Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa! |
lauantaina, lokakuuta 26, 2013
HPV rokotteen riskit on tiedostettava
THL on tuonut kansalliseen
rokotusohjelmaan HPV- eli papilloomavirusrokotteen joka on
tarkoitettu annettavaksi 6 – 9 luokkalaisille tytöille.
Viranomaiset ovat myös päättäneet että rokote voidaan antaa
alaikäiselle tytölle ilman huoltajan lupaa.
THL:n virallisen tiedotteen mukaan
”Rokote on turvallinen”, ”Rokote on testattu”, ”Rokote ei
ole aiheuttanut erityisiä haittavaikutuksia” ja ”Rokotteen
hyödyt ovat haittoja suuremmat”. Kuulostaako tutulta? Täsmälleen
samoin THL valehteli 2009 – 2010 sikainfluenssarokotteen
turvallisuudesta. Jokainen meistä tietää lopputuloksen, varsinkin
ne sadat lapset ja nuoret joiden elämän Pekka Puskan johtama THL
onnistui tuhoamaan.
THL on jälleen kerran väistellyt
velvollisuuttaan kertoa monien asiantuntijoiden käsityksen HPV
rokotteen turvallisuudesta muuttuneen. Väitetään, että useammasta
ulkomaisesta terveysviranomaisten lähteestä kerättyjen tietojen
perusteella monille nuorille on rokotuksen jälkeen ilmaantunut
kroonisia kipuoireyhtymiä, halvauksia ja autoimmuunisairauksia.
Useat maat, kuten Japani ja Intia eivät suosittele enää rokotteen
käyttämistä. Rokotteen turvallisuus on hyvin kyseenalainen.
Jokainen meistä ymmärtää että THL
ei lukuisten fataalien möhläysten ja suoranaisen valehtelun jälkeen
nauti mitään sellaista auktoriteettia joka antaisi varmuutta
luottaa viranomaisen väitteisiin. Kun lisäksi THL:n johdossa toimii
edelleen hyvin kyseenalaisin ansioin Pohjois-Karjala-projekti
huijauksella ansioitunut Pekka Puska, ymmärtää ettei monenkaan
ihmisen käsitys THL:n väitteistä nauti kummoistakaan luottamusta.
Kyseisestä virastosta näyttää aina löytyvän joku tutkija tai tohtori joka tietää parhaiten miten kansalaisten tulisi elää.
THL:n perusajatuksena on aina ollut
mitata rokotusten onnistumista hyötyjen ja haittavaikutusten
suhteella. Tämä tarkoittaa sitä, että THL on valmis uhraamaan
kymmenien tai jopa satojen lasten ja nuorten terveyden kunhan vain
suurimmalle osalle lapsista ja nuorista on rokotteesta hyötyä. Eli
hyödyt ovat haittoja suuremmat. Tämä lähestymistapa ei tietenkään
lohduta niitä lapsia jotka menettävät lopullisesti terveytensä
THL:n välipitämättömän asenteen seurauksena. Jälkeenpäin
sitten väitellään syy ja seuraussuhteista ja vetäydytään
vastuusta. Tämä on nähty niin monesti aikaisemminkin 80-luvun
sokeripalarokotteista aina viime vuosien sikainfluenssarokotteisiin.
On selvää että rokotteista on hyötyä
sairauksien ennaltaehkäisyssä ja monet sairaudet on onnistuttu
hävittämään vain kattavalla rokotusohjelmalla. Onko HPV rokote
sitten turvallinen vai ei? Sitä on vaikea sanoa. Nykypäivän trendi
kustannussäästöineen koko valtionhallinnon alueella pistää
kuitenkin väkisin miettimään mitä rokotteita THL sille
myönnetyillä varoilla hankkii ja minkälaisia sekä minkä tasoisia
tutkimuksia on oikeasti tehty.
Kuten sikainfluenssarokotteenkin osalta
kannattaa hyvin tarkkaan tutustua myös muihin informaatiolähteisiin
ja väitteisiin ja muodostaa päätöksensä vasta sen jälkeen.
Viranomaiset ovat kuitenkin tietoisesti
ja mitä todennäköisemmin tarkoituksella ajamassa rokotekampanjaa väkisin nuorille. He
ovat nimittäin päättäneet että 12 – 17 vuotiaille tytöille
voidaan antaa HPV rokote ilman vanhempien lupaa.
Kouluterveydenhoitaja on viranomaisten mielestä riittävän pätevä
tekemään päätöksen lapsen kypsyystasosta jonka perusteella
lapsen oma päätös on riittävä. Valitettavasti koulun
terveydenhoitaja on osa samaa terveydenhuollon virkamieskoneistoa
joka jakaa yksipuolista informaatiota ja kaikenlisäksi painostaa
alaikäisiä lapsia ottamaan rokotteen.
Suomessa alaikäisen huoltaja on
juridisesti ainoa oikea taho tekemään päätöksen rokotetaanko
lapsi vai ei. Viranomaisten tapa kävellä huoltajien päätösvallan
yli ei ainoastaan riko lakia ja perheiden itsemääräämisoikeutta, mutta lisäksi osoittaa rokoteohjelman pakkoluonteen ja muut kuin
terveydelliset motiivit. Ne vanhemmat jotka eivät halua lastaan
rokotettavan HPV rokotteella onkin syytä kirjallisesti kieltää
rokotus sekä koulun terveydenhoitajalle että rehtorille ja mainita
samalla oikeudellisista seuraamuksista jos lapsi rokotetaan vastoin
huoltajan nimenomaista kieltoa.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue:
2009: Sikainfluenssa
Lue myös:
sunnuntai, lokakuuta 13, 2013
Q&A - Hätätyö
”Vastaan
Pohjois-Suomessa keskisuuressa firmassa IT-palvelusta jonka pitäisi
olla päällä aina. Meillä ei ole mitään päivystysrinkejä, järjestettyä tai ostettua 24/7 tukea kun se kuulemma maksaa liikaa.
Käytännössä minä olen ollut tuki koko palvelulle ja minulle
soitetaan mihin vuoronkauden aikaan tahansa heti kun palvelu menee
nurin. Olen tästä valittanut useaan otteeseen mutta esimies
höpöttää hätätyöstä kun alhaalla oloaika saattaa kustantaa
satoja tuhansia tai jopa miljoonia (joka ei yrityksen liikevaihtoon
nähden ole paljon mitään) jolloin minun on kuulema tultava töihin
määräyksestä. Luin blogisi mielenkiintoisia artikkeleja
työsuhteeseen liittyvistä asioista. Onko sulla neuvoa tähän
tilanteeseen. Luottamusmieheltä yritin kysellä, mutta kun en kuulu
liittoon niin ei ollut kovin innokas auttamaan.”
Monet työnantaja käyttävät
”hätätyötä” hyvin kevyin perustein kun tarkoituksena on
säästää normaalista päivystyksestä tai 24/7 tuesta aiheutuvat
kulut. Ajatellaan että tukihenkilöille voi soittaa milloin tahansa
ja vedota hätätyöhön. Menettely on kuitenkin lain vastainen.
Käytännössä isotkaan menetykset eivät oikeuta hätätyöhön
kutsumiseen varsinkin jos tilanteet voidaan välttää järjestämällä
asianmukainen päivystys ja tuki.
Hätätyö on määritelty ja säännelty
tarkoin Työaikalaissa (9.8.1996/605, 21§).
Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on
aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti
uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai
omaisuuden vaarantumiseen eikä työtä ole mahdollista siirtää
suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana.
Käytännössä tunnusmerkkien eli
ennalta arvaamattoman tapahtuman ja seurausten eli keskeytyksen
säännöllisessä toiminnassa tai sen vakavan uhan tai hengen,
terveyden tai omaisuuden vaarantumisen tulee olla samanaikaisesti
olemassa jotta hätätyöhön voi kutsua. Ennalta arvaamattomalla
tapahtumalla tarkoitetaan äkillistä syytä, jota ei ole voitu
ennakolta tietää. Työaikalain perusteluissa todetaan, että "tarve
hätätyöhön syntyy odottamatta". Säännönmukaisesti tai mahdollisesti
toistuva sinänsä arvaamaton tapahtuma ei oikeuta hätätyöhön.
Työaikalain perustelujen mukaan
hätätyötä ei myöskään saa käyttää ylityön tai päivystyksen
sijasta.
Tämä lisäksi on syytä huomioida,
että
- Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta.
- Hätätyötä ei saa teettää kauemmin kuin siihen on tarvetta.
- Hätätyötä voi teettää vain säännöllisen työajan ulkopuolella.
- Hätätyöstä maksetaan normaali ylityö- tai sunnuntaityökorvaus riippumatta henkilöön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai paikallisesti sovitusta käytännöstä.
- Hätätyössä työajan pituutta ei ole mitenkään rajoitettu.
- Hätätyötä saa teettää korkeintaan kaksi viikkoa.
Koska hätätyöllä voidaan ohittaa
monia työaikalainsäädännön määräyksiä. Työaikalaki
määrää, että työnantajan on hätätyön teettämisestä tehtävä
viivytyksettä kirjallinen ilmoitus paikalliseen aluehallintovirastoon. Ilmoituksessa tulee kertoa
hätätyön syy, laajuus ja kesto. Ilmoituksen on liitettävä myös
luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun lausunto.
Lain mukaan mikäli hätätyötä
teetätetään väärin perustein, työsuojeluviranomaisten on
ryhdyttävä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi tai
lopettamiseksi. Mikäli työnantaja jatkaa toimintaansa tai laiminlyö
ilmoitusvelvollisuutensa laki edellyttää että
työsuojeluviranomaisten on vietävä asia virallisen syyttäjän
käsiteltäväksi.
Yhteenveto:
Mainitsemassasi tapauksessa hätätyöhän
kutsumiseen ei ole edellytyksiä koska palvelun valvonta voidaan
järjestää normaalilla päivystyksellä ja/tai erikseen hankitulla
24/7 tuella. Se että työnantajasi pitää kustannuksia liian
korkeana ei muuta tilannetta mitenkään. Jos palvelun kaatuminen voi
todella esimiehesi väitteiden mukaan aiheuttaa mainitsemasi
suuruusluokan kustannukset ja vahingot ja palvelun tuki on kuitenkin
jätetty yhden ihmisen tavoitettavuuden varaan voidaan helposti
kyseenalaistaan koko palvelun tärkeys yritykselle. Hätätyön
edellytyksiä ei ole.
Kaiken lisäksi antamiesi tietojen
perusteella työnantajasi ei ole tehnyt yhtäkään ilmoitusta
hätätyön käytöstä aluehallintovirastoon. Ehkä sinun kannattaa
tiedustella asiaa aluehallintovirastosta ja tehdä työnantajan
toimista hätätyön käytöstä kantelu työsuojeluviranomaisille.
Kannattaa myös muistaa että mikään
laki ei velvoita pitämään työsuhdepuhelinta päällä tai edes
vastaamaan puheluihin. Kannattaa lukea aiheesta blogin aikaisempi
artikkeli.
Jos sinua ei saa kiinni, ei sinua voi myöskään kutsua hätätyöhön.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti
Q&A - Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A - Saako sairaslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A - Kesäloma
Q&A - Työsuhde ja kilpailukielto
Q&A - Isännänvastuu
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti
Q&A - Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A - Saako sairaslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A - Kesäloma
Q&A - Työsuhde ja kilpailukielto
Q&A - Isännänvastuu
Esimerkkejä ennakkotapauksista liittyen hätätyöhän
Hätätöihin ei voi komentaa,
vaikka tilaukset ovat vaarassa myöhästyä
Öljynporauslaivan runkolohkoja ei oltu
päästy yhdistämään aikataulussa. Myöhästymissakko uhkasi molemmista. Työnantajan mukaan vastaavaa
virhettä ei ollut aiemmin sattunut, joten hätätyö oli
perusteltua. Oikeuden mukaan teollisessa työssä on varauduttava
kyseisenkaltaisiin virheisiin eikä liiketuoton väheneminen kelpaa
hätätyön syyksi. (KKO:1985-II-15)
Arvattavat viat ja häiriöt eivät
oikeuta hätätyöhön. Muun muassa luonnontapahtumat aiheuttivat
sähkönjakeluyhtiön toimintayksikössä ja jakeluverkossa vikoja ja
häiriöitä.
Oikeus katsoi, että korjauksia oli
jouduttu tekemään niin usein ja säännönmukaisesti, ettei ennalta
arvaamattomasta tilanteesta voinut olla kyse. Työnantajan olisi
pitänyt lisätä korjauskapasiteettia ja teettää korjaukset
normaalina työaikana tai ylitöinä. (KK0:1986-II-39)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)