Antoisaa uutta vuotta 2008

Antoisaa uutta vuotta 2008 kaikille blogin lukijoille!

Kiitos antamastanne palautteesta ja lukuisista artikkeliehdotuksista. Monet ehdotuksenne ovat vielä työnalla. Tässä vuoden 2007 kuusi eniten hakuja kerännyttä artikkelia.

1. ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (osat 3 ja 2)

2. ParkPatrol Finland Oy - Cloaca maxima

3. McDonalds haluaa eroon lapsiperheistä?

4. ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu

5. Vartijat, valokuvaaminen ja kansalaisten oikeudet

6. Kuluttajanoikeudet jaetulla sijalla artikkelin Vapaamatkustajat kanssa

Sivuhakujen määrä 2007:

(01.01.2007 - 28.12.2007)

ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (3)

Vantaan käräjäoikeus antoi siis yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan päätöksensä 14.12.2007 (tuomio 07/11275). Asiasta uutisoitiin hyvin laajasti tiedotusvälineissä. Vantaan käräjäoikeuden tuomion mukaan yksityinen valvontayhtiö ParkCom Oy:llä ei ole oikeutta kirjoittaa yksityisoikeudellisia maksuja virheellisestä pysäköinnistä. Vaikka maksua nimitetäänkin valvontamaksuksi kyseessä on lain tarkoittama pysäköintivirhemaksu. Kyse on myös julkisen vallan käytöstä. Laki pysäköintivirhemaksusta (3.4.1970/248), tieliikennelaki (3.4.1981/267) ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen 1996-A-55 perusteella pysäköintivirhemaksun voi kirjoittaa vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta. Tuomion mukaan yksityinen pysäköintivirhemaksu on laiton eikä autoilijoiden tarvitse niitä maksaa. Tämä päätös koskee sellaisenaan myös muita yksityisiä pysäköintivalvontayhtiöitä kuten mm. ParkPatrol Finland Oy:tä, Autoparkkia ja ParkServiceä.

Todistustaakka

Valvontayhtiöt ovat toiminnassaan vuosia väittäneet ajoneuvon haltijan tai omistajan olevan vastuussa ajoneuvon kuljettajan tekemästä sopimuksesta. Tällainen tilanne on mahdollista silloin kuin maksua yritetään periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta joka kieltää olleensa ajoneuvon kuljettaja sopimuksen syntyhetkellä. Vantaan käräjäoikeus on yksiselitteisesti todennut todistustaakan olevan valvontayhtiöllä. Valvontayhtiön tulee näyttää toteen kuka on ollut ajoneuvon kuljettaja. Tähän he eivät tietenkään pysty.

"Käräjäoikeuden käsityksen mukaan näytön hankkiminen siitä, kuka ajoneuvon tosiasiallisesti on pysäköinyt, ei ole mahdotonta esimerkiksi henkilötodistelun avulla. Sen sijaan näytön hankkiminen liiketoimintana harjoitetun pysäköinninvalvonnan puitteissa on hankalaa ja varmaankin liiketaloudellisesti kannattamatonta. Tämä kantajan vaikeus ei kuitenkaan ole riittävä peruste todistustaakan kääntämiselle vastaajalle. Edelleen todistustaakan kääntäminen merkitsisi tosiasiallisesti sellaista sopimuksen ehtoa, että ajoneuvon omistajan tai haltijan tulisi valvontamaksulta välttyäkseen näyttää, että joku toinen oli autoa kuljettanut. Tällainen ehto olisi kuluttajansuojalain vastainen kuluttajan kannalta kohtuuton ehto. Todistustaakan kääntäminen olisi muutoinkin kuluttajansuojalainsäädännön periaatteiden vastaista. Näin ollen käräjäoikeus päätyy siihen, että kysymys ajoneuvon kuljettajasta on ratkaistava normaalin todistustaakkasäännön perusteella. Sopimukseen vetoavan kantajan on siten näytettävä vastaajan kuljettaneen autoa väitettyinä aikoina." (Vantaan käräjäoikeuden päätös 07/11275, 14.12.2007)

Valvontayhtiöiden viimeiset rimpuilut

ParkCom Oy on ilmoittanut valittavansa Vantaan käräjäoikeuden päätöksestä hoviin. Iltalehden haastattelussa ParkCom Oy:n toimitusjohtaja Tom Ek väittää oikeuslaitoksella menneen puurot ja vellit sekaisin. Myös ParkCom Oy:n kotisivuilta löytyvässä tiedotteessa yritetän kovasti perustella, ettei yksityisessä pysäköintivirhemaksussa ole kyse julkisen vallan käyttämisestä vaan yksityisoikeudellisesta sopimuksesta ja että käräjäoikeuden päätös on maanomistajan perusoikeuksien vastainen.

Hirressä ei ole kiva rimpuilla. Yksityisellä maanomistajalla on toki oikeus päättää pysäköinninehdoista tontillaan. Maanomistajan toimivalta ei kuitenkaan ulotu pysäköintivirheestä rankaisemiseen. Pysäköintivirheestä on säädetty erillinen laki pysäköintivirhemaksusta (3.4.1970/248). Lain ja ennakkotapausten perusteella pysäköintivirheestä rankaiseminen on osa julkisen vallan käyttöä ja lainsäädännön perusteella sellainen on pysäköintivirhemaksujen osalta säädetty vain poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvonnalle. Lisäksi Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käyttö yleensä tulee perustua lakiin. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, silloinkin vain tietyin edellytyksin eikä lainkaan, jos tehtävä sisältää merkittävää julkisen vallan käyttöä. Lain määräämä toimivalta koskee niin julkisia kuin yksityisiäkin alueita riippumatta siitä onko alue yksityisessä omistuksessa.

On myös harvinaisen selvää, että laissa säädettyä oikeutta tai velvollisuutta ei voi ohittaa tai muuttaa millään yksityisoikeudellisella sopimuksella. Lainsäädäntö itsessään on pakottava. Vaikka kyse olisikin autoilijan ja valvontayhtiön välille syntyneestä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta pysäköinnin ehdoista, tällä sopimuksella valvontayhtiö ei voi ottaa itselleen oikeutta rangaista autoilijaa pysäköintisääntöjen noudattamatta jättämisestä, koska rangaistusvalta asiassa on säädetty laissa kuuluvan viranomaiselle. Karrikoiden voisi todeta, että vaikka sinut pahoinpideltäisiin sinun itsesi omistamalla tontilla ei tontin omistajuus sinänsä anna sinulle toimivaltaa rangaista pahoinpitelijää vaikka pahoinpitelijä olisi tähän antanut suostumuksensa. Oikeus ihmisten "rankaisemiseen" perustuu laissa erikseen viranomaisille säädettyyn oikeuteen julkisen vallan käytöstä. Tätä oikeutta ei voi yksityisoikeudellisin sopimuksin siirtää kenellekään toiselle.

Oli myös yllättävän hauska seurata 14.12.2007 perjantain uutislähetyksiä. Uutisissa vilahti ParkPatrol Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Mustonen, joka yritti kovasti selittää mikä tilanne on Ruotsissa. Ehkä perusopetuksen kaltaisesti voisi todeta että Suomi ei ole enää osa Ruotsia ja Suomi on itsenäinen valtio ja omaa itsenäisen ja riippumattoman lainsäädännön. Myös Vantaan käräjäoikeudessa 28.11.2007 käydyn oikeudenkäynnin aikana kävi selväksi että analogia Ruotsin lakiin on hyvin heikko. Ruotsissa ei lainsäädännöllisesti johtuen ole mahdollista että samalla alueella voisi toimia sekä yksityinen että kunnallinen pysäköinninvalvonta. Suomessa tämä on kuitenkin periaatteessa mahdollista, tosin käräjäoikeuden päätöksen mukaan yksityistä pysäköinninvalvontaa ei voi edes olla olemassa.

Käytännössä autoilijalla olisi siis mahdollisuus saada esimerkiksi taloyhtiön pihasta sekä yksityinen valvontamaksu että kunnallinen pysäköintivirhemaksu samasta rikkeestä. Blogi tiedusteli asiaa kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Mikäli kunnallinen pysäköinninvalvoja kutsutaan paikalle ja ajoneuvo on pysäköity virheellisesti, ajoneuvon kuljettajalle määrätään pysäköintivirhemaksu. Kunnallisen pysäköinninvalvonnan kannalta on yhdentekevää onko ajoneuvon omistajalle annettu yksityinen pysäköintivirhemaksu tai onko alue ennestään yksityisen valvonnan kohteena.

Helsingin poliisi on tehnyt myös tutkintapyynnön ParkCom Oy:n toiminnasta. Poliisin käsityksen mukaan julkisilla alueilla pysäköinnin valvonta kuuluu laissa säädetylle viranomaiselle. Kannattaa muistaa, että yksityisesti omistettu alue voi olla julkinen. Kauppakeskuksen pysäköintihalli tai marketin pysäköintialue on julkinen tila vaikka se olisi yksityisessä omistuksessa. Vantaan käräjäoikeuden mielestä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Laissa säädettyä pysäköinninvalvontaa voi harjoittaa yksityisellä tai julkisella alueella vain laissa erikseen määrätty viranomainen.

Olen valvontayhtiöiden palvelujen tilaaja. Mitä minun pitäisi tehdä?

Vantaan käräjäoikeuden päätöksen perusteella toiminta on laitonta. Vaikka hovioikeuden päätöstä asiassa odotellaankin kehottaisin kaikkia valvontayhtiöiden palveluja hankkineita sanomaan valvontasopimuksensa välittömästi irti. Laittoman palvelun tilaajalla on myös vastuu. Kun hovioikeus aikanaan vahvistaa Vantaan käräjäoikeuden kannan on hyvinkin mahdollista että laittomaksi katsotun palvelun tilaajiin kohdistetaan oikeudellisia toimia. Tämä voi yksittäisille taloyhtiöille ja kauppiaille muodostua todelliseksi rasitteeksi.

Pitääkö yksityinen pysäköintivirhemaksu eli yksityisoikeudellinen valvontamaksu maksaa?

Ei tarvitse. Jokainen toki tekee maksamisesta tai maksamatta jättämisestä päätöksensä itsenäisesti. Viimeiset kaksivuotta ihmisiä on kuitenkin kehoitettu olemaan maksamatta kyseisiä yksityisoikeudellista pysäköintivirhemaksuja ja odottamaan asiassa oikeudenpäätöstä. Vantaan käräjäoikeuden päätös on nyt saatu ja valvontamaksu on todettu lainvastaiseksi. Vaikka ParkCom Oy on ilmoittanut valittavansa tuomiosta hoviin ja jatkavansa liiketoimintaa normaalisti kyse on silti autoilijan kannalta aiheettomasta maksusta. Maksusta jonka juridinen perusta on ollut hyvin epäselvä jo ennen Vantaan käräjäoikeuden päätöstäkin.

Entä jos kaikesta huolimatta saan yksityisen pysäköintivirhemaksun?

Kun olet saanut ensimmäisen maksumuistutuksen,

1. Tee vapaamutoinen kirjallinen reklamaatio maksusta ja totea että 14.12.2007 annetun Vantaan käräjäoikeuden päätöksen (07/11275) mukaan valvontayhtiöllä ei ole oikeutta kirjoittaa pysäköintivirhemaksua.

2. Tee poliisille tutkintapyyntö valvontayhtiön kirjoittamasta pysäköintivirhemaksusta. Myös Helsingin liikenneturvallisuusyksikön päällikkö on tehnyt tutkintapyynnön ParkCom Oy:n toiminnan laillisuudesta Helsingin poliisille, joten jatkossa myös kaikista 14.12.2007 jälkeen määrätyistä yksityisoikeudelliset pysäköintivirhemaksuista on syytä tehdä tutkintapyyntö. Lue aiheeseen liittyvä artikkeli.

3. Mikäli valvontamaksua yritetään periä perintäyhtiön toimesta tehkää kirjallinen reklamaatio jossa toteatte maksun olevan Vantaan käräjäoikeuden 14.12.2007 antaman päätöksen perusteella laiton. Kuluttajan kiistäessä saatava perintäyhtiön kuuluu hyvän perintätavan mukaisesti selvittää perittävän maksun aiheellisuus. Vantaan käräjäoikeuden päätöksen jälkeen perintäyhtiöllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa hovioikeuden päätöstä. Mikäli maksua yritetään kiistämisestä huolimatta periä tehkää perintäyhtiöstä virallinen kantelu Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Katso lisäksi oikeusministeriön artikkeli aiheesta mitä tehdä perintäyhtiöiden aiheettomien maksumuistutusten suhteen.

Yksityiset valvontamaksut eivät ole ulosottokelpoisia toisin kuin kunnalliset pysäköintivirhemaksut. Maksujen perimiseen tarvitaan aina oikeuden päätös. Luottotietoihin perinnällä on vaikutusta vasta kun maksu on ollut maksamatta vielä langettavan oikeudentuomion jälkeen. Asialla ei siis ole kiirettä. Lisää perintään liittyviä ohjeita aikaisemmasta artikkelista.

Mitä minun pitäisi tehdä kuluttajana tai autoilijana?

Tietoa Vantaan käräjäoikeuden 14.12.2007 antamasta päätöksestä tulee levittää asiallisesti ja painokkaasti. Valvontayhtiöiden palveluja tilanneisin kauppakeskuksiin, kauppiaisiin, yrityksiin ja taloyhtiöihin voi ottaa yhteyttä ja kertoa mielipiteensä asiasta.

Myös omalla toiminnalla voi vaikuttaa. Esimerkiksi Espoossa voi käydä mielummin kauppakeskus Isossa-Omenassa kuin kauppakeskus Sellossa. Itä-Helsingissä kauppakeskus Itäkeskus on parempi vaihtoehto kuin valvontayhtiöiden palveluja käyttävä Vuosaaren Columbus tai Itäkeskuksen Citymarket. Helsingin keskustassa ei missään tapauksessa kannata pysäköidä yksityisesti Autoparkki Nordean valvomalle City-Centren pysäköintialueelle, vaan kannattaa käyttää esimerkiksi Elielin tai Forumin parkkihalleja. Syökää pikaruokanne mielummin Hesburgerissa kuin valvontayhtiöiden palveluja käyttävässä McDonaldsissa jne.

Kauppiaat voisivat mennä itseensä ja miettiä kumpi on ongelmana pahempi? Pysäköinti vai kiukkuiset ja menetetyt asiakkaat? Kuka on ensimmäinen ja rohkea kauppias joka laittaa etuovelleen ilmoituksen: "Meillä ei yksityiset pysäköintiä valvo. Tervetuloa huolettomille ja rentouttaville ostoksille!"

Uutisissa 14.12.2007 Kauppakeskus Sellon johtaja kertoi kauppakeskuksen vakaasti harkitsevan ParkCom Oy:n palveluista luopumista. Toivottavasti puheet johtavat harkintaa pidemmälle ja myös muut seuraavat esimerkkiä. Blogi ei ole pystynyt varmistamaan tietoa, mutta blogiin tulleiden kommenttien perusteella useiden McDonalds ravintoloiden pihasta on poistettu valvontayhtiö ParkPatrol Oy:n kyltit.

Minusta on oikein että väärinpysäköiviä rangaistaan!

Olen täysin samaa mieltä. Fiksu ihminen on jo huomannut ettei kysymys ole väärinpysäköinnin suosimisesta, vaan siitä kenellä on oikeus rangaista pysäköintisääntöjen noudattamatta jättämisestä. Laki pysäköintivirhemaksusta lähtee siitä, että kyse on julkisen vallan käytöstä myös yksityisellä alueella. Oikeus rangaista on lain mukaan vain ja ainoastaan poliisilla tai kunnallisella pysäköinninvalvonnalla. Tarkoitus ei voi pyhittää keinoa. Yksityinen rankaiseminen, vaikkakin vain pysäköintivirhemaksun muodossa, on Suomessa laitonta ja moraalisesti ehdottoman tuomittavaa. Vaikka yksityinen valvontayhtiö tekisi mielestäsi kuinka hyvää työtä tahansa, ei lakia voi valvoa rikkomalla lakia.

Lopuksi

Vantaan käräjäoikeus teki asiassa odotetun ja oikean päätöksen. Yritykset harjoittavat Suomessa valitettavan usein toimintamallia jossa lainsäädännön vaatimuksille viitataan kintaalla. Yksityisen pysäköinninvalvonnan lisäksi hyvänä esimerkkinä on kuluttajalainsäädäntö. Monet kaupat ja yritykset toimivat tietämättömyyttään tai tietoisesti lain vastaisesti. Legendaarinen esimerkki on Philipsin välinpitämätön suhtautuminen kuluttajalainsäädäntöön. Kuluttajat ovat usein yksin ongelmansa kanssa eikä viranomaisista ole apua.

Yhteiskunnallinen moraali, lain kunnioitus ja eettiset arvot edellyttävät yhteiskunnalta valvontaa joka osoittaa selkeän kielteisen suhtautumisen lainrajoilla toimiviin yrityksiin. Vantaan käräjäoikeuden päätös on osoitus, että ainakin tällä kertaa järjestelmä toimi. Uskon että hovioikeus tulee päätöksessään olemaan täsmälleen samaa mieltä Vantaan käräjäoikeuden kanssa. Mikään muu tulkinta ei ole mahdollinen.

Vantaan käräjäoikeuden 14.12.2007 antama päätös on julkaistu netissä.

Aikaisemmat artikkelit

ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (2)
ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa
Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta
ParkCom Oy hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Helsingin hallinto-oikeuden päätös koettelee yksityisen pysäköinninvalvonnan rajoja
"Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?"
ParkPatrol Finland Oy - Cloaca maxima
Autoparkki
ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu
ParkCom ja järvenpään prisma
McDonalds haluaa eroon lapsiperheistä?

ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (2)

-------- BREAKING NEWS --------

ParkCom Oy on 28.11.2007 Vantaan käräjäoikeudessa hävinnyt nostamansa kanteen ajoneuvon omistajaa vastaan. Vantaan käräjäoikeus antoi päätöksen 14.12.2007 (tuomio 07/11275).

Haasteessaan ParkCom Oy vaati Vantaan käräjäoikeutta tuomitsemaan ajoneuvon omistajan maksuvelvollisuuteen ajoneuvon kuljettajalle määrätyistä sopimusoikeudellisista maksuista, eli yksityisistä pysäköintivirhemaksuista.

Vantaan käräjäoikeus on tuoreessa päätöksessään hylännyt ParkCom Oy:n vaatimukset ja määrännyt ParkCom Oy:n korvaamaan autoilijan 1 300 euron oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus on todennut että Suomen lain mukaan vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta voi määrätä pysäköintivirhemaksun. Vaikka valvontayhtiö käyttääkin nimitystä "valvontamaksu" kyse on autoilijan kannalta pysäköintivirhemaksusta.

Kyseessä on ensimmäinen todellinen oikeudenkäynti asiassa. Aikaisemmat valvontayhtiöiden voittamat tapaukset oikeudessa ovat olleet yksipuolisia päätöksiä koska haastetut eivät ole reagoinut saamaansa haasteeseen.

Oikeudenkäynti 28.11.2007

Oikeudenkäynti pidettiin Vantaan käräjäoikeudessa. Tuomarit keskittyivät hiillostamaan ParkCom Oy:n asianajajaa eikä haastetulle ajoneuvon omistajalle esitetty montaakaan kysymystä koko istunnon aikana. Käräjäoikeuden tuomarien mukaan analogia Ruotsin lakiin vertaamisesta on hyvin ontuva. Ensinnäkin Ruotsissa on säädetty lailla yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja toiseksi Ruotsin tieliikennelaissa ei ole erityisiä säädöksiä koskien yksityisalueita. Ruotsissa ei siis koskaan voi olla tilannetta jossa samalla alueella ovat toimivaltaisia sekä kunnallinen että yksityinen valvonta. Suomessahan tämä on mahdollista.

Suomessa pysäköintirikkomus on dekriminalisoitu 70-luvulla ja siitä on säädetty erikseen laki pysäköintivirhemaksusta. Koska kyse on aikaisemmin ollut rikoksesta ei yksityinen yritys voi määrätä sopimukseen perustuvia maksuja tällaisesta rikkomuksesta. Oikeuden mielestä myös ParkCom Oy:n "valvontamaksu" -nimike on kikkailua, koska kyseessä on kuluttajan kannalta todellisuudessa pysäköintivirhemaksu.

Oikeudessa tuomarit ihmettelivät myös autoilijan valvontayhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella saamaa vastinetta. ParkCom Oy:n asianajajan mielestä syntynyt yksityisoikeudellinen sopimus antaan oikeuden pysäköidä ilmaiseksi. Oikeuden mielestä tällainen oikeus pysäköintialueilla on ilman mitään erillistä sopimustakin. Tällöin voidaan myös kysyä koskeeko tällä logiikalla ilmainen pysäköinti myös alueita joissa se on erikseen pysäköintikiellolla kielletty?

Yllättävää oli myös se, että ParkCom Oy:n asianajaja vetosi tämän blogin sekä suomi24.fi keskustelupalstalla olleisiin kirjoituksiin. Nähtävästi tarkoituksena oli vedota siihen, että internetissä autoilijoille annetaan ohjeita kuinka välttää maksamasta valvontayhtiön määräämät maksut. Oikeus ei esittänyt kiinnostusta tähän asiaan.

Kanteen perusteet ja vastineet

Oikeuteen haastetun ajoneuvon omistajan vastineessa puututtiin selkeästi ParkCom Oy:n oikeuteen jättämän haasteen ja perusteluiden yksityiskohtiin. Samoihin ajatuksiin joita tässäkin blogissa sekä muilla keskustelupalstoilla on useaan otteeseen pohdittu.

1. Ruotsalainen lainsäädäntö ei ole voimassa Suomessa. Suomessa suomalaisilla on oma voimassa oleva lainsäädäntö jonka mukaan tämä tapaus tulee ratkaista.

2. Todistustaakkasääntöä ei tule kääntää yhden yrityksen pyynnöstä.

3. Taloyhtiö ei voi sopimuksella siirtää Parkcomille parempaa oikeutta kuin sillä itsellään on. Koska taloyhtiöllä ei ole oikeutta harjoittaa pysäköinninvalvontaa, taloyhtiö ei voi kyseistä oikeutta siirtää ulkopuolisille valvontayhtiöille.

4. Parkcomin toiminta on julkisen vallan käyttöä jota yritys ei voi Suomessa käyttää ilman siitä säädettyä lainsäädäntöä. Lain mukaan virheellisestä pysäköinnistä voi rangaista vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja.

5. Parkcomin tulkinta TLL 28§ (3.4.1981/267) pykälästä on virheellinen. Parkomin mielestä autoilijalla on velvollisuus, sillä perusteella, että pysäköinti yksityisellä alueella ilman lupaa on kielletty, selvittää mitkä pysäköintiehdot alueella on voimassa. Sellaista velvollisuutta ei tieliikennelaissa ole asetettu. Päinvastoin, laki asettaa yksityisen alueen omistajalle velvollisuuden selkeästi merkitä pysäköintiehdot alueelle.

6. Automaattisopimusta ei ole olemassakaan. Kuluttaja ei koskaan tule sitoutuneeksi sellaiseen sopimukseen johon hän ei halua sitoutua. Sopimus ei voi syntyä pelkästään kuluttajan passiivisuuteen perustuen. Oleellista on selkeä ja luotettava sopimustahdon ilmaus. Alueelle pysäköintiä ei voida katsoa sellaiseksi.

7. Jos sopimus syntyy, se syntyy ainoastaan sopimuksessa mainituin ehdoin.

8. Jos sopimus syntyisi, se syntyisi vain valvontayhtiön ja kuljettajan välille. ParkCom Oy ei ole kyennyt näyttämään toteen kuka oli heidän sopimuskumppaninsa, eli ajoneuvon kuljettaja.

Tuomio

"Asia Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva riita-asiaVantaan käräjäoikeus on 14.12.2007 antanut tuomion asiassa, jossa yksityinen pysäköininvalvontayhtiö on vaatinut ajoneuvon kuljettajan velvoittamista suorittamaan yksityisoikeudellisiksi valvontamaksuiksi kutsuttuja, yksityisalueella tapahtuneen virheellisen pysäköinnin perusteella määrättyjä maksuja. Pysäköinninvalvontayhtiön vaatimus on perustunut siihen, että pysäköimällä ilmoitettujen ehtojen vastaisesti ajoneuvon kuljettaja on sitoutunut sopimukseen muun muasssa valvontamaksun suorittamisesta.

Käräjäoikeus on tullut siihen lopputulokseen, että yksityisoikeudellinen sopimus valvontamaksun suorittamisesta maksun asettajan ja ajoneuvon kuljettajan välillä voi sinänsä syntyä tosiasiallisin toimin eli ajoneuvon pysäköimisellä. Oikeus rajoittaa pysäköintiä yksityisellä alueella puolestaan perustuu pysäköinninvalvontayhtiölle siirretyn, kiinteistön omistajan tai haltijan tieliikennelain mukaiseen oikeuteen määrätä pysäköinnistä alueellaan.

Kysymys on ollut myös siitä, kuka ajoneuvoa on kuljettanut ajoneuvon haltijan kiistettyä toimineensa kuljettajana. Näyttövelvollisuus kuljettajan henkilöstä on riita-asiassa normaalisti noudatettavan periaatteen mukaisesti pysäköinninvalvontayhtiöllä; pysäköinninvalvontayhtiö on tässä tapauksessa näyttänyt jutun vastaajan kuljettaneen autoa kanteessa tarkoitettuina ajankohtina. Sopimus ei kuitenkaan sido vastaaja, eikä sen totetuttamiseksi voida antaa oikeussuojaa, koska kysymys on tosiasiallisesti pysäköintivirhemaksun määräämisestä, minkä puolestaan on laissa säädetty kuuluvan vain poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan toimivaltaan myös yksityisellä alueella. Tämän vuoksi pysäköinninvalvontayhtiön kanne on hylätty." (Vantaan käräjäoikeuden tiedote annetusta tuomiosta 07/11275 14.12.2007)

Lopuksi

ParkCom Oy hävisi ensimmäisen ja ratkaisevimmaksi luonnehditun oikeudenkäynnin. Uskoisin että yhtiö haluaa katsoa vielä hovioikeuden päätöksen asiassa. Vantaan käräjäoikeuden päätöksestä ei ehkä muodostu lopullista ennakkotapausta, mutta se antaa kaikille ajoneuvojen kuljettajille ja omistajille oikeuden hyvällä omallatunnolla kieltäytyä maksamasta yhtään yksityisoikeudellista maksua tai kansanomaisesti yksityistä parkkisakkoa.

Vantaan käräjäoikeuden päätös on suoraan verrattavissa myös muiden valvontayhtiöiden toimintaan. Mikäli valvontayhtiöt, kuten ParkCom Oy, ParkPatrol Oy, Autoparkki tai ParkServicen kaltaiset valvontayhtiöt jatkavat maksujen kirjoittamista, autoilijan tai ajoneuvon omistajan tulee tehdä vantaan käräjäikeuden päätöksen perusteella asiasta rikosilmoitus tai tutkintapyyntö poliisille.

Myös valvontayhtiöiden käyttämien perintäyhtiöiden OK-Perintä (ParkCom), Cash-In Consulting (ParkPatrol), AktivKapital (Autoparkki Norden) tulee noudattaa ns. hyvää perimistapaa. Vantaan käräjäoikeuden päätöksen perusteella yhtään yksityisen valvontayhtiön määräämää maksua ei voi jatkossa yrittää periä.

Ennen mahdollista hovioikeuden päätöstä on myös syytä miettiä miten tulevaisuudessa käynnistää oikeudelliset prosessit yksityistä pysäköintivalvontaa harjoittavia yrityksiä, yritysten palkkaamia työntekijöitä sekä niitä tahoja vastaan, jotka ovat kyseisten yritysten palveluja tilanneet. Monille kauppiaille, kauppakeskuksille, taloyhtiöiden isännöitsijöille, pysäköintiyhtiöille ja yrityksille ei pitäisi tulla yllätyksenä että myös he ovat vastuussa tilaamastaan laittomasta palvelusta. Heidät on myös saatettava vastuuseen.

Ne henkilöt jotka viimepäivinä ovat suunnitelleet samankaltaisten pysäköintivalvontapalvelujen käynnistämistä, miettikää uudelleen. Vantaan käräjäoikeus on päätöksensä antanut. Tämä päätös perustuu Suomen lakiin!

Lue myös: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (3)

Aikaisempia artikkeleja

Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa?

Poliisi jättä tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta

ParkCom hävisi kuluttajariitalautakunnassa

Helsingin hallinto-oikeuden päätös koettelee yksityistä pysäköinninvalvontaa

-------- BREAKING NEWS --------

ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa

-------- BREAKING NEWS --------

ParkCom Oy on 28.11.2007 Vantaan käräjäoikeudessa hävinnyt nostamansa kanteen ajoneuvon omistajaa vastaan. Vantaan käräjäoikeus antoi päätöksensä 14.12.2007 (tuomio 07/11275).

Haasteessaan ParkCom Oy vaati Vantaan käräjäoikeutta tuomitsemaan ajoneuvon omistajan maksuvelvollisuuteen ajoneuvon kuljettajalle määrätyistä sopimusoikeudellisista maksuista, eli yksityisistä pysäköintivirhemaksuista.

Vantaan käräjäoikeus on tuoreessa päätöksessään hylännyt ParkCom Oy:n vaatimukset. Käräjäoikeus on todennut että Suomen lain mukaan vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta voi määrätä pysäköintivirhemaksun. Vaikka valvontayhtiö käyttääkin nimitystä "valvontamaksu" kyse on autoilijan kannalta pysäköintivirhemaksusta.

Lisää aiheesta hetken kuluttua.

Annettu päätös koskee suoraan ParkCom Oy:n (perintätoimisto: OK-Perintä) lisäksi myös muita vastaavia yksityisiä pysäköintivalvontayhtiöitä kuten ParkPatrol Finland Oy (perintätoimisto: Cash-In Consulting), Autoparkki (perintätoimisto: AktivKapital) ja ParkService Oy.

Lue myös: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (3)

Lue myös: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa (2)

-------- BREAKING NEWS --------

Ketjukolarin päätös

On viimein aika palata yli vuoden takaiseen ketjukolariin. Tapaus on saanut sinettinsä liikennevahinkolautakunnan lausunnosta. Vakuutusyhtiö Fennia on lupautunut noudattamaan lautakunnan päätöstä ja korvannut yli 12 kuukauden viivyttelyn jälkeen ne vahingot jotka vakuutusyhtiön olisi pitänyt korvata jo vuosi sitten.

Neljän auton ketjukolari sattui lokakuussa 2006. Kaksi ensimmäistä ajoneuvoa, Kia ja Avensis olivat pysähtyneet risteykseen. Avensiksen perään ajaa Volvo joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat, joka on vakuutettu Fenniassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 euroa. Vakuutusyhtiö Veritas kieltäytyy korvaamasta toisena jonossa olleen Avensiksen kuluja Volvon liikennevakuutuksesta, koska Volvon kuljettaja kertoo kerinneensä pysähtyä ja joutuneensa viimeisenä tulleen Passatin tönäisemäksi. Volvon kuljettajalla on kaksi lähiomaista todistamassa. Volvon kuljettaja ei jää paikanpäälle selvittämään tilannetta, vaan poistuu paikalta ennen poliisin saapumista. Passatin vakuutusyhtiö Fennia ei myöskään suostu korvaamaan toisena jonossa olleen Avensiksen kuluja Passatin liikennevakuutuksesta, koska Fennia katsoo Volvon ensin ajaneen Avensiksen perään. Fennia ei siis usko Volvon kuljettajan todistajia ja pitää raskauttavana sitä, että Volvon kuljettaja on poistunut paikalta ennen poliisin saapumista. Avensiksen kuljettaja ja kyydissä ollut lapsi joutuvat käymään seuraavana päivänä lääkärissä. Kummankin peräänajaneen ajoneuvon vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta.

Liikennevakuutus ja oikeusturva. Voi Fennia ja Veritas ... (12/2006)
Ei korvauksia. Voi Veritas ja Fennia! (12/2006)

Kahden vakuutusyhtiön "pompottelun" tuloksena Avensiksen kuljettaja joutuu ottamaan omalle vastuulleen kustannukset, jotka olisi pitänyt korvata vastapuolen liikennevakuutuksesta. Avensis korjataan ajonevon omasta kaskosta. Omavastuun lisäksi kustannuksia aiheuttavat kaskon 20%:lla alentuneet bonukset. Kuljettajalle ei myöskään makseta seisontapäiväkorvausta. Lääkärissä käynnin kulut korvataan yllättäen Avensiksen omasta liikennevakuutuksesta, joten kaskon lisäksi myös liikennevakuutuksen bonukset tippuvat 20%. Vuoden aikana Avensiksen kuljettajalle aiheutui noin 600 euron ylimääräinen kustannus onnettomuudesta, johon hän ei ollut millään tavoin syyllinen.

Avensiksen kuljettaja haki tammikuussa 2007 liikennevahinkolautakunnan lausuntoa Veritaksen ja Fennian päätöksistä. Liikennevahinkolautakunta antoi päätöksen marraskuussa 2007. Liikennevahinkolautakunta toteaa lausunnossaan, että lautakunnalla ei ole syytä epäillä Volvon kuljettajan todistajien lausuntoa. Lautakunta toteaa Passatin kuljettajan aiheuttaneen onnettomuuden ja kehoittaa vakuutusyhtiö Fenniaa muuttamaan päätöstään asiassa.

Vakuutusyhtiö Fennia suostuu noudattamaan päätöstä ja palauttaa Avensiksen kasko- ja liikennevakuutuksen bonukset ennalleen, maksaa liikaa maksetut vakuutusmaksut takaisin, seisontapäiväkorvaukset sekä palauttaa kaskon omavastuun viivästyskorkoineen.

Mikään laki tai säädös ei vaadi vakuutusyhtiötä toimimaan itsekeskeisesti omien asiakkaittensa etujen vastaisesti. Monesti tilanne olisi selvitettävissä hyvin pienellä lisätyöllä ja nevottelulla. Vakuutusyhtiöiden sisäiset ohjeet korvausten maksamisesta ohjeistavat kuitenkin toimimaan vakuutusyhtiön kannalta helpointa reittiä, joka monesti on kuluttajan kannalta kaikista vaikein. Vakuutusyhtiöillä saattavat jopa sisäiset ohjeet korvausten maksamisen perusteista olla laittomia ja asiakkaiden kanssa tehtyjen vakuutussopimusten vastaisia. Loppujen lopuksi ongelmahan jää asiakkaalle. Suurin osa kuluttajista luovuttaa ja kärsii vahinkonsa itse, mielummin kuin aloittavat vuosia kestävän väännön vakuutusyhtiöiden kanssa. Valitettavasti tämähän se perimäinen tarkoitus vakuutusyhtiöillä juuri on.

Liikennevahinkolautakunta on erinomainen suosituksia antava toimielin. Lautakunnan toiminnan tarkoituksena on vähentää käräjäoikeuden käsittelyyn saapuvien liikennevahinkojen määrää. Pääsääntöisesti vakuutusyhtiöt noudattavat lautakunnan suosituksia. Lautakunnnan toiminnalle voi esittää kritiikkiä käsittelyn kestoajoista. Lautakunnan kotisivut lupaavat kuuden kuukauden käsittelyaikaa. Kuusi kuukautta on kohtuuton, puhumattakaan tämän tapauksen yli 10 kuukauden käsittelyajasta.

Jos lautakunnan työ on näin ruhkautunutta, osoittaako se omalta osaltaan vakuutusyhtiöiden täydellistä välinpitämättömyyttä asiakkaitaan kohtaan, jos kerta suurin osa vakuutusyhtiöiden päätöksistä on kuitenkin vietävä lautakunnan käsittelyyn.

Lue myös: Väistämisvelvollisuus

Lue myös: Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin

Lue myös: Korvauksen käsittelyaika

Oi valvoja, miksi piileksit?

Kun vauhtiin on päästy, katsotaan yksityisen pysäköinninvalvojan käytöstä käsittelevän artikkelin ja ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelua käsittelevän artikkelin jälkeen miten ParkCom Oy:n valvoja toimii kauppakeskus Columbuksen pysäköintialueella.

Valvoja seisoskelee ja odottaa autoilijoiden poistumista. Mikäli ajoneuvoon jää kuljettaja tai matkustaja, auto saa olla rauhassa. Kun parkkialueella näyttää olevan hiljaista ja ajoneuvojen kuljettajat sekä matkustajat ovat poistuneet kauppakeskukseen, valvoja aloittaa työnsä. Valvoja kuvaa erikseen useita eri ajoneuvoja kummaltakin puolelta pysäköintialuetta. Kuvauksen jälkeen valvoja kävelee rauhallisesti n. 30-40 metrin päähän kauppakeskuksen kulman taakse. Siellä hän rauhassa kirjoittaa yksityisoikeudelliset maksulaput ja laittaa ne muovisiin suojiin. Kun valvoja on kirjoittanut laput kaikkiin kuvaaminsa autoihin hän saapuu takaisin pysäköintialueelle ja laittaa maksulapun nopeasti niiden kuvattujen autojen tuulilasiin jotka ovat vielä paikalla. Laitettuaan maksulaput tuulilasiin valvoja poistuu omaan ajoneuvoonsa kyttäämään seuraavaa sopivaa "sakotus" -hetkeä.

Valvoja ottaa valokuvia harmaasta wagonista, kuvattuaan ensin kahta autoa vastakkaisella puolella parkkialuetta.



Kirjoitettuaan kulman takana maksulaput valmiiksi, valvoja palaa kiinnittämään maksut aikaisemmin kuvattuihin ajoneuvoihin.

Valvoja ei voi kiinnittää maksulappua vasemmalta poistuneeseen wagoniin, joten valvoja kömpii takaisin autoonsa odottamaan seuraavaa tilaisuutta.

Lämpimässä autossa on mukava miettiä työtehtävänsä mielekkyyttä ja erityisesti lainmukaisuutta.

Kuvasarjasta näkee, että vasemmalla viimeisenä pysäköity harmaa wagon on kerinnyt poistua paikalta siinä vaiheessa kun valvoja palaa takaisin. Ajoneuvon kuljettaja säästyy siis maksulapulta, vai säästyykö? Lähettääkö ParkCom Oy maksumuistutuksen laskusta jota ajoneuvon kuljettajalle ei koskaan ole edes annettu?

ParkCom Oy:n valvojan toiminta on hämmästyttävän salamyhkäistä. Hän kirjoittaa maksulaput kauppakeskuksen kulman takana suojassa katseilta. Ajoneuvojen valokuvaaminen tapahtuu vain, jos ajoneuvossa ei ole paikalla kuljettajaa tai matkustajaa. Juridisesti kiinnostaisi tietää, mitä tapahtuu niille kulman takana kirjoitetuille maksulapuille joita valvoja ei kerkiä asettaa ajoneuvon tuulilasiin ennen kuin kuljettaja poistuu paikalta? Saako ajoneuvon omistaja maksukehoituksen kotia jälkeenpäin?

Maksulaput on numeroitu arkistointia varten, joten on äärimmäisen epätodennäköistä, että maksuja joita ajoneuvon tuulilasin ei keritty asettaa heitettäisiin valvojan toimesta pois. Millä tavoin ParkCom Oy on ohjeistanut ja kouluttanut valvojiaan? Onko valvojien toimet todella annetun koulutuksen ja ohjeistuksen mukaisia: piileksiä, kytätä, vaihvihkaan salaisesti kulman takana? Jos toiminta kerta valvontayhtiön mielestä on laillista ja rehellistä, miksi yksityiset valvojat eivät toimi kuten kunnalliset pysäköinninvalvojat. He sentään kirjoittavat pysäköintivirhemaksun paikan päällä ja kiinnittävät lapun tuulilasiin. Heidän kanssaan voi asiasta keskustella ja heillä on myös tapana ollut ohjeistaa kuljettajaa tulevaisuuden varalle.

Käykää vilkaisemassa myös edellisen artikkelin kommentteja. Ystävällinen blogin lukija on julkaissut hulvattoman hauskan keskustelun, joka on käyty kuluttajan ja ParkCom Oy:n asiakaspalvelu "Reklamaatioryhmän" kanssa.

Lue myös: Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta

Lue myös: ParkPatrol Finland Oy - Cloaca maxima

Lue myös: "Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?"

ParkPatrol Finland Oy - Cloaca maxima

Millainen on rajapinta yksityisen pysäköinninvalvonnan ja kuluttajan välillä? Rajapinta muodostuu siitä toiminnasta minkälaiseksi valvontayhtiö on palvelunsa kuvannut asiakaspalveluprosessissaan. Asiakaspalvelua edustavat kentällä toimivat pysäköinninvalvojat sekä laskutuksesta, reklamoinnista ja perinnästä vastaavat toiminnot valvontayhtiön sisällä tai ulkoistettuna palveluna valvontayhtiön ulkopuolelta. Ulkoistuksesta huolimatta vastuu asiakaspalvelusta on kuitenkin aina valvontayhtiöllä. Valvontayhtiö on myös korvausvastuussa puutteellisen asiakaspalvelun kuluttajalle aiheuttamasta tahallisista haitasta.

Hyvä esimerkki yksityisten pysäköinninvalvojien tarjoamasta asiakaspalvelusta on erään yksityisen valvontayhtiön valvojan toiminta pysäköintialueella. Tapaus on kuvattu blogin aikaisemmassa artikkelissa.

Blogi on saanut useita sähköposteja liittyen ParkPatrol Oy:n asiakaspalveluun. Toimintaa voisi kuvata ala-arvoiseksi, mutta tämäkin edellyttäisi, että asiakaspalvelua on yleensä olemassa edes pienimmässä mahdollisessa mittakaavassa. ParkPatrol Oy:n toiminta perustuu rahastamiseen, ylimielisyyteen ja asiakaspalvelun halveksuntaan.

Reklamointi on tehty mahdollisimman vaikeaksi. ParkPatrol Oy ilmoittaa internetsivuillaan, että ainoastaan kirjallinen ja annettuun osoitteeseen postitettu reklamaatio käsitellään. Ei sähköistä asiointia tai edes puhelinnumeroa. Tämän tarkoitus on vain ja ainostaan hankaloittaa kuluttajan laillisia oikeuksia keskustella ja saada tietoa maksun perusteista. Eikä tämäkään vielä riitä! Vaikka kuluttaja toimii täsmälleen annettujen ohjeiden mukaisesti, ParkPatrol Oy ei edes ota vastaan saamiaan reklamaatiota. Samalla ParkPatrol Oy:n toiminta kuvaa sitä heikkoa oljenkortta, jonka varassa yksityinen pysäköinninvalvonta suomessa roikkuu. Kun toiminta ei perustu lakiin ParkPatrol Oy haluaa kaikin keinoin vetäytyä piiloon toimimattoman asiakaspalvelun taakse välttyäkseen määrämiensä maksujen laillisuuteen liittyvästä keskustelusta kuluttajien kanssa.

Kuinka toimii ParkPatrol Finland Oy ?

Autoilija oli pysäköinyt ajoneuvonsa valvontayhtiön mielestä virheellisesti. Kun ajoneuvon omistaja sai maksukehoituksen ParkPatrol Oy:ltä, omistaja reagoi tilanteeseen välittömästi. ParkPatrol Oy:n kotisivujen ohjeiden mukaisesti hän lähetti reklamaation kirjallisena ParkPatrol Oy:n kotisivuilla mainittuun osoitteeseen

"OY PARKPATROL FINLAND AB Porthaninkatu 9 L 70 00530 Helsinki"

Kyse oli maksusuoritukseen liittyvästä reklamaatiosta jota valvontayhtiö ei siis anna tehdä sähköisesti. Varmistuakseen reklamaation päätymisestä käsiteltäväksi, kuluttaja lähetti kirjeen postin saantitodistuslähetyksenä. Tämä on kuluttajalle normaali tapa varmistua, että tärkeä asiapaperi todella menee perille saajalle asti eikä esimerkiksi häviä matkalla. Kulut maksaa lähettäjä joten vastaanottajalle palvelu on ilmainen.

Kaksi viikkoa myöhemmin ajoneuvon omistaja sai perintäkirjeen ParkPatrol Oy:n käyttämältä Cash-In Consulting -perintätoimistolta ja maksu kehoitettiin maksamaan. ParkPatrol Oy oli toimittanut maksun perintätoimistolle perittäväksi, mutta ei ollut millään tavoilla vastannut tai reagoinut omistajan tekemään aikaisempaan reklamaation.

Pari päivää myöhemmin posti palautti lähetetyn reklamaatiokirjeen, koska ParkPatrol Oy:stä kukaan ei ollut suostunut kuittaamaan kirjettä vastaanotetuksi. ParkPatrol Oy vaatii siis reklamaation kirjallisena, mutta ei koskaan edes vastaanota niitä! Tässä kohdin tietysti herää kysymys menevätkö reklamaatiot aina suoraan roskakoriin? Tämän suuntainen toiminta vain vahvistaa ParkPatrol Oy:stä sitä epäammattimaista, salamyhkäistä ja lain rajamailla toimivan yrityksen imagoa joka suurimmalle osalle kuluttajia ja autoilijoita on viimeisen vuoden aikana ParkPatrol Oy:stä muodostunut.

Kuluttaja soitti heti kirjeen saatuaan Cash-In Consulting -perintätoimistoon, joka asiasta kuultuaan jäädytti perintätoimet toistaiseksi ja kertoi yrittävänsä selvittää asiaa ParkPatrol Oy:n kanssa. Samalla perintätoimiston henkilö oli kuitenkin huokaillut syvään ja todennut että näitä ParkPatrol Oy:n reklamaatiota näyttää todella riittävän.

Kuluttajan kannalta on tietysti oleellista reagoida ParkPatrol Oy:n aiheettomiin maksuihin viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäinen maksumuistutus saapuu. Tällöin reklamaation oikea kanava on laskuttava yritys. ParkPatrol Oy:n velvollisuus on ottaa reklamaatio vastaan, käsitellä reklamaatio ja antaa siihen vastaus. Mikäli yritys todistettavasti kieltäytyy vastaanottamasta reklamaatiota, kuten nyt on jo useasti käynyt, maksun voi tulkita aiheettomaksi. Esimerkiksi monissa huijarifirmoissa toiminta perustuu olemattomien ja aiheettomien valelaskujen lähettämiseen ja on täysin "normaalia" että kyseisiin yrityksiin ei jälkeenpäin saa mitään yhteyttä.

Mikäli perintä siirtyy perintäyhtiölle, vastine kannattaa tehdä kirjallisesti. Oleellista on myös ilmoittaa todisteineen, että valvontayhtiö ei ole suostunut ottamaan aikaisempaa reklamaatiota vastaan. Tällöin perintäyhtiön lainmukainen velvollisuus on keskeyttää perintä ja selvittää asia. Kuluttajalle riittää, että hän on todistettavasti reklamoinut asiasta yritykselle. Mihinkään jatkuvaan reklamaatiorumbaan ei tarvitse suostua. Mikäli perintäyhtiö jatkaa perintää hyvän perintätavan vastaisesti perintäyhtiöstä kannattaa tehdä kirjallinen kantelu valvovalle viranomaiselle sekä valvontayhtiöstä vähintään tutkintapyyntö poliisille.

Lyhyt kuvaus perintätoimista löytyy tästä artikkelista. Tarkemmin ja yksityiskohtaisempaa tietoa saa mm. kuluttajaviraston sivuilta.

Koska ParkPatrol Oy:n kuten muidenkin valvontayhtiöiden toiminta ei perustu lakiin, yhtiöiden tai heidän edustamien perintätoimistojen kanssa asioidessa on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Oleellista on varmistaa, että tapahtumien kulku, sovitut asiat ja keskustelujen sisältö voidaan todentaa jälkeenpäin. Helpointa on asioida sähköisesti käyttäen sähköpostia. Jos tämä ei ole mahdollista, kaikki kirjallinen aineisto joka lähetetään valvontayhtiölle tai perintätoimistolle tulee lähettää kirjattuna tai saantitodistuksella varustettuna! Tämä on ainoa keino varmistaa onko lähetys oikeasti otettu vastaan. Myös puhelinkeskustelut on syytä pyrkiä tallentamaan koska suullisesti sovituista asioista tulee yllättävän usein erimielisyyttä ja todistustaakka on hankala osoittaa.

Mistä ParkPatrol Oy:n tominta alkoi ?

"Narmer oli Ylä-Egyptin kuningas n. 3100 e.Kr. Hän yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin yhdeksi kokonaiseksi valtakunnaksi ja perusti siten muinaisen Egyptin valtion. Tästä on hyvä ottaa toiminta-ajatus myös yhtiöllemme." - Siis mitä? (lähde: parkpatrol, alias narmer ky:n alkuperäiset sivut)

ParkPatrol - tämän viikon vitsi
ParkPatrol - hätä kädessä

Muita ParkPatrol artikkeleita:

ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu
McDonalds haluaa eroon lapsipeheistä

Lue myös: Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta
Lue myös: Helsingin hallinto-oikeus koettelee yksityisen pysäköinnin rajoja
Lue myös: "Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun"

LISÄYS 22.11.2007:

Käykää vilkaisemassa tämän artikkelin kommentteja. Ystävällinen blogin lukija on julkaissut hulvattoman hauskan keskustelun, joka on käyty kuluttajan ja ParkCom Oy:n asiakaspalvelu "Reklamaatioryhmän" kanssa.

Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä parkkivalvonnasta

Erinomaisia uutisia! Lukekaa koko artikkeli Iltalehdestä.

Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä parkkivalvonnasta

"Helsingin liikenneturvallisuusyksikön päällikkö ylikomisario Heikki Seppä on pyytänyt keskustan poliisipiiriä tutkimaan yksityisen ParkCom-pysäköinninvalvontafirman toiminnan laillisuuden.
Seppä epäilee, että yritys on ottanut valvontaansa muun muassa monia parkkialueita, jotka tieliikennelain mukaan ovat yleiseen liikenteeseen tarkoitettuja." (Iltalehti)

"Ylikomisario Heikki Seppä huomauttaa, että virkavallan anastamisen tunnusmerkistö voi toteutua silloin, kun yksityinen henkilö ryhtyy toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä. Pysäköinninvalvonta on hänen mukaansa katsottava tieliikennelain määrittämäksi valvontatoimeksi, jonka ensisijainen toimivaltainen viranomainen on poliisi. Sepän mukaan kysymys on virkavallan anastukseen liittyvästä erehdyttämisestä, kun yksityinen pysäköinninvalvoja antaa ymmärtää, että hänellä on oikeus kirjoittaa ja periä "parkkisakkoja". (Iltalehti)

"Mikäli toiminta todetaan lainvastaiseksi, riittää, että poliisi selkeästi kieltää yksityisiä valvontafirmoja kirjoittamasta maksumääräyksiä Salmisaaressa sekä muilla vastaavilla alueilla, Seppä huomauttaa." (Iltalehti)

"Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?"

Artikkelissa on lainaus blogin saamasta kirjeestä. Ensimmäiseksi herää oikeutetusti kysymys, miten yksityisten pysäköintivalvontayhtiöiden työntekijöitä koulutetaan asiakaspalvelutehtävään? Onko "vittu" sanan käyttö yksityisessä pysäköinninvalvonnassa välttämätöntä vai peräti toivottavaa? Mikä on valvontayhtiön vastuu työntekijänsä käytöksestä? Haluaako pysäköintialueen omistaja todella alueelleen valvojia joiden käytös on hämmästyttävän ala-arvoista eikä täytä edes perusvaatimuksia sivistyneestä keskustelusta?

Yksityisten pysäköintivalvontayhtiöiden toiminta ei perustu lakiin. Suomessa julkisen vallan käyttö on säädetty vain ja ainoastaan laissa erikseen määrätyille viranomaisille. Yksityinenkin pysäköintialue voi olla julkinen paikka ja julkisilla alueilla lain valvontaa suorittavat ainoastaan viranomaiset. Yksityisoikeudellisilla sopimuksilla tilannetta ei voi muuttaa toiseksi. Valvontayhtiöiden toiminnan laillisuus kokonaisuudessaan on vielä hyvin epäselvä eivätkä tulevat oikeudenpäätökset välttämättä valaise asiaa yhtään sen paremmin. Oikeudessa punnitaan lähinnä maksuvelvollisuutta eikä niinkään toiminnan laillisuutta.

Yksityisen valvonnan toimialalla kyse on myös asiakaspalvelusta ja kuluttajaorientoituneesta lähestymistavasta. Yleinen trendi näyttää olevan, että asiakaspalveluun ei kiinniteä huomiota tai sitä ei ole. Näyttääkin pahasti siltä, että yksityiset pysäköintivalvontayhtiöt palkkaavat keitä tahansa "hiippareita" kunhan pystyvät suoriutumaan maksulapun kirjoittamisesta ja omaavat riittävät piileskelytaidot autoilijoiden kyttäämiseen.

Seuraava keskustelu on tallenteesta, jonka ajoneuvon kuljettaja taltio käytyään kiivaan, mutta toisaalta niin opettavaisen ja "korkeatasoisen" keskustelun erään yksityisen pysäköintivalvontayhtiön työntekijän kanssa.

"Moi blogi, Yllätin tässä taannoin valvontyhtiön miespuolisen työntekijän kirjoittamassa maksulappujaan rikkomisesta. Pistin rintataskussa olleen mp3-soittimen tallentamaan keskustelun ja otin kännykän esiin napsiakseni kuvia. Alla oleva keskustelun kulku on kirjoitettu suoraan mp3-tallenteesta. Ehkä tästä ihan oikeasti pitäis keskustelulla laajemminkin. Tarviiko asiakkaan tosiaankin kuunnella tuollaista vuodatusta toiminnasta joka on vähintäänkin arveluttavaa ellei jopa laitonta.

[minä]: Mitä sä touhuut mun auton kanssa?

[valvoja]: (hymähtää)

[minä]: Mä kysyin sulta ... mistä hyvästä sä tota lappua kirjotat?

[valvoja]: Ootsä ajanut tätä autoa?

[minä]: Kuinka niin?

[valvoja]: Oot sä vittu ajanut tän tähän ruutuun?

[minä]: Kuinka niin?

[valvoja]: Mitä sä vittuilet mulle ... ite et ole noudattanut ehtoja, pitäiskö sun vittu opetella lukemaa ... (naurahtaa)

[minä]: Mitä ehtoja en ole noudattanut?

[valvoja]: Pysäköintiehtoja ... kato noita vitun kylttejä, sun pysäköintiehtos on noissa kylteissä ... aika ylitetty ...

[minä]: Pysäköintivirhemaksun voi antaa vain kunnallinen pysäköinninvalvoja ... tota ... sä et taida sellainen olla ... et kai

[valvoja]: Sä olet rikkonut sopimusta (siirtyy ottamaan valokuvia autosta)

[minä]: En ole tehnyt sun enkä sun firmas kanssa sopimusta. Kyllä mä näin noi kyltit, mutta olen tietoisesti kieltäytynyt hyväksymästä sopimusta ...

[valvoja]: Täh? ... Ei voi tehdä ...

[minä]: Totta kai voi. Mä olen kieltäytynyt tekemästä sopimusta joten mitään sopimusrikkomusta ei ole tehty kun ei ole sopimusta, olen ainoastaan pysäköinyt paikalle ... oikeudetta ... kai, niin voisi sanoa, mutta sopimusta en ole tehnyt

[valvoja]: Sä olet pysäköinyt ton saatanan autos ... silloin on sopimus (ottaa edelleen kuvia) ... vittu ... vittu ... (loppua ei kuule)

[minä]: (otan oman kännykän näkyville ja aloitan kuvien napsimisen)

[valvoja]: Mitä vittua sä teet?

[minä]: Otan susta kuvia ... vaikka muistoks ...

[valvoja]: Lopeta nyt saatana niiden kuvien ottaminen, et sä saa muo kuvata (kävelee auton toiselle puolelle)

[minä]: (kävelen perässä ja otan kuvan kasvoista metrin etäisyydeltä)

[valvoja]: Mikä vittu sun ongelmas on ... mä yritän tehdä duunia, lopeta nyt saatana se kuvaaminen ennen kuin käy huonosti ... (sylkäisee auton sivulasiin)

[minä]: Sä kirjoittelet aiheettomia maksulappuja vaikka en ole tehnyt sopimusta (jatkan kuvien napsimista kännykällä), lisäksi sä syljet mun autoon ... mikä suo tosiaan vaivaa ... (alan hermostuu)

[valvoja]: Lopeta saatana niiden kuvien ottaminen (huutaa ja nostaa nyrkin pystyyn) ... vittu, mä näytän vielä tollasille kusipäille ...

[minä]: Otathan säkin .... mun autosta, kuvia

[valvoja]: Sä olet rikkonut sopimusta .... vittu

[minä]: No sä et ole, mutta mulla on oikeus kuvata ketä mä haluan ... julkisella paikalla

[valvoja]: Haista paska, sä et voi kuvata ilman lupaa ... sä tarvit luvan .. multa (laittaa digikameran pois ja lähtee kävelemään)

[minä]: Mä muuten nauhoitin tän meidän keskustelun, kaikki on tallessa, oliko tää sun mielestä hyvää asiakaspalvelua ... kuulet sä ... ?

[valvoja]: (pysähtyy ja sanoo jotain, mutta vierestä ajaneen auton ääni peittää äänen)

[minä]: Mitä sä sanoit? Hei, mitä sä sanoit ... en kuullut ... hei?

No joo, rikosta tässä ei ole tapahtunut, mutta haluaisin asian mahdollisimman julkiseksi. Tulen myös jossain vaiheessa julkaisemaan tallenteen sekä valokuvat ja kertomaan myös valvontayhtiön nimen, joten älä sinäkään niitä vielä julkaise, haluan tehdä sen itse. Näin tökerö käytös asiakaspalvelutilanteessa ei ole sellainen, minkä vois painaa villasella. Onneksi on todisteet, niin keskustelusta kuin itse työntekijästäkin valokuvat. Perästä kuuluu, sen voi sanoa. Tuntuu vähän siltä että noihin valvonta hommiin palkataan ketä nyt vain sattuu, kunhan on kanttia käydä sakottamassa ja kynä pysyy kädessä. Palailen astialle kun olen tutun lakimiehen kanssa miettinyt miten asiassa edetä. " (lähde: blogin vastaanottama kirje)

Päivän kilpailu! Kuinka monta kirosanaa yksityisen pysäköintivalvontayhtiön työntekijä päästi suustaan keskustelun aikana? Voittaja saa hyvän mielen ja moraalisen ylemmyyden. Onneksi tyhmyys ei ole tarttuvaa.


Lue myös: ParkCom hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Lue myös: Helsingin hallinto-oikeuden päätös koettelee yksityistä pysäköinninvalvontaa
Lue myös: Tarvitseeko yksityinen "parkkisakko" maksaa
Lue myös: Tapaus Järvenpään Prisma

IPTV ja televisiomaksu?

Televisiomaksu on maksettava mikäli sinulla on mahdollisuus vastaanottaa televisiolähetyksiä. Oli sitten kysymys kotimaisesta tai ulkomaisesta signaalista, ilmateitse rajan takaa tai satellitiin kautta toiselta puolelta maapalloa. Tämä tietysti edellyttää, että sinulla on oltava jokin laite jolla voit katsoa lähetettyä signaalia. Mikäli sinulla ei ole tällaista laitetta eikä siten mahdollisuutta vastaanottaa lähetyssignaalia, televisiomaksua ei tarvitse maksaa. Televisiomaksu maksetaan eurooppalaisittain aina omaan maahan riippumatta minkä maan lähetystä katsoo. Aiheesta lisää blogin aikaisemmasta artikkelista.

Suomessa Viestintävirasto valvoo televisiomaksukäytäntöä.

IPTV ja televisiomaksu?

IPTV on internet protokollan käyttöön perustuva kaksisuuntainen teknologia, jolla voi pakata ja lähettää IP-verkon kautta signaalia. Signaalin katsomiseen tarvitaan yksikertaisuudessaan laajakaistayhteydellä varustettu tietokone tai erikseen televisioon kytketty IPTV-boksi. IPTV:n paluukanava mahdollistaa myös ei realiaikaiset "video on demand" palvelut. Kuluttaja voi siis tilata verkon yli sen videopalvelun jonka katsoo sillä hetkellä tarvitsevansa.

Pitääkö televisiomaksu maksaa jos käyttää IPTV palveluja?

Viestintävirasto on julkaissut tiedotteen, jossa asiaan on otettu kantaa. Viestintäviraston mukaan IPTV kuuluu televisiomaksun piiriin mikäli kuluttaja ottaa vastaan realiaikaista ja laadultaan perinteiseen televisiolähetykseen verrattavaa signaalia.

"Televisiomaksun piiriin kuuluu myös televisiolähetysten vastaanottaminen IPTV:n kautta. IPTV:llä tarkoitetaan laajakaistaisen Internetin kautta vastaanotettavia reaaliaikaisia ja laadultaan perinteiseen televisioon verrattavia televisiolähetyksiä." (viestintäviraston tiedote, http://www.ficora.fi/)

Siis hetkinen ... ? Oletetaan, että henkilöllä ei asunnossaan ole käytössään erillistä laitetta televisiosignaalin vastaanottamiseksi, kuten digiboksia, IPTV-boksia, tietokoneeseen kytkettävää tv-korttia, satelliittivastaanotinta tms. Henkilöllä on kuitenkin käytössään tietokone ja laajakaistayhteys. Oletetaan vielä, että operaattori lähettää erikseen IPTV signaalia verkossaan, vaikka tokihan maailmalla on saatavilla IPTV lähetyksiä iso määrä ilman operaattorinkin erillistoimia.

Syntyykö asukkaalle televisiomaksuvelvollisuus? Pitääkö televisiomaksu maksaa?

Blogi on vastaanottanut muutaman kirjeen aiheesta, jossa ihmetellään tv-maksuhallinnon lähettämiä kirjeitä, joissa opiskelija-asuntolassa asuvilta opiskelijoilta vaaditaan televisiomaksun maksamista sillä perusteella, että asuntojen verkkopalvelua tarjoava operaattori lähettää IPTV -signaalia verkossaan. Tv-maksuhallinnon mukaan kaikki opiskelijat ovat tällä perusteella velvollisia maksamaan televisiomaksun. Kysymys kuuluukin, muodostaako tietokoneen ja laajakaistayhteyden omistaminen televisiomaksuvelvollisuuden? Onko oikeasti mahdollista, että laajakaistayhteyttä tarjoava operaattori omalla toiminnallaan, jakamalla IPTV lähetystä ilman erillistä "palvelutilausta" verkossaan, voi aiheuttaa opiskelijoille televisiomaksuvelvollisuuden?

Viestintävirasto on kuluttajia palveleva laitos, joten blogin pyynnöstä asiaa tiedusteltiin Viestintäviraston palvelupäälliköltä.

Aiheuttaako tietokoneen ja laajakaistayhteyden omistaminen televisiomaksuvelvollisuuden?

"Pelkkä tietokoneen omistaminen tai käyttäminen ei edellytä tv-maksua. Silloin kun on mahdollista vastaanottaa IPTV-lähetystä, syntyy tv-maksuvelvollisuus, riippumatta siitä katsooko niitä vai ei." (Viestintäviraston vastaus, 10/2007)

Mielenkiintoista. Tietokoneella voi kuitenkin vastaanottaa IPTV lähetyksiä ja katsoa niitä. Pelkkä tietokoneen omistaminen ei siis kuitenkaan aiheuta maksuvelvollisuutta. Eikö tämä ole ristiriitaista? Viestintävirastolta kysyttiin tarkennusta vastaukseen ja lisäksi tietoa operaattorin yksipuolisten IPTV lähetysten mahdollisesti aiheuttamasta maksuvelvollisuudesta?

"Mikäli operaattori lähettää IPTV -lähetystä, mutta käytössä ei ole erillistä boksia tai toisto-ohjelmaa ladattuna, ei synny myöskään tv-maksuvelvollisuutta. Pelkkä laajakaistayhteys ja tietokone ei edellytä myöskään tv-maksua. " (Viestintäviraston vastaus, 10/2007)

Tämä kuulostaa jo paremmalta. Tietokoneen ja laajakaistayhteyden omistaminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ja vaikka operaattori lähettää IPTV -signaalia verkossaan, maksuvelvollisuus syntyy vasta kun signaalin vastaanottamiseen on erillinen IPTV-boksi tai tietokoneelle on ladattu erillinen ohjelma IPTV:n vastaanottamiseksi.

Toivottavasti asia on näin selkeä todellisuudessakin. Jotenkin haiskahtaa siltä, että Viestintävirastolla on karannut ns. mopo käsistä nykyteknologian tuomien uusien mahdollisuuksien myötä. Summamutikassa vaaditaan televisiomaksua maksettavaksi sitä mukaan kun avautuu uusia teknologioita vastaanottaa televisiolähetyksiä. Ennen tilanne oli selkeä. Analoginen televisio nurkassa eikä televisiomaksua maksettuna - selvä pinnari! Nykyään televisiolaite ei todista mitään. Toisaalta, perinteisen television puuttuminen ei myöskään todista etteikö henkilö katsoisi televisiolähetyksiä. Millä tavoin kännykän kautta katsottava signaali täyttää "laadultaan perinteiseen televisiolähetykseen verrattuna" -ehdon. Kännykkätelevisiostakin pitäisi kuitenkin televisiomaksu maksaa. Puhumattakaan nyt IPTV lähetyksistä.

Kannattaa muistaa että näyttövelvollisuus televisiolähetysten vastaanottamisesta on tarkastajalla. Analogisen verkon hävittyä ja uusien teknologioiden myötä tehtävä on aika mahdoton nykypäivänä. Jokainen muistaa hokeman, ettei tarkastajaa tarvitse päästää sisälle asuntoon. Vastaavasti tarkastajalle ei tarvitse myöskään antaa valtuuksia päästä tietokoneelle tai tutkimaan voiko omistamallasi kännykällä katsoa realiaikaisia televisiolähetyksiä. Rehellisyys kunniaan, mutta joku raja se pitää olla rahastuksessakin. Eikö viimein olisi aika luopua televisiomaksusta ja rahoittaa kyseinen osuus valtion budjetista. Valvominen on käytännössä mahdotonta ja epäselvyydet maksuvelvollisuuden tulkinnasta loukkaavat helposti kansalaisten oikeuksia ja johtavat mielivaltaiseen rahastukseen.

Helsingin hallinto-oikeus koettelee yksityisen pysäköinninvalvonnan rajoja

Helsingin hallinto-oikeus on antanut pysäköinninvalvonnan toimivaltaan liittyvän päätöksen 19.9.2007 (dnro: 10509/06/7512). Tämä päätös on käytännössä rinnastettavissa yksityiseen pysäköinninvalvontaan ja tukee käsitystä, jonka mukaan yksityinen pysäköinninvalvonta loukkaa perustuslakia. Asiasta on aikaisemmin kommentoinut myös oikeustieteen tohtori Matti Tolvanen Helsingin sanomien artikkelissa. Yksityisiä pysäköintivalvontayhtiöitä ovat mm. ParkCom Oy, ParkPatrol Oy, AutoParkki ja ParkService.

Kyse on tapauksesta, jossa kunnallinen pysäköinninvalvoja oli valtuuttanut vartiointiyhtiön työntekijän suorittamaan pysäköintitarkastajan tehtäviä, eli käytännössä määräämään pysäköintivirhemaksuja sairaalan pysäköintialueella. Pysäköintivirhemaksun saanut autoilija oli valittanut saamastaan maksusta. Pysäköinninvalvoja oli hylännyt vastalauseen. Autoilija oli vienyt pysäköintivirhemaksun hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus totesi pysäköinninvalvojan päätöksen hylätä autoilijan vastalause lainvastaiseksi. Pysäköinninvalvojan päätös kumottiin ja pysäköintivirhemaksu määrättiin palautettavaksi autoilijalle.

Perusteena Helsingin hallinto-oikeus totesi, että julkisen vallan käyttö tulee perustua lakiin (perustuslaki 2§, 3 mom). Perustuslain mukaan (perustuslaki 124§) julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Julkisen vallan käyttöön kuuluu olennaisena elementtinä viranomaisen oikeus määrätä ulkopuoliselle henkilölle virallisia seuraumuksia. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoi, ettei kunnallinen pysäköinninvalvoja voi delegoida laissa määrättyä oikeutta käyttää rangaistusvaltaa ulkopuoliselle henkilölle, koska asiasta ei ollut lailla tai lain nojalla määrätty. Hallinto-oikeus siis katsoi, että vartijalla ei ollut pysäköinninvalvontaan liittyvää toimivaltaa, joten vartijan kirjoittama pysäköintivirhemaksu oli mitätön.

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kyse pysäköintisääntöjen noudattamisen valvonnasta. Vaikka kyse onkin yksityisestä alueesta ja tontinomistajalla on oikeus päättää pysäköinninehdoista, pysäköinninvalvonta voi kuulua vain laissa määrätylle viranomaiselle, kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Kyse ei myöskään ole maksullisesta pysäköinnistä, vaan rangaistusluonteisesta maksusta, mikä on seurausta pysäköintisääntöjen noudattamatta jättämisestä. Vaikka kyseessä olisikin yksityisoikeudellinen sopimus ajoneuvon kuljettajan ja valvontayhtiön välillä, millään sopimuksella ei rangaistusvaltaa voi siirtää yksityiselle yritykselle. Kansanomaisesti voisi todeta, että pahoinpitely on pahoinpitely, tapahtui se sitten yksityisellä pihamaalla tai julkisella torilla. Rangaistusvallan käyttö on määrätty laissa vain viranomaiselle, vaikka kuinka olisit tehnyt sopimuksen pihamaan haltijan kanssa ja antanut hänelle sopimusoikeudellisesti luvan rangaista.

Marraskuussa 2007 on odotettavissa ensimmäisiä päätöksiä oikeudesta yksityisen pysäköinninvalvonnan suhteen. Toivotaan, että käräjäoikeudet ottavat kantaa kattavasti ja tyhjentävästi kaikkiin yksityisen pysäköinninvalvonnan epäselviin ongelmakohtiin.

1. Rangaistusvaltaa ei pitäisi voida siirtää sopimuksella yksityiselle yritykselle?


2. Voiko sopimus syntyä ns. hiljaisesti ilman tahdonilmaisua, eli autoilijan ajaessa ehdoista kertovan kyltin ohi?


3. Keneltä yksityisoikeudellisen maksun voisi yleensä periä?


4. Kenellä on näyttövelvollisuus?

Uskaltaisin väittää että rangaistusvaltaa ei voi siirtää yksityiselle yritykselle. Väittäisin myös, että sopimuksen syntymiseen vaaditaan selkeä tahdonilmaisu. Käytännössä autoilijalla on myös mahdollisuus olla hyväksymättä sopimusta eli pysäköidä oikeudetta. Silloin kyse ei voi olla sopimusrikkomuksesta. Yksityisoikeudellisen maksun voi periä vain sopimuskumppanilta ja sopimusrikkomukseen vetoavalla on silloin näyttövelvollisuus. Maksua ei siis voisi edes teoriassa periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta, jos kyseiset henkilöt eivät olleet ajoneuvon kuljettajia. Näyttövastuu kuljettajasta on sopimukseen vetoavalla. Näyttövastuu ei missään tapauksessa voi olla ajoneuvon omistajalla tai haltijalla, jos he ovat syntyneeseen sopimukseen nähden ulkopuolisia. Kannattaa muistaa, että edes poliisilla ei ennen vuoden 2006 kevättä ollut oikeutta liikenteen kameravalvonnassa kirjoittaa maksumääräystä suoraan kuvatun ajoneuvon haltijalle tai omistajalle. Omistajan piti käydä tunnistamassa ajoneuvon kuljettaja poliisiasemalla. Oikeus määrätä rangaistus suoraan haltijalle tai omistajalle tuli lainmuutoksen jälkeen 2006.

Olen edelleen sillä kannalla, että yhtään yksityisen pysäköinninvalvonnan maksua ei pidä mennä maksamaan ennen kuin oikeus on asiaan ottanut kantaa sellaisella päätöksellä mikä voidaan katsoa ennakkopäätökseksi.

Lue: Helsingin hallinto-oikeuden päätös
Lue: Helsingin sanomien artikkeli

Lue myös: Pitääkö yksityinen pysäköintivalvontamaksu maksaa?
Lue myös: ParkCom hävisi Kuluttajariitalautakunnassa
Lue myös: ParkCom sakottaa perusteettomasti autopaikan haltijoita

Onnea matkaan ...

Ammattiliitto Tehy on päättänyt olla huitomatta kärpäslätkällä ja siirtynyt ampumaan tykillä. Olen samaa mieltä! Nyt on aika korjata ainakin yksi terveydenhuollon vääryys. Työn vaativuuteen, vastuuseen, raskauteen ja palkkaan liittyvät epäoikeudenmukaisuudet.

Blogi on saanut muutamalta hoitajalta huolestuneita viestejä, joissa kysytään juridisten oikeuksien perään. Mitä tehdä silloin kuin eri liitossa oleva työtoveri tai esimies uhkailee ja painostaa. Eräässä yksikössä oli kirjoittajan omien sanojen mukaan esimies vaatinut liitosta eroamista uhkailemalla. Entä mitä tehdä silloin kuin viestit ovat ristiriitaisia ammattiliiton edustajan ja työnantajan välillä. Työnantaja puhuu menetetyistä eduista ja työpaikan lopullisesta menettämisestä, ammattiliitto taas kertoo kaikkien palaavan takaisin samaan työhön. Niiden juridisten kiemuroiden tutkiminen, mikä liittyy työehtosopimukseen, sopimusneuvotteluihin, lakko-oikeuteen, ammattiliiton ja työtekijän vastuuseen ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sitä varten työntekijän pitäisi saada apua oman liittonsa lakimiehiltä. Ongelmaksi muodostuu, jos uhkailu ja painostaminen tapahtuu oman tai naapuriliiton toimesta tai jos uhkailu kohdistuu liittoon kuulumattomiin.

On monia laillisia tapoja joilla pystyy omaa selustaansa varmistamaan oli vastapuolella sitten ammattiliitto tai työnantaja. Ammattiliiton ja työnantajan välisessä erimielisyydessä työntekijä on pelkkä pelinappula. Pelinappulanakin kannattaa ensisijaisesti miettiä omaa etua. Mihin on halunnut sitoutua? Tällä hetkellä näyttäisi esimerkiksi siltä, että nimi ammattiliiton irtisanoutumislistassa on sitova. Jos työntekijä ei ole tällaista suostumusta antanut hänen pitää ehdottomasti kirjallisesti vahvistaa työnantajan edustajalle, ettei hän ole irtisanoutumassa. Eräs kirjeen lähettäjä nimenomaan väitti, että hän tietää työtovereidensa nimiä lisätyn listaan ilman nimeomaisen henkilön suostumusta. Onko asia todella näin? Henkilön irtisanoutuminen pitää kuitenkin jollain tavalla olla vahvistettuna. Kyse on niin vakavasta menettelystä ettei arvailuille voi jättää tilaa.

Kun keskustelee työsuhteeseensa, irtisanoutumiseen tai lakkoon liittyvissä asioissa ammattiliiton- tai työnantajan edustajan kanssa on oleellista, että sovitut tai luvatut asiat tai tässä tapauksessa tapahtuneet uhkailut tai väärinkäytökset pitäisi pystyä jälkeenpäin todistamaan. Ainoa keino on tallentaa käymänsä keskustelut. Tallentamiseen voi käyttää vaikka muutaman kymmenen euron mp3-soitinta. Keskustelun tallentamiseen ei tarvitse pyytää lupaa eikä siitä tarvitse kertoa. Tallentaminen on laillista, jos kyse on keskustelusta johon tallentaja itse osallistuu. Keskustelun tallentaminen on provosoiva ja äärimmäinen toimenpide ja voi tuntua liioittelulta. Toisaalta, työnantaja ja ammattiliitto käyttävät ennenäkemättömän voimakkaita keinoja. Mikään toimenpide ei ole turha jos työntekijä haluaa turvata omat tarpeensa. Monilla lupauksilla ja vakuutteluilla on ikävä tapa unohtua kun kriisi on ohi. Se ei paljoa lohduta jos yksittäisellä ihmisellä on panoksena toimeentulo.

Julkisen terveydenhoidon suurin ongelma on järkyttävä resurssien alimitoittaminen ja jatkuvat supistukset perusterveydenhoidossa. Työnantaja käyttää törkeästi hyväkseen hoitohenkilökunnan moraalista sitoutumista potilaiden hoitamiseen. Luotetaan siihen, että potilaat hoidetaan, vaikka resurssit olisivat kuinka alimitoitettuja. Kenelläkään ei kuitenkaan ole moraalista velvoitetta työskennellä puoli-ilmaiseksi. Ei kutsumustyö tarkoita työntekoa ilmaiseksi. Hyvä esimerkki on henkilökohtainen kokemus Helsinkiläisestä sairaalasta. Sunnuntain työvuorot on mitoitettu valmiiksi siten, että yksittäiset hoitajat joutuvat työskentelemään ylipitkiä vuoroja sen takia, ettei työnantaja ole resurssoinnut riittävä määrä henkilöjä hoitamaan edes perusvuoroja. Kyseinen hoitaja näytti hyvin väsyneeltä. Kun asiasta keskustelin, hän kertoi työvuoronsa päättyneen jo kuusi tuntia sitten. Työnantaja ei ole tälle illalle resurssoinnut yhtään ylimääräistä hoitajaa. Hän on yrittänyt jo kahdesti lähteä kotia, mutta hälytetty takaisin kesken kotimatkan. Työnantaja vetoaa poikkeavaan hätäpäivystykseen, eli siihen että potilaita ei voi jättää hoitamatta työvuoron loputtua, vaan on odotettava seuraavan hoitajan saapumista vuoroon. Työnantaja kuitenkin tahallaan jättää vuorot täyttämättä ja vetoaa pieneen potilasmäärään ja hoidon vähäiseen tarpeeseen. Tilanne on kuitenkin realielämässä toinen.

Viimeistään eilen kuntatyönantaja teki itsestään naurettavan, vetoamalla lakiin jossa hoitohenkilökunnalla on auttamisvelvollisuus. Tällä perusteella kuntatyönantaja voi omasta mielestään vaatia irtisanoutuneita tai jopa täysin ulkopuolisia, ei työsuhteessa koskaan olleita, työhön hoitamaan potilaita. Käsittääkseni kysehän on lainsäädännöstä, jossa hoitohenkilökunta velvoitetaan esimerkiksi onnettomuustilanteissa osallistumaan kykynsä mukaisesti uhrien hoitoon. Kyse ei ole mistään ilmaisesta orjatyövoimalaista. Työnantajan viesti on puhdasta tulkintaa. Toisaalta, vaikka tilanne olisikin kuten työnantaja sen väittää olevan, työnantajalla ei kuitenkaan ole mitään sanktio mahdollisuutta jos yksittäinen hoitohenkilöstöön kuuluva hoitaja kieltäytyy kutsusta. Mahdollisen rikoksen ja seuraamuksen määrittely kuuluu oikeusistuimelle, ei kunnallisille sairaanhoitopiireille.

Toivotan onnea työtaisteluun. Hoitajien tekemä työ on arvokasta ja raskasta. Vastuu on muiden ihmisten terveydestä ja hengestä. Siitä työstä on maksettava kunnolla. Toivottavasti työnantaja tällä kertaa ymmärtää teidän olevan tosissanne. Toivon kuitenkin, ettei kenenkään pienen syyttömän lapsen tarvitse kuolla työnantajien, terveydenhuollon hallinnon ja päättävien poliitikkojen välinpitämättömyyden takia. Lopullinen vastuu on nyt kokonaisuudessaan työnantajalla. Halpaahan se on jos sen rahalla saa.

Lue myös: Kun mikään ei riitä
Lue myös: Potilaan oikeus saada hoitoa
Lue myös: Puhelun tallentaminen
Lue myös: Keskustelun tallentaminen

Puhelimien kytkykaupat

Uusi puhelin ilmaiseksi kaupanpäälle ja lisäksi puheaikaa, ilmaisia tekstiviestejä, datasiirtoa ja videopuheluita. Kuulostaako hyvältä?

Tämän tyyppiset 3G -kytkypaketit ovat kohtuullisen suosittuja nykypäivänä. Paketti sisältää puhelimen lisäksi yleensä tietyn määrän puheaikaa, tekstiviestejä ja datasiirtoa kuukaudessa. Käytännössä kyse on puhelimen osalta osamaksukaupasta. Kytkypakettien sopimusaika on yleensä 12/24 kk, jonka aikana kuluttaja ei voi sanoa sopimusta irti. Monesti myös operaattorista riippuen puhelin on SIM-kortti lukittu, eli puhelinta ei voi käyttää toisen operaattorin liittymällä.

Jokainen kuluttaja tekee sopimuksensa itse ja mikäli näkee tämän tyyppisen kytkykaupan kannattavaksi ja järkeväksi vaihtoehdoksi, päätös on jokaisen henkilökohtainen. En kuitenkaan missään tapauksessa sitoisi itseäni yhteen operaattoriin ja luopuisi vapaudesta vaihtaa palveluntarjoajaa halutessani. Suurin ongelma kytkykaupoissa on tehdyn sopimuksen vahva sitovuus myös poikkeavissa tilanteissa.

Useiden puhelimien takuu on vain yksi vuosi. Jos puhelin hajoaa tuon takuuajan jälkeen, eikä puhelimessa pystytä osoittaamaan valmistusvirhettä, minkä perusteella puhelin kuuluisi virhevastuun piiriin, kuluttaja joutuu kuitenkin hoitamaan kytkypaketin sopimusvelvoitteet sopimusajan loppuun asti. Hän joutuu siis maksamaan puhelimesta, puheajasta ja tekstiviesteistä ym. sopimuksen mukaisen kuukausimaksun, vaikka ei palveluja käyttäisikään. Myös matkapuhelimien takuuehdot ovat kohtuullisen tiukat. Matkapuhelimen pystyy helposti rikkomaan pudottamalla puhelimen vahingossa lattialle. Tällöin puhelimeen syntynyt mahdollinen vika ei kuulu takuuseen. Kondensoituva vesi tai muunlainen puhelimen kastuminen voi myös tehdä tuhoja. Tämäkään ei kuulu takuuseen. Asiakas kuitenkin vastaa kytkysopimuksen mukaisista vastuista oli hänellä puhelin käytössä tai ei.

Entä jos puhelin varastetaan? Asiakas vastaa tekemänsä sopimuksen velvotteista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja voi joutua maksamaan kuukausia jopa vuosia sopimuksen mukaista maksua, ilman että hänellä on käytettävissään puhelinta tai liittymää. Varmasti asiakkaalle tarjotaan uutta puhelinta tilalle, mutta sen asiakas joutuu kustantamaan itse. Operaattorit tietysti tarjoavat vakuutuksia koko sopimuskaudelle, mutta vakuutukset on hinnoiteltu kuukausimaksuina ja lisäävät kytkypaketin kuluja entisestään. Myös vakuutuksen rajausehdot kannattaa lukea tarkkaan.

Yllättävän moni ihminen kytkykaupan tehdessään on siinä käsityksessä, että pakettiin kuuluvan puhelimen rikkoutuessa myös sopimusvelvoitteiset maksut päättyisivät. Näin ei kuitenkaan ole ja tämän takia kytkykaupassa voi piileä yllättäviä kuluja. Sopimuksella voi sitoutua maksamaan esimerkiksi 49,90 eur kuukaudessa kahden vuoden ajan. Mitä tehdään sitten kun puhelin varastetaan? Maksut jatkuvat edelleen, sopimuskauden loppuun asti.

Kuka oikeasti haluaa ottaa tällaisen riskin?

Näitä asioita operaattorit eivät juuri mainosta, jos edes mainitsevat kaupanteon hetkellä. Voisi väittää operaattoreiden olevan asiasta tietoisesti hiljaa. Sopimusehdoista kyseiset maininnat löytyvät, mutta kuka oikeasti lukee pitkät pienellä painetut sopimusehdot riittävällä huolellisuudella ja ajatuksella?

Katsotaan esimerkiksi Saunalahden kytkykauppa ehtoja.

"Saunalahti suosittelee puhelimen vakuuttamista kyseisten tilanteiden varalta, sillä jos puhelin varastetaan, ei asiakas vapaudu maksamasta puhelimen kuukausimaksuja sopimusajan päättymiseen saakka. " (http://saunalahti.fi/gsm/3gpakettiehdot.php, Saunalahti.fi)

"Sopimusta ei voi purkaa tai irtisanoa päättymään ennen sopimusajan päättymistä. Sopimusaika päättyy, kun sekä liittymästä että puhelimesta maksettava viimeinen laskutuskausi päättyy. Sopimus on irtisanottava viimeistään kaksi viikkoa etukäteen, jotta sopimus päättyisi sopimusajan päättyessä. Muussa tapauksessa sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana siten kuin edellä kohdassa 2. on kuvattu. Puhelimen katoaminen, rikkoutuminen tai varastaminen ei oikeuta sopimuksen irtisanomiseen." (http://saunalahti.fi/gsm/3gpakettiehdot.php, Saunalahti.fi)

Myös Soneran asiakaspalvelu vastasi kysymykseen täysin yhtenevästi Saunalahden kanssa.

"Mikäli ongelma on sen laatuinen, että se voisi mennä takuuseen, niin puhelimen voi viedä lähimpään Sonera Pisteeseen ... " (soneran asiakaspalvelu)

"Ilman vakuutusta asiakas on yksin vastuussa laitteesta varkaustapauksissa. Eli sopimus jatkuu normaalisti, vaikka laitetta ei ole asiakkaalla." (soneran asiakaspalvelu)

Kytkykaupoissa toinen ongelma on myös sopimuksen mukainen irtisanominen mikä pitää sopimuskauden lopun lähestyessä tehdä yleensä viimeistään kaksi viikkoa etukäteen. Mikäänhän ei estä kuluttajaa tekemästä sopimusta ja ilmoittamalla samalla sanovansa irti sopimuksen, sopimuskauden päättyessä. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti tai tarvittaessa nauhoittaa asiakaspalvelun kanssa käyty keskustelu.

Sopimuksen voi poikkeuksellisesti kuitenkin purkaa

Kun kyseessä on kuluttajansuojalain tarkoittama sosiaalinen suorituseste, tehdyn sopimuksen voi vaatia purettavaksi. Sosiaalisella suorusesteellä tarkoitetaan kuluttajasta riippumatonta tapahtumaa kuten vakavaa sairastumista tai työttymyttä, jonka perusteella sopimuksen noudattaminen katsottaisiin kohtuuttomaksi.

Lue myös: Elisan laskutusongelmat
Lue myös: Elisan laskut kahteen kertaan
Lue myös: Elisan uusimmat töppäykset

Autoparkki

Helsingin keskustan makkaratalossa sijaitsee pysäköintialue City-Centre, joka on Autoparkin valvonnassa. Poiketen muista keskustan suurista pysäköintihalleista, kuten P-Eliel, Kamppi ja Forum, kyseiselle parkkialueella autoilijan on osattava arvioida pysäköintitarve etukäteen ja myös maksaa pysäköinnistä etukäteen. Jos pysäköintiajan vahingossa ylittää on seurauksena jopa 45 euron valvontamaksu. Sama valvontamaksu on myös seurausta muista pysäköintiehtojen rikkomisista. Erikoiseksi tilanteen tekee, ettei pysäköintiehdoista mainita mitään pysäköintialueen sisääntuloväylillä. Myös Autoparkin internetsivuilla todetaan pysäköintiajan olevan rajoittamaton. Autoilijalle Autoparkin menettely voi tulla todellisena yllätyksenä, varsinkin jos on aikaisemmin käyttänyt muita Helsingin keskustan pysäköintihalleja, joissa pysäköinti maksetaan vasta toteutuneen pysäköintiajan perusteella hallista poistuttaessa.

Muistutan vielä, että yksityisoikeudellisen sopimuksen syntymisperusteesta ilman selkeää tahdonilmaisua, jossa sopimus katsotaan syntyvän ajoneuvon kuljettajan ajaessa sopimuksesta kertovan kyltin ohi ei ole vahvistettu yhdessäkään oikeusistuimessa. Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa asiaan ja todennut sopimuksen syntyvän, mutta samalla viimeisimmässä päätöksessään todennut sopimusehtojen muodostuvan vain ja ainoastaan sopimuskyltin sisällöstä. Oikeusoppineet ovat tulkinneet (HS artikkeli) myös nykyisen tilanteen lainvastaiseksi, koska millään sopimusmenettelyllä ei voi rangaistusvaltaa siirtää viranomaiselta yksityiselle. Valvontayhtiöiden toiminnassahan ei ole kyse maksullisesta pysäköinnistä vaan pysäköintisääntöjen valvonnasta. Tämä tehtävä kuuluu vain viranomaisille.

CityCentre pysäköintiin ajetaan Kaivokadun ja Keskuskadun kulmasta ramppia ylös toiseen kerrokseen. Rampin alussa, rampissa tai toisen kerroksen ylätasanteella ei ole minkäänlaista kylttiä erityisistä pysäköintiehdoista, sellaisista ehdoista, jotka voitaisiin katsoa muodostavan yksityisoikeudellisen sopimuksen valvontayhtiön ja ajoneuvon kuljettajan välille. Pysäköintialueen reunalla on valkoinen koppi, jonka seinässä on yllättäen pysäköintiehdoista kertovat kyltit (kts. kuva). Pysäköintiehtojen lisäksi kylteissä kerrotaan kuljettajan hyväksyneen sopimusehdot pysäköimällä alueelle.

Tämä tarkoittaa sitä, että autoilija on tietämättään, näkemättä sopimuksesta kertovia kylttejä tehnyt valvontayhtiön mielestä sopimuksen pysäköimällä ajoneuvonsa alueelle, vaikka sopimuksen syntymisestä sekä sopimusehdoista kerrotaan vasta jälkikäteen. Tilannehan olisi sama jos ravintola ilmoittaisi vasta baaritiskillä, että asiakkaalta peritään ylimääräinen 25 euron sisäänpääsymaksu. Saapumalla ravintolaan olet hyväksynyt ehdot.

Minkä tahansa sopimuksen syntymisen perusteena on aina tahdonilmaisu vapaaehtoisesta halukkuudesta sopimukseen sekä mahdollisuus käydä läpi sopimusehdot ennen sopimuksen "allekirjoittamista". Kuljettajalla on oikeus tutustua sopimusehtoihin ennen sopimukseen sitoutumista. Vasta tämän jälkeen kuljettaja voi "ymmärtää" sopimukseen liittyvät oikeutensa ja velvoitteensa. Mikäli sopimuksen ehtoihin ei voin tutustua etukäteen sopimus ei ole sitova.

Tulkinnan mukaisesti CityCentre pysäköinnissä ei synny sopimusta kuljettajan ja valvontayhtiön välillä. Autoilijalle kerrotaan jälkikäteen sopimuksen syntyneen kun autoilija on jo pysäköinyt alueelle. Sopimuksen sisältöön liittyvät ehdotkin ovat luettavissa jälkikäteen vain, mikäli autoilija tajuaa muista keskustan pysäköintihalleista poiketen käydä maksamassa pysäköinnin etukäteen tai käydä erikseen katsomassa sopimusehdot.

Autoparkin menettely CityCentre pysäköinnissä on vienyt sopimusoikeuden joustavuuden vielä pidemmälle kuin aikaisemmat valvontayhtiöt ovat kyenneet edes uneksimaan. Sopimuksen syntyminen ja sopimusehdot kerrotaan jälkikäteen ja taannehtivasti. Tämähän avaa suorastaan rajoittamattomia mahdollisuuksia tehdä "sitovia" sopimuksia vastapuolen tietämättä. Mihinkä tätä voisi soveltaa seuraavaksi?

Lue aiheesta lisää artikkeleissa ParkCom hävisi kuluttajariitalautakunnassa ja Pitääkö yksityinen valvontamaksu maksaa?