Lääkärillä on velvollisuus kirjoittaa lääkärintodistus sitä pyydettäessä. Lääkärin kirjoittamia todistuksia tarvitaan moniin eri tarkoituksiin. Suppea lääkärinlausunto, kuten lääkärintodistus A, on tarkoitettu esimerkiksi työkyvyttömyyden tai esteellisyyden todentamiseen. Laajat lääkärinlausunnot, kuten lääkärintodistus B ja C, ovat todistuksia esimerkiksi pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä, pysyvästä invaliditeetistä tai todistukset ovat lakisääteisen etuuden hakemista varten välttämättömiä.Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on ollut muutamia tapauksia joissa lääkäri on kieltäytynyt kirjoittamasta potilaalle lääkärintodistusta KELA:sta haettavaa etuutta varten. Lääkärin mielestä todistusta ei ole tarpeen kirjoittaa, koska potilas ei ole lääkärin mielestä oikeutettu nimenomaisen etuuteen. Kun lääkäriä on viimein tarpeeksi painostettu, hän on suostunut kirjoittamaan todistuksen. HUS:n Lastenklinikalla on havaittu joidenkin lääkäreiden osalta nihkeyttä kirjoittaa lapselle todistusta KELA:n myöntämän etuuden hakemiseksi, koska lääkärin mukaan lapsi ei etuutta kuitenkaan saa. Arviointikriteerit Lastenklinikalla ovat olleet täysin erilaiset ja käytännössä virheelliset verrattuna KELA:n virallisiin kriteereihin. Monesti KELA onkin myöntänyt etuuden lääkärintodistuksen perusteella, vaikka Lastenklinikalla edun myöntämistä ei ole pidetty edes mahdollisena. Pahintahan tilanteessa on jos vanhemmat oikeasti uskovat lääkäreitä eivätkä koskaan edes yritä hakea etuutta johon heidän lapsensa on oikeutettu.
Lääkärin tehtäviin ei kuulu arvioida todistuksen tarpeellisuutta eikä varsinkaan arvioida tai arvailla ennakolta esimerkiksi KELA:n päätöksen perusteita siitä mihin potilas on oikeutettu ja mihin ei. Lääkäri ei tee päätöksiä etuuden myöntämisestä, lääkäri kirjoittaa todistuksen jonka perusteella etuuden myöntävä instanssi tekee päätöksen.
Lakisääteisesti ei ole määritelty lääkärille velvollisuutta kirjoittaa lääkärintodistusta muuten kuin muutamissa yksittäisissä tapauksissa, kuten kuolintodistuksen antamisessa. Laki ei myöskään erikseen mainitse mahdollisuutta että lääkäri voi erityisestä syystä kieltäytyä kirjoittamasta lääkärintodistusta. Laista löytyy muutamia säännöksiä lääkärin esteellisyydestä kirjoittaa todistusta kuten steriloimisasetuksen perusteella. Tällöin lääkäriltä vaaditaan esteettömyyden todentamista. Pääsääntönä ja terveyden huollon oikeusturvakeskuksen kannanoton (nykyinen Valvira) mukaisesti lääkärin on kirjoitettava lääkärintodistus potilaalle vaikka kokisi sen tarpeettomaksi.
Lääkärintodistus on aina kirjoitettava totuudenmukaisesti perustuen lääkärin omiin tutkimuksiin, omiin huomioihin, löydöksiin, kliinisiin tutkimuksiin tai muiden lääkäreiden havaintoihin ja potilaskertomuksiin. Lääkärintodistuksessa on kerrottava kaikki johtopäätöksen tekemiseen liittyvät oleelliset seikat potilaan sairaudesta tai tilanteesta. Potilas ei voi vaatia lääkäriä kirjoittamaan lääkärintodistusta sen mukaiseksi jotta esimerkiksi tietyn etuuden voisi saada hankituksi. Lääkärintodistus pitää perustua faktoihin ja tosiasioihin. Karkean esimerkin omaisesti voisi todeta, että jos potilas pyytää lääkärintodistusta etuuden saamiseksi mahdollisesta sairaudestaan jota ei ole todettu, lääkärin velvollisuus on kirjoittaa todistus jossa lääkäri toteaa omiin tai muiden lääkäreiden tutkimuksiin, havaintoihin ja muistiinpanoihin vedoten että kyseistä sairautta ei ole potilaassa havaittu tai tutkimukset eivät ole osoittaneet näyttöä sairauden olemassaolosta.
Lääkärintodistus on kuitenkin kirjoitettava. Lääkärin tehtävä ei ole arvioida todistuksen tarpeellisuutta.
Lue myös:
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia
