Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa! |
maanantaina, helmikuuta 17, 2014
Huivikielto saatava Suomalaiseen lainsäädäntöön
Ranskassa on voimassa laki joka kieltää kasvot peittävän pukeutumisen julkisilla paikoilla. Käytännössä kielto kohdistuu enimmäkseen musliminaisten kasvot peittävään niqabin ja burkan käyttämiseen. Lain tarkoituksena ei ole ollut puuttua uskonnonvapauteen eikä lakia ole tarkoitettu suunnatuksi yksittäistä ihmisryhmää vastaan.
Lain tarkoituksena on antaa mahdollisuus musliminaisille noudattaa länsimaista itsemääräämisoikeutta ja muistuttaa siitä että länsimaisen suvaitsevaisuuden nimissä ei yhteiskunnassa voi olla olemassa uskontoon perustuvia valtarakenteita jotka alistavat osan uskontoryhmään kuuluvista henkilöstä länsimaisen vapauskäsitteen ja itsemääräämisoikeuden vastaiseen pakkoon - pakkoon pukeutua kasvot peittävään huiviin.
Islamin uskonnossa ei ole suoranaista määräystä kasvot peittävän burkan tai nigabin käytöstä. Suurin osa maailman musliminaisista ei käytäkään kasvot peittävää huivia. Niillä uskonnollisilla alueilla ja ryhmittymillä joissa huivia käytetään on huvin käyttö käytännössä pakollista naisilla. Näille naisille ei vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa voi hyväksyä uskonnon sanelemaa pakkoa käyttää kasvot peittävää huivia.
Musliminaisten kasvojen peittämisessä on kyse naisen alempiarvostamisesta muslimimiehiin nähden. Myös länsimaiseen yhteiskuntaan ja paikalliseen kulttuuriin sopeutuminen vaikeutuu entisestään kun naisen on käytettävä kasvot peittävää huivia julkisilla paikoilla. Työelämään osallistuminen on käytännössä mahdotonta. Ranskassa jopa osa muslimijärjestöistä on ollut huivit kieltävän lain kannalla koska huvin käytölle ei ole islamin uskontoon perustuvaa tarvetta. Tarve huivin käytölle kumpuaa asenteesta alistaa musliminaisia. Yhden ihmisryhmän alistaminen varsinkaan uskonnon perusteella ei ole minkään länsimaisen arvon mukaista.
Belgiassa kasvot peittävä huivi on kielletty hieman toisenlaisen näkökulman takia. Belgiassa on lähdetty siitä että julkisilla paikoilla henkilö on oltava tunnistettavissa. Kaikenlainen tunnistamista vaikeuttava pukeutuminen on kielletty. Käytännössä laki kieltää siis kasvot peittävän huivin käyttämisen koska henkilö ei ole silloin tunnistettavissa.
Suomessa on ollut voimassa lainsäädäntö vuodesta 2004 asti, mikä kieltää mielenosoituksissa tai yleisissä kokouksissa naamioitumisen, kasvojen peittämisen, jos naamioituneena on ilmeinen tarkoitus ryhtyä käyttämään väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa uskonnon vapautta luonnehditaan seuraavasti:
” Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.”
Onko kasvot peittävät huivin käyttö sitten osa uskonnonvapautta? Uskonnonvapauden määritykset antavat selkeän signaalin siitä, että lakia säätämällä voidaan tehdä rajoituksia uskonnon harjoittamiseen yksittäisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Koska islamin uskonto ei vaadi kasvot peittävän huivin käyttöä ei kyse muutoinkaan voi olla uskonnon vapauden loukkaamisesta.
Suomessa, länsimaisessa yhteiskunnassa on pidettävä kiinni yksilöiden vapauksista ja tasa-arvosta. Suvaitsevaisuuteen kuuluu antaa ihmisten harrastaa haluamaansa uskontoa, mutta suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että uskonnon tai minkään muunkaan arvomaailman perusteella länsimaille perinteistä yksilön vapautta voidaan sallia loukattavan pakottamalla pieni osa ihmisryhmästä käyttämään kasvot peittävää huntua. Musliminaisilla on yksilön vapaus päättää pukeutumisestaan ja vanhakantainen islamilaisuuteen väitetyksi pohjautuva perinne jossa naiset pakotetaan alempiarvoiseksi ei sovi mihinkään länsimaiseen yhteiskuntaan eikä varsinkaan suomalaiseen arvomaailmaan.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lain tarkoituksena on antaa mahdollisuus musliminaisille noudattaa länsimaista itsemääräämisoikeutta ja muistuttaa siitä että länsimaisen suvaitsevaisuuden nimissä ei yhteiskunnassa voi olla olemassa uskontoon perustuvia valtarakenteita jotka alistavat osan uskontoryhmään kuuluvista henkilöstä länsimaisen vapauskäsitteen ja itsemääräämisoikeuden vastaiseen pakkoon - pakkoon pukeutua kasvot peittävään huiviin.
Islamin uskonnossa ei ole suoranaista määräystä kasvot peittävän burkan tai nigabin käytöstä. Suurin osa maailman musliminaisista ei käytäkään kasvot peittävää huivia. Niillä uskonnollisilla alueilla ja ryhmittymillä joissa huivia käytetään on huvin käyttö käytännössä pakollista naisilla. Näille naisille ei vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa voi hyväksyä uskonnon sanelemaa pakkoa käyttää kasvot peittävää huivia.
Musliminaisten kasvojen peittämisessä on kyse naisen alempiarvostamisesta muslimimiehiin nähden. Myös länsimaiseen yhteiskuntaan ja paikalliseen kulttuuriin sopeutuminen vaikeutuu entisestään kun naisen on käytettävä kasvot peittävää huivia julkisilla paikoilla. Työelämään osallistuminen on käytännössä mahdotonta. Ranskassa jopa osa muslimijärjestöistä on ollut huivit kieltävän lain kannalla koska huvin käytölle ei ole islamin uskontoon perustuvaa tarvetta. Tarve huivin käytölle kumpuaa asenteesta alistaa musliminaisia. Yhden ihmisryhmän alistaminen varsinkaan uskonnon perusteella ei ole minkään länsimaisen arvon mukaista.
Belgiassa kasvot peittävä huivi on kielletty hieman toisenlaisen näkökulman takia. Belgiassa on lähdetty siitä että julkisilla paikoilla henkilö on oltava tunnistettavissa. Kaikenlainen tunnistamista vaikeuttava pukeutuminen on kielletty. Käytännössä laki kieltää siis kasvot peittävän huivin käyttämisen koska henkilö ei ole silloin tunnistettavissa.
Suomessa on ollut voimassa lainsäädäntö vuodesta 2004 asti, mikä kieltää mielenosoituksissa tai yleisissä kokouksissa naamioitumisen, kasvojen peittämisen, jos naamioituneena on ilmeinen tarkoitus ryhtyä käyttämään väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa uskonnon vapautta luonnehditaan seuraavasti:
” Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.”
Onko kasvot peittävät huivin käyttö sitten osa uskonnonvapautta? Uskonnonvapauden määritykset antavat selkeän signaalin siitä, että lakia säätämällä voidaan tehdä rajoituksia uskonnon harjoittamiseen yksittäisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Koska islamin uskonto ei vaadi kasvot peittävän huivin käyttöä ei kyse muutoinkaan voi olla uskonnon vapauden loukkaamisesta.
Suomessa, länsimaisessa yhteiskunnassa on pidettävä kiinni yksilöiden vapauksista ja tasa-arvosta. Suvaitsevaisuuteen kuuluu antaa ihmisten harrastaa haluamaansa uskontoa, mutta suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että uskonnon tai minkään muunkaan arvomaailman perusteella länsimaille perinteistä yksilön vapautta voidaan sallia loukattavan pakottamalla pieni osa ihmisryhmästä käyttämään kasvot peittävää huntua. Musliminaisilla on yksilön vapaus päättää pukeutumisestaan ja vanhakantainen islamilaisuuteen väitetyksi pohjautuva perinne jossa naiset pakotetaan alempiarvoiseksi ei sovi mihinkään länsimaiseen yhteiskuntaan eikä varsinkaan suomalaiseen arvomaailmaan.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
lauantaina, helmikuuta 01, 2014
Itä-Suomen hovioikeus suhtautuu myönteisesti humalassa ajamiseen
Itä-Suomen hovioikeus alensi tuntuvasti törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta henkilölle annettua tuomioita varsin keskiaikaisin perustein. Herää väkisinkin kysymys siitä, kuinka kauas hovioikeuden tuomarit voivat todellisesta elämästä vieraantua?
54-vuotias nainen, ammatiltaan maanviljelijä, kuljetti autoa 2,5 promillen humalassa toukokuussa 2012 ja törmäsi kahden pyöräilemässä olleen siskoksen päälle sillä seurauksella että 11-vuotias lapsi kuoli saamiinsa vammoihin ja 16-vuotias sisko vammautui.
Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen. Syytetty valitti päätöksestä hovioikeuteen sillä perusteella että teko oli olosuhteet huomioon ottaen liian ankara ja ehdoton vankeusrangaistus häiritsisi hänen työtään toimia maanviljelijänä.
Nainen oli omalla valinnallaan, tietoisella päätöksellään lähtenyt ajamaan autoa erittäin vahvassa humalassa ja tämän teon seurauksena tappoi 11 –vuotiaan tytön ja vammautti pysyvästi 16-vuotiasta, saman perheen toista lasta. Naisen perustelut osoittavat täydellistä tunteettomuutta ja piittaamattomuutta tehtyyn tekoon ja sen aiheuttamiin seurauksiin nähden sekä kyvyttömyyttä kantaa ja ottaa vastuuta omista teoistaan. Perusteluiden itsekeskeisyys on pöyristyttävää.
Hovioikeus ei onneksi naisen perusteluja hyväksynyt, mutta hovioikeus päätyikin yllättäen alentamaan tuomioita perusteluin joilla voi olla todella kauaskantoiset seuraukset yleiseen lainkuuliaisuuteen ja liikennemoraalin.
Hovioikeus katsoi että naisen saama kahden vuoden ja seitsemän kuukauden ehdoton vankeustuomio on yleiseen oikeuskäytännön linjaan nähden liian ankara. Tuomion alentamista hovioikeus perusteli sillä että naisen, 2.5 promillen humalassa ajama ajomatka oli ”lyhyehkö”, ainoastaan kymmenisen kilometriä ja ajaminen humalassa tapahtui ilta-aikaan jolloin oli kuitenkin vielä päivänvaloa jäljellä. Lisäksi kuljettaja ei ollut ajanut ylinopeutta eikä kukaan pystynyt näyttämään toteen hänen syyllistyneen muihin liikennerikkomuksiin.
Halpa on henki Suomessa. Hovioikeuden mielestä naisen saama tuomio oli liian ankara, vaikka törkeästä kuolemantuottamuksesta voidaan tuomita jopa kuuden vuoden vankeuteen. Kaikki rikosnimikkeet huomioiden naiselle olisi voinut määrätä jopa yhdeksän vuoden tuomion. Annettu tuomio on yleisen oikeustajun perusteella aivan liian lievä.
Pahinta tilanteessa on kuitenkin Itä-Suomen hovioikeuden perustelut. On siis hyväksyttävämpää ajaa lyhyt matka vahvassa humalassa kuin pitkä matka. Kaiken lisäksi tuomiota lievennetään jos pystyy ajamaan humalassa tarpeeksi hiljaa rikkomatta nopeusrajoitusta eikä haittaa vaikka muutaman lapsen tappaakin matkalla hengiltä.
Vaikea sanoa mitä näiden Itä-Suomen hovioikeuden tuomareiden päässä liikkuu. Annetulle ratkaisulle ei ole oikeuskäytännössä mitään pohjaa. Suomen oikeusjärjestelmän antamia rangaistuksia on jopa kansainvälisillä forumeilla kuvattu lähinnä vitsiksi. Hovioikeuden antama viesti on selvä. Rattijuopumus seurauksista huolimatta ei ole kovinkaan tuomittavaa. Oikeuslaitos on jälleen kerran menettänyt yhden siivun uskottavuudestaan.
Jos kerta rattijuoppo ei lapsen tappamisesta joudu vankilaan, valitettava tosiasia on, että olemme entistä lähempänä tilannetta jossa oikeus on otettava omiin käsiin ja syylliseksi todettuja on rangaistava oma-aloitteisesti - oikeuslaitos ei siihen näköjään pysty.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Rattijuoppo surmasi tytön - oikeus lievensi tuomiota
Hovioikeus lievensi pikkutytön surmanneen rattijuopon rangaistusta oudoilla perusteilla
Isän aloite rattijuoppojen tuomioista sai tänään kunnon sykäyksen
54-vuotias nainen, ammatiltaan maanviljelijä, kuljetti autoa 2,5 promillen humalassa toukokuussa 2012 ja törmäsi kahden pyöräilemässä olleen siskoksen päälle sillä seurauksella että 11-vuotias lapsi kuoli saamiinsa vammoihin ja 16-vuotias sisko vammautui.
Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen. Syytetty valitti päätöksestä hovioikeuteen sillä perusteella että teko oli olosuhteet huomioon ottaen liian ankara ja ehdoton vankeusrangaistus häiritsisi hänen työtään toimia maanviljelijänä.
Nainen oli omalla valinnallaan, tietoisella päätöksellään lähtenyt ajamaan autoa erittäin vahvassa humalassa ja tämän teon seurauksena tappoi 11 –vuotiaan tytön ja vammautti pysyvästi 16-vuotiasta, saman perheen toista lasta. Naisen perustelut osoittavat täydellistä tunteettomuutta ja piittaamattomuutta tehtyyn tekoon ja sen aiheuttamiin seurauksiin nähden sekä kyvyttömyyttä kantaa ja ottaa vastuuta omista teoistaan. Perusteluiden itsekeskeisyys on pöyristyttävää.
Hovioikeus ei onneksi naisen perusteluja hyväksynyt, mutta hovioikeus päätyikin yllättäen alentamaan tuomioita perusteluin joilla voi olla todella kauaskantoiset seuraukset yleiseen lainkuuliaisuuteen ja liikennemoraalin.
Hovioikeus katsoi että naisen saama kahden vuoden ja seitsemän kuukauden ehdoton vankeustuomio on yleiseen oikeuskäytännön linjaan nähden liian ankara. Tuomion alentamista hovioikeus perusteli sillä että naisen, 2.5 promillen humalassa ajama ajomatka oli ”lyhyehkö”, ainoastaan kymmenisen kilometriä ja ajaminen humalassa tapahtui ilta-aikaan jolloin oli kuitenkin vielä päivänvaloa jäljellä. Lisäksi kuljettaja ei ollut ajanut ylinopeutta eikä kukaan pystynyt näyttämään toteen hänen syyllistyneen muihin liikennerikkomuksiin.
Halpa on henki Suomessa. Hovioikeuden mielestä naisen saama tuomio oli liian ankara, vaikka törkeästä kuolemantuottamuksesta voidaan tuomita jopa kuuden vuoden vankeuteen. Kaikki rikosnimikkeet huomioiden naiselle olisi voinut määrätä jopa yhdeksän vuoden tuomion. Annettu tuomio on yleisen oikeustajun perusteella aivan liian lievä.
Pahinta tilanteessa on kuitenkin Itä-Suomen hovioikeuden perustelut. On siis hyväksyttävämpää ajaa lyhyt matka vahvassa humalassa kuin pitkä matka. Kaiken lisäksi tuomiota lievennetään jos pystyy ajamaan humalassa tarpeeksi hiljaa rikkomatta nopeusrajoitusta eikä haittaa vaikka muutaman lapsen tappaakin matkalla hengiltä.
Vaikea sanoa mitä näiden Itä-Suomen hovioikeuden tuomareiden päässä liikkuu. Annetulle ratkaisulle ei ole oikeuskäytännössä mitään pohjaa. Suomen oikeusjärjestelmän antamia rangaistuksia on jopa kansainvälisillä forumeilla kuvattu lähinnä vitsiksi. Hovioikeuden antama viesti on selvä. Rattijuopumus seurauksista huolimatta ei ole kovinkaan tuomittavaa. Oikeuslaitos on jälleen kerran menettänyt yhden siivun uskottavuudestaan.
Jos kerta rattijuoppo ei lapsen tappamisesta joudu vankilaan, valitettava tosiasia on, että olemme entistä lähempänä tilannetta jossa oikeus on otettava omiin käsiin ja syylliseksi todettuja on rangaistava oma-aloitteisesti - oikeuslaitos ei siihen näköjään pysty.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Rattijuoppo surmasi tytön - oikeus lievensi tuomiota
Hovioikeus lievensi pikkutytön surmanneen rattijuopon rangaistusta oudoilla perusteilla
Isän aloite rattijuoppojen tuomioista sai tänään kunnon sykäyksen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)