Poliisi voi suorittaa henkilöntarkastuksen ainoastaan silloin kun henkilöä epäillään rikoksesta. Sattuman varaiset henkilöntarkastuksen ilman rikosepäilyä eivät ole poliisille sallittuja. Henkilöntarkistus joka tehdään ilman todellista rikosepäilyä on lainvastainen. Tämänkaltaisesta tarkistuksesta on syytä tehdä rikosilmoitus.
Perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Pakkokeinolain (30.4.1987/450) 5 LUKU 10-12§ mukaisesti henkilöntarkistus voidaan tehdä jos on syytä epäillä rikoksesta josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta, lievästä pahoinpitelystä, lievästä vahingonteosta, lievästä petoksesta, näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta käytöstä, lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, murtovälineen hallussapidosta tai lievästä alkoholirikoksesta.
Se, jota ei ole syytä epäillä rikoksesta, saadaan tarkastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.
Poliisilla ei siis ole oikeutta henkilöntarkistukseen ilman selkeää epäilystä rikoksesta. Epäilys kyseisen ja nimenomaisen henkilön tekemästä rikoksesta pitää tietysti olla olemassa ennen tarkastusta. Tullilla ja rajavartiostolla on puolestaan lain määrittämä oikeus tehdä tarkastus myös ilman epäilyä rikoksesta.
Vuonna 2013 Oulussa poliisi suoritti kävelykadulla sattumanvaraisesti huumekoiran avulla tarkastuksia ohi kävelevien ihmisten joukossa. Mikäli koira merkkasi jonkun henkilön poliisi tarkasti hänet ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen. Joulukuussa 2013 apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi kannanotossaan (dnro 1870/4/13) Oulun poliisin menettelyn lainvastaiseksi.
"Menettely on pakkokeinolain tarkoittama henkilöntarkastus, johon poliisilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta ilman rikosepäilyä", toteaa Pajuoja.
Tilanne oli sama myös vuonna 2003 annetussa oikeusasiamiehen päätöksessä (dnro 1634/4/01) jossa kyse oli poliisin tekemästä rippikoululeiriläisten yleistarkistuksesta huumeiden löytämiseksi ilman erityistä rikosepäilyä. Menettely oli lainvastainen.
Ilman rikosepäilyä tapahtuvat poliisin suorittamat henkilöntarkastukset ovat siis lainvastaisia. Yksilön oikeusturvan kannalta on erittäin epäilyttävää että aikaisemmista päätöksistä huolimatta poliisi Suomessa jatkaa toimintaa joka on yksiselitteisesti todettu lainvastaiseksi. Tämänkaltainen toiminta korostaa vain poliisin halua toimia mielivaltaisesti vailla lainmukaista perustetta ja samalla heikennetään entisestään kansalaisten kunnioitusta poliisin toimintaa kohtaan.
Vartijoiden osalta voidaan todeta että oikeudet ovat huomattavasti heikommat kuin poliisilla. Vartijalla on oikeus tehdä tarkastus ainoastaan silloin kun vartijat käyttävät kiinniotto-oikeuttaan. Kiinniotto-oikeus vartijoilla on vain silloin kun henkilö tavataan verekseltään tekemästä rikosta tai pakenemasta. Muissa tapauksissa vartijoilla ei ole oikeutta tehdään minkäänlaista henkilöön kohdistuvaa tarkastusta.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
Q&A – Poliisikuulustelu – Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Avattu kassi on luottamuksen passi
Vartijat, valokuvaaminen ja kansalaisten oikeudet
LUKIJAN ARTIKKELI: Lipuntarkastajien mielivalta oikeuttaa agressioihin
Kiinniotto – pidätys – kuulustelu
Kiinniotto-oikeus ja itsepuolustus
