Kolesteroli on elämistä varten

Lääkeyhtiöt luovat sairauksia ja mielikuvia lääkehoidon tarpeellisuudesta vaivoihin ja poikkeavuuksiin jotka eivät oikeasti ole sairauksia. Kolesterolihysteria on luotu osaksi lääketehtaiden voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Kolesterolihysterian ylläpito suomessa on keskitetty Pekka Puskan johtaman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen harteille. Samalle laitokselle joka saa tutkimustukea niiltä lääketehtailta joiden lääkemyynti-intresseissä on todeta meidät kaikki mahdollisimman sairaiksi. Markkinoilla on yhä useampia kolesterolilääkkeitä ja kolesterolia alentavia elintarvikkeita. Aikaisemmin kolesteroliarvon yläraja oli 7. Nykyään raja-arvona käytetään 5:tä. Keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo suomessa on 5.6. Suurin osa suomalaisista on siis sairastunut ainoastaan raja-arvoa muuttamalla. Lääketeollisuus on ehdottanut kolesteroliraja-arvon pudottamista alle viiden. Tämän jälkeen suurin osa nyt terveistä suomalaisista olisikin sairaita. Kolesteroli ei kuitenkaan ole sairaus joka tarvitsisi erityistä lääkitystä. Kolesterolilla ei ole osoitettu suoraa yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Kolesteroli on steroideihin kuuluva tyydyttymätön, rengasrakenteinen, veteen liukenematon kiteinen alkoholi, jota on välttämättömänä ihmisen ja eläinten kaikissa kudoksissa, varsinkin rasvakudoksissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa. Maksa tuottaa kolesterolia, mutta sitä imeytyy myös jonkin verran ravinnosta, erityisesti kananmunasta, mädistä ja maksasta, jotka luontaisesti sisältävät runsaasti kolesterolia. Kolesteroli on keskeisesti eläinkunnan biokemiaan liittyvä aine, kasvikunnassa sitä ei esiinny. (lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolesteroli)

Ihmisen elimistö tarvitsee kolesterolia. Kolesteroli ei ole rasva. Kolesteroli on elämälle välttämätön aine eikä se aiheuta sairauksia. Väitteet kolesterolin vaarallisuudesta perustuvat pitkälti virheellisiin tulkintoihin kolesterolia kuljettavien aineiden toiminnasta elimistössä, virheellisiin mittausmenetelmiin kolesteroliarvoista ja ennen kaikkea lääketeollisuuden tarpeista luoda lääke- ja terveysvaikutteisia tuotteita myyntiin.

Todellisuudessa kolesterolia ei pystytä edes mittaamaan. Kolesteroli ei liukene nesteeseen. Kolesterolin liikkuminen elimistössä perustuu lipoproteiiniin. Lipoproteiinejä on monenlaisia ja ne ovat proteiinin ja rasvan yhdessä muodostama ainesosa jotka kuljettavat kolesterolia elimistössä. Kolesterolimittauksilla mitataan lipoproteiinien määrää - ei itse kolesterolia. LDL (low density lipoprotein) ja HDL (high density lipoprotein) ovat termejä joilla kansanomaisesti puhutaan "pahasta" ja "hyvästä" kolesterolista. Kyse ei kuitenkaan ole kolesterolista vaan kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien määrästä. LDL on lipoproteiini jonka oletetaan kuljettavan kolesterolia verisuoniin. Siksi se on paha. HDL on puolestaan lipoproteiini jonka oletetaan kuljettavan kolesterolia pois verisuonista. Siksi se on hyvä. Todellisuudessa LDL kuljettaa maksan valmistamaa kolesterolia sitä tarvitseville soluille ja HDL puolestaan palauttaa ylimääräisen kolesterolin takaisin maksaan. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa kolesterolia, on vain mekanismi jolla elämälle tärkeä ainesosa kuljetetaan elimistön käytettäväksi.

Kolesterolilääkkeet vaikuttavat ainoastaan LDL arvoihin ja käytännössä ne sotkevat elimistön luontaisen mekanismin. Ajatus kolesterolin yhteydestä sydän ja verisuonitauteihin perustuu siihen olettamukseen että LDL aiheuttaa kolesterolin liiallista imeytymistä verisuonen seinämiin. Verisuonen seinämä kalkkeutuu, kapenee ja aiheuttaa lopulta tukoksen - sydäninfarktin. Tätä ei ole kuitenkaan koskaan pystytty tieteellisesti osoittamaan. Kaikki perustuu tilastollisiin tulkintoihin ja lääketeollisuuden omiin myyntiä edistäviin teorioihin. Lääketeollisuus kehittää lääkkeitä ja hoitomenetelmiä joille tarvitsee jälkeenpäin kehittää myös potilaat. Kolesterolilääkkeet- ja elintarvikkeet ovat yksi medikalisaation ilmenemä.

Kalkkeutuneella verisuonella ei ole syy yhteyttä kolesteroliin. Verisuonen kalkkeutuminen on luonnollinen prosessi. Se on elimistön oma yritys paikata jostakin syystä vaurioitunut verisuoni. Vaurioituneeseen kohtaan kehittyy kalkkeutumisprosessin muodostama arpi. Aivan kuten tapahtuu haavalle ihossa. Verisuonen kalkkeutumisen aiheuttaneeseen vaurioon verisuonen rakenteessa on monia syitä. Tällaisia syitä ovat liiallinen kasvisperäisten rasvojen, kuten omega-6 rasvojen käyttö, antidoksidanttien puute, C-vitamiinin vajaus tai mahdollisten bakteerien tai virusten aiheuttama tulehdus. Suuri virhe jonka voi tehdä, on lisätä kasvisperäisten rasvojen käyttöä ja vähentää eläinperäisiä rasvoja. Kasvisperäiset rasvat ovat pääosin haitallisia, ne aiheuttavat verisuonivaurioita toisin kuin luonnonmukaisesti tuotetut eläinperäiset rasvat.

Kolesterolilla on merkittävä osuus monissa aivotoiminnoissa kuten muistamisessa ja muistitoimintojen erilaisissa mekanismeissa. Raja-arvoja muuttamalla saadaan täysin terveet ihmiset käyttämään kolesterolia alentavia lääkkeitä. Onko kukaan miettinyt pidemmällä tähtäyksellä mikä seuraus on keinotekoisesta kolesterolin alentamisesta? En yhtään ihmettelisi jos edessä olisi dementian tai muiden muistisairausten aalto kahden vuosikymmenen kuluessa.

Suomalaisia ohjataan kolesteroliasioissa raskaasti harhaan. Suomalaisten suurin ongelma, naiivi ja lapsenuskoinen suhtautuminen viranomaisten ohjeisiin kostautuu vielä monen kohdalla. Kriittinen suhtautuminen Pekka Puskan johtaman Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen propagandaan on ensimmäinen askel terveempään tulevaisuuteen.

Terveellinen ruokavalio on tärkeä jokaiselle yksilölle. Kyse onkin siitä kenen määrittelemä ruokavalio on terveellinen ja mitä kukin tarkoittaa terveellisessä ruokavaliolla. Kaikkea voi syödä, jos ei muuten niin kohtuudella.

Lue myös:
Medikalisaatio
Sikainfluenssarokote on hengenvaarallinen
Sikainfluenssa, osa 2 - Rokote on terveysriski
Sikainfluenssa
Suomessa lapset arveluttaviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ilman vanhempien lupaa

Sikainfluenssarokote on hengenvaarallinen

Sikainfluenssarokote on hengenvaarallinen! Suurin osa Suomen kunnista keskeyttää rokotteen jakamisen lapsille. Myös aikuisten on syytä tunnustaa viimeinkin tosiasiat testaamattoman ja hätäisesti lääketeollisuuden piilotettuihin tarpeisiin luodun rokotteen turvallisuudesta. Sikainfluenssarokotteen on epäilty aiheuttavan lapsille ja nuorille vakavaa elinikäistä aivosairautta, narkolepsiaa. Tapauksia ilmenee jatkuvasti lisää. Rokote joka oli tehty suojelemaan lapsia ja nuoriamme on itseasiassa aiheuttanut enemmän vahinkoa kuin mitä rokotteella olisi koskaan voitu saavuttaa.

Vuosi sitten rokotteen vaaroista yritettiin varoittaa. Rokotteen valmistuksessa rikottiin useita rokotetestauksen turvallisuusprosessien määräyksiä. Rokote oli käytännössä testaamaton. Silti vanhemmat rokottivat lapsensa, vaikka maailmalta kuului yhä enenevissä määrin huolestuttavia uutisia vakavista sivuvaikutuksista. Suomalaisten viranomaisten ja erityisesti Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) propaganda tehosi hyvin niihin suomalaisiin aikuisiin jotka eivät uskaltaneet ajatella omilla aivoillaan. Painostus ottaa rokote lisääntyi viranomaisten, työnantajien, oppilaitosten ja julkisen median toimesta. Jopa arkkiatri Risto Pelkonen painosti julkisesti hoitohenkilökuntaa vaarallisen rokotteen ottamiseen haukkumalla hoitajia vastuuttomiksi ihmisiksi. Myöhemmin talvella ihmiset jonottivat vaarallista piikkiä räntäsateessa tuntikausia, vaikka samaan aikaan myönnettiin julkisesti että sikainfluenssa ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin normaali kausi-influenssa.

Sikainfluenssan vakavimmat seuraukset kohdistuvat nuoriin ja lapsiin. Näin tekee myös rokotteen äärimmäisen haitalliset sivuvaikutukset.

Suomen valtio vastaa aiheuttamastaan vahingosta

Viranomaiset, käytännössä THL, Suomen hallitus ja vastaavat ministerit eivät tule koskaan myöntämään rokotteen ja nyt rokotusten aikana ilmenneiden narkolepsiatapausten yhteyttä. Eiväthän he myöntäneet muitakaan vakavien sivuvaikutusten seurauksia vajaa vuosi sitten, vaikka samaan aikaan monen muun maan viranomaiset kielsivät rokotteen antamisen lapsille ja raskaana oleville. Pahasti korruptoitunut Terveyden ja hyvinvoinninlaitos tuskin tulee myöntämään virhettään eikä varsinkaan vastuutaan. Narkolepsian ja rokotteen yhteys tullaan kiistämään viimeiseen asti. Lisäksi viimeisempien tietojen valossa sairaala- ja terveyskeskuslääkärit ovat joko tahallisesti tai viranomaisten painostuksen seurauksena jättäneet ilmoittamatta rokotteen aiheuttamia vakavia haittavaikutuksia. Hengenvaarallisen sikainfluenssarokotteen uhreja saattaa olla Suomessa jopa tuhansia.

Nyt rokotteen uhriksi joutuneilla on yksi lohtu takanaan. Suomen valtio vastaa rokotteen aiheuttamista haitoista. Edellyttäen tietysti, että rokotteen ja haittavaikutusten yhteys viranomaisten toimesta todennetaan. Olen hämmästynyt jos näin tapahtuu. Viranomaiset välttelevät, kiertelevät, kaartelevat ja valehtelevat loppuun asti omasta vastuustaan. Näin kävi myös polion sokeripalarokotusten aikana 1980-luvulla. Vasta Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksen jälkeen vuonna 1995 valtio määrättiin korvaamaan lapsen terveydentilan tuhoaminen, tosin käytännössä mitättömin korvauksin.

Sikainfluenssarokotteen uhreilla on sentään olemassa ennakkopäätäs Suomen valtion vastuusta.

Onnea oikeudenkäynteihin!

Lue myös:
Olen pahoillani että luin artikkelisi liian myöhään ...
Sikainfluenssa, osa 2 - Rokote on terveysriski
Sikainfluenssa
Takseilla ei välttämättä ole oikeutta kieltäytyä sairaan kuljettamisesta
Suomessa lapset arveluttaviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ilman vanhempien lupaa
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös

Q&A - Sairastuminen kesälomalla

"Joudun isohkoon leikkaukseen juuri kuukauden kesäloman aikana. Sairaslomaa tulisi n. 3 vkoa riippuen toipumisesta. Käytännössä koko kesäloma menisi tähän. Sain tiedon leikkauksesta pari viikkoa ennen eli käytännössä 13 päivää ennen loman alkua. Oli tullut joku peruutuspaikka. Pyysin esimiestä perumaan myönnetyn loman mutta hän ei suostunut. Sano että yhteisesti sovittu loma on minua ja heitä sitova. Miten tää oikeesti menee? Netistä löytyy kaikkee tietoa mutta niihin ei voi luottaa. Kiitti kivasta blogista, on ollut paljon hyöytyy tällaselle tavalliselle perheen äidille. "

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman takia työkyvytön vuosiloman alkaessa tai on tiedossa että työntekijä joutuu sairaalahoitoon loman aikana, työnantajan on siirrettävä vuosilomaa työntekijän pyynnöstä. Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana on seitsemän kalenteripäivän sairausajan jälkeen ylittävä osa lomasta siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan työntekijän pyynnöstä.

Kannattaa siis muistaa että vuosilomaa ei kannata tuhlata sairasteluun. Eli sairaslomaa ja vuosilomaa ei kannata pitää päällekkäin.

Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse siirtää lomaa oma-aloitteisesti. Työntekijän on sitä erikseen aina viipymättä pyydettävä silloin kun tarve on tullut esiin. Pyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Eli jos sairastut ennen lomaa tai sinulla on tiedossa leikkaus josta sairasloma on esim. kolme viikkoa ja sairasloma menee vuosiloman päälle, pyydä työnantajaa siirtämään loman alkamisen ajankohtaa. Jos sairastut loman aikana esim. kahdeksi viikoksi pyydä työnantajaa siirtämään viikon karenssiajan jälkeinen osuus lomasta myöhempään ajankohtaan.

Työnantajalla on velvollisuus siirtää vuosilomaa edellä mainituista syistä, mutta vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä.

Työnantajalla on oikeus päättää loman ajankohdasta. Eli jos käytät siirto-oikeutta, muista että työntekijällä ei ole oikeutta jatkaa sairaslomalta suoraan takaisin vuosilomalle. Kun sairasloma päättyy on palattava töihin. Sairasloman takia käyttämättä jääneestä lomasta on sovittava erikseen työnantajan kanssa.

Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa

Henkilö A kutsuttiin poliisin suorittaman esitutkinnan aikana kuulusteluun henkilön B tekemän rikosilmoituksen perusteella pahoinpitelystä epäiltynä. Ennen kuulustelun aloittamista henkilö A halusi tehdä samasta pahoinpitelystä rikosilmoituksen henkilöstä B. Samaan oletettuun ja tutkinnan alaiseen pahoinpitelyyn osallistuneet kaksi henkilö tekivät siis rikosilmoitukset toisistaan. Poliisi ehdotti että henkilöä A kuulusteltaisiin ensin todistajana tekemänsä vastarikosilmoituksen vuoksi ja tämän jälkeen rikoksesta epäiltynä. Poliisi painotti, että todistajana ollessaan hänellä olisi totuudessa pysymisvelvollisuus rangaistuksen uhalla ja hänen tulisi kertoa kaikki tietonsa oletetusta pahoinpitelystä. Tämän jälkeen poliisi vielä kuulustelisi häntä rikoksesta epäiltynä jolloin hän voisi täydentää omaa lausuntoaan.

Kuulustelussa todistajalla on totuudessapysymisvelvollisuus. Rikoksesta epäillyn ei puolestaan tarvitse puhua totta tai kertoa yleensäkään mitään koko tapahtumasta. Kuulusteltavalla henkilöllä on aina itsekriminointisuoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa poliisi yrittää viedä kuulusteltavalta mahdollisuuden käyttää itsekriminoinnin suojaa asettamalla hänet todistajaksi tapahtumalle josta hänestä on tehty rikosilmoitus. Poliisi siis haluaa että henkilö rangaistuksen uhalla kertoo kaiken tapahtumasta todistajan roolissa, vaikka henkilö on käytännössä epäiltynä pahoinpitelyrikoksesta.

Tämän kaltaiset tilanteet ovat hyvin yleisiä varsinkin silloin kun samasta tapahtumasta tehdään vastakkain erillisiä rikosilmoituksia. Itsekriminoinninsuoja on kuitenkin ehdoton. Suoja on myös todistajan roolissa olevalle henkilöllä. Edellä mainitussa tilanteessa todistajan on siis pysyttävä totuudessa koskien sitä, mitä tapahtuman vastapuoli on tehnyt. Todistajaa ei voida rangaista siitä että hän valehtelee todistajana ollessaan omasta osuudestaan tapahtumaan. Henkilön ei tarvitse edesauttaa poliisia millään tavoin oman syyllisyytensä selvittämisessä. Todistajan roolissa on kuitenkin oltava hyvin varovainen, ettei anna väärää lausuntoa vastapuolen tekemisistä.

Käytännössä tämän kaltaisissa yhdistetyissä kuulusteluissa pitäisi todistajan osalta keskittyä selvittämään mitä vastapuoli on tehnyt ja rikoksesta epäiltynä miten henkilö on itse osallistunut tapahtumaan. Kuulustelija ei siis saisi käyttää henkilön todistajan asemaa kuulustelussa hankkiakseen tietoja siitä miten kuulusteltava on itse osallistunut tekoon. Kuulustelijat pyrkivät kuitenkin monesti asettamaan kysymyksensä siten, että totuudenmukaisesti vastaaminen asettaa henkilön itsensä syytteen vaaraan ja toisaalta kieltäytyminen kysymykseen vastaamasta vahvistaa henkilön syyllisyyttä.

Itsekriminoinninsuoja koskee siis kaikkia henkilöitä, oli sitten kuulustelussa todistajana tai epäiltynä. Poliisi pääsääntöisesti painottaa todistajille totuudessapysmysvelvollisuutta ja yleensä itsekriminnoinsuojasta ei muisteta kertoa mitään.

Lue myös:
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa