Q&A – Työntekijällä on oikeus yhtäjaksoiseen kesälomaan

”Moikka. Olen Helsinkiläisessä vanhainkodissa duunissa. Viime kesänä työnantaja meni pilkkomaan 4-viikon lomani kahden viikon eri jaksoihin kun säästösyistä ei saa palkata henkilökuntaa. Tossa ei ole mitään järkeä. Ei kaksi viikkoa tunnu lomalta. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli kesäkuussa ja toiset kaksi viikkoa vasta syyskuun alussa. Vitutti aika rankasti. Tammikuun alussa ilmoitettiin että sama peli jatkuu ensi kesänä ja koskee useampaa henkilö koska jokainen osasto joutuu säästämään. Voiko näin tehdä?”

Ei voi tehdä.

Vuosilomalakiin kirjatun säännön perusteella työntekijä saa pitää kesäloman yhdenjaksoisena kesälomakaudella. Kesälomakausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun. Tästä voi poiketa vain sopimalla asiasta työntekijän ja työnantajan välillä. Tällöin siis tarvitaan työntekijän suostumus.

Poikkeava järjestely voidaan lain mukaan tehdä myös työnantajan nimenomaisesta vaatimuksesta jos se on olemassa olevan työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.

Välttämätön syy tässä tapauksessa tarkoittaa erittäin painavia ja poikkeuksellisia syitä. Säästöjen aikaansaaminen tai sijaisten palkkauskulujen vähentäminen eivät ole nykyisen oikeustulkinnan mukaisia riittäviä syitä. Myöskään työmäärän virheellinen mitoittaminen tai liian vähät resurssit eivät ole lain tarkoittamia perusteita.

Työnantaja ja työntekijä voivat aina kuitenkin asiasta sopia keskenään, yhteisymmärryksessä jommankumman osapuolen aloitteesta, esimerkiksi jos työntekijä haluaa jakaa lomansa osiin.

Työnantaja ei kuitenkaan voi tähän pakottaa, vaan kesäloma on annettava yhtäjaksoisena.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue:
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille?
Q&A – Hätätyö
Q&A - Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle?
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Palkan alentaminen
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Työsuhdepuhelin – kuka määrää, mikä mättää?

Lue myös:
Irtisanomisrahalle on vahvat perusteet Suomessa
Kun mikään ei riitä
  

AVAIN Asumisoikeus Oy - Korkotukilainaa virheellisillä tiedoilla

Epäselvyydet jatkuvat.

AVAIN Asumisoikeus Oy on hakenut korkotukilainaa Helsingin Paciuksenkaari 10 -12 kohteen märkätilojen perusparannushankkeeseen. Hakemus on tehty virheellisillä tiedoilla mikä väkisinkin pistää miettimään tämän tyyppisten lainahakemusten todellista rahoitustarkoitusta. Hämmästystä herättää myös viranomaisten leväperäinen suhtautuminen koko asiaan kun virheelliset hakemukset sujahtavat läpi prosessin ilman minkäänlaista tarkastusta tai kokonaisarviointia.

AVAIN Asumisoikeus Oy on jättänyt korkotukilainahakemuksen Helsingin Paciuksenkaari 10 - 12 (Sireenikatu 5-7) kohteen kolmen kerrostalon ja kahden kolmikerroksisen rivitalon märkätilojen perusparantamiseksi 496 000 eurolla. Yhtiöllä on tarkoitus käyttää omaa rahaa 124 000 euroa, eli yhteensä 620 000 euroa. Helsingin asuntolautakunta on päättänyt puoltaa hakemusta 23.10.2014 antamalla päätöksellään ja ARA on tehnyt ehdollisen varauspäätöksen korkotukilainan hyväksymiseksi.

Todellisuudessa kyseisessä kohteen tontilla ei ole kolmea kerrostaloa. Asian voi tarkistaa Helsingin kiinteistörekisteristä. Ainoastaan yksi kerrostalo rappukäytävineen. Kaiken lisäksi asuintiloiksi ilmoitettujen asuinneliöiden määrä hakemuksessa ei vastaa todellisuutta ja yhtiö laskeneekin rivitalojen varastotilat asuinneliöihin.

Märkätilakartoituksen 12 – 14.3.2014 raportin mukaan korjaustarvetta esiintyy 1-5 vuoden sisällä vain viiden huoneiston märkätilassa, joissa on todettu suihkutilassa kosteutta lattiakaivon ympärillä. AVAIN Asumisoikeus Oy ilmoittaa yhden märkätilan korjaamisen keskikustannukseksi 20 000 euroa.

Haetun lainan maksaminen siirtyy suoraan asukkaiden vastikkeisiin! Asukkaat maksavat 496 000 euron lainan joka tarvitaan korkeintaan viiden märkätilan korjaamiseen 20 000 euron kappalehintaan. Yksikään viranomainen ei näytä edes valvovan mitä näissä märkätiloissa tehdään ja mitkä ovat todelliset kustannukset.

Tarvitaanko viiden märkätilan korjaamiseen 496 000 euroa lainaa?

Helsingin asuntolautakunta on puoltanut hakemusta ilman erityishuomioita ja ARA:ssa lainahakemuksen ehdollisen hyväksymisen ovat allekirjoittaneet Hannu Rossilahti ja Jarmo Linden. Samat henkilöt olivat järjestelemässä oikeuskanslerin mitättömiksi ja lainvastaisiksi toteamia AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekauppoja joilla mahdollistettiin yksityiselle liikemiehelle rahastaa korjauksilla suuria summia kuten ”AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät” artikkelissa kerroimme.

Kun asiaa kysyttiin AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toverilta. Vastaus oli, että "hakemus on täytetty voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti". Helsingin asuntolautakunnan puolestaan totesi että "Viime vuosina määrärahoja on saatu riittävästi, joten hankkeiden priorisointia ei ole kaupungin toimesta ollut tarpeen".

Hienoa että rahaa riittää! Kumpikaan ei kuitenkaan vastannut kysymykseen, miksi virheellisillä tiedoilla on puollettu ylimitoitettua hakemusta? 

Vieläkö joku ihmettelee miksi vastikkeet nousevat?

Oikeudellisesti suurempi kysymys on, kuinka kauan tämä viranomaisten ja AVAIN Yhtiöiden keskinäinen hyväntekeväisyys saa jatkua? Miksi Hannu Rossilahti ja Jarmo Linden toimivat edelleen ARA:ssa omissa suojatyöpaikoissaan ajamassa yksityisten liikemiesten etua? Kuka heitä suojelee ARA:aa valvovassa ministeriössä?

Näinkö toimitaan suomalaisessa ”oikeusvaltiossa”?

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät

ARA:n tarkastus AVAIN Asumisoikeus Oy:ssa osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa

Lue:
AVAIN Asumisoikeus Oy - suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
AVAIN Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
AVAIN Asumisoikeus Oy:n vastikkeet nousevat 15% vuosivauhdilla
AVAIN Asumisoikeus Oy - asumisen suurin vihollinen
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on vaikeat ajat edessä, osa 2