Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa! |
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuokra-asunto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuokra-asunto. Näytä kaikki tekstit
sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2016
Vuokralaisen voi valita myös lain tarkoittamin syrjivin perustein
Monet yksityiset ihmiset omistavat sijoitusasuntoja joita halutaan vuokrata luotettaville ja maksukykyisille asukkaille. Luotettavan ja maksukykyisen asukkaan löytäminen on vaikeaa ja erehtyminen voi johtaa mittaviin tappioihin.
Vuokralaisesta voi tarkistaa joitakin asioita, kuten luottotiedot, tulotiedot, mahdollisen työpaikan tai opiskelupaikan. Pääsääntöisesti yksityisen vuokranantajan tekemä valinta pohjautuu yleiseen syntyneeseen käsitykseen vuokralaisesta sekä vuokranantajan omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja vaatimuksiin.
Vuokralaisen syrjiminen sukupuolen, uskonnon tai etnisen taustan perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Vuokrausilmoitus jossa edellytetään että vuokralainen on ”kantasuomalainen” tai esimerkiksi ”kantaväestöön kuuluva” ovat lainvastaisia syrjinnän perusteella. Käytännössä asunnon vuokraaja voi kuitenkin vapaasti valita vuokralaisen käytti hän omassa mielessään mitä perusteluita tai vaatimuksia tahansa. Hänen ei tarvitse perustella kenellekään valintapäätöstään. Ainoa ongelma on, että julkisesti hän ei voi asiasta kertoa, ei vuokrailmoituksessa eikä näytön tai sopimuksen tekemisen aikana tai jälkeen.
Olisi yhteiskunnallisesti ja yksilöiden kannalta paljon järkevämpää että vuokranantaja saisi tarkoin perustella vaatimukset asunnon vuokraamisesta, oli perusteet sitten mitkä tahansa. Vuokranantaja tietää tarkalleen ketä etsii vuokralaiseksi, joten on aivan turhaa ajanhukkaa niin vuokranantajan kuin mahdollisen vuokralaisenkin osalta hakea tai näyttää asuntoa jota ei hakijalle koskaan tulla vuokraamaan.
Se että syrjintä itsessään on kiellettyä, kuten tuleekin olla, voisi miettiä onko se kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista tai edes oikeasti syrjintää. Vuokranantajalla on oikeus valita vuokralaisensa sen kokemuksen , elämänkatsomuksellisen ja muun informaation perusteella joka on käytettävissä. Jos vuokranantaja haluaa vuokralaiseksi kantasuomalaisen nuoren parin, niin miksi häntä lainsäädännöllisesti yritetään pakottaa syrjinnän uhan takia valitsemaan tilalle pakolaisperhe?
Miksi yksityisiä ihmisiä yritetään ylipäätänsä lainsäädännöllisesti pakottaa itselleen haitallisiin sopimuksiin ainoastaan sen takia että vuokranantaja ei saisi valita vuokralaista etnisin perustein?
Positiivinen syrjintä, eli menettely jossa tiettyä vähemmistöryhmää pitää suosia, johtaa käytännössä vain toisen ryhmän syrjintään. Pitäisikö asunto vuokrata vain varmuuden vuoksi sellaiselle taholle joka nauttii erityistä lainsuojaa etnisen taustansa takia ettei syyllisty rikokseen?
Vaikka vuokranantajan vuokralaisvalinta pohjautuisikin lain tarkoittamaan etniseen syrjintään on valinta kuitenkin moraalisesti ja eettisesti täysin oikein, koska se perustuu asunnon omistajan oikeuteen päättää itse omistamansa huoneiston käytöstä niiden periaatteiden mukaisesti joilla hän asunnon haluaa vuokrata.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Vuokrasopimuksen lyhyt oppimäärä
Taloyhtiöiden lunastuspykälät tekevät rasismista ja etnisestä syrjinnästä laillista
Oikeus päästä asuntooni
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asuntoloissa
Vuokralaisesta voi tarkistaa joitakin asioita, kuten luottotiedot, tulotiedot, mahdollisen työpaikan tai opiskelupaikan. Pääsääntöisesti yksityisen vuokranantajan tekemä valinta pohjautuu yleiseen syntyneeseen käsitykseen vuokralaisesta sekä vuokranantajan omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja vaatimuksiin.
Vuokralaisen syrjiminen sukupuolen, uskonnon tai etnisen taustan perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Vuokrausilmoitus jossa edellytetään että vuokralainen on ”kantasuomalainen” tai esimerkiksi ”kantaväestöön kuuluva” ovat lainvastaisia syrjinnän perusteella. Käytännössä asunnon vuokraaja voi kuitenkin vapaasti valita vuokralaisen käytti hän omassa mielessään mitä perusteluita tai vaatimuksia tahansa. Hänen ei tarvitse perustella kenellekään valintapäätöstään. Ainoa ongelma on, että julkisesti hän ei voi asiasta kertoa, ei vuokrailmoituksessa eikä näytön tai sopimuksen tekemisen aikana tai jälkeen.
Olisi yhteiskunnallisesti ja yksilöiden kannalta paljon järkevämpää että vuokranantaja saisi tarkoin perustella vaatimukset asunnon vuokraamisesta, oli perusteet sitten mitkä tahansa. Vuokranantaja tietää tarkalleen ketä etsii vuokralaiseksi, joten on aivan turhaa ajanhukkaa niin vuokranantajan kuin mahdollisen vuokralaisenkin osalta hakea tai näyttää asuntoa jota ei hakijalle koskaan tulla vuokraamaan.
Se että syrjintä itsessään on kiellettyä, kuten tuleekin olla, voisi miettiä onko se kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista tai edes oikeasti syrjintää. Vuokranantajalla on oikeus valita vuokralaisensa sen kokemuksen , elämänkatsomuksellisen ja muun informaation perusteella joka on käytettävissä. Jos vuokranantaja haluaa vuokralaiseksi kantasuomalaisen nuoren parin, niin miksi häntä lainsäädännöllisesti yritetään pakottaa syrjinnän uhan takia valitsemaan tilalle pakolaisperhe?
Miksi yksityisiä ihmisiä yritetään ylipäätänsä lainsäädännöllisesti pakottaa itselleen haitallisiin sopimuksiin ainoastaan sen takia että vuokranantaja ei saisi valita vuokralaista etnisin perustein?
Positiivinen syrjintä, eli menettely jossa tiettyä vähemmistöryhmää pitää suosia, johtaa käytännössä vain toisen ryhmän syrjintään. Pitäisikö asunto vuokrata vain varmuuden vuoksi sellaiselle taholle joka nauttii erityistä lainsuojaa etnisen taustansa takia ettei syyllisty rikokseen?
Vaikka vuokranantajan vuokralaisvalinta pohjautuisikin lain tarkoittamaan etniseen syrjintään on valinta kuitenkin moraalisesti ja eettisesti täysin oikein, koska se perustuu asunnon omistajan oikeuteen päättää itse omistamansa huoneiston käytöstä niiden periaatteiden mukaisesti joilla hän asunnon haluaa vuokrata.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Vuokrasopimuksen lyhyt oppimäärä
Taloyhtiöiden lunastuspykälät tekevät rasismista ja etnisestä syrjinnästä laillista
Oikeus päästä asuntooni
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asuntoloissa
perjantaina, joulukuuta 13, 2013
Vuokrasopimuksen lyhyt oppimäärä
Asuinhuoneeseen liittyvä vuokrasopimus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Jos vuokrasopimuksen voimassaoloa ei ole erikseen määritelty se on oletusarvoisesti voimassa toistaiseksi. Jos vuokrasuhteesta on sovittu useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralaisen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi on uusi vuokrasopimus automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva mahdollisesta määräaikaisehdosta huolimatta.
Vuokrasopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Jos vuokrasopimus ei ole tehty kirjallisesti sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.
Vuokra-asunnon vuokraamisesta vaaditaan vuokralaiselta yleensä vakuus. Vakuus asetetaan siltä varalta että sopijapuoli ei täytä vuokrasuhteen aikana velvoitteitaan tai aiheuttaa normaalista asumisesta poikkeavaa vahinkoa. Vuokravakuus on yleensä kahden kuukauden vuokra. Lain mukaan suurimmillaan vuokravakuus voi olla korkeintaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Vakuus tehdään pankkiin maksettavana vakuutustalletuksena, mutta se voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille. Vuokranantajan kannattaa luovuttaa asunnon avaimet vasta vakuusmaksun saatuaan.
Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä edellyttäen että asuntoa on pidetty huolellisesti ja kaikki maksuvelvoitteet on täytetty. Vuokranantajan on palautettava vakuus viipymättä. Vakuutta ei voi käyttää viimeisten kuukausien vuokrien maksamiseen vuokrasuhteen aikana. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuutta asunnon normaalin korjaamisen, pintaremontoinnin tekemistä tai ylimääräistä siivousta varten. Asuntoon vuokrasuhteen aikana ilmestyneet normaaliin kulumiseen liittyvät jäljet eivät ole vuokralaisen vastuulla eikä niiden korjaamiseen voi pidättää maksettua vuokravakuutta.
Vuokralaisen on syytä kuvata asunto tyhjänä ennen vuokrasuhteen alkamista jotta vuokralainen voi jälkeenpäin todentaa asunnon alkuperäisen kunnon vuokrasuhteen päättyessä. Vuokrahuoneiston näyttämisen ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisen aikana käytävä keskustelu on syytä nauhoittaa. Tämä lisää sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeusturvaa.
Vuokra-asunnossa asuvat avio- tai avopuolisot sekä aviopuolisoihin rinnastettavat pariskunnat vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksen velvoitteista. Velvoitteiden osalta ei ole merkitystä sillä onko vuokrasopimuksen tehnyt vain toinen puoliso vai molemmat yhdessä. Mikäli puoliso muuttaa erilleen, vastaa velvoitteista asuntoon asumaan jäänyt osapuoli. Mikäli puoliso jonka nimissä vuokrasopimus on tehty kuolee, on elossa olevalla puolisolla oikeus jäädä asumaan vuokra-asuntoon ja oikeus siirtää vuokrasopimus omiin nimiin vuokranantajaa kuulematta. Siirto on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vuokranantaja ei siirtoa hyväksy hänen on vastustettava sitä tuomioistuimessa.
Vuokralainen ei pääsääntöisesti saa luovuttaa vuokraoikeutta ulkopuoliselle henkilölle. Vuokraoikeuden luovuttamiseen tarvitaan aina vuokranantajan lupa.
Vuokralaisen kuolema ei lopeta vuokrasuhdetta. Vuokralaisen kuoltua hänen kuolinpesänsä on vastuussa vuokraehtojen täyttämisestä. Kuolinpesällä on kuitenkin aina oikeus sanoa vuokrasopimus irti toistaiseksi voimassaolevana sopimuksena.
Vuokran määrä voi monesti olla kiistanalainen, varsinkin jos vuokra nousee vuokrasuhteen aikana. Vuokra pitää olla suhteessa saman veroisiin samalla alueella käytettäviin muihin vuokra-asuntoihin nähden. Vuokran määrään vaikuttaa myös asunnon taso verrattuna muihin asuntoihin. Vuokra on asia joka sovitaan sopimuksella ja sen muuttaminen tuomioistuimessakaan ei ole kovin helppoa. Vuokran pitää selvästi ja olennaisesti poiketa muista vastaavista asunnoista ollakseen kohtuuton. Vuokralaisella on oikeus vaatia vuokran kohtuullistamista tuomioistuimessa. Oikeudenkäsittelyn ajan vuokrasopimusta ei voi irtisanoa vuokranantajan toimesta. Vuokran kohtuullistamista ei voi panna vireille tuomioistuimessa enää vuokrasuhteen päätyttyä.
Vuokran korottamiseen on aina oltava peruste. Lain mukaan vuokrasopimukseen liittyvä ehto joka antaa vuokranantajalle oikeuden yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksesta ja ajankohdasta, on mitätön, ellei samalla ole sovittu korotuksen perusteista. Yleisin ja helpoin tapa on sitoa vuokra hintakehitykseen ja sopia indeksiehdosta, yleisen hintatason mukaisesta indeksikorotuksesta.
Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Määräaikaisuus sitoo kumpaankin osapuolta, myös vuokralaista. Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on sovittu sopimuksen päättymispäivä. Vuokrasopimus päättyy sovittuna päivänä automaattisesti eikä erillistä irtisanomista tarvita.
Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisajat ovat laissa säädettyjä. Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasopimuksessa ja kuusi kuukautta yli vuoden kestäneessä sopimuksessa. Irtisanomisilmoitukset on aina tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika lasketaan sen kalanterikuukauden viimeisestä päivästä jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Sellaiset ehdot jotka pidentävät vuokralaisen oikeutta sanoa sopimus irti tai lyhentävät vuokranantajan irtisanomisaikaa ovat mitättömiä.
Toistaiseksi voimassaolevalle vuokrasuhteelle laki antaa irtisanomissuojaa. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen edellyttää lainmukaista ja hyväksyttävää syytä. Toistaiseksi voimassaolevaa vuokrasopimusta ei voi irtisanoa jos irtisanomisperusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa olisi pidettävä kohtuuttomana.
Vuokralainen voi riitauttaa irtisanomisperusteen. Vuokralaisen on saatettava asia tuomioistuimen käsittelyyn vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksiannosta. Irtisanomisperusteen riitauttaminen on yksi keino katkaista vuokrasuhteen purkaminen. Oikeudenkäynti voi kestää pitkään ja vuokrasopimus on oikeudenkäynnin ajan voimassa entisin ehdoin.
Vuokralaisella on oikeus saada vahingonkorvausta sellaisen irtisanomisen perusteella jota ei voida pitää hyvän tavan mukaisena. Vuokralaisella on oikeus saada vuokranantajalta korvausta muuttokustannuksista ja uuden huoneiston hankinnasta aiheutuneista kulusta. Kannattaa myös muistaa että jos vuokrasopimuksessa on sovittu siitä, että vuokralainen vastaa huoneiston kunnosta tai kunnossapidosta, vuokralaisella on oikeus saada korvausta vuokranantajalta suorittamistaan huoneiston arvoa nostaneista korjaustöistä.
Vuokrasopimus voidaan myös purkaa. Jos vuokrasopimus puretaan se pääsääntöisesti päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Vuokrasopimusta ei voi purkaa ennen kuin vuokralaiselle on annettu menettelystä kirjallinen varoitus ja vuokralainen on varoituksen johdosta viivytyksettä täyttänyt velvollisuutensa.
Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen jos vuokralainen laiminlyö vuokran maksaminen säädetyssä ja sovitussa ajassa, jos vuokralainen luovuttaa huoneiston toisen käytettäväksi, jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää tai jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti tai aiheuttaa huoneistolle vahinkoa. Jos vuokralaisen menettelyllä on vähäinen merkitys, purkamisperustetta ei ole.
Vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti ilman irtisanomisaikaa jos asunto ei ole valmis tai vapaa silloin kun vuokralaisella olisi oikeus saada se hallintaan. Vuokralainen voi purkaa sopimuksen myös silloin jos huoneisto ei ole vaadittavassa tai sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa tai huoneiston kunto tulee puutteelliseksi vuokrasuhteen aikana muusta syytä kuin vuokralaisen laiminlyönnin tai huolimattomuuden seurauksena. Purkamisoikeus on myös silloin jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.
Vuokranantajalla on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokralainen estää vuokranantajan pääsyn huoneistoon. Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten tai jos huoneisto on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa. Pääsy huoneistoon on sallittava viivytyksettä, kummallekin osapuolelle sopivana ajankohtana. Vuokralaisella on oikeus olla asunnossa toimenpiteiden aikana.
Myös vuokralaisella on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokranantaja ilmeisen oikeudettomasti estää vuokralaista käyttämästä hänelle vuokrasopimuksen tai lain mukaan kuuluvaa asumisoikeutta kyseiseen vuokra-asuntoon.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?
Oikeus päästä asuntooni
Avain Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
Haitallista melua
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asunnoissa
Vuokrasopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Jos vuokrasopimus ei ole tehty kirjallisesti sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.
Vuokra-asunnon vuokraamisesta vaaditaan vuokralaiselta yleensä vakuus. Vakuus asetetaan siltä varalta että sopijapuoli ei täytä vuokrasuhteen aikana velvoitteitaan tai aiheuttaa normaalista asumisesta poikkeavaa vahinkoa. Vuokravakuus on yleensä kahden kuukauden vuokra. Lain mukaan suurimmillaan vuokravakuus voi olla korkeintaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Vakuus tehdään pankkiin maksettavana vakuutustalletuksena, mutta se voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille. Vuokranantajan kannattaa luovuttaa asunnon avaimet vasta vakuusmaksun saatuaan.
Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä edellyttäen että asuntoa on pidetty huolellisesti ja kaikki maksuvelvoitteet on täytetty. Vuokranantajan on palautettava vakuus viipymättä. Vakuutta ei voi käyttää viimeisten kuukausien vuokrien maksamiseen vuokrasuhteen aikana. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuutta asunnon normaalin korjaamisen, pintaremontoinnin tekemistä tai ylimääräistä siivousta varten. Asuntoon vuokrasuhteen aikana ilmestyneet normaaliin kulumiseen liittyvät jäljet eivät ole vuokralaisen vastuulla eikä niiden korjaamiseen voi pidättää maksettua vuokravakuutta.
Vuokralaisen on syytä kuvata asunto tyhjänä ennen vuokrasuhteen alkamista jotta vuokralainen voi jälkeenpäin todentaa asunnon alkuperäisen kunnon vuokrasuhteen päättyessä. Vuokrahuoneiston näyttämisen ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisen aikana käytävä keskustelu on syytä nauhoittaa. Tämä lisää sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeusturvaa.
Vuokra-asunnossa asuvat avio- tai avopuolisot sekä aviopuolisoihin rinnastettavat pariskunnat vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksen velvoitteista. Velvoitteiden osalta ei ole merkitystä sillä onko vuokrasopimuksen tehnyt vain toinen puoliso vai molemmat yhdessä. Mikäli puoliso muuttaa erilleen, vastaa velvoitteista asuntoon asumaan jäänyt osapuoli. Mikäli puoliso jonka nimissä vuokrasopimus on tehty kuolee, on elossa olevalla puolisolla oikeus jäädä asumaan vuokra-asuntoon ja oikeus siirtää vuokrasopimus omiin nimiin vuokranantajaa kuulematta. Siirto on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vuokranantaja ei siirtoa hyväksy hänen on vastustettava sitä tuomioistuimessa.
Vuokralainen ei pääsääntöisesti saa luovuttaa vuokraoikeutta ulkopuoliselle henkilölle. Vuokraoikeuden luovuttamiseen tarvitaan aina vuokranantajan lupa.
Vuokralaisen kuolema ei lopeta vuokrasuhdetta. Vuokralaisen kuoltua hänen kuolinpesänsä on vastuussa vuokraehtojen täyttämisestä. Kuolinpesällä on kuitenkin aina oikeus sanoa vuokrasopimus irti toistaiseksi voimassaolevana sopimuksena.
Vuokran määrä voi monesti olla kiistanalainen, varsinkin jos vuokra nousee vuokrasuhteen aikana. Vuokra pitää olla suhteessa saman veroisiin samalla alueella käytettäviin muihin vuokra-asuntoihin nähden. Vuokran määrään vaikuttaa myös asunnon taso verrattuna muihin asuntoihin. Vuokra on asia joka sovitaan sopimuksella ja sen muuttaminen tuomioistuimessakaan ei ole kovin helppoa. Vuokran pitää selvästi ja olennaisesti poiketa muista vastaavista asunnoista ollakseen kohtuuton. Vuokralaisella on oikeus vaatia vuokran kohtuullistamista tuomioistuimessa. Oikeudenkäsittelyn ajan vuokrasopimusta ei voi irtisanoa vuokranantajan toimesta. Vuokran kohtuullistamista ei voi panna vireille tuomioistuimessa enää vuokrasuhteen päätyttyä.
Vuokran korottamiseen on aina oltava peruste. Lain mukaan vuokrasopimukseen liittyvä ehto joka antaa vuokranantajalle oikeuden yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksesta ja ajankohdasta, on mitätön, ellei samalla ole sovittu korotuksen perusteista. Yleisin ja helpoin tapa on sitoa vuokra hintakehitykseen ja sopia indeksiehdosta, yleisen hintatason mukaisesta indeksikorotuksesta.
Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Määräaikaisuus sitoo kumpaankin osapuolta, myös vuokralaista. Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on sovittu sopimuksen päättymispäivä. Vuokrasopimus päättyy sovittuna päivänä automaattisesti eikä erillistä irtisanomista tarvita.
Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisajat ovat laissa säädettyjä. Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasopimuksessa ja kuusi kuukautta yli vuoden kestäneessä sopimuksessa. Irtisanomisilmoitukset on aina tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika lasketaan sen kalanterikuukauden viimeisestä päivästä jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Sellaiset ehdot jotka pidentävät vuokralaisen oikeutta sanoa sopimus irti tai lyhentävät vuokranantajan irtisanomisaikaa ovat mitättömiä.
Toistaiseksi voimassaolevalle vuokrasuhteelle laki antaa irtisanomissuojaa. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen edellyttää lainmukaista ja hyväksyttävää syytä. Toistaiseksi voimassaolevaa vuokrasopimusta ei voi irtisanoa jos irtisanomisperusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa olisi pidettävä kohtuuttomana.
Vuokralainen voi riitauttaa irtisanomisperusteen. Vuokralaisen on saatettava asia tuomioistuimen käsittelyyn vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksiannosta. Irtisanomisperusteen riitauttaminen on yksi keino katkaista vuokrasuhteen purkaminen. Oikeudenkäynti voi kestää pitkään ja vuokrasopimus on oikeudenkäynnin ajan voimassa entisin ehdoin.
Vuokralaisella on oikeus saada vahingonkorvausta sellaisen irtisanomisen perusteella jota ei voida pitää hyvän tavan mukaisena. Vuokralaisella on oikeus saada vuokranantajalta korvausta muuttokustannuksista ja uuden huoneiston hankinnasta aiheutuneista kulusta. Kannattaa myös muistaa että jos vuokrasopimuksessa on sovittu siitä, että vuokralainen vastaa huoneiston kunnosta tai kunnossapidosta, vuokralaisella on oikeus saada korvausta vuokranantajalta suorittamistaan huoneiston arvoa nostaneista korjaustöistä.
Vuokrasopimus voidaan myös purkaa. Jos vuokrasopimus puretaan se pääsääntöisesti päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Vuokrasopimusta ei voi purkaa ennen kuin vuokralaiselle on annettu menettelystä kirjallinen varoitus ja vuokralainen on varoituksen johdosta viivytyksettä täyttänyt velvollisuutensa.
Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen jos vuokralainen laiminlyö vuokran maksaminen säädetyssä ja sovitussa ajassa, jos vuokralainen luovuttaa huoneiston toisen käytettäväksi, jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää tai jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti tai aiheuttaa huoneistolle vahinkoa. Jos vuokralaisen menettelyllä on vähäinen merkitys, purkamisperustetta ei ole.
Vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti ilman irtisanomisaikaa jos asunto ei ole valmis tai vapaa silloin kun vuokralaisella olisi oikeus saada se hallintaan. Vuokralainen voi purkaa sopimuksen myös silloin jos huoneisto ei ole vaadittavassa tai sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa tai huoneiston kunto tulee puutteelliseksi vuokrasuhteen aikana muusta syytä kuin vuokralaisen laiminlyönnin tai huolimattomuuden seurauksena. Purkamisoikeus on myös silloin jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.
Vuokranantajalla on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokralainen estää vuokranantajan pääsyn huoneistoon. Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten tai jos huoneisto on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa. Pääsy huoneistoon on sallittava viivytyksettä, kummallekin osapuolelle sopivana ajankohtana. Vuokralaisella on oikeus olla asunnossa toimenpiteiden aikana.
Myös vuokralaisella on oikeus saada virka-apua poliisiviranomaiselta jos vuokranantaja ilmeisen oikeudettomasti estää vuokralaista käyttämästä hänelle vuokrasopimuksen tai lain mukaan kuuluvaa asumisoikeutta kyseiseen vuokra-asuntoon.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Voiko taloyhtiö pakottaa hankkimaan parvekelasit?
Oikeus päästä asuntooni
Avain Asumisoikeus Oy:n tähtiin kohoavat vastikkeet karkottavat asukkaat
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
Haitallista melua
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asunnoissa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


