin, jos "aktiivisesti" valehtelee poliisille. Tunnusmerkistö ei kuitenkaan täyttyne kovin herkästi, jos vain vaikenee tiedossaan olevista seikoista.

Käytännössä varminta on siten kiistää nähneensä, kuulleensa, havainneensa, tietävänsä mitään. Sen sijaan poliisia ei pidä mennä aktiivisesti johtamaan harhaan esimerkiksi tekaistuja tuntomerkkejä tai tapahtumia keksimällä.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Kiinniotti - pidätys ja kuulustelu
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Viranomaisrikollisuus

Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa

Henkilö A kutsuttiin poliisin suorittaman esitutkinnan aikana kuulusteluun henkilön B tekemän rikosilmoituksen perusteella pahoinpitelystä epäiltynä. Ennen kuulustelun aloittamista henkilö A halusi tehdä samasta pahoinpitelystä rikosilmoituksen henkilöstä B. Samaan oletettuun ja tutkinnan alaiseen pahoinpitelyyn osallistuneet kaksi henkilö tekivät siis rikosilmoitukset toisistaan. Poliisi ehdotti että henkilöä A kuulusteltaisiin ensin todistajana tekemänsä vastarikosilmoituksen vuoksi ja tämän jälkeen rikoksesta epäiltynä. Poliisi painotti, että todistajana ollessaan hänellä olisi totuudessa pysymisvelvollisuus rangaistuksen uhalla ja hänen tulisi kertoa kaikki tietonsa oletetusta pahoinpitelystä. Tämän jälkeen poliisi vielä kuulustelisi häntä rikoksesta epäiltynä jolloin hän voisi täydentää omaa lausuntoaan.

Kuulustelussa todistajalla on totuudessapysymisvelvollisuus. Rikoksesta epäillyn ei puolestaan tarvitse puhua totta tai kertoa yleensäkään mitään koko tapahtumasta. Kuulusteltavalla henkilöllä on aina itsekriminointisuoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa poliisi yrittää viedä kuulusteltavalta mahdollisuuden käyttää itsekriminoinnin suojaa asettamalla hänet todistajaksi tapahtumalle josta hänestä on tehty rikosilmoitus. Poliisi siis haluaa että henkilö rangaistuksen uhalla kertoo kaiken tapahtumasta todistajan roolissa, vaikka henkilö on käytännössä epäiltynä pahoinpitelyrikoksesta.

Tämän kaltaiset tilanteet ovat hyvin yleisiä varsinkin silloin kun samasta tapahtumasta tehdään vastakkain erillisiä rikosilmoituksia. Itsekriminoinninsuoja on kuitenkin ehdoton. Suoja on myös todistajan roolissa olevalle henkilöllä. Edellä mainitussa tilanteessa todistajan on siis pysyttävä totuudessa koskien sitä, mitä tapahtuman vastapuoli on tehnyt. Todistajaa ei voida rangaista siitä että hän valehtelee todistajana ollessaan omasta osuudestaan tapahtumaan. Henkilön ei tarvitse edesauttaa poliisia millään tavoin oman syyllisyytensä selvittämisessä. Todistajan roolissa on kuitenkin oltava hyvin varovainen, ettei anna väärää lausuntoa vastapuolen tekemisistä.

Käytännössä tämän kaltaisissa yhdistetyissä kuulusteluissa pitäisi todistajan osalta keskittyä selvittämään mitä vastapuoli on tehnyt ja rikoksesta epäiltynä miten henkilö on itse osallistunut tapahtumaan. Kuulustelija ei siis saisi käyttää henkilön todistajan asemaa kuulustelussa hankkiakseen tietoja siitä miten kuulusteltava on itse osallistunut tekoon. Kuulustelijat pyrkivät kuitenkin monesti asettamaan kysymyksensä siten, että totuudenmukaisesti vastaaminen asettaa henkilön itsensä syytteen vaaraan ja toisaalta kieltäytyminen kysymykseen vastaamasta vahvistaa henkilön syyllisyyttä.

Itsekriminoinninsuoja koskee siis kaikkia henkilöitä, oli sitten kuulustelussa todistajana tai epäiltynä. Poliisi pääsääntöisesti painottaa todistajille totuudessapysmysvelvollisuutta ja yleensä itsekriminnoinsuojasta ei muisteta kertoa mitään.

Lue myös:
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa

Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen

"Minua epäiltiin rikoksesta jonka seurauksena poliisi suoritti kotietsinnän ja takavarikoi kaksi tietokonetta. Tietokoneiden kovalevyt olivat kryptattuja ja poliisin tutkinta ei saanut kryptausta purettua. Minulta vaadittiin poliisikuulustelussa kryptauksen purkavan avaimen kertomista useaan otteeseen. Kieltäydyin kertomasta koska minun ei tarvitse auttaa millään tavoin itseni tuomitsemisessa, sen minäkin sentään tiedän. Ongelmaksi muodostuikin se, että vaimoni ja poikani tiesivät kryptauksen purkuavaimen. Heidät vaadittiin kuulusteluun tapauksen todistajina. Kuulustelija painotti heille, että he eivät todistajina saa valehdella. Jos heillä on tiedossa avain, kuten kuulema oletettavaa on, heidän on kerrottava se poliisin tutkijoille jotta rikos voidaan selvittää. Poliisin mukaan jos kyseessä on näinkin vakavan rikoksen selvittäminen, kertomatta jättämisestä olisi seurauksia. Vaimoni ei purkuavainta suostunut kertomaan. Poikaani kohtaan kohdistunut painostus oli selvästi voimakkaampaa mutta hän piti pintansa. Onko tosiaan näin että vaimoani ja poikaani voidaan uhkailla jopa sakoilla tai vankeudelle elleivät he suostu kertomaan tietokoneitteni salauksen purkuavainta vain sen takia että heidät on nimetty todistajiksi rikokseen joista meikäläistä epäillään?"

Rikoksesta epäillyllä on ns. itsekriminointi -suoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Tämä periaate antaa käytännössä rikoksesta epäillylle myös oikeuden valehdella tutkittavassa asiassa. Kuulusteluissa todistajana olevan henkilön tulee puhua aina totta eli kertoa kyseessä olevasta asiasta ne tiedot ja faktat jotka hänellä on tiedossaan. Todistajalla on aina totuudessapysymisvelvollisuus. Lähiomaisia vastaan ei kuitenkaan tarvitse todistaa. Mikäli vastaaminen kysymykseen tarkoittaisi todistamista lähiomaista vastaan, todistajalla on oikeus tällöin kieltäytyä vastaamasta. Kieltäytyminen tulee ilmoittaa selkeästi. Esimerkiksi: "Kieltäydyn todistamasta lähiomaistani vastaan" (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 20 §).

Oikeudenkäymiskaaressa säädetään todistajan oikeudesta kieltäytyä todistamasta. Esitutkintalain mukaan mikäli todistaja olisi oikeudenkäynnissä oikeutettu kieltäytymään vastaamasta kysymykseen, hän on oikeutettu siihen myös esitutkinnassa.

Poliisi syyllistyy virkarikokseen mikäli poliisi esitutkinnassa tai muutoin tutkinnan aikana painostaa tai uhkailee todistajaa vastaamaan kysymyksiin tai paljastamaan tietoa todistajan lähiomaiseen liittyen, vaikka on selvästi ilmeistä, että todistajalla on oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin. Kuulusteluun kannattaa aina pyytää paikalle riippumaton todistaja. Kuulustelijan toiminnasta voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Ilman todistajaa näyttö asiattomasta painostuksesta voi olla hyvin vaikea näyttää toteen. Mikäli poikasi on alle 18 -vuotias, häntä tulee kohdella kuulusteluissa lapsena. Hänelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä. Poliisi ei voi kuulustella lasta ilman todistajan läsnäoloa.

Kyseisessä tapauksessa vaimoasi ja poikaasi ei voida velvoittaa kertomaan kovalevyjen purkamiseen tarvittavaa avainta. Heillä on oikeus kieltäytyä todistamasta lähiomaista vastaan. Tähän ei ole olemassa mitään poikkeuksia.

Lue myös:
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa