Oi valvoja, miksi piileksit?

Kun vauhtiin on päästy, katsotaan yksityisen pysäköinninvalvojan käytöstä käsittelevän artikkelin ja ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelua käsittelevän artikkelin jälkeen miten ParkCom Oy:n valvoja toimii kauppakeskus Columbuksen pysäköintialueella.

Valvoja seisoskelee ja odottaa autoilijoiden poistumista. Mikäli ajoneuvoon jää kuljettaja tai matkustaja, auto saa olla rauhassa. Kun parkkialueella näyttää olevan hiljaista ja ajoneuvojen kuljettajat sekä matkustajat ovat poistuneet kauppakeskukseen, valvoja aloittaa työnsä. Valvoja kuvaa erikseen useita eri ajoneuvoja kummaltakin puolelta pysäköintialuetta. Kuvauksen jälkeen valvoja kävelee rauhallisesti n. 30-40 metrin päähän kauppakeskuksen kulman taakse. Siellä hän rauhassa kirjoittaa yksityisoikeudelliset maksulaput ja laittaa ne muovisiin suojiin. Kun valvoja on kirjoittanut laput kaikkiin kuvaaminsa autoihin hän saapuu takaisin pysäköintialueelle ja laittaa maksulapun nopeasti niiden kuvattujen autojen tuulilasiin jotka ovat vielä paikalla. Laitettuaan maksulaput tuulilasiin valvoja poistuu omaan ajoneuvoonsa kyttäämään seuraavaa sopivaa "sakotus" -hetkeä.

Valvoja ottaa valokuvia harmaasta wagonista, kuvattuaan ensin kahta autoa vastakkaisella puolella parkkialuetta.



Kirjoitettuaan kulman takana maksulaput valmiiksi, valvoja palaa kiinnittämään maksut aikaisemmin kuvattuihin ajoneuvoihin.

Valvoja ei voi kiinnittää maksulappua vasemmalta poistuneeseen wagoniin, joten valvoja kömpii takaisin autoonsa odottamaan seuraavaa tilaisuutta.

Lämpimässä autossa on mukava miettiä työtehtävänsä mielekkyyttä ja erityisesti lainmukaisuutta.

Kuvasarjasta näkee, että vasemmalla viimeisenä pysäköity harmaa wagon on kerinnyt poistua paikalta siinä vaiheessa kun valvoja palaa takaisin. Ajoneuvon kuljettaja säästyy siis maksulapulta, vai säästyykö? Lähettääkö ParkCom Oy maksumuistutuksen laskusta jota ajoneuvon kuljettajalle ei koskaan ole edes annettu?

ParkCom Oy:n valvojan toiminta on hämmästyttävän salamyhkäistä. Hän kirjoittaa maksulaput kauppakeskuksen kulman takana suojassa katseilta. Ajoneuvojen valokuvaaminen tapahtuu vain, jos ajoneuvossa ei ole paikalla kuljettajaa tai matkustajaa. Juridisesti kiinnostaisi tietää, mitä tapahtuu niille kulman takana kirjoitetuille maksulapuille joita valvoja ei kerkiä asettaa ajoneuvon tuulilasiin ennen kuin kuljettaja poistuu paikalta? Saako ajoneuvon omistaja maksukehoituksen kotia jälkeenpäin?

Maksulaput on numeroitu arkistointia varten, joten on äärimmäisen epätodennäköistä, että maksuja joita ajoneuvon tuulilasin ei keritty asettaa heitettäisiin valvojan toimesta pois. Millä tavoin ParkCom Oy on ohjeistanut ja kouluttanut valvojiaan? Onko valvojien toimet todella annetun koulutuksen ja ohjeistuksen mukaisia: piileksiä, kytätä, vaihvihkaan salaisesti kulman takana? Jos toiminta kerta valvontayhtiön mielestä on laillista ja rehellistä, miksi yksityiset valvojat eivät toimi kuten kunnalliset pysäköinninvalvojat. He sentään kirjoittavat pysäköintivirhemaksun paikan päällä ja kiinnittävät lapun tuulilasiin. Heidän kanssaan voi asiasta keskustella ja heillä on myös tapana ollut ohjeistaa kuljettajaa tulevaisuuden varalle.

Käykää vilkaisemassa myös edellisen artikkelin kommentteja. Ystävällinen blogin lukija on julkaissut hulvattoman hauskan keskustelun, joka on käyty kuluttajan ja ParkCom Oy:n asiakaspalvelu "Reklamaatioryhmän" kanssa.

Lue myös: Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta

Lue myös: ParkPatrol Finland Oy - Cloaca maxima

Lue myös: "Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?"

ParkPatrol Finland Oy - Cloaca maxima

Millainen on rajapinta yksityisen pysäköinninvalvonnan ja kuluttajan välillä? Rajapinta muodostuu siitä toiminnasta minkälaiseksi valvontayhtiö on palvelunsa kuvannut asiakaspalveluprosessissaan. Asiakaspalvelua edustavat kentällä toimivat pysäköinninvalvojat sekä laskutuksesta, reklamoinnista ja perinnästä vastaavat toiminnot valvontayhtiön sisällä tai ulkoistettuna palveluna valvontayhtiön ulkopuolelta. Ulkoistuksesta huolimatta vastuu asiakaspalvelusta on kuitenkin aina valvontayhtiöllä. Valvontayhtiö on myös korvausvastuussa puutteellisen asiakaspalvelun kuluttajalle aiheuttamasta tahallisista haitasta.

Hyvä esimerkki yksityisten pysäköinninvalvojien tarjoamasta asiakaspalvelusta on erään yksityisen valvontayhtiön valvojan toiminta pysäköintialueella. Tapaus on kuvattu blogin aikaisemmassa artikkelissa.

Blogi on saanut useita sähköposteja liittyen ParkPatrol Oy:n asiakaspalveluun. Toimintaa voisi kuvata ala-arvoiseksi, mutta tämäkin edellyttäisi, että asiakaspalvelua on yleensä olemassa edes pienimmässä mahdollisessa mittakaavassa. ParkPatrol Oy:n toiminta perustuu rahastamiseen, ylimielisyyteen ja asiakaspalvelun halveksuntaan.

Reklamointi on tehty mahdollisimman vaikeaksi. ParkPatrol Oy ilmoittaa internetsivuillaan, että ainoastaan kirjallinen ja annettuun osoitteeseen postitettu reklamaatio käsitellään. Ei sähköistä asiointia tai edes puhelinnumeroa. Tämän tarkoitus on vain ja ainostaan hankaloittaa kuluttajan laillisia oikeuksia keskustella ja saada tietoa maksun perusteista. Eikä tämäkään vielä riitä! Vaikka kuluttaja toimii täsmälleen annettujen ohjeiden mukaisesti, ParkPatrol Oy ei edes ota vastaan saamiaan reklamaatiota. Samalla ParkPatrol Oy:n toiminta kuvaa sitä heikkoa oljenkortta, jonka varassa yksityinen pysäköinninvalvonta suomessa roikkuu. Kun toiminta ei perustu lakiin ParkPatrol Oy haluaa kaikin keinoin vetäytyä piiloon toimimattoman asiakaspalvelun taakse välttyäkseen määrämiensä maksujen laillisuuteen liittyvästä keskustelusta kuluttajien kanssa.

Kuinka toimii ParkPatrol Finland Oy ?

Autoilija oli pysäköinyt ajoneuvonsa valvontayhtiön mielestä virheellisesti. Kun ajoneuvon omistaja sai maksukehoituksen ParkPatrol Oy:ltä, omistaja reagoi tilanteeseen välittömästi. ParkPatrol Oy:n kotisivujen ohjeiden mukaisesti hän lähetti reklamaation kirjallisena ParkPatrol Oy:n kotisivuilla mainittuun osoitteeseen

"OY PARKPATROL FINLAND AB Porthaninkatu 9 L 70 00530 Helsinki"

Kyse oli maksusuoritukseen liittyvästä reklamaatiosta jota valvontayhtiö ei siis anna tehdä sähköisesti. Varmistuakseen reklamaation päätymisestä käsiteltäväksi, kuluttaja lähetti kirjeen postin saantitodistuslähetyksenä. Tämä on kuluttajalle normaali tapa varmistua, että tärkeä asiapaperi todella menee perille saajalle asti eikä esimerkiksi häviä matkalla. Kulut maksaa lähettäjä joten vastaanottajalle palvelu on ilmainen.

Kaksi viikkoa myöhemmin ajoneuvon omistaja sai perintäkirjeen ParkPatrol Oy:n käyttämältä Cash-In Consulting -perintätoimistolta ja maksu kehoitettiin maksamaan. ParkPatrol Oy oli toimittanut maksun perintätoimistolle perittäväksi, mutta ei ollut millään tavoilla vastannut tai reagoinut omistajan tekemään aikaisempaan reklamaation.

Pari päivää myöhemmin posti palautti lähetetyn reklamaatiokirjeen, koska ParkPatrol Oy:stä kukaan ei ollut suostunut kuittaamaan kirjettä vastaanotetuksi. ParkPatrol Oy vaatii siis reklamaation kirjallisena, mutta ei koskaan edes vastaanota niitä! Tässä kohdin tietysti herää kysymys menevätkö reklamaatiot aina suoraan roskakoriin? Tämän suuntainen toiminta vain vahvistaa ParkPatrol Oy:stä sitä epäammattimaista, salamyhkäistä ja lain rajamailla toimivan yrityksen imagoa joka suurimmalle osalle kuluttajia ja autoilijoita on viimeisen vuoden aikana ParkPatrol Oy:stä muodostunut.

Kuluttaja soitti heti kirjeen saatuaan Cash-In Consulting -perintätoimistoon, joka asiasta kuultuaan jäädytti perintätoimet toistaiseksi ja kertoi yrittävänsä selvittää asiaa ParkPatrol Oy:n kanssa. Samalla perintätoimiston henkilö oli kuitenkin huokaillut syvään ja todennut että näitä ParkPatrol Oy:n reklamaatiota näyttää todella riittävän.

Kuluttajan kannalta on tietysti oleellista reagoida ParkPatrol Oy:n aiheettomiin maksuihin viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäinen maksumuistutus saapuu. Tällöin reklamaation oikea kanava on laskuttava yritys. ParkPatrol Oy:n velvollisuus on ottaa reklamaatio vastaan, käsitellä reklamaatio ja antaa siihen vastaus. Mikäli yritys todistettavasti kieltäytyy vastaanottamasta reklamaatiota, kuten nyt on jo useasti käynyt, maksun voi tulkita aiheettomaksi. Esimerkiksi monissa huijarifirmoissa toiminta perustuu olemattomien ja aiheettomien valelaskujen lähettämiseen ja on täysin "normaalia" että kyseisiin yrityksiin ei jälkeenpäin saa mitään yhteyttä.

Mikäli perintä siirtyy perintäyhtiölle, vastine kannattaa tehdä kirjallisesti. Oleellista on myös ilmoittaa todisteineen, että valvontayhtiö ei ole suostunut ottamaan aikaisempaa reklamaatiota vastaan. Tällöin perintäyhtiön lainmukainen velvollisuus on keskeyttää perintä ja selvittää asia. Kuluttajalle riittää, että hän on todistettavasti reklamoinut asiasta yritykselle. Mihinkään jatkuvaan reklamaatiorumbaan ei tarvitse suostua. Mikäli perintäyhtiö jatkaa perintää hyvän perintätavan vastaisesti perintäyhtiöstä kannattaa tehdä kirjallinen kantelu valvovalle viranomaiselle sekä valvontayhtiöstä vähintään tutkintapyyntö poliisille.

Lyhyt kuvaus perintätoimista löytyy tästä artikkelista. Tarkemmin ja yksityiskohtaisempaa tietoa saa mm. kuluttajaviraston sivuilta.

Koska ParkPatrol Oy:n kuten muidenkin valvontayhtiöiden toiminta ei perustu lakiin, yhtiöiden tai heidän edustamien perintätoimistojen kanssa asioidessa on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Oleellista on varmistaa, että tapahtumien kulku, sovitut asiat ja keskustelujen sisältö voidaan todentaa jälkeenpäin. Helpointa on asioida sähköisesti käyttäen sähköpostia. Jos tämä ei ole mahdollista, kaikki kirjallinen aineisto joka lähetetään valvontayhtiölle tai perintätoimistolle tulee lähettää kirjattuna tai saantitodistuksella varustettuna! Tämä on ainoa keino varmistaa onko lähetys oikeasti otettu vastaan. Myös puhelinkeskustelut on syytä pyrkiä tallentamaan koska suullisesti sovituista asioista tulee yllättävän usein erimielisyyttä ja todistustaakka on hankala osoittaa.

Mistä ParkPatrol Oy:n tominta alkoi ?

"Narmer oli Ylä-Egyptin kuningas n. 3100 e.Kr. Hän yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin yhdeksi kokonaiseksi valtakunnaksi ja perusti siten muinaisen Egyptin valtion. Tästä on hyvä ottaa toiminta-ajatus myös yhtiöllemme." - Siis mitä? (lähde: parkpatrol, alias narmer ky:n alkuperäiset sivut)

ParkPatrol - tämän viikon vitsi
ParkPatrol - hätä kädessä

Muita ParkPatrol artikkeleita:

ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu
McDonalds haluaa eroon lapsipeheistä

Lue myös: Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta
Lue myös: Helsingin hallinto-oikeus koettelee yksityisen pysäköinnin rajoja
Lue myös: "Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun"

LISÄYS 22.11.2007:

Käykää vilkaisemassa tämän artikkelin kommentteja. Ystävällinen blogin lukija on julkaissut hulvattoman hauskan keskustelun, joka on käyty kuluttajan ja ParkCom Oy:n asiakaspalvelu "Reklamaatioryhmän" kanssa.

Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä parkkivalvonnasta

Erinomaisia uutisia! Lukekaa koko artikkeli Iltalehdestä.

Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä parkkivalvonnasta

"Helsingin liikenneturvallisuusyksikön päällikkö ylikomisario Heikki Seppä on pyytänyt keskustan poliisipiiriä tutkimaan yksityisen ParkCom-pysäköinninvalvontafirman toiminnan laillisuuden.
Seppä epäilee, että yritys on ottanut valvontaansa muun muassa monia parkkialueita, jotka tieliikennelain mukaan ovat yleiseen liikenteeseen tarkoitettuja." (Iltalehti)

"Ylikomisario Heikki Seppä huomauttaa, että virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä. Pysäköinninvalvonta on hänen mukaansa katsottava tieliikennelain määrittämäksi valvontatoimeksi, jonka ensisijainen toimivaltainen viranomainen on poliisi. Sepän mukaan kysymys on virkavallan anastukseen liittyvästä erehdyttämisestä, kun yksityinen pysäköinninvalvoja antaa ymmärtää, että hänellä on oikeus kirjoittaa ja periä "parkkisakkoja". (Iltalehti)

"Mikäli toiminta todetaan lainvastaiseksi, riittää, että poliisi selkeästi kieltää yksityisiä valvontafirmoja kirjoittamasta maksumääräyksiä Salmisaaressa sekä muilla vastaavilla alueilla, Seppä huomauttaa." (Iltalehti)

"Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?"

Artikkelissa on lainaus blogin saamasta kirjeestä. Ensimmäiseksi herää oikeutetusti kysymys, miten yksityisten pysäköintivalvontayhtiöiden työntekijöitä koulutetaan asiakaspalvelutehtävään? Onko "vittu" sanan käyttö yksityisessä pysäköinninvalvonnassa välttämätöntä vai peräti toivottavaa? Mikä on valvontayhtiön vastuu työntekijänsä käytöksestä? Haluaako pysäköintialueen omistaja todella alueelleen valvojia joiden käytös on hämmästyttävän ala-arvoista eikä täytä edes perusvaatimuksia sivistyneestä keskustelusta?

Yksityisten pysäköintivalvontayhtiöiden toiminta ei perustu lakiin. Suomessa julkisen vallan käyttö on säädetty vain ja ainoastaan laissa erikseen määrätyille viranomaisille. Yksityinenkin pysäköintialue voi olla julkinen paikka ja julkisilla alueilla lain valvontaa suorittavat ainoastaan viranomaiset. Yksityisoikeudellisilla sopimuksilla tilannetta ei voi muuttaa toiseksi. Valvontayhtiöiden toiminnan laillisuus kokonaisuudessaan on vielä hyvin epäselvä eivätkä tulevat oikeudenpäätökset välttämättä valaise asiaa yhtään sen paremmin. Oikeudessa punnitaan lähinnä maksuvelvollisuutta eikä niinkään toiminnan laillisuutta.

Yksityisen valvonnan toimialalla kyse on myös asiakaspalvelusta ja kuluttajaorientoituneesta lähestymistavasta. Yleinen trendi näyttää olevan, että asiakaspalveluun ei kiinniteä huomiota tai sitä ei ole. Näyttääkin pahasti siltä, että yksityiset pysäköintivalvontayhtiöt palkkaavat keitä tahansa "hiippareita" kunhan pystyvät suoriutumaan maksulapun kirjoittamisesta ja omaavat riittävät piileskelytaidot autoilijoiden kyttäämiseen.

Seuraava keskustelu on tallenteesta, jonka ajoneuvon kuljettaja taltio käytyään kiivaan, mutta toisaalta niin opettavaisen ja "korkeatasoisen" keskustelun erään yksityisen pysäköintivalvontayhtiön työntekijän kanssa.

"Moi blogi, Yllätin tässä taannoin valvontyhtiön miespuolisen työntekijän kirjoittamassa maksulappujaan rikkomisesta. Pistin rintataskussa olleen mp3-soittimen tallentamaan keskustelun ja otin kännykän esiin napsiakseni kuvia. Alla oleva keskustelun kulku on kirjoitettu suoraan mp3-tallenteesta. Ehkä tästä ihan oikeasti pitäis keskustelulla laajemminkin. Tarviiko asiakkaan tosiaankin kuunnella tuollaista vuodatusta toiminnasta joka on vähintäänkin arveluttavaa ellei jopa laitonta.

[minä]: Mitä sä touhuut mun auton kanssa?

[valvoja]: (hymähtää)

[minä]: Mä kysyin sulta ... mistä hyvästä sä tota lappua kirjotat?

[valvoja]: Ootsä ajanut tätä autoa?

[minä]: Kuinka niin?

[valvoja]: Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?

[minä]: Kuinka niin?

[valvoja]: Mitä sä vittuilet mulle ... ite et ole noudattanut ehtoja, pitäiskö sun vittu opetella lukemaa ... (naurahtaa)

[minä]: Mitä ehtoja en ole noudattanut?

[valvoja]: Pysäköintiehtoja ... kato noita vitun kylttejä, sun pysäköintiehtos on noissa kylteissä ... aika ylitetty ...

[minä]: Pysäköintivirhemaksun voi antaa vain kunnallinen pysäköinninvalvoja ... tota ... sä et taida sellainen olla ... et kai

[valvoja]: Sä olet rikkonut sopimusta (siirtyy ottamaan valokuvia autosta)

[minä]: En ole tehnyt sun enkä sun firmas kanssa sopimusta. Kyllä mä näin noi kyltit, mutta olen tietoisesti kieltäytynyt hyväksymästä sopimusta ...

[valvoja]: Täh? ... Ei voi tehdä ...

[minä]: Totta kai voi. Mä olen kieltäytynyt tekemästä sopimusta joten mitään sopimusrikkomusta ei ole tehty kun ei ole sopimusta, olen ainoastaan pysäköinyt paikalle ... oikeudetta ... kai, niin voisi sanoa, mutta sopimusta en ole tehnyt

[valvoja]: Sä olet pysäköinyt ton saatanan autos ... silloin on sopimus (ottaa edelleen kuvia) ... vittu ... vittu ... (loppua ei kuule)

[minä]: (otan oman kännykän näkyville ja aloitan kuvien napsimisen)

[valvoja]: Mitä vittua sä teet?

[minä]: Otan susta kuvia ... vaikka muistoks ...

[valvoja]: Lopeta nyt saatana niiden kuvien ottaminen, et sä saa muo kuvata (kävelee auton toiselle puolelle)

[minä]: (kävelen perässä ja otan kuvan kasvoista metrin etäisyydeltä)

[valvoja]: Mikä vittu sun ongelmas on ... mä yritän tehdä duunia, lopeta nyt saatana se kuvaaminen ennen kuin käy huonosti ... (sylkäisee auton sivulasiin)

[minä]: Sä kirjoittelet aiheettomia maksulappuja vaikka en ole tehnyt sopimusta (jatkan kuvien napsimista kännykällä), lisäksi sä syljet mun autoon ... mikä suo tosiaan vaivaa ... (alan hermostuu)

[valvoja]: Lopeta saatana niiden kuvien ottaminen (huutaa ja nostaa nyrkin pystyyn) ... vittu, mä näytän vielä tollasille kusipäille ...

[minä]: Otathan säkin .... mun autosta, kuvia

[valvoja]: Sä olet rikkonut sopimusta .... vittu

[minä]: No sä et ole, mutta mulla on oikeus kuvata ketä mä haluan ... julkisella paikalla

[valvoja]: Haista paska, sä et voi kuvata ilman lupaa ... sä tarvit luvan .. multa (laittaa digikameran pois ja lähtee kävelemään)

[minä]: Mä muuten nauhoitin tän meidän keskustelun, kaikki on tallessa, oliko tää sun mielestä hyvää asiakaspalvelua ... kuulet sä ... ?

[valvoja]: (pysähtyy ja sanoo jotain, mutta vierestä ajaneen auton ääni peittää äänen)

[minä]: Mitä sä sanoit? Hei, mitä sä sanoit ... en kuullut ... hei?

No joo, rikosta tässä ei ole tapahtunut, mutta haluaisin asian mahdollisimman julkiseksi. Tulen myös jossain vaiheessa julkaisemaan tallenteen sekä valokuvat ja kertomaan myös valvontayhtiön nimen, joten älä sinäkään niitä vielä julkaise, haluan tehdä sen itse. Näin tökerö käytös asiakaspalvelutilanteessa ei ole sellainen, minkä vois painaa villasella. Onneksi on todisteet, niin keskustelusta kuin itse työntekijästäkin valokuvat. Perästä kuuluu, sen voi sanoa. Tuntuu vähän siltä että noihin valvonta hommiin palkataan ketä nyt vain sattuu, kunhan on kanttia käydä sakottamassa ja kynä pysyy kädessä. Palailen astialle kun olen tutun lakimiehen kanssa miettinyt miten asiassa edetä. " (lähde: blogin vastaanottama kirje)

Päivän kilpailu! Kuinka monta kirosanaa yksityisen pysäköintivalvontayhtiön työntekijä päästi suustaan keskustelun aikana? Voittaja saa hyvän mielen ja moraalisen ylemmyyden. Onneksi tyhmyys ei ole tarttuvaa.


Lue myös: ParkCom hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Lue myös: Helsingin hallinto-oikeuden päätös koettelee yksityistä pysäköinninvalvontaa
Lue myös: Tarvitseeko yksityinen "parkkisakko" maksaa
Lue myös: Tapaus Järvenpään Prisma

IPTV ja televisiomaksu?

Televisiomaksu on maksettava mikäli sinulla on mahdollisuus vastaanottaa televisiolähetyksiä. Oli sitten kysymys kotimaisesta tai ulkomaisesta signaalista, ilmateitse rajan takaa tai satellitiin kautta toiselta puolelta maapalloa. Tämä tietysti edellyttää, että sinulla on oltava jokin laite jolla voit katsoa lähetettyä signaalia. Mikäli sinulla ei ole tällaista laitetta eikä siten mahdollisuutta vastaanottaa lähetyssignaalia, televisiomaksua ei tarvitse maksaa. Televisiomaksu maksetaan eurooppalaisittain aina omaan maahan riippumatta minkä maan lähetystä katsoo. Aiheesta lisää blogin aikaisemmasta artikkelista.

Suomessa Viestintävirasto valvoo televisiomaksukäytäntöä.

IPTV ja televisiomaksu?

IPTV on internet protokollan käyttöön perustuva kaksisuuntainen teknologia, jolla voi pakata ja lähettää IP-verkon kautta signaalia. Signaalin katsomiseen tarvitaan yksikertaisuudessaan laajakaistayhteydellä varustettu tietokone tai erikseen televisioon kytketty IPTV-boksi. IPTV:n paluukanava mahdollistaa myös ei realiaikaiset "video on demand" palvelut. Kuluttaja voi siis tilata verkon yli sen videopalvelun jonka katsoo sillä hetkellä tarvitsevansa.

Pitääkö televisiomaksu maksaa jos käyttää IPTV palveluja?

Viestintävirasto on julkaissut tiedotteen, jossa asiaan on otettu kantaa. Viestintäviraston mukaan IPTV kuuluu televisiomaksun piiriin mikäli kuluttaja ottaa vastaan realiaikaista ja laadultaan perinteiseen televisiolähetykseen verrattavaa signaalia.

"Televisiomaksun piiriin kuuluu myös televisiolähetysten vastaanottaminen IPTV:n kautta. IPTV:llä tarkoitetaan laajakaistaisen Internetin kautta vastaanotettavia reaaliaikaisia ja laadultaan perinteiseen televisioon verrattavia televisiolähetyksiä." (viestintäviraston tiedote, http://www.ficora.fi/)

Siis hetkinen ... ? Oletetaan, että henkilöllä ei asunnossaan ole käytössään erillistä laitetta televisiosignaalin vastaanottamiseksi, kuten digiboksia, IPTV-boksia, tietokoneeseen kytkettävää tv-korttia, satelliittivastaanotinta tms. Henkilöllä on kuitenkin käytössään tietokone ja laajakaistayhteys. Oletetaan vielä, että operaattori lähettää erikseen IPTV signaalia verkossaan, vaikka tokihan maailmalla on saatavilla IPTV lähetyksiä iso määrä ilman operaattorinkin erillistoimia.

Syntyykö asukkaalle televisiomaksuvelvollisuus? Pitääkö televisiomaksu maksaa?

Blogi on vastaanottanut muutaman kirjeen aiheesta, jossa ihmetellään tv-maksuhallinnon lähettämiä kirjeitä, joissa opiskelija-asuntolassa asuvilta opiskelijoilta vaaditaan televisiomaksun maksamista sillä perusteella, että asuntojen verkkopalvelua tarjoava operaattori lähettää IPTV -signaalia verkossaan. Tv-maksuhallinnon mukaan kaikki opiskelijat ovat tällä perusteella velvollisia maksamaan televisiomaksun. Kysymys kuuluukin, muodostaako tietokoneen ja laajakaistayhteyden omistaminen televisiomaksuvelvollisuuden? Onko oikeasti mahdollista, että laajakaistayhteyttä tarjoava operaattori omalla toiminnallaan, jakamalla IPTV lähetystä ilman erillistä "palvelutilausta" verkossaan, voi aiheuttaa opiskelijoille televisiomaksuvelvollisuuden?

Viestintävirasto on kuluttajia palveleva laitos, joten blogin pyynnöstä asiaa tiedusteltiin Viestintäviraston palvelupäälliköltä.

Aiheuttaako tietokoneen ja laajakaistayhteyden omistaminen televisiomaksuvelvollisuuden?

"Pelkkä tietokoneen omistaminen tai käyttäminen ei edellytä tv-maksua. Silloin kun on mahdollista vastaanottaa IPTV-lähetystä, syntyy tv-maksuvelvollisuus, riippumatta siitä katsooko niitä vai ei." (Viestintäviraston vastaus, 10/2007)

Mielenkiintoista. Tietokoneella voi kuitenkin vastaanottaa IPTV lähetyksiä ja katsoa niitä. Pelkkä tietokoneen omistaminen ei siis kuitenkaan aiheuta maksuvelvollisuutta. Eikö tämä ole ristiriitaista? Viestintävirastolta kysyttiin tarkennusta vastaukseen ja lisäksi tietoa operaattorin yksipuolisten IPTV lähetysten mahdollisesti aiheuttamasta maksuvelvollisuudesta?

"Mikäli operaattori lähettää IPTV -lähetystä, mutta käytössä ei ole erillistä boksia tai toisto-ohjelmaa ladattuna, ei synny myöskään tv-maksuvelvollisuutta. Pelkkä laajakaistayhteys ja tietokone ei edellytä myöskään tv-maksua. " (Viestintäviraston vastaus, 10/2007)

Tämä kuulostaa jo paremmalta. Tietokoneen ja laajakaistayhteyden omistaminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ja vaikka operaattori lähettää IPTV -signaalia verkossaan, maksuvelvollisuus syntyy vasta kun signaalin vastaanottamiseen on erillinen IPTV-boksi tai tietokoneelle on ladattu erillinen ohjelma IPTV:n vastaanottamiseksi.

Toivottavasti asia on näin selkeä todellisuudessakin. Jotenkin haiskahtaa siltä, että Viestintävirastolla on karannut ns. mopo käsistä nykyteknologian tuomien uusien mahdollisuuksien myötä. Summamutikassa vaaditaan televisiomaksua maksettavaksi sitä mukaan kun avautuu uusia teknologioita vastaanottaa televisiolähetyksiä. Ennen tilanne oli selkeä. Analoginen televisio nurkassa eikä televisiomaksua maksettuna - selvä pinnari! Nykyään televisiolaite ei todista mitään. Toisaalta, perinteisen television puuttuminen ei myöskään todista etteikö henkilö katsoisi televisiolähetyksiä. Millä tavoin kännykän kautta katsottava signaali täyttää "laadultaan perinteiseen televisiolähetykseen verrattuna" -ehdon. Kännykkätelevisiostakin pitäisi kuitenkin televisiomaksu maksaa. Puhumattakaan nyt IPTV lähetyksistä.

Kannattaa muistaa että näyttövelvollisuus televisiolähetysten vastaanottamisesta on tarkastajalla. Analogisen verkon hävittyä ja uusien teknologioiden myötä tehtävä on aika mahdoton nykypäivänä. Jokainen muistaa hokeman, ettei tarkastajaa tarvitse päästää sisälle asuntoon. Vastaavasti tarkastajalle ei tarvitse myöskään antaa valtuuksia päästä tietokoneelle tai tutkimaan voiko omistamallasi kännykällä katsoa realiaikaisia televisiolähetyksiä. Rehellisyys kunniaan, mutta joku raja se pitää olla rahastuksessakin. Eikö viimein olisi aika luopua televisiomaksusta ja rahoittaa kyseinen osuus valtion budjetista. Valvominen on käytännössä mahdotonta ja epäselvyydet maksuvelvollisuuden tulkinnasta loukkaavat helposti kansalaisten oikeuksia ja johtavat mielivaltaiseen rahastukseen.