Pankeilla on oikeus loukata yksityisyyttä

Hämmästys oli suuri kun asiakas halusi tallettaa tililleen käteistä rahaa vajaat 3 000 euroa. Pankkivirkailija halusi selvityksen rahojen alkuperästä. Selvitykseksi olisi kelvannut esimerkiksi mahdollinen kauppakirja. Asiakas koki pankin menettelyn yksityisyyden loukkaamiseksi. Pankkitili oli hänen, rahat olivat hänen eikä hän katsonut velvollisuudekseen selventää pankille eikä varsinkaan pankkivirkailijalle rahojen alkuperää.

Asiaa kysyttiin rahoitustarkastusvirastosta. Kävi ilmi että Euroopan unionin asetus 1781/2006 määrittelee varainsiirtoon liittyvät pakolliset maksajaa koskevat tiedot. Asetus on tullut voimaan 2007 vuoden alusta. Rahanpesuun liittyvän lainsäädännön pohjalta pankilla on oikeus ja velvollisuus selvittää rahojen alkuperä.

"Velvoite perustuu Euroopan unionin asetukseen 1781/2006 maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirron mukana. Asetus on ollut voimaassa 1.1.2007 alkaen kaikissa EU valtioissa. Sen mukaan maksuissa, jotka ylittävät 1000 euroa, pitää olla maksajan / tallettajan tiedot, kuten maksajan nimi ja tilinumero. Myös talletusta omalle tilille tai laskun maksua käteisellä pidetään maksuna. Pankin vastuulla on tietojen tarkistaminen. Pankilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa ja sillä on myös rahanpesulain perusteella velvollisuus ja oikeus pyytää selvitystä maksun alkuperästä sekä tarkoituksesta. Pankki voi pyytää selvityksen tueksi asiakirjan, joka todentaa maksun perusteen. Summasta riippumatta pankilla on oikeus tarkistaa asiakkaan henkilöllisyys ja pyytää selvityksiä. " (Rahoitustarkastuksen vastaus)

Summasta riippumatta? Tämä oli hämmentävää. Jos vien pankkiin käteisenä 3 000 euroa pitääkö minun selvittää mistä rahat ovat peräisin? Entä jos en pysty siihen? Jos vaikka kyse on "sukanvarsi" -säästöistä. Entä jos siirrän summan tililtä tilille tilisiirtona. Silloinko kukaan ei kysy mitään? Vai tarkoittaako tämä sitä, että pankki valvoo yksityisten ihmisten pankkitilejä ja tilisiirtoja kokonaisvaltaisesti?

Kyllä valvoo. Nykyaikaisen tietotekniikan puitteissa tämä on kaiken lisäksi erityisen helppoa. Pankilla on siis tilisiirtojenkin osalta oikeus pyytää tilinomistajalta selvitystä tilille panoista. Käytännössä pankki valvoo tietotekniikan keinoin tilannetta, jossa asiakkaan tilille tullut maksu eroaa suuruudeltaan tilin aikaisemmasta käytöstä. Suomalaiset pankit ajavat tietojärjestelmissään säännöllisesti tarkastusajoja jotka etsivät poikkeavia tilitapahtumia.

"Tilisiirron mukana kulkee tieto, mistä pankista, mistä tililtä ja kenen asiakkaan tilisiirrosta on kyse. Käteismaksuissa näitä tietoja ei ole. Pankki voi tilisiirroissakin pyytää selvitystä varojen alkuperästä tai käyttötarkoituksesta, varsinkin jos maksu ei suuruudeltaan tai rakenteeltaan sovi yhteen asiakkaan normaaliin asiointiin. Luottolaitoslain mukaan pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa toiminnan laatua ja laajuutta. Rahanpesulain huolellisuusvelvollisuus edellyttää, että pankki havaitsee asiakkaan poikkeavat liiketoimet, ts. pankilla on riskienhallinnan ja rahanpesulain perusteella velvollisuuskin seurata tilitapahtumia ja asiakkaiden toimintaa. Nämä velvollisuudet tulevat entisestään korostumaan kun uusi rahanpesulaki tulee voimaan lähiaikoina. " (Rahoitustarkastuksen vastaus)

Pankkisalaisuus on yksinkertaisuudessaan vaitiolovelvollisuutta asiakkaan raha-asioista ja tilitiedoista. Pankilla ja pankin virkailijalla on "ehdoton" vaitiolovelvollisuus. Pankkisalaisuus on selkeästi osa yksityisyyden suojaa. Pankkisalaisuuden ehdottomuuteen on kuitenkin joitain laissa säädettyjä poikkeuksia esimerkiksi verottajan ja poliisin tiedonsaantioikeuden perusteella.

Entä käytännössä? Nykypäivänä "pankkisalaisuutta" on rikottu viranomaisten, rahoitustarkastuksen ja lainsäädännön toimesta hyvin laajamittaisesti yhteiskunnan edun nimissä, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun estämiseksi. Käytännössä kansalaisten yksityisyyden suoja on uhrattu.

Ehkä meidän pitäisi ottaa oppia Sveitsistä. Toisaalta, ei pankki ole ainoa joka joutuu lainsäädännön perusteella loukkaamaan yksityisyyttä. Autokauppiailla ja jopa kiinteistövälittäjillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille epäilyttävistä käteismaksuista. Eli loppujen lopuksi sitä uutta ajoneuvoa ei kannata ostaa käteisellä, koska se on varmin tapa saada yhteydenotto keskusrikospoliisista.

Lue myös: Oletko sinä luokkaa A?

Rikosilmoituksia ja esitutkintaa

Blogi on saanut viimeisen vuoden aikana useita erilaisia kysymyksiä poliisin, uhrin ja asianomistajan oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelytavoista. Artikkeliin on kerätty muutamia perusasioita edellämainitusta aiheesta. Esitettyjen kysymysten perusteella on tulkittavissa, että ainakin kysyjille moni perusasia on turhankin epäselvä.

1. Poliisin on vastaanotettava ja kirjattava rikosilmoitus tai tutkintapyyntö aina kun ilmoituksen tekijä kokee joutuneensa rikoksen uhriksi. Poliisi ei voi käyttää asiassa harkintavaltaa ja kieltäytyä kirjaamasta ilmoitusta. Rikosilmoituksen kirjaamisen edellytykseksi riittää, että asianomistaja pitää tapahtunutta rikoksena riippumatta siitä onko oikeasti kyse rikoksesta. Tämä ehdoton oikeus on määritelty asetuksessa esitutkinnasta ja pakkokeinosta (1§, 17.6.1988/575). Poliisi ei voi siis kieltäytyä kirjaamasta rikosilmoitusta sillä perusteella että heidän mielestään rikosta ei ole tapahtunut tai kyse on siviilikanteen tyyppisestä tapahtumasta.

2. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa uhrin tai asianomistajan mielipiteellä tutkinnan ja mahdollisen syytteen osalta ei ole merkitystä. Poliisi voi tutkia tällaisia rikoksia ja syyttäjä voi nostaa syytteen ja vaatia rangaistusta riippumatta asianomistajan halusta vaatia rikolliselle rangaistusta. Itseasiassa suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, kuten pahoinpitelyt ja raiskaukset. Pahoinpitelyjen osalta voi aiheuttaa tulkinnallista epäselvyyttä se, että lievä pahoinpitely on asianomistajarikos.

3. Asianomistajarikoksen poliisi ottaa tutkittavakseen vain jos asianomistaja vaatii rikoksentekijälle rangaistusta. Mikäli asianomistaja ei vaadi rangaistusta tai peruu ilmoituksen myöhemmässä vaiheessa, poliisi ei tutki rikosta tai joutuu keskeyttämään rikoksen tutkinnan. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi kunnianloukkaus, lievä pahoinpitely tai kotirauhanrikkominen. Syyttäjällä on kuitenkin mahdollisuus joissakin tapauksissa, yleisen edun nimissä, nostaa syyte asianomistajan tahdon vastaisesti vaikka kyseessä olisikin asianomistajarikos.

4. Raiskaus on virallisen syytteen alainen rikos vaikka se tapahtuisi kotona ja vaikka tekijänä olisi lähiomainen.

5. Poliisi kysyy asianomistajalta vaatiiko hän rangaistusta rikoksen tekijälle. Tähän kannattaa aina vastata kyllä. Mikäli rikosnimike muuttuu asianomistajarikokseksi, poliisi tutkii asiaa vain jos uhri vaatii rangaistusta. Uhri voi menettää oikeutensa nostaa syytteen tekijää vastaa myöhemmin, varsinkin jos syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta.

6. Jos on syytä epäillä rikosta poliisin on tehtävä asiassa esitutkinta. Esitutkintapöytäkirjan poliisi lähettää syyttäjälle. Uhrilla on oikeus kieltää poliisia merkitsemästä yhteystietojaan esitutkintapöytäkirjaan. Esitutkintapöytäkirjasta on annettava ilmainen kopio sekä uhrille että rikoksesta syytetylle.

7. Jos olet kuulustelussa tai todistajana oikeudessa sinun ei tarvitse paljastaa sellaisia asioita jotka voivat johtaa syytteen nostamiseen sinua itseäsi tai sinun lähiomaistasi vastaan. Tämä oikeus ei anna lupaa valehdella asiassa tai muuttaa totuutta. Oma kanta on ilmoitettava selkeästi. Lähiomaisena pidetään puolisoa, kihlattua, lasta, sisarusta ja sisaruksen puolisoa.

8. Jos sinua kuulustellaan rikoksesta epäiltynä sinun ei tarvitse vastata yhteenkään kysymykseen. Sinun ei myöskään tarvitse pysyä totuudessa. Kenenkään ei tarvitse edesauttaa itsensä tuomitsemista rikoksesta.

9. Kuulustelupöytäkirja pitää lukea erittäin huolellisesti läpi. Älä hyväksy, äläkä allekirjoita kuulustelupöytäkirjaa mikäli siinä on pieniäkin virheellisyyksiä. Kysymys on sinun oikeusturvasta.

10. Jos rikoksessa kuullustellaan lasta, huoltajalla on oikeus osallistua kuulusteluun ja huoltajalle on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Mikäli huoltajaa epäillään kyseiseen lapseen kohdistuneesta rikoksesta, silloin tätä oikeutta ei ole. Tällöin lapselle määrätään yleensä erillinen edunvalvoja. Kun lasta kuulustellaan, tapahtuma on videoitava ja äänitettävä.

11. Pakkokeinolain mukaisesti poliisi voi pitää kiinni henkilöä enintään yhden vuorokauden jonka jälkeen henkilö on päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidätetty on päästettävä vapaaksi viimeistään kolmantena päivänä jollei pidätettyä ole vaadittu vangittavaksi. Vangitsemispäätöksen tekee tuomioistuin.

12. Poliisi saa suorittaa kotietsinnän jos on syytä epäillä rikosta jonka ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Jos kyseessä on rikos jonka maksimirangaistus on esimerkiksi kaksi kuukautta vankeutta, rikoksen selvittämiseksi ei saa suorittaa kotietsintää. Kotietsintä muun kuin rikoksesta epäillyn tiloihin voidaan tehdä jos rikollinen on otettu kiinni tai rikoksen epäillään tapahtuneen kyseisissä tiloissa tai on erityisen pätevä syy jonka perusteella etsinnän voidaan katsoa selvittävän tapahtunutta rikosta.

13. Poliisilla kuten ei myöskään vartijoilla ole oikeutta kieltää valokuvaamista julkisilla alueilla. Julkisia alueita ovat muut kuin kotirauhan- tai julkisrauhan suojaamat alueet. Julkisrauhan suojaama alue tulee olla yleisöltä suljettu. Julkisia paikkoja ovat esimerkiksi kaikki sellaiset paikat, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Kadut, kaupat, ravintolat, koulut, terveyskeskusten odotustilat jne. Kuvaaminen on siis sallittua myös toimistoissa, virastoissa ja vaikkapa tehtaissa, jos niihin pääsee vapaasti. Julkisrauhan suojaama alue täytyy olla yleisöltä eristetty jotta kuvaamiseen tarvitsee luvan. Poliisia saa siis kuvata työtehtävissään, samoin diplomaattiautoja ja siellä alkossakin saa vapaasti kuvata vaikka tuotehyllyjä.

Lue myös:
Puheluiden tallentaminen ja keskustelun tallentaminen
Kirjeen julkaiseminen
Kuluttajan oikeudet
Vartijan oikeudet

Onko sinulla tietoa?

Blogin ylläpitäjät suunnittelevat julkaistavaksi artikkeleja uusista aiheista aikaisemmin saamiensa viestien pohjalta. Tähän mennessä kasaan kerääntyneet tiedot ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa. Tarvitsemme kuitenkin konkreettista lisätietoa. Viestit käsitellään luottamuksellisesti. Lähetä kokemuksesi ja aineistosi blogin osoitteeseen.

Scientology. Oletko jäsen tai eronnut? Kerro omakohtaisia kokemuksia järjestön toiminnasta.

Seurojen järjestämä nuorisotoiminta Helsingissä. Toimintatavat, hallinnointi, kustannusrakenteet ja vanhemmilta perityt maksut.

HUS:n Peijaksen sairaala. Hoidosta, hoitovirheistä ja potilasvakuutuskeskuksen maksamista korvauksista ja perusteista.

Gigantti ja Markantalo. Yhtiön sisäinen ja anonyymisti käytettävä ilmiantopuhelin.

Nuorten kesätyöt. Onko sinua kohdeltu huonosti tai peräti lainvastaisesti? Kerro tapauksestasi ja liitä mukaan yhtiön nimi.

Lisäksi haluamme huomauttaa blogin tiedotteesta joka löytyy blogin jokaisen sivun oikeasta reunasta. Kommentoikaa asiallisesti ja muistakaa että olette vastuussa kirjoituksistanne. Blogi ei vastaa kommenttien sisällöstä ja kommentit julkaistuvat realiajassa ilman ennakkotarkastusta. Mikäli artikkelissa on selviä virheellisyyksiä ottakaa rohkeasti yhteyttä korjausehdotuksen ja perustelun muodossa.

Mikäli Teillä on tarvetta ottaa yhteyttä blogin ylläpitäjään, käyttäkää blogin sähköpostiosoitetta oikeusjakohtuus(a)yahoo.com. Saapunut sähköposti käydään läpi muutaman kerran kuukaudessa. Kaikkien kirjoitusten asiasisältö on pyritty tarkistamaan mahdollisimman paikkaansapitäväksi. Artikkelit ovat mielipiteitä. Mikäli sivustolla on kuitenkin mielestänne selkeitä virheellisyyksiä, ottakaa yhteys perusteluineen ja korjausehdotuksineen blogin ylläpitäjään. Kaikki asialliset korjausehdotukset selvitetään. Kommentit ovat tervetulleita. Blogin ylläpitäjät eivät vastaa artikkelien kommenttipalstoille lähetetyistä kirjoituksista. Jokainen kommentoija vastaa itse omasta kirjoittelustaan. Kommentit julkaistuvat realiajassa osaksi artikkelia eikä kommentteja blogin ylläpitäjien toimesta seurata, moderoida tai editoida ennen julkaisua. "Lukijan artikkeli" on blogin lukijan kirjoittama artikkeli, jonka aihesisältö ja ajankohtaisuus sopii blogin omaan sisältöön. Lukijan kirjoittaman artikkelin julkaisemisesta päättää blogin ylläpitäjä lukijan toivomuksesta. Artikkelin sisällöstä vastaa kirjoittaja. Muun kuin blogin itsensä kirjoittaman artikkelin merkkinä on artikkelin otsikkotiedon alussa oleva teksti "Lukijan artikkeli:". Ehdotuksia artikkeleiksi? Erityisen kiinnostavia ovat aiheet joiden julkaisemisesta on hyötyä ja oppia myös muille lukijoille. Lähettäkää ehdotukset osoitteeseen oikeusjakohtuus(a)yahoo.com. Kaikki ehdotukset luetaan ja arvioidaan. Kaikista ehdotuksista ei välttämättä tehdä artikkelia tai ne jäävät odottamaan muita vastaavanlaisia tapauksia. Mikäli artikkeli aiheesta julkaistaan se voi tapahtua ajankohtaisuudesta riippuen muutamassa päivässä tai vasta kuukausien tai jopa puolen vuoden jälkeen.