Sikainfluenssa

Onko sikainfluenssa rokote terveydelle vaarallinen?

Sikainfluenssaan (H1N1) ) ollaan kehittämässä parhaillaan rokotetta joka viimeisten tietojen mukaan on tulossa jo syksyllä toimitusvalmiiksi. Useat maat kuten Suomi ovat sitoutuneet ostamaan tai varanneet oikeuden ostaa rokotetta itselleen. Ranska on varautunut rokotemäärän hankintaan joka vastaa kaikkien kansalaisten rokottamista kahteen kertaan. Rokotteen tarpeellisuudesta ja ennen kaikkea turvallisuudesta herää useita kysymyksiä.

Valtakunnan medioista saadun tiedon mukaan uutta H1N1 -rokotetta testataan ranskalaisilla aikuisilla ja suomalaisilla lapsilla ennen varsinaisten toimitusten alkamista. Väkisin herää vakava ja oikeutettu kysymys riittävästä testauksesta. Lääkeyhtiöillä on kiire maksimoida rokotteesta kerättävät voitot ja siksi rokotteen tuominen mahdollisen pandemian ensimmäiseen aaltoon syksyllä on lääkeyhtiöille äärimmäisen tärkeää. Rokotetta on kuitenkin kehitetty vasta hyvin vähän aikaa. Normaalisti rokotteet testataan ensin aikuisilla ja sitten lapsilla. Tähän prosessiin menee vähintään 7 kk, helposti jopa vuosi. Nyt aikatauluista ja normaaleista testirutiineista tingitään turvallisuuden kustannuksella. Rokote on saatava markkinoille nopeasti. Normaalin rokotteen kehittämis- ja testausprosessin mukaisesti turvallinen sikainfluenssa rokote voisi olla valmiina aikasintaan vuoden 2010 keväällä. Kuinka turvallinen on kiireessä kehitetty rokote käyttäjälleen?

Väkisin tulee mieleen 1950 -luvun Talidomidi -lääkkeen aiheuttama katastrofi. Alun perin rauhoittavaksi ja unilääkkeeksi tarkoitettua lääkettä käytettiin myös raskaana olevien naisten pahoinvoinnin lievittämiseen. Seuraukset olivat katastrofaaliset, koska jopa kahden tabletin ottaminen 3-8 raskausviikoilla invalidisoi lapsen loppuiäkseen. Kyse oli historian suurimmasta lääkeskandaalista jonka taustalla oli lääkeyhtiön pohjaton voitontavoittelu ihmisten terveyden kustannuksella. Oikeudenkäynneissä jälkeenpäin selvisi että lääkeyhtiö oli tehnyt monia asioita väärin, puutteellisesti ja jopa väärentänyt testituloksiin liittyviä tietoja.

Täytyy kyllä ihmetellä mitä liikkuu niiden vanhempien päässä jotka altistavat lapsensa sikainfluenssa rokotteen testaamiselle? Lapseen kohdistuu täysin tuntemattomia riskejä ja jopa koko elämän läpivaikuttavia terveyshaittoja. Sitäkö on vanhemman rakkaus jälkeläistä kohtaan? Miksi jälleen testataan suomalaislapsilla? Saako valtio alennuksen rokotteista osallistuessaan testauksiin ja uhraamalla muutaman suomalaislapsen terveyden?

Suomalaiset lapset eivät nimittäin ole ensimmäistä kertaa maailman koekaniineina. 1980-luvun puolivälissä polion lopullista kitkemistä varten suomalaisille lapsille kuten myös aikuisille syötettiin "sokeripala" -rokotetta. Sokeripala sisälsi heikennettyä polio-virusta. Rokotetta testattiin ensin suomalaisilla. "Sokeripalan" tulokset virallisesti olivat hyviä. 95% väestöstä rokotettiin ja rokotuksella hävitettiin polio Suomesta. Rokotteen aiheuttamista poliotartunnoista, halvaantumisista ja kuolemista vaiettiin. Epävirallisesti myönnettiin muutama tapaus jossa henkilö oli mahdollisesti saanut polion rokotteesta. Todellisuudessa näitä tapauksia oli satoja, ellei jopa tuhansia. Kuten arvata saattaa, syy - seuraus yhteyden todentaminen jälkeenpäin sairauden ja rokotteen välillä oli käytännössä mahdotonta. Kukaan ei joutunut vastuuseen tehdyistä päätöksistä.

Rokotukset ovat tärkeitä. Edellytys tietysti on, että rokote on asianmukaisesti kehitetty ja testattu. Rokotteilla on Suomessa hävitetty useita sairauksia ja monet vaaralliset taudit ovat muuttuneet hyvin harvinaisiksi. Harkitsisin kuitenkin sikainfluenssa rokotteen ottamista hyvin tarkkaan ensimmäisessä vaiheessa enkä missään tapauksessa altistaisi omaa lasta lääketeollisuuden testeille. Komplikaatiosta ei kukaan vastaa eikä syy yhteyttä pysty todistamaan vaikka tapauksia käsiteltäisiin aikanaan oikeudessa. Viranomaisten ja lääkelaitoksen vakuuttelut kannattaa jättää huomioimatta. Heidän tehtävänsä on alentaa yhteiskunnalle tulevia kustannuksia ja todennäköisesti laskelmissa muutama kuollut potilas ei muuta vakuuttelua suuntaan eikä toiseen.

Kysymyksiä herää paljon ja emme epäile ettei sikainfluenssa rokote olisi joskus turvallinen. Tarvitaanko rokotetta, se on taas toinen asia. Onko rokote ensimmäisessä vaiheessa vaarallinen terveydelle? Sen näyttää aika. Paljonko rokotteen kehittäjät ja lääkeyhtiöt ovat valmiina uhraamaan voiton tavoittelussaan? Kuinka moni kuolee sikainfluenssaan ja kuinka moni vaaralliseen rokotteeseen?

Suomessa ihmiset jäävät hoidotta

"Viruslääkkeitä ei pidä määrätä muille kuin edellämainittuun riskiryhmään kuuluville. Näin ollen sitä ei tulisi määrätä muille influenssaan sairastuneille eikä myöskään oireettomille henkilöille sairauden ehkäisemiseksi tai mahdollisen ulkomaan matkan aikaiseen tartuntaan varautumiseksi. Myöskään pro auctore reseptejä ei tule kirjoittaa. Yksityisen avoterveydenhuollon toimintayksiköille ei tule toimittaa Tamiflu- eikä Relenza -lääkettä." (Sosiaali- ja terveysministeriön ohje 24.7.2009)

Tamiflu on yksi viruslääkkeistä joka kohtuullisen tehokkaasti estää influenssaviruksen lisääntymisen kehossa, lievittää oireita, sairauden kestoa ja vähentää sairastuneen riskiä vakaviin jälkikomplikaatioihin. Heinäkuussa 2009 Suomessa astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön määräys lääkäreille olla kirjoittamatta muille kuin riskiryhmään kuuluville potilaille Tamiflu -lääkettä. Lääkäreiden oikeuksia hoitaa potilastaan on vakavasti rajoitettu. Lisäksi apteekkeja on pyydetty varmistamaan että lääkettä ei anneta muille kuin riskiryhmään kuuluville.

Kannattaa muistaa, että vielä keväällä kyseessä oli vakava sairaus. Sairaus itse ei ole muuttunut miksikään, ainoastaan viranomaisten tulkinta. Kun taudin leviämistä ei ole voitu estää täytyy Suomen hallituksen ja viranomaisten minimoida sairaudesta syntyvät kustannukset välittämättä kansalaisten hengelle ja terveydelle aiheutetuista seurauksista. Suomi näyttää jälleen kerran olevan ainoa kiltisti EU:n suosituksia noudattava valtio ja evää kansalaisiltaan perustuslaissa turvatun oikeuden hyvään terveydenhoitoon. Monissa muissa Euroopan maissa kuten Isossa-Britanniassa Tamifluta määrätään lieventämään sairauden oireita ja reseptin saa pyytämällä lääkäriltään tai automaattisesta puhelinpalvelusta. Näyttää siltä että ministeriön mielestä ainut hyvä suomalainen on kuollut sellainen.

Jälleen kerran esimerkki täysin ammattitaidottoman ministeri Liisa Hyssälän tavasta toimia pikkuvirkamiesten kumileimasimena. Eikö ministerin tehtävään pitäisi olla edes jonkinlainen kompetenssi vaatimus? Montako suomalaishenkeä tämä päätös tulee aikanaan maksamaan? On selvää että rikosoikeudellisia tapauksia influenssaepidemian jälkeen tulee päätymään tuomioistuimen käsiteltäväksi varsinkin silloin kun potilas on kuollut eikä potilaalle ole annettu oireita lieventävää lääkitystä. Tuomiotkin ovat jo valmiiksi selvillä. Mitään syy-yhteyttä Tamiflun käyttämättä jättämiselle ja potilaan kuoleman välille ei tietenkään voida osoittaa. Tämä on Suomen hallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Liisa Hyssälän kuten myös lääkelaitoksen ja muiden viranomaisten tiedossa. Suomalaisten uhraaminen rahan ja kustannusten takia on turvallista. Kuinka moneen kuolemantuottamukseen nämä tahot tulevat syyllistymään kieltämällä kansalaisiltaan lääkityksen?

Lue myös:
Vapaamatkustajat
Medikalisaatio

Medikalisaatio

Syntyykö uusia sairauksia vai kehitämmekö niitä itse?

Nykypäivänä moniin ihmisten normaaliin elämään kuuluviin vaiheisiin etsitään lääketieteellisiä ratkaisuja. Lääkeyhtiöt luovat sairauksia ja mielikuvia lääkehoidon tarpeellisuudesta sellaisiin vaivoihin ja poikkeavuuksiin jotka oikeasti eivät ole sairauksia. Lääkkeiden kehittäminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Lääketehtaille on sitä parempi mitä useampi meistä todetaan sairaaksi. Jos sairaita ei ole tarpeeksi, lääkkeiden kysyntä laskee. Sairauksia voidaan luoda pelkästään edistämään joidenkin lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden taloudellisa intressejä. Meistä tehdään väkisin sairaita ja vielä valvovien viranomaisten hiljaisella suostumuksella.

Kolestrolilääkkeiden myynti on kohonnut samaan aikaan kun hysteria omasta kokonaiskolestrolimäärästä on kasvanut. Lääketeollisuus ja osittain myös elintarviketeollisuus ovat tehneet kaikkensa takoakseen rahaa ihmisten hädällä. Markkinoilla on yhä useampia kolestrolilääkkeitä ja kolestrolia alentavia elintarvikkeita. 1980-luvulla kolestroliarvon yläraja oli vielä 7.0. Nykyään raja-arvona käytetään 5.0. Erään artikkelin mukaan keskimääräinen kokonaiskolestroliarvo suomessa on 5.6. Suurin osa suomalaisista on siis "sairaita". Tämä ei kuitenkaan riitä sillä kolestrolilääkkeiden kysyntä ei kasva riittävällä nopeudella. Lääketeollisuus on ehdottanut kolestroliraja-arvon pudottamista jopa arvoon 4.0. Tämän jälkeen yllättäen suurin osa terveistä suomalaisista olisikin sairaita.

Voiko ihminen sairastua raja-arvoa muuttamalla? Mitä oikeasti tarkoittaa sairaus? Onko se todellinen oire tai kipu, vai onko se vain lääketeollisuuden määräämän raja-arvon ylitys? Oletko siis oikeasti sairas vai saadaanko sinut tuntemaan itsesi sairaaksi?

Entä pienten lasten vanhemmat? Jokainen toivoo lapsilleen terveyttä. ADHD:stä, eli ylivilkkaudesta on puhuttu painostavasti jo vuosikymmen. Asiaa on tuotu esille yksipuolisesti sairautta korostavassa näkökulmassa. Heti kun lapsi on vilkas ja poikkeaa valtavirrasta hän on ylivilkas. Hänellä on siis ADHD ja yllätys ei ole suuri, että lääketehtaat ovat kehittäneet ADHD sairauteen lääkkeen jonka myynti moninkertaistuu vuosittain. Onko ADHD:ta edes olemassa? Onko kyse edes sairaudesta? Ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia ja lasten pitääkin olla vilkkaita. Ei kai maailmaa voi tutkia paikallaan istuen chipsiä syöden ja televisiota tuijotten. Joidenkin tutkijoiden mukaan kyse ei ole mistään muusta kuin luonteesta. Meitä on rauhallisia ja vilkkaita. Toiset keskittyvät paremmin kuin toiset. Tuntuu siltä, että lääketeollisuus on keskimääräisestä poikkeavuudesta halunnut tehdä sairauden. Kun lapsi on vilkas hän on sairas. Sairas ihminen tarvitsee lääkettä ja kuka sitä mieluiten ostaa kuin vanhemmat jälkikasvunsa hyväksi.

En usko että on kovin aikaa siihen päivään kun vanheneminen, ryppyisyys ja kaljuuntuminen luokitellaan sairauksiksi. Melkeinhän se on sitä katsoessaan plastiikkakirurgien ja -sairaaloiden mainoksia. Kun lääketeollisuus suorittaa jatkuvia ja kalliita tutkimuksia eri aihealueisiin nähden, on tietysti lääketeollisuuden etujen mukaista että tutkimustuloksiin käytetyt rahat saadaan joskus takaisin. Siksi monissa tutkimustuloksissa normaaliin elämään kuuluvat poikkeavuudet pitää löytää. Nämä poikkeavuudet pitää määritellä sairaudeksi jotta niiden hoitoon voidaan kehittää lääkkeitä.

Lääkäreiden rooli lääkeyhtiöiden pyörittämässä liiketoiminnassa on merkittävä. Lääkäreille jaettu informaatio lääkkeistä ja niiden vaikutuksista tähtää monesti epäselvien ja mahdollisesti turhien tavoitteiden ja tarpeiden suojassa lääkemäärän myynnin lisäämiseen. Kun lääkärit kulkevat kiltisti lääketehtaiden talutusnuorassa ja tarjoavat uusia lääkkeitä uusiin vaivoihin jotka äkkisiltään onkin luokiteltu sairauksiksi, noidankehä on valmis. Raha on se joka näissäkin asioissa ratkaisee, ei moraali tai eettiset arvot. Ihmiset on saatava ahdistumaan kaikesta omaan terveyteen liittyvistä poikkevuuksista. Ahdistunut ja pelokas ihminen ei turhia mieti. Mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin oma ja lähiomaisten terveys. Sillä on hyvä rahastaa.

Lue myös:
Vapaamatkustajat
Potilaan oikeus saada hoitoa