Poliisin kirjoittamaa sakkoa ei tarvitse maksaa

Poliisin rangaistusvaatimuksen yhteydessä antamaa sakkoa ei tarvitse maksaa ennen kuin sakko on lainvoimainen.

Esimerkiksi liikennerikkomuksen yhteydessä poliisi kirjoittaa rangaistusvaatimusilmoituksen. Ilmoitukseen on kirjattu myös poliisin vaatima sakko ja ilmoituksen mukana henkilö saa pankkisiirtolomakkeen sakon maksamista varten. Jotta poliisin kirjoittama sakko olisi lainvoimainen ja perittävissä sakon saajalta, syyttäjän on vahvistettava rangaistusmääräys.

Rangaistusmääräyksen vahvistamiseen voi kulua sakotushetkestä jopa puoli vuotta. Kun syyttäjä on vahvistanut sakon jonka perustetta henkilö ei ole kiistänyt, lähetetään maksumuistutus jonka maksamiseen on aikaa yksi kuukausi. Mitään korkoa tai kuluja ei voi periä eikä peritä ajalta ennen maksumuistutuksen lähettämistä.

Valitettavasti suurin osa ihmisistä menee maksamaan sakkonsa heti koska pelkäävät aiheettomasti viranomaisten pelottelua vakavista seurauksista ja ulosotosta. Poliisin määräämä sakko makaa kuitenkin Oikeusrekisterikeskuksen perintärekisterissä niin kauan kunnes tieto syyttäjän vahvistuksesta saapuu. Vasta sen jälkeen lähetetään ensimmäinen maksumuistutus.

Vaikka sakkoa ei vastustaisikaan on erittäin huonoa henkilökohtaista taloudenpitoa maksaa laskuja etukäteen, varsinkin silloin kun maksamatta jättämisestä ei ole korkoseuraamuksia.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Tiesithän että yksityistä parkkisakkoa ei tarvitse maksaa!

Lue myös:
Q&A - Saako poliisille valehdella?
Onko rikosilmoitus sama asia kuin tutkintapyyntö?
Q&A - Poliisikuulustelun saa tallentaa
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta

Q&A - Poliisikuulustelun saa tallentaa

"Jouduin poliisikuulusteluun erinäisestä asiasta todistajan roolissa. Hivenen tuli sellainen olo kysymyksistä, että oisko kuitenkin pitänyt olla syytettynä? Nimittäin kysymykset oli sen suuntaisia että en voinut aina vastata. Olisin muuten kriminoinnut itseni asiassa. Pyysin että saanko tallentaa kuulustelun kun heillä ei siihen kuulemma ole välineitä tässä kuulusteluhuoneessa. Ei onnistu, eikä auennut miksi? Kuulustelupöytäkirjassa oli mielestäni asioita jotka olisi pitänyt kirjoittaa eri tavalla. Nyt siihen jäi tulkinnan mahdollisuutta. Kuulustelija ei suostunut tähän joten sanoin että en allekirjoita paperia. Viesti oli hyvin painostava, että olen täällä pitkään jos en allekirjoita. Lopulta kuulustelija suostui tekemään korjauksen ja pistin nimen paperiin. Eli kuten varmaan arvaat kysymykset! Onko pakko allekirjoittaa ja miksi en saa tallentaa kuulustelua johon itse osallistun?"

Kuulustelupöytäkirjaa ei ole pakko allekirjoittaa eikä kuulustelun omatoimiselle tallentamiselle ole olemassa lain mukaista estettä.

Allekirjoittamisen osalta kannattaa lukea blogin aikaisempi artikkeli Allekirjoituspakko. Kuulustelupöytäkirjan allekirjoittamisesta kieltäytyminen ei ole rikos. Poliisi ei voi käyttää voimakeinoja tai vangita kuulusteltavaa sen perusteella että kuulusteltava ei suostu allekirjoittamaan pöytäkirjaa. Jos kuulemispöytäkirja sisältää huonosti muotoiltuja tai tulkinnan varaista sisältöä, pöytäkirjaa ei pidä allekirjoittaa oman oikeusturvansa takia. Poliisin painostukseen ei pidä taipua.

Poliisikuulustelun tallentamiseen ei myöskään ole mitään estettä. Kaiken keskustelun johon itse osallistuu tai on tarkoitettu kuultavaksi saa muutoinkin tallentaa. Tallentamiseen ei tarvitse pyytää lupaa. Poliisi ja jopa oikeuskansleri väittävät täysin virheellisesti, että tallentaminen ei ole sallittua koska esitutkintamateriaali on salainen. Salassapito velvoite ei kuitenkaan estä tallenteen tekemistä, se estää ainoastaan tallenteen julkaisemisen. Toiseksi, itse tehty tallenne ei ole viranomaisasiakirja, joten virallisia asiakirjoja koskeva mahdollinen salassapitovelvoite ei koske itse tehtyä tallennetta.

Poliisikuulustelun tallentamiseen liittyen suosittelemme tutustumista Markus Janssonin blogin erinomaiseen ja kattavaan artikkeliin Saako poliisikuulustelun nauhoittaa? Artikkelissa aihetta on avattu tarkemmalla tasolla.

oikeusjakohtuus.blogpsot.com

Lue:
Markus Janssonin blogi 

Lue myös:
Allekirjoituspakko
Kiinniotto - pidätys - kuulustelu
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa
Q&A - Saako poliisille valehdella?
Poliisin toimet kotietsinnän aikana on syytä videoida
Rikoksen tekijän tietojen julkaiseminen
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
   

Q&A – Poliisin tekemä henkilöntarkistus

”Saako poliisi tosiaan milloin tahansa suorittaa henkilöntarkastuksen? En viitsi eritellä nyt omakohtaista tapausta sen tarkemmin, muuten kuin että Helsingin poliisi pysäytti minut kadulla ja teki henkilöntarkistuksen, kun kysyin mistä minua epäillään, niin vastaus oli että katsotaan ensin mitä löytyy. Pidän itse epätodennäköisenä että poliisi voisi valita sattuman varaisesti henkilöitä ja suorittaa näille tarkastuksen ilman syytä?”

Poliisi voi suorittaa henkilöntarkastuksen ainoastaan silloin kun henkilöä epäillään rikoksesta. Sattuman varaiset henkilöntarkastuksen ilman rikosepäilyä eivät ole poliisille sallittuja. Henkilöntarkistus joka tehdään ilman todellista rikosepäilyä on lainvastainen. Tämänkaltaisesta tarkistuksesta on syytä tehdä rikosilmoitus.

Perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Pakkokeinolain (30.4.1987/450) 5 LUKU 10-12§ mukaisesti henkilöntarkistus voidaan tehdä jos on syytä epäillä rikoksesta josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta, lievästä pahoinpitelystä, lievästä vahingonteosta, lievästä petoksesta, näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta käytöstä, lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, murtovälineen hallussapidosta tai lievästä alkoholirikoksesta.

Se, jota ei ole syytä epäillä rikoksesta, saadaan tarkastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.

Poliisilla ei siis ole oikeutta henkilöntarkistukseen ilman selkeää epäilystä rikoksesta. Epäilys kyseisen ja nimenomaisen henkilön tekemästä rikoksesta pitää tietysti olla olemassa ennen tarkastusta. Tullilla ja rajavartiostolla on puolestaan lain määrittämä oikeus tehdä tarkastus myös ilman epäilyä rikoksesta.

Vuonna 2013 Oulussa poliisi suoritti kävelykadulla sattumanvaraisesti huumekoiran avulla tarkastuksia ohi kävelevien ihmisten joukossa. Mikäli koira merkkasi jonkun henkilön poliisi tarkasti hänet ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen. Joulukuussa 2013 apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi kannanotossaan (dnro 1870/4/13) Oulun poliisin menettelyn lainvastaiseksi.

"Menettely on pakkokeinolain tarkoittama henkilöntarkastus, johon poliisilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta ilman rikosepäilyä", toteaa Pajuoja.

Tilanne oli sama myös vuonna 2003 annetussa oikeusasiamiehen päätöksessä (dnro 1634/4/01) jossa kyse oli poliisin tekemästä rippikoululeiriläisten yleistarkistuksesta huumeiden löytämiseksi ilman erityistä rikosepäilyä. Menettely oli lainvastainen.

Ilman rikosepäilyä tapahtuvat poliisin suorittamat henkilöntarkastukset ovat siis lainvastaisia. Yksilön oikeusturvan kannalta on erittäin epäilyttävää että aikaisemmista päätöksistä huolimatta poliisi Suomessa jatkaa toimintaa joka on yksiselitteisesti todettu lainvastaiseksi. Tämänkaltainen toiminta korostaa vain poliisin halua toimia mielivaltaisesti vailla lainmukaista perustetta ja samalla heikennetään entisestään kansalaisten kunnioitusta poliisin toimintaa kohtaan.

Vartijoiden osalta voidaan todeta että oikeudet ovat huomattavasti heikommat kuin poliisilla. Vartijalla on oikeus tehdä tarkastus ainoastaan silloin kun vartijat käyttävät kiinniotto-oikeuttaan. Kiinniotto-oikeus vartijoilla on vain silloin kun henkilö tavataan verekseltään tekemästä rikosta tai pakenemasta. Muissa tapauksissa vartijoilla ei ole oikeutta tehdään minkäänlaista henkilöön kohdistuvaa tarkastusta.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
Q&A – Poliisikuulustelu – Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Avattu kassi on luottamuksen passi
Vartijat, valokuvaaminen ja kansalaisten oikeudet
LUKIJAN ARTIKKELI: Lipuntarkastajien mielivalta oikeuttaa agressioihin
Kiinniotto – pidätys – kuulustelu
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus