Lex Nokia - tunnistetietojen käsittely yrityksissä - 0 kpl

Kuuluisa Nokian demokraattista valtiota uhkailemalla ajama Lex Nokia -laki eduskunnassa astui voimaan 1.6.2009. Ne yritykset jotka aikovat käsitellä lain tarkoittamia luottamuksellisia tunnistetietoja joutuvat Sähköisen viestinnän tietosuojalain (16.6.2004/516) 13 i § mukaisesti tekemään ennakkoilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon tunnistetietojen käsittelyn aloittamisesta.

Eräs blogin vakituinen lukija on ystävällisesti pyytänyt tietosuojavaltuutetun toimistosta "mustaa listaa" niistä yrityksistä jotka aikovat työntekijöidensä sähköpostia urkkia. Pyyntö perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Tietosuojavaltuutetun toimistosta saadun tiedon mukaan yli kahden kuukauden aikana ennakkoilmoituksia lain salliman urkinnan aloittamisesta ei ole tullut yhtään!

Onko laki sitten turha, vai onko niin että yritykset eivät ole alun perinkään tarvinneet Lex Nokian kaltaista lakia? Työntekijöiden sähköpostiurkintaa on tapahtunut kautta aikojen ja kiinni jäämisen riski on ollut täysin olematon. Laki ei ole tuonut tähän käytännössä mitään muutosta koska lakia rikkoville yrityksille ei muutoinkaan ole lain noudattamatta jättämisestä mitään sanktioita.

Lex Nokia oikeus urkkia

Lex Nokia on hyväksytty eduskunnassa ja tasavallan presidentti Tarja Halonen on allekirjoittanut lain. On sikäli sääli että presidentillä ei ollut uskallusta pyytää korkeimmaltaoikeudelta lausuntoa Lex Nokian perustuslainmukaisuudesta. Toisaalta tämä ei ollut yllätys kun tiedossa oli minkälaisen massiivinen painostuksen Nokia ja elinkeinoelämä keräsi Lex Nokian taakse. Viimeinenkin tukipylväs suomalaisen kansanvallan ja demokratian välillä kaatui kun valtion päämieskin antautui terrorismin edessä. Vaikka mitä se kansan ääni Tarja Halosta olisi kiinnostanutkaan. Viimeinen kausi presidenttinä ja edessä järjestetty hyväpalkkainen eläkevirka. Taistelu ei kuitenkaan ole kokonaan ohi sillä Electronic Frontier Finland Ry (EFFI) on luvannut viedä asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn. Vaikka ihmisoikeustuomioistuin toteaisikin Lex Nokian perustuslainvastaiseksi ja päättelisi Lex Nokian loukkaavan kansalaisten oikeuksia yksityisyyteen, en usko että muutoksia tulisi langettavasta päätöksestä huolimatta. Suomen hallituksella ja viranomaisilla kun ei ole tapana ollut noudattaa ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä aikaisemminkaan joten miksi sitten Lex Nokian tapauksessa.

Lex Nokia astuu voimaan 1.6.2009. Työnantajien jotka haluavat käyttää Lex Nokiaa työntekijöidensä yksityisyyden urkkimiseen tulee tehdä asiasta ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on arvioinut että valvontailmoitusten käsittely ei tule olemaan halpaa yrityksille. En kuitenkaan usko että muutamankaan tuhannen euron lasku ilmoitusten käsittelystä on kovinkaan suuri este suurimmalle osalle yrityksiä. Tietysti on täysin eria asia viitsivätkö yritykset edes tehdä ilmoitusta Lex Nokian käyttämisestä. Kiinni jäämisen riski urkintalain käyttämisestä ilman lainmukaista ilmoitusta on hyvin pieni eikä sanktiotkaan paljoa päälle paina. Yritys voi nyt "laillisesti" suorittaa urkintaa ja päästä eroon epäilyttävistä työntekijöistä yksinkertaisesti irtisanomalla. Laittomasta irtisanomisesta maksettavat korvaukset ja sakot kun ovat myös nykyisen oikeuskäytännön perusteella minimaalisia. Tämäkin yleensä edellyttäisi sitä että työntekijä edes alunperin tietäisi miksi hänet irtisanottiin. Sitäpaitsi jos yritykset elinkeinoelämän johdolla pystyivät painostamaan valtiota säätämään itselleen suotuisia lakeja, ne pystyvät myös painostamaan tuomioistuinta viittaamaan kintaalla yritysten väärinkäytöksille.

Tietosuojavaltuutettu on viranomainen jota säätelee laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Siten yritysten tekemien valvontailmoitusten käsittelyyn liittyvä aineisto on julkista tietoa ja sen voi tarvittaessa pyytää tietosuojavaltuutetun toimistosta. Onkin mielenkiintoista nähdä lista kesäkauden jälkeen niistä yrityksistä jotka Lex Nokiaa ovat aikoneet käyttää. Ehkä tästä listasta pitäisi muodostaa uusi mustalista "Lex Nokia yrityksistä" työntekijöille varoituksena työnantajista joiden palvelukseen ei kannata hakeutua. Aivan samoin kuin kuluttajariitalautakunta julkaisee mustaa listaa elinkeinoharjoittajista joiden palveluiden käyttämistä on syytä välttää.

Nyt kun viikko lain lopullisesta hyväksymisestä presidentin allekirjoittamana on kulunut, ensimmäiset IT-alan yritykset lähestyvät jo työnantajia omien tuotteidensa kanssa joiden avulla Lex Nokian mahdollistama urkinta on mahdollisimman helppo toteuttaa ja kuinka urkinta hoituu mahdollisimman automaattisesti ja huomaamattomasti. Hyvä Suomi!

Lue myös:
Kadotettu oikeudenmukaisuus

Isoveli valvoo

Lex Nokian todennäköisen hyväksymisen myötä Suomi on jälleen ottanut yhden askeleen kohti Kiinalaista valvonta- ja urkintakulttuuria. Lex Nokian hyväksyminen on Suomelle sama kuin 11. syyskuuta amerikkalaisille. Se on päivä jolloin demokratia ja yksityisyydensuoja murhattiin. Lähtökohta on eri, mutta tulos on sama. Suomen valtio, hallitus ja eduskunta joutuivat Nokian ja EK:n ennennäkemättömän suorasukaisen terrorismin kohteeksi. Valitettavasti kädet nostettiin pystyyn ja saimme jokainen huomata, että nykypäivän Suomalaisessa yhteiskunnassa demokraattinen päätöksenteko ja lainsäädäntö ovat kauppatavaraa. Myytävissä sille joka siitä eniten maksaa tai kovimmin kiristää. Korruptio on noussut yhdeksi Suomalaisen politiikan peilikuvaksi.

Perustuslain kunnioittaminen on kadonnut. Toisin kuin muissa sivistysvaltiossa Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Lain säädännön tulkinnat perustuslain näkökulmasta käydään läpi Kimmo Stasin johtamassa perustuslakivaliokunnassa. Valitettavasti totuus ei imartele. Valiokunta ei ole tuomioistuin ja päätökset ovatkin puhtaasti poliittistaloudellisia. Lex Nokia on hyvä esimerkki laista joka olisi pitänyt säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Valiokunnan päätös oli mitä oli ja Kimmo Sasi on varmasti tyytyväinen tulokseen jolla varmistetaan Lex Nokialle erinomaiset mahdollisuudet mennä läpi eduskunnassa normaalin lainsäätämisprosessin mukaisesti. Nyt annetaan yrityksille ja yhteisöille poliisia suuremmat valtuudet. Tilanne ei myöskään korjaannu sillä, että muutetaan pakkokeinolakia jolla annetaa poliisille samat valtuudet jälkikäteen. Rikostutkinta on säilytettävä aina viranomaisten hallinnassa. Poliisi toimii virkavastuussa, yksityiset yritykset eivät. Kun epämääräisen lain perusteella aikanaan käydään sitten oikeutta, kumman luulette olevan vahvoilla? Yrityksen, joka perustaa toimintansa Lex Nokiaan vai työntekijän?

Suomessa kansalaisten yksityisyydensuojan voimakas kaventuminen ei ole yllätys. Suomi on erityisen kunnostautunut ihmisoikeuksien loukkauksissa. Tieto siitä, että Suomi on euroopan pahimpia omien kansalaisten oikeuksien polkijoita on varmasti shokeerava isku monelle suomalaiselle. Tästä ovat todisteena lukuisat tilastot euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Suomi kyllä noudattaa tunnollisesti, suorastaan mallioppilaan tavoin kaikkia EU:n säätämiä direktiivejä, mutta sitä ainoaa instanssia, ihmisoikeustuomioistuinta, jota pitäisi erityisellä tarkkuudella kunnioittaa ja kuunnella, haistatellaan kuin paatunut rikollinen poliisia.

Jollain tavoin koko Suomalaisen politiikan kyvyttömyys ja tietämättömyys heijastuvat ministereiksi valituissa naisissa. Olen jo valmiiksi pahoillani kaikkien naisten puolesta, mutta harvoin näkee niin poliittisesti kyvytöntä ja osaamatonta toimintaa kun olemme saaneet nähdä Karpelan, Lindenin, Luhtasen, Braxin, Hyssälän, Holmlundin ja Thorsin toimissa. Onko puolueilla joku kilpailu menossa siitä kuka palkkaa turhimman naisministerin? Kun katsoi Suvi Lindenin koottuja selityksiä Lex Nokiasta täytyi vain hämmästellä sitä tietämättömyyden ja ylimielisyyden määrää. Sanat olivat valmiiksi istutettu suuhun. Se näkyy ihmisestä kun puhuu asiasta josta mitään ei tiedä. Naisten puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että ei perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasinkaan ajatukset ihan tältä planeetalta olleet. Pitkän aikaa ei kyllä ole tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Todennäköisemmin itkeä.

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana säädetty lukemattomia lakeja joiden ainoana tarkoituksena on heikentää kansalaisten yksityisyydensuojaa. Näistä kymmenistä muutoksista seuraa pelottava kokonaisuus. Aina kun jotain erityisen pahaa tapahtuu aloitetaan keskustelu yksityisyydensuojan heikentämisestä. Viimeisin ehdotus on heikentää opiskelijoiden ja nuorten yksityisyyttä Jokelan tapahtumiin vedoten. Puhutaan koulusurmien estämisestä. Viranomaisille annetaan mahdollisuus levittää terveydentilaan liittyviä tietoja sellaisille instansseille joille tiedot eivät varmasti kuulu. Jokelan tragedia ei tapahtunut liian tiukan yksityisyydensuojan takia, vaan heitteillejätön. Syyllisiä olivat suomalainen yhteiskunta, Suomen hallitus ja kunnan päätöksenteko, jotka ovat toimillaan ajaneet terveydenhoitojärjestelmän tilanteeseen jossa ihmiset eivät saa hoitoa. Poliitikot kun eivät tunnetusti ole vastuussa mistään, omatunnosta nyt puhumattakaan.

Miten Suomi on sitten menossa kohti Kiinalaista valvontakulttuuria? Kuinka moni tietää että Nokia Siemens tarjoaa isovelivalvontajärjestelmää, "Intelligence Solutions Platformia". Järjestelmää jonka tarkoituksena on profiloida ihmisiä, kerätä tietoja useista eri järjestelmistä ja mahdollistaa kansalaisten ja tiettyjen ihmisryhmien täydellinen valvonta viranomaisten tai muiden instanssien toimesta. Miltä kuulostaa jos sinun puhelintietosi, eläketietosi, pankkitietosi ja -tapahtumasi, palkkatietosi, korttiostokset, rikosrekisteri, liikennevalvonta, kulunvalvonta, ajoneuvorekisteri, vakuutustiedot, passitiedot, matkustustiedot, autonvuokraus, sormenjälkitiedot, DNA-tiedot, sähköposti, VoIP, IP/surffaus -tiedot jne. kerätään yhdeksi isoksi profiiliksi jolla arvioidaan sinun henkilökohtaista riskikäyttäytymistä tai yhteiskuntavastaisuuttasi. Oletko samaa mieltä yleisen totuuden kanssa vai osaatko ajatella omilla aivoillasi ja olet siksi vaarallinen yhteiskunnan päättäjien ja viranomaisten harrastamalle mielivallalle? Järjestelmä on varmasti laiton Suomessa, mutta kuinka kauan? Lex Nokia kuten monet muutkin hiljalleen säädetyt lait ovat osa isompaa kokonaisuutta. Osa tulevaa suomalaista yhteiskuntaa jossa yksilöt ovat tiukasti vartioitu ja ainoa totuus on jokaisen tiedossa, se mikä pääsee läpi sensuurista. Ihan Kiinalaista touhua. Mitä varten se Lex Nokia oikeasti säädettiin?

Nokia Siemensin "Intelligence Solutions Platformin" ajatusmaailmaa voi raottaa bigbrotherawards.net sivustoilta löytyvästä järjestelmäesittelystä: http://bigbrotherawards.net/doqs/000100004315/2007_02_01,siemens_intelligence_platform.pdf

Koska yhteiskunta ja päättäjät ajavat henkilöiden yksityisyydensuojan totaalista riisumista on jokaisen velvollisuus varautua pahimpaan. Siihen hetkeen kun suomalaisen valvontakoneiston tummapukuiset miehet koputtavat ovelle. Kaikelta ei pysty suojautumaan, mutta aina on parempi laittaa edes kapuloita rattaisiin. Mitään ylimääräistä tietoa ei pidä levittää itsestään. Omien terveystietojen välittämiselle ei pidä antaa lupaa. Salatkaa puhelinnumeronne, osoitteenne ja ajoneuvorekisterin yhteystiedot. Silputkaa tärkeät paperit, kun ette enään niitä tarvitse. Kryptatkaa työasemienne, kannettavien koneiden kovalevyt kuten myös muistitikkujen sisällöt. Käyttäkää keskustelupalstoilla ja sähköpostia lähettäessänne anonyymiproxeja. Älkää levittäkö itsestänne tietoja facebookin kaltaisissa yhteisöissä. Kommentoikaa anonyymisti. Suojatkaa selustanne kaikin tavoin. Vanhempien tehtävä on huolehtia lastensa tietosuojasta. Suojelkaa lapsianne viranomaisilta. Aina on parempi katsoa kuin katua.

Lue myös:
Kadotettu oikeudenmukaisuus
Nettisensuuri iskee
Laiton lailliseksi lain vastaisesti
Missä kohtuus on yritysten ja viranomaisten määrittelemä totuudeton arvo